Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju



Samankaltaiset tiedostot
Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi

Alueellisen toiminnan strategia

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Vesiviljelytutkimus Luonnonvarakeskuksessa

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

- Potentiaalia innovaatioiksi

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

MTT, Metla ja RKTL matkalla Luonnonvarakeskukseen

Biotalouden tutkimusyksikkö. Mona-Anitta Riihimäki Johtaja Biotalouden tutkimusyksikkö

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Suomen Itämeren alueen strategia

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Biotalouden värisuora

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Bio- ja ympäristökysymykset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Miten julkaisutoiminnan muuttuva tilanne näkyy tutkimuslaitoksen kirjastossa

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Etelä-Pohjanmaa tutuksi

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus

KIERTOTALOUS käytäntöön

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline

Digitalisaatio ja maatilojen materiaali- ja resurssitehokkuus. SALO Heikki Aro

Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen

Agroekologinen symbioosi

Biotalouden globaalit näkymät

Teollisten symbioosien globaalit markkinat ja suomalaiset mahdollisuudet. Tiina Pursula, Gaia Group Oy Teollisuuden vanhan kumous, 4.4.

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

PUHTAAN ELINVOIMAN KEHITTÄMISTEEMA Aluekehitysasiantuntija Kari Hietala Satakuntaliitto

RIESASTA RAHAKSI Loue

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Puusta Proteiinia? Henri Vanhanen. KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet , Jyväskylä

Vesivarojen arvo Suomessa

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Resurssiviisas Lapinjärvi

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Vähänkö hyvää! -lautasella

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ Leena Hyrylä

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Transkriptio:

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015

Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta käynnistyi 1.1.2015 Lukeen fuusioituivat MTT, Metla, RKTL ja Tiken luonnonvaratilastot Suomen 2. suurin tutkimuslaitos; VTT Oy suurin Luken tunnuslukuja: 1600 htv, 700 tutkijaa Liikevaihto 140 M (68% suoraa budjettirahoitusta) 2000 hanketta 2 Ilkka P. Laurila

Luonnonvarakeskus Ohjaus, organisaatio ja prosessit 3 Ilkka P. Laurila

Toiminta kattaa koko Suomen Johto Viikissä Päätoimipaikkoja 4: Pk-seutu, Jokioinen, Joensuu, Oulu Toimimme maan eri osissa hyödyntäen yhteistyömahdollisuude t yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Alueellinen rahoitus tärkeä. 4 Ilkka P. Laurila

Biotalouden pitkän aikavälin haasteita Miten turvataan [varsinkin kysynnän kasvaessa] bioraaka-aineen kestävä tuotanto ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen? Miten turvataan tuotannon vastuullisuus ja hyväksyttävyys?

Elintarvikealan tulevaisuus Turvallisempaa ja terveellisempää ruokaa Ilmasto- ja ympäristökuormitusta vähennetään ja terveysvaikutusten merkitys kasvaa. Jätteistä raaka-ainetta ja uutta liiketoimintaa Elintarviketeollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää kemianteollisuuden biojalosteissa ja energiantuotannossa. Raaka-aineiden tunnistaminen ja hyötykäyttö varmistaa, että mm. kasvin terveellisimmät ainesosat päätyvät rehun tai kaatopaikan sijaan ihmisille. Sivuvirrat hyödynnetään ja hävikkiä vältetään kaikin keinoin. Vastuullisuudesta kilpailuetua Ruokaketjun läpinäkyvyyttä parannetaan ja vastuullisuus tuotteistetaan. Kuluttajille tarjotaan enemmän tietoa ja selkeämpiä vaihtoehtoja. Ilkka P. Laurila

Keskeisiä tutkimustarpeita maataloudessa Ravinteiden käytön tehostaminen Hupenevat fosforivarat ja toisaalta vesistöjen rehevöityminen ravinteita ei ole varaa hukata Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava ja sen mahdollisuudet on hyödynnettävä, ml. uudet lajikkeet Uusien teknologioiden hyödyntäminen Älykkäät toimintaympäristöt, esim. anturointi ja paikkatieto Työkoneiden automaatio ja maatilan tiedonhallinta Ruoan turvallisuus, huoltovarmuus Valkuaisomavaraisuus, esim. uudet lajikkeet ja rehut Vastuullisuus, jäljitettävyys ja hyväksyttävyys Lähiruoka, hiilijalanjäljet, eläinten hyvinvointi 7 Ilkka P. Laurila 11.6.2015

Luken painopisteitä 1/2 1. Sininen biotalous vesiviljely, kalankasvatus 2. Hajautetut toimintamallit yhteiskunnassa hajautetut energiaratkaisut, paikalliset ratkaisut, lähiruoka, viherinfra 3. Arktinen biotalous ruuan raaka-aineiden jalostaminen, erikoistuotteet, puhtaat ja terveysvaikutteiset luonnon raaka-aineet, villiruoka, luonnonkasvien tuotteistaminen 4. Luonnonvarojen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ja turvallisuus terveysvaikutteiset elintarvikkeet, huoltovarmuus, ruokaturva, ravitsemus, eläinten hyvinvointi Ilkka P. Laurila

Luken painopisteitä 2/2 5. Digitaalisuus ja tietovarannot uudet toimintamallit ja palvelut, jäljitettävyys, MyData/datan omistajuus, Big data 6. Uudet biopohjaiset materiaalit, tuotteet ja energia uudet tuotteet sivuvirroista (elintarvikkeet, rehu, lannoitteet, energia), lisäarvotuotteet 8. Vastuullisuus, jäljitettävyys ja hyväksyttävyys 9. Raaka-ainetuotanto ja kiertotalous globaalissa kilpailutilanteessa sivuvirtojen hyödyntäminen, ruokahävikki, ravinteiden kierrätys, lanta, teolliset symbioosit 9 Ilkka P. Laurila 11.6.2015

Kiitos!