YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Samankaltaiset tiedostot
YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSET: MITÄ NE OVAT JA MITEN NIITÄ VOIDAAN TUTKIA? Hanna Falk, tutkija, VTT

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

MEIDÄN KÄY HYVIN jos pysymme yhdessä. Olli Valtonen Toiminnanjohtaja, HelsinkiMissio

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

Luokan näkymättömät - kohtaamattomuus oppimisen ja hyvinvoinnin esteenä

VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORIN PROFESSIO. Ammattimaisen koordinoinnin merkitys vapaaehtoistyössä VTT Hanna Falk, tutkija

YKSINÄISYYS ELINKAUTINENKO? Yksinäisyydestä osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

Lasten yksinäisyys

Mielekästä ikääntymistä

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere

Turun Kaupunkilähetys ry

Virittäytymistä. NDCBoqA

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65

MIELEN HYVINVOINTIA JA MYÖTÄTUNTOA OPISKELIJAYHTEISÖIHIN

Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen

Yksinäisyys elämänkulussa

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - miten se on muuttunut 2000 luvulla?

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Ikäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi

Kansalaisuuden kynnykset

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

IKÄÄNTYNEIDEN YKSINÄISYYS JA KEINOT SEN VÄHENTÄMISEEN

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Suomalaisten yksinäisyys - hankkeen työpaja

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

M a r j o O u t i l a ikääntyneiden elämä teknologiavälitteisten palveluiden kontekstissa

Vanhuus ja yksinäisyys

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet

Mirjam Kalland Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Yhdessä olemme enemmän

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

IkäArvokas Etsivä ja osallistava vanhustyö

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

Tervetuloa ODL Vapaaehtoistoiminnan piiriin!

Suomalaisten yksinäisyys -työpaja Hotelli Tallukka, Vääksy

Yksinäiset ja ulkopuoliset

Muistikylä projekti

Minustako Ystävä? Opas vapaaehtoistoimintaan lähimmäispalvelussa. Varkauden seurakunta, diakoniatyö

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

Turvallisuus osana hyvinvointia

Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa. Terveydeksi-hanke Kansalaisinfo

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Hyvän elämän edistäminen

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

HYVINVOINTIHANKKEIDEN ATR

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Ikäihmisten rahapelaaminen

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

Transkriptio:

YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön missiona on haastaa kaikki suomalaiset toimimaan unohdettujen puolesta - yksinäisyyttä vastaan. Järjestö toimii noin 90 työntekijän ja n. 1000 vapaaehtoisten voimin. Toimintaa rahoittavat yksityislahjoittajat, yritykset, säätiöt, Helsingin kaupunki sekä STEA (RAY). Maksutonta keskusteluapua senioreille ja nuorille Koordinoitua vapaaehtoistoimintaa senioreiden, nuorten ja lapsiperheiden parissa 4 / 2 7 / 2 0 1 7 2

Mitä on yksinäisyys? Yksin oleminen versus yksinäisyys Vapaaehtoinen yksinolo antaa mahdollisuuden itsetutkiskeluun ja tukee itsenäisyyttä Negatiivinen yksinolo eli yksinäisyys on ahdistavaa Yksinäisyys voidaan määritellä: subjektiivisesti koetuksi, kielteiseksi tunnetilaksi, jonka syntymisen syynä ovat sosiaalisten suhteiden laatuun ja/tai määrään liittyvät tekijät Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista.

Sosiaalinen yksinäisyys - ihmissuhteiden ja lähiverkoston puute Emotionaalinen yksinäisyys - liittyy ihmissuhteiden koettuun laatuun. Emotionaalisesta yksinäisyydestä kärsivä kokee, että hänellä ei ole sellaisia ihmissuhteita, joissa hän tulisi kohdatuksi ja nähdyksi. (Weiss 1973). Yksinäiseksi itsensä kokee (2015) n. 400 000 suomalaista. Yksinäisimpiä nuoret aikuiset sekä ikääntyneet Yksinäisyyttä ei ole Suomessa muita maita enempää Ikääntyneet ja esim. työttömät ovat muita yksinäisempiä Mutta yksinäinen voi olla kuka tahansa 4 / 2 7 / 2 0 1 7 4

Yksinäisyyden vaikutukset Yksinäisyys aiheuttaa ahdistusta, masentuneisuutta, surua, vihaa Erilaisuuden ja erillisyyden tunteita, ulkopuolisuutta Yksinäisyys on käänteisessä yhteydessä terveyteen ja elämään tyytyväisyyteen Vaikuttaa haitallisesti mm. sydän- ja verenkiertoelinten toimintaan, vastustuskykyyn, uneen, hermojärjestelmään Altistaa lukuisille sairauksille Krooninen yksinäisyys on terveydelle haitallisempaa kuin esim. ylipaino Yksinäiset käyttävät paljon muita enemmän julkisia terveyspalveluja sairauksien, yksinäisyyden aiheuttamien oireiden sekä ihmiskontaktien kaipuun vuoksi.

YKSINÄISYYDEN HAITALLINEN KEHÄ Yksinäiset suhtautuvat sosiaalisiin kohtaamisiin kyynisemmin ja toisiin ihmisiin vähemmän luottavaisesti kuin ei-yksinäiset Ovat ylivalppaita sosiaalisille uhille ja sosiaalisten kontekstien negatiivisille puolille Arvioivat itseään ja muita negatiivisemmin Ovat itsetietoisempia sosiaalisissa tilanteissa Alhaisempi itsetunto Odottavat toisten torjuvan heidät useammin Tämä vaikuttaa käyttäytymiseen itseään toteuttavan ennusteen tavoin Omaksuvat toimintatapoja, jotka lisäävät torjunnan todennäköisyyttä Itsen vastuuttaminen sosiaalisista epäonnistumisista

Yksinäisyys vanhuudessa Yksinäisimpiä yli 70-vuotiaat. Aina tai usein yksinäisyyttä tuntee 5 10 prosenttia iäkkäistä Yksinäisyys ja turvattomuus ovat yhteydessä tuen ja avun saamiseen Ja niihin sisältyvään kanssakäymiseen ja kuulluksi tulemiseen Ikääntyneiden itsensä mielestä yksinäisyyttä lisäävät Sosiaalisten suhteiden vähentyminen terveyden sekä fyysisen toimintakyvyn heikentyminen Yhteiskunnan kielteiset asenteet iäkkäitä kohtaan Oman luonteen tai käyttäytymisen muuttuminen ikääntyessä. Yksinäisyyden syynä harvoin yksi yksittäinen asia

Moni seniori on vailla ihmiskontakteja. Toisaalta vaikka seniorilla olisi elämässään sukulaisia ja läheisiä, hän voi kokea itsensä yksinäiseksi. Lapsia ei haluta syyllistää tai vastuuttaa yksinäisyydestä. Luottamuksellisen ihmissuhteen puute lisää huomattavasti senioreiden masennuksen riskiä Monilla on elämää rajoittavia ongelmia, toisaalta yksinäisyys kasvattaa pienestä ongelmasta suuremman ja alentaa toimintakykyä Ihmisellä on tarve tulla nähdyksi ja kohdatuksi omana itsenään. Seniori voi päivittäin tavata monia ihmisiä, joista kaikki tapaavat senioria ammattityön pohjalta. Tällöin ihmissuhteen raamit määrittyvät ulkoapäin ja itsemäärittelyn mahdollisuus vähenee. 4 / 2 7 / 2 0 1 7 8

JÄRJESTÖT YKSINÄISYYTTÄ VÄHENTÄMÄSSÄ Tukea, taitoja ja toimintaa yksilöille - ohjatut ryhmät, keskusteluapu ja neuvonta, ystävätoiminta, vapaaehtoistoiminta Yksinäisyyttä ei vähennä vain toisen ihmisen läsnäolo sinänsä, vaan vaikuttaviksi tekijöiksi nousevat vapaaehtoisen vertaissuhteen erityispiirteet: vastavuoroisuus, läsnäolo ja neutraalius suhteen keskeisenä elementtinä Yhteisöllisyyden muodostaminen - yhteisöllisen tilan tarjoaminen "avoimet ovet", yhteisölliset tilaisuudet (yhteislaulutilaisuudet, leikkikerhot, vertaistukiryhmät) Yhteiskunta- valistus, koulutus, vaikuttaminen (koulutus riskiryhmien parissa työskenteleville, kampanjat, vaikuttaminen rakenteellisiin tekijöihin) 4 / 2 7 / 2 0 1 7 9

Yksinäisyyttä ehkäisevää apua on se, että joku kysyy mitä kuuluu ja myös kuuntelee sen vastauksen KIITOS! 4 / 2 7 / 2 0 1 7 10