Kansallinen riskiarvio ja Hybridiuhat. Ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio

Samankaltaiset tiedostot
Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

Kansallinen riskiarvio. Ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio

Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen

Sivistystoimen varautuminen Oulu

Valmiustoiminta nyt ja tulevaisuudessa:

Järjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Miten maakuntauudistus vaikuttaa pelastuslaitosten palveluihin?

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Kuntien varautuminen Timo Reina Varatoimitusjohtaja ITÄ2017 valmiusharjoitus, Kuopio

Kansallisesti merkittävien riskien arviointi. Neuvotteleva virkamies Taito Vainio

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Turvallisuus ja varautuminen. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Hämeenlinna

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

Alueellinen riskiarvio 2018 Pohjois-Karjala

Maakuntien varautumistehtävät ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Alueellinen varautuminen. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Muutostukiklinikka, Alueellinen varautuminen A 3.

Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon aamupäivä - puheenvuoroja digitalisaation johtamisesta kyberturvallisuus & riskienhallinta

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Kansallisesti merkittävien riskien arviointi

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Järjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Turvallisuuskomitean puheenvuoro

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus varautumisen osalta

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT , Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Kooste riskienhallinnan valmistelusta

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

Sisäisen turvallisuuden strategiahanke

Yhteinen varautuminen alueella

Sisäinen turvallisuuden selonteko ja strategia

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö KEHTO-foorumi

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

Kansallinen muutostuki ja ohjaus

Siun sote valmiussuunnittelu

Valmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa Sari Vuorinen. Projektipäällikkö Kuntaliitto

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Sisäisen turvallisuuden strategia ja selonteko

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Vesihuollon rakennemuutos

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vuotta yhteisten asioiden edistämistä

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Ympäristöterveydenhuollon päivystys maakunnissa Kuntamarkkinat

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Maakunnan tietohallinto ja ICTpalvelutuotannon

Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Sisäisen turvallisuuden strategia ohjaa myös pelastustoimea. Rehtori Kimmo Himberg Poliisiammattikorkeakoulu

KUNTAMARKKINAT. Keskushallinnon varautumisen yhteistyö. Johtava asiantuntija Markus Viitaniemi

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA

Kuntien ja maakuntien yhteistyö toimitilaasioissa

KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN VALMIUSSUUNNITELMA

Pelastustoimi Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta

Miten ennakoida viestintäkriisit

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

Sote-järjestöt arjen turvallisuudessa ja häiriötilanteessa

Poikkeusolojen riskianalyysi

Ajankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

Varautuminen sotelainsäädännössä

Sisäisen turvallisuuden strategia ja kunnat

Kotitalouksien varautuminen Suomessa

15.40 Luottamus mahdollistaa Suomen menestyksen 2020-luvulla digiturva toiminnan mahdollistajana Kimmo Rousku, Väestörekisterikeskus

Transkriptio:

Kansallinen riskiarvio ja Hybridiuhat Ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio 13.9.2018

Kansallisen ja alueellisten riskiarvioiden laatiminen Kansallisen riskiarvion päivittäminen meneillään sisäministeriön johdolla laaja-alainen työryhmä kattavuutta laajennetaan aiemmasta tunnistetaan ja arvioidaan kansallisen tason riskit laadittujen skenaarioiden peilaaminen yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin ja vaikutusten arviointi Alueellisten poikkihallinnollisten riskiarvioiden laatiminen käynnissä pelastuslaitosten ja avien johdolla SM:n toimeksianto valtakunnallisesti yhtenäinen menetelmä Täydentää kansallisen tason arviota, otetaan tarkemmin huomioon alueille ominaiset uhat

Riskienhallinta Riskin tunnistaminen Riskien todennäköisyyden ja niiden toteutuessa vaikutusten arviointi Riskeihin varautuminen Seuranta

Arviointikehikon rakenne UHKIA LISÄÄVIÄ JA VOIMISTAVIA TEKIJÖITÄ UHKAT HÄIRIÖTILANNESKENAARIOT VAIKUTUKSET ELINTÄRKEISIIN TOIMINTOIHIN VAIKUTUKSET IHMISIIN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN "Juurisyy", aiheuttaja Energiansaannin vakava häiriö Kybertoimintaympäristön riskit Maailmanlaajuisesti tai suomen lähialueilla esiintyvät vakavat tarttuvat taudit ihmisiin Suomeen suoraan tai välillisesti kohdistuva turvallisuuspoliittinen kriisi Vakava ydinvoimalaitosonnettomuus suomessa tai suomen lähialueilla Aurinkomyrskyn 100-vuoden riskiskenaario 17.9.2018 4

Todennäköisyyden arviointi TODENNÄKÖISYYDEN TRENDIN ARVIOINTI KASVAA LASKEE SÄILYY ENNALLAAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VÄLITÖN VAIKUTUS VÄLILLINEN VAIKUTUS 1 ESTÄVÄ TAI VAKAVASTI VAARANTAVA VAIKUTUS 2 MUU VAIKUTUS 17.9.2018 5

Skenaariot 1. Sähkön saannin suurhäiriö 2. Informaatiovaikuttaminen 3. Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus 4. Sotilaallisen voiman käyttö 5. Ydinaseen käyttö 6. Laajamittainen maahantulo 7. Yhteiskunnan rakenteisiin tai laajoihin ihmisjoukkoihin tehty terroristinen isku 8. Isojen väkijoukkojen väkivaltaisen liikehdinnän vaikutukset yhteiskunnan toimivuuteen 9. Merellinen monialaonnettomuus 10. Vakava ydinvoimalaitosonnettomuus Suomessa tai Suomen lähialueilla 17.9.2018 6

Skenaariot 11. Vakava säteilyturvallisuuteen liittyvä terroriteko 12. Polttoaineiden saannin vakavat häiriöt 13. Logistiikan vakavat häiriöt 14. Digitaalisen yhteiskunnan vakavat häiriöt 15. Mikrobilääkeresistenssi 16. Influenssapandemia tai muu vastaava laajalle levinnyt epidemia 17. Helposti leviävä eläintauti 18. Vaaralliset kasvintuhoojat kasvitautiepidemia 19. Elintarvikehuollon vakava häiriö 20. Julkisen talouden vakava häiriö 21. Rahoitusjärjestelmän vakava häiriö 17.9.2018 7

Hybridiuhat Hybridivaikuttamisessa yhdistyvät perinteiset ja uudet vaikuttamisen keinot Siinä käytetään monenlaisia psykologisia, poliittisia, taloudellisia, teknisiä, huminitaarisia ja sotilaallisia keinoja Hybridiuhille tai -vaikuttamiselle on olennaista vaikea ennustettavuus ja perinteisten rajojen sumentaminen Hybridiuhat ilmenevät edellä mainittujen skenaarioiden toteutumisena

Kirkkokatu 12, Helsinki PL 26, 00023 Valtioneuvosto Vaihde 0295 480 171 kirjaamo@intermin.fi

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Kuntien kriittinen infrastruktuuri ja hybridiuhat Kuntamarkkinat 13.9.2018 Paavo Taipale, Suomen Kuntaliitto ry

Hybridi- eli yhdistelmävaikuttaminen Hybridi- eli yhdistelmävaikuttaminen on ulkopuolisen toimijan eri keinoja hyödyntävää tavoitteellista vaikuttamista, joka on sen kohteelle haitallista ja jolle on leimallista toimijuuden, keinojen ja tavoitteen välisten yhteyksien hämärtäminen. (Helsinki yhdistelmäuhkien aikakaudella Yhdistelmävaikuttaminen ja kaupunki, 2018) Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 2 13.9.2018

Hybridiuhat ja kuntainfra Nato laskee hybridivaikuttamisen kategorioihin muun muassa tiedonvälityksen, kuljetukset eli logistiikan, ruoan ja veden, energian sekä hallinnon toimivuuden. (Tivi 1.9.2017) => Kunnan lakisääteisinä tehtävinä ovat mm. kadunpito, koulukuljetukset, elintarvikevalvonta sekä vesi- ja jätehuolto. Usein kunta on toimijana myös lämmöntuotannossa ja jakelussa sekä sähkönjakelussa. Lisäksi runsaasti toimitiloja. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 3 13.9.2018

Kuntien infraverkosto-omaisuus Kuntien infraomaisuus (kadut, vesihuolto- ja energiaverkot) noin 30 mrd (ROTI2017) Liikenneväyliä» 30 000 km katuja, 11 000 km yksityisteitä (kuntien ylläpitämät), 16 000 km erillisiä jalankulku- ja pyöräteitä Vesihuollon verkostoja» Lähes 100 000 km vesijohtoa, lähes 50 000 km jv-viemäreitä Kaukolämpöverkostoja (Suomessa yhteensä)» 14 000 km, josta noin 80% kuntien tai niiden yhtiöiden ja laitosten omistuksessa Lisäksi sähkönjakeluverkko suuremmissa kaupungeissa Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 4 13.9.2018

Kunnan kriittinen infrastruktuuri ja asukkaat Kaikki asuinkiinteistöt velvoitettu liittymään kunnan järjestämään yhdyskuntajätehuoltoon Vesihuoltoverkostoon liittyneitä väestöstä noin 90 %, jätevesien viemäröinnin piirissä yli 80 % Kiinteistöille kulku joko valtion maantieltä, kunnan kadulta tai yksityistieltä Sähköriippuvuus kasvaa jatkuvasti => Kunnan kriittinen infra on vahvasti läsnä asukkaiden arjessa. Hybridivaikuttaminen saattaa ensiksi ilmetä kunnan palveluissa. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 5 13.9.2018

Kuntainfran varautuminen Tietojärjestelmien turvaaminen ( kyberpuolustus ) Vastuullisuus avoimen tiedon tarjonnassa Tiedon, uutisten ja huhujen taustojen varmistaminen Rakenteiden/rakennusten valvonta ja suojaaminen Varavoiman hankinta kriittisiin toimintoihin Kiinteistöturvallisuuden varmistaminen, kulkuoikeudet Hankintamenettelyt (tarjoajien taustat, aliurakat) Kiinteistökaupat Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 6 13.9.2018

Kunnat ja kokonaisturvallisuus Kuntasektorin suorituskyvyn keskeinen rooli turvallisuuden ylläpitäjänä tulee tunnistaa ja tunnustaa Varautumista kehitettäessä on kokonaisturvallisuuden ajattelumallia noudattaen välttämätöntä, että tarkastelut ulotetaan kuntatasolle asti Kuntien sekä tulevien maakuntien roolin tunnistaminen varautumisessa sekä tilanteiden aikaisten vastuiden osalta on erittäin tärkeää Monenkeskinen tiedonvaihto turvallisuusympäristön muutosten seurannassa, tarvittavien toimenpiteiden ennakoinnissa sekä turvallisuustoimintojen suunnittelussa ja mitoituksessa turvallisuusviranomaisten ja kuntien kesken on välttämätöntä Mikäli kuntien tai maakuntien yhteistyö turvallisuusviranomaisten kanssa kapenee, on epäonnistuminen turvallisuustyön tavoitteiden saavuttamisessa todennäköistä Tulee arvioida mitä vaatimuksia uhkakuvien muutos voi aiheuttaa sisäisen turvallisuuden viranomaisten lisäksi kuntatoimijoille, jotka voivat ensimmäisenä havaita hybridivaikuttamiseen viittaavia muutoksia toimintaympäristössä Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 7 13.9.2018

Keskinäinen sidoksellisuus on voimavara Varautumisessa onnistumista ja tehtäväkohtaista kyvykkyyttä ei ratkaista organisaatio kerrallaan, vaan se tulee ratkaista yhteistä suorituskykyä kehittämällä Maakunnassa yhteisen varautumisen osa-alue on kaikkien toimijoiden jakama intressi. Siitä ei voi erottaa mitään osa-aluetta, eikä se mahdollista palastelua - toimijoiden keskinäinen sidoksellisuus on vahvaa sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Hybridiuhkiin vastaaminen kuntien kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa edellyttää erittäin laajaa ja aiempaa syvempää yhteistyötä keskushallinnon, alue- ja paikallishallinnon sekä yrityselämän kanssa Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 8 13.9.2018

KIVI-hanke Kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuus ja viranomaisten toimintakyky (KIVI), (POLAMK, SPEK, TTY) Hankkeessa kehitetään kriittisen infrastruktuurin palveluntuottajille riskienhallintakyvyn itsearviointityökalu (stressitesti) vakaviin häiriötilanteisiin varautumisen tueksi Työkalun kehittämisestä vastaa CGI Suomi, pilotointi vuoden 2018 aikana, arviointiraportti tilaajalle 3/2019 http://www.kivihanke.fi Kuntien ja maakuntien kyberturvallisuuspäivät 3.-4.10.2018, Kuntatalo, Helsinki Lisätiedot http://tapahtumat.fcg.fi/kyber2018/ohjelma Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 9 13.9.2018