Kustannus / oppilas kustannusvertailu Lieksa 9 761 Nurmes 8 162 Juuka 9 029 Valtimo 9 160 Koko maa 8 729

Varhaiskasvatus- ja 28 12.03.2014 koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja 38 19.03.2014 koulutuslautakunta Kaupunginhallitus 101 24.03.2014 KOULUVERKKOLINJAUS VARKOULA 28 Sivistysjohtaja: Taustaa Lieksan kaupunginvaltuusto on ohjeistanut sivistyspalvelukeskusta laatimaan laajan kouluverkkoselvityksen maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Kaupunginvaltuuston määräys perustuu kaupungin talouden haasteisiin. Kaupungin talouden alijäämä oli v. 2012 2,6 miljoonaa euroa. Vuodesta 2013 on myös tulossa alijäämäinen. Tilinpäätös ei vielä ole valmistunut, mutta tämänhetkinen ennuste vuoden 2013 alijäämäksi on yli miljoona euroa. Lisäksi tuleva valtionosuusuudistus pienentää Lieksan valtionosuuksia n. 1,3 miljoonalla eurolla vuositasolla, jos uudistus toteutuu suunnitellulla tavalla. Talouden haasteiden kautta hallintokunnille on annettu lähiajan kustannussäästötavoitteet. Sivistyspalvelukeskuksen osalta tavoite on 650 000 euron kustannussäästöt v. 2015 verrattuna vuoden 2013 lopulliseen talousarvioon. Vuodelle 2016 summa nousee 850 000 euroon. Perusopetuksen osuus sivistyspalvelukeskuksen talousarviosta on 49,5 %, joten laskennallisesti perusopetuksen osuus säästötavoitteesta on 321 750 v. 2015 ja 420 750 v. 2016. Perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset ovat tällä hetkellä selvästi esim. muiden Pielisen Karjalan kuntien vastaavia kustannuksia korkeammat. Tämä tulee hyvin esille Tilastokeskuksen laatimassa, vuoden 2012 kustannuksia koskevassa vertailussa: Perusopetuksen Kustannus / oppilas kustannusvertailu Lieksa 9 761 Nurmes 8 162 Juuka 9 029 Valtimo 9 160 Koko maa 8 729 Vertailu esim. Lieksan ja Nurmeksen välillä on hyödyllinen ja järkevä, koska opetustoimen tärkeistä tukipalveluista sisäiset vuokrat ja ruokahuoltopalveluiden ateriahinnat määräytyvät molemmilla paikkakunnilla samojen perusteiden mukaan. Lieksan perusopetuksen oppilasmäärä kuluvan lukuvuoden aikana on 860 oppilasta. Tämän oppilasmäärän opettaminen Lieksassa on n. 1

340 000 kalliimpaa vuodessa kuin saman oppilasmäärän opettaminen olisi Nurmeksessa. Oppilaskohtaisessa kustannusvertailussa materiaali-, tarvike-, ja oppikirjakustannusten väliset erot ovat varsin pieniä ja niiden kustannusvaikutus on pieni. Vertailusta voidaan siten päätellä, että mm. oppilaskuljetusten ja kouluverkon rakenteeseen (käytössä olevat kiinteistöt) sekä henkilökunnan määrään suhteessa oppilaiden määrään liittyvät kustannukset ovat Lieksassa naapurikuntia korkeammalla tasolla. Perusopetuksen kalleutta Lieksassa korostaa vastaava kustannusvertailu vaikkapa päivähoidon tai lukiokoulutuksen osalta. Näillä toimialueilla Lieksa tuottaa palvelut selvästi muita Pielisen Karjalan kuntia edullisemmin. Perusopetuksen kustannuksia on mielenkiintoista vertailla myös koulukohtaisten erojen näkökulmasta. Vuoden 2013 kustannusvertailu näyttää Lieksan alakouluopetuksen osalta seuraavalta: v. 2013 Kustannus /oppilas Sisäinen vuokra /vuosi Kuljetuskustannukset /vuosi Jamalin koulu 11 649,79 89 634,24 157 699,04 Keskuskoulu 7 667,88 321 354,04 70 196,07 Kolin koulu 9 743,00 45 195,42 55 633,13 Merilän koulu 10 572,90 113 668,96 71 848,89 Rantalan koulu 6 290,62 203 524,08 133 408,36 Vuoniskylien koulu 11 985,75 52 598,64 146 098,82 Taulukon kohtaan /oppilas sisältyvät myös vuokra- ja kuljetuskustannukset. Keskuskoulun ja Rantalan koulun suurehkoa eroa oppilaskohtaisissa kustannuksissa selittää ennenkaikkea se, että alakoulujen luokkamuotoinen erityisopetus järjestetään Keskuskoulussa. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa opetusryhmien maksimikoko on säädetty joko kahdeksaan tai kymmeneen oppilaaseen, ja tämä nostaa kustannuksia. Lisäksi luokkamuotoisessa erityisopetuksessa työskentelee yleisopetusta selvästi enemmän koulunkäynninohjaajia. Koulurakennuksiin mahdollisesti tarvittavat isommat korjaukset tulee ottaa huomioon kouluverkon tarkastelussa. Lähitulevaisuudessa opetuskäytöstä poistuvaan rakennukseen tehtävät investoinnit eivät ole talouden hallinnan kannalta ajateltuna järkeviä. Näitä investointitarpeita käsitellään koulukohtaisessa osiossa. Oppilasmäärän ja luokanopettajanvirkojen määrän kehitys kuluvan vuosikymmenen aikana

Perusopetuksen oppilasmäärä on maahanmuutosta ja kohtalaisen hyvistä syntyvyysluvuista huolimatta lievästi laskussa. Kuluvan vuosikymmenen aikana lasku kohdistuu erityisesti yläkoulussa opiskelevien oppilaiden määrään. lv. esiopetus alakoulut yht. yläkoulu perusopetus yhteensä 2013-2014 82 534 326 860 942 2014-2015 102 518 312 830 932 2015-2016 66 528 302 830 895 2016-2017 76 504 271 775 854 2017-2018 99 492 257 749 841 2018-2019 95 521 238 759 858 2019-2020 527 240 767 767 Taulukkoon on koottu kaikki esiopetusikäiset oppilaat. Tällä hetkellä esiopetusta järjestetään myös päivähoidon yhteydessä siten, että ryhmät toimivat Merilän ja Rantalan kouluilla. Alakoulujen oppilasmäärään sisältyvät myös Kolin koulun 7-9 -luokkien oppilaat ja luokkamuotoisessa erityisopetuksessa opiskelevat oppilaat. Oppilasennusteet pohjautuvat väestörekisteritietoihin. Oppilasmäärissä ei ole mukana maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat. Tällä hetkellä valmistavassa opetuksessa opiskelee alakouluissa 31 ja yläkoulussa kolme oppilasta. Nämä oppilaat siirtyvät lukuvuoden kestävän valmistavan opetuksen jakson jälkeen ikä- ja osaamistasonsa mukaisiin opetusryhmiin. Maahanmuuttajaoppilaiden lukumäärää on muutenkin käytännössä mahdotonta ottaa huomioon oppilasennusteissa muuten kuin paikkakunnalla jo olevien oppilaiden osalta. Kouluverkkolinjauksen kannalta ajateltuna alakoulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä kertoo paljon mm. opetustilatarpeesta. Laskennallisesti n. 530 oppilasta tarkoittaa n. 23:a opetusryhmää (yleisopetus) alakouluopetuksessa, jolloin vuosiluokkakohtaisia opetusryhmiä tarvitaan 4-5 kappaletta. Tämän lisäksi keskitetyssä mallissa opetustiloja tarvitaan luokkamuotoiseen erityisopetukseen ja esiopetukseen keskimäärin 8-10 kpl/lukuvuosi. Luokkatilojen enimmäistarve keskitetyssä mallissa on siten 33. Käytännössä tämä pystytään toteuttamaan keskitetyssä mallissa siten, että Rantalan koulussa toimii 1-2 opetusryhmää/vuosiluokka ja Keskuskoulussa 3-4 opetusryhmää/vuosiluokka. Tällä perusopetusryhmien määrällä ja tilatarpeella keskitetty malli voidaan toteuttaa vain siinä tapauksessa, että lukio siirtyy nykyisistä tiloista takaisin Moisionkadun koululle. Rantalan koulussa ja Keskuskoulussa on yhteensä käytössä 35-36 opetustiloiksi alunperin suunniteltua luokkatilaa ja lisäksi tulee huomioida Rantalan koulun toisen rakennuksen luokkatilat, jolloin opetustilojen määrä on yhteensä n. 40. Tämä määrä riittää myös siinä tapauksessa, että

tilatarpeeseen lasketaan mukaan laaja-alaisen erityisopetuksen tarvitsemat tilat ja koulukohtaiset ns. ryhmäjakotilat. Moisionkadun koulun uudemman puolen peruskorjaus on kaupungin investointiohjelmassa aikataululutettu vuosille 2017-2018. Jos suunnitelma toteutuu, on lukion siirtyminen järkevintä toteuttaa lukuvuoden 2018-2019 alusta lähtien, jolloin myös alakouluopetus pystytään kokonaisuudessaan järjestämään Rantalan koululla ja Keskuskoululla. Tällä hetkellä Lieksassa työskentelee 37 määräaikaisessa tai vakinaisessa virassa toimivaa luokanopettajaa. Heistä kaksi toimii esiopetuksessa ja kaksi ns. resurssiopettajina valtion erityisavustuksen kautta rahoitettuna. Keskitetyssä mallissa esiopetuksessa toimivien opettajien tarve on keskimäärin 4/lukuvuosi ja luokanopettajien 23/ lukuvuosi. Jos valtion erityisavustusten määrä opetusryhmien pienentämiseen säilyy ennallaan, niin keskitetyssä mallissa luokanopettajatarve olisi 29. Lisäksi tulee huomioida Kolin koululla tavittavat kaksi luokanopettajaa, jolloin kokonaistarve on 31. Käytännössä keskittäminen merkitsee vähintään kuuden luokanopettajan viran vähenemistä. Yhden viran kustannukset ovat n. 45 000 / vuosi sivukuluineen. Tällä hetkellä aktiivisista luokanopettajan viroista kuusi on määräaikaisia siten, että virkasuhteet päättyvät lukuvuoden lopussa. Kuluvan vuosikymmenen aikana opetustoimessa on varhaisimman mahdollisen eläköitymisiän mukaan eläköitymässä 10 luokanopettajaa, joten opetuksen mahdollinen keskittäminen ei johda tilanteeseen, jossa henkilöstöä pitäisi irtisanoa. Muuta huomioitavaa Lieksan kohdalla on otettava huomioon kaupungin laajuus. Opetuspalveluiden keskittämisessä on suuria haasteita mm. oppilaiden koulumatka-aikojen osalta. Jamalin ja Vuoniskylien koulujen oppilaaksiottoalueilla asuu oppilaita, joiden yhdensuuntainen koulumatka Lieksan keskustaan on n. 39 km. Vuosiluokilla 1-6 koulumatkaan saa kulua odotuksineen enintään 2,5 tuntia päivässä. Tämä raja ei voi olla tavoitteena koulukuljetusten järjestämisessä. Koulujen tulevaisuutta pohdittaessa on otettava huomioon koulun merkitys kylän ja ympäristön elinvoimaisuudelle. Koulu merkitsee usein jo rakennuksena sitä, että kylässä on kokoontumis- ja harrastamispaikka. Kansalaisopistotoiminnan yhtenä perusajatuksena on järjestää opetustoimintaa kaikilla kylillä. Usein koulurakennus on ainoa tila, jossa esim. liikuntaryhmien toiminta on mahdollista. Koulun toiminnan loppumisen takana on yleensä joko oppilaiden väheneminen, kunnan talouden tasapainottaminen tai kumpikin

yhdessä. Pienten ja isojen koulujen pedagogista toimivuutta vertaillaan monin tavoin ja opetusryhmärakenteesta voitanee todeta, että yksiopettajainen koulu ei ole pedagogisesti toimiva malli ja toisaalta kolmiopettajainen koulu on pedagogisesti toimiva yksikkö. Pienen koulun ehdottomana etuna on se, että koulun henkilökunta tuntee jokaisen lapsen hyvin ja lapset tuntevat toisensa. Lieksan kohdalla ei toisaalta voida puhua suurista kouluista, kun koulukohtainen oppilasmäärä on enimmillään hieman yli 200 oppilasta. Kouluverkkoon liittyvät päätökset pitäisi pystyä tekemään niin, että alakouluvaiheessa ei oppilaalle tule enempää kuin yksi koulun vaihtuminen koulujen sulkemisen takia. Opetuksen tukipalveluiden ja mm. perusopetuslain mukaisten tehostetun ja erityisen tuen palveluiden järjestäminen on helpompi ja tehokkaampi toteuttaa keskitetyssä kouluverkkomallissa. Koulukohtaisia perustietoja Kouluverkkolinjaukseen liittyvät kuulemistilaisuudet järjestettiin Keskuskoululla 19.2., Jamalin ja Merilän kouluilla 25.2. sekä Kolin ja Vuoniskylien kouluilla 26.2. Rantalan koululla ei järjestetty kuulemistilaisuutta, koska se ei voi toimia mahdollisten koulujen sulkemuisten yhteydessä edes ns. vastaanottavana kouluna. Koulun tilat ja opetusryhmät ovat käytännössä täynnä. Jamalin koulu: Lieksan kaupungin teknisen toimen v. 2009 laatiman korjaustarveselvityksen mukaan suurimmat korjaustarpeet liittyvät ilmanvaihtojärjestelmän rakentamiseen, lämmityskatttilan uusimiseen, purunpoistojärjestelmän rakentamiseen ja koulun pihan kunnostamiseen. Em. töiden kustannusarvio v. 2009 oli n. 350 000, ja korjaamisajankohdaksi arvioitiin vuodet 2013-2015. Keväällä 2013 Inspecta oy:n suorittamassa, lähinnä vesijohtojen ja viemäreiden kuntoa kartoittaneessa tutkimuksessa ei Jamalin koululta paljastunut kiireellisiä kunnostustarpeita. Jamalin koulun yhteydessä on v. 1998 valmistunut liikuntasali, jonka iltakäyttö on varsin vilkasta. Salissa pelataan erilaisia pallopelejä ja järjestetään kuntoliikuntaa. Jamalin kouluun on siirtynyt oppilaita viimeksi v. 2011, jolloin Viekin koulu lakkautettiin. Tämä tulee ottaa huomioon koulun toiminnasta päätettäessä. Jamalin koulun oppilasennuste on Lieksan pienistä kouluista positiivisin. Laajalta oppilaaksiottoalueelta tulevien oppilaiden lukumäärä kasvaa vuosikymmenen loppua kohti mentäessä. Jamalin koululla järjestetään myös esiopetusta, mutta

päivähoidon yksikköä siellä ei ole. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3.lk 4. lk 5. lk 6. lk 1-6 lk yht. 2013-8 6 5 6 4 5 10 36 44 2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 9 9 6 5 6 4 5 35 44 10 9 9 6 5 6 4 39 49 7 10 9 9 6 5 6 45 52 14 7 10 9 9 6 5 46 60 13 14 7 10 9 9 6 55 68 13 14 7 10 9 9 62 62 Kolin koulu: Kolin koulun oppilasennuste on Lieksan toimivista kouluista heikoin. Koulun sijainti on muihin kouluihin nähden poikkeuksellinen siten, että koulua ei pitkien etäisyyksien takia voi yhdistää mihinkään muuhun Lieksan kaupungin alueella toimivaan kouluun. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6.lk. 7-9 lk yht. 2013-2 2 1 2 4 1 3 11 26 2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1 2 2 0 2 4 1 11 23 3 1 2 2 0 2 4 11 25 3 3 1 2 2 0 2 8 21 2 3 3 1 2 2 0 7 20 1 2 3 3 1 2 2 6 20 1 2 3 3 1 2 4 16 Tällä hetkellä opetus toteutaan siten, että koulussa on oppilaita esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan, ja koulu on kaksiopettajainen. Yläkouluikäisten opetus hoidetaan osittain niin, että opettajat siirtyvät Lieksan keskustasta Kolille ja osittain myös etäopetuksena. Juuan kunnasta ostetaan erityisopetuspalveluja. Opetuksen järjestämisen malli on pedagogisesti hyvin haasteellinen. Esi- ja perusopetuksen ohella koulun tiloissa toimii myös ryhmäperhepäiväkoti. Kolin koulun tulevaisuuden kannalta ajateltuna yhteistyö Juuan kunnan opetustoimen kanssa on järkevää. Koulun toiminnan jatkumiselle on tämänhetkisen oppilasennusteen valossa perusteltua asettaa oppilasmääräraja. Yksiopettajainen koulu ei ole pedagogisesti toimiva ratkaisu. Kolin koulu on rakennettu 1956, ja rakennukseen on tehty muutos- ja kunnostustöitä vuosina 1996 ja 1999. Lieksan kaupungin teknisen toimen tekemässä selvityksessä v.

2009 rakennuksen korjaustoimenpiteiksi nimettiin pihan kunnostaminen, ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen, öljysäiliön uusiminen ja teknisen työn tilan purunpoistojärjestelmän rakentaminen. Kustannusarvion suuruudeksi määriteltiin n. 300 000. Keväällä 2013 suoritetussa putkiston kuntotutkimuksessa kiireellisimmäksi kunnostuskohteeksi todettiin käyttövesiputkisto. Vuodelle 2015 aikataulutetun korjaustoimenpiteen kustannusarvio on 160 000. Vuodelle 2022 suositellaan rakennuksen viemäriputkiston uusintaa. Tämän toimenpiteen hinnaksi arvioidaan 350 /metri. Merilän koulu: Merilän koulu toimii tällä hetkellä opetustoiminnan kannalta ajateltuna vajaakäytöllä. Koulussa on lähimenneisyydessä opiskellut jopa 140 lasta, mutta koulun tämänhetkinen oppilasmäärä on 59. Jos oppilaaksiottoalueet pysyvät nykyisinä, säilyy koulun oppilasmäärä kuluvan vuosikymmenen aikana käytännössä ennallaan. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3. lk 4.lk 5. lk 6. lk 1-6 lk yht. 2013-11 8 7 7 16 10 59 59 2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2010 18 9 11 8 7 7 16 58 76 7 18 9 11 8 7 7 60 67 10 7 18 9 11 8 7 60 70 16 10 7 18 9 11 8 63 79 6 14 10 7 18 9 11 69 75 6 14 10 7 18 9 64 64 Merilän koululla toimii myös ryhmäperhepäiväkoti. Koulun piha-aluetta on kunnostettu ja varustettu päivähoitotoimintaa ajatellen. Merilän koulun liikuntasali on tehokkaassa iltakäytössä. Salin koko mahdollistaa monipuolisen kuntoliikunnan. Koulun vanhempi osa on rakennettu 1952 ja uudempi 1989, jolloin uuteen osaan rakennettiin myös koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Lieksan kaupungin v. 2009 teettämässä selvityksessä koulun kunnostustoimenpiteiksi kirjattiin tiilikatteen uusiminen vanhalle osalle, ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen vanhalle osalle sekä lämmitysjärjestelmän (öljylämmitys) uusiminen. Näiden toiminpiteiden kustannusarvioksi kirjattiin n. 520 000. Vesikatteen uusimisajankohdaksi aikataulutettiin viimeistään vuosi 2016. Vuoden 2013 kevällä suoritetussa putkistotarkastuksessa ei

löydetty Merilän koulun osalta seurantatutkimuksia lukuunottamatta mitään kiireellistä kunnostustarvetta. Vuoniskylien koulu Koulu toimii kahdessa rakennuksessa, joista vanhempi on valmistunut 1913 ja uudempi 1952. Opetus tapahtuu sisäliikuntaa lukuunottamatta uuden rakennuksen puolella. Koulussa opetetaan 1-6 -luokkien oppilaiden lisäksi esiopetuksen oppilaita. Vanhassa rakennuksessa toimii ryhmäperhepäiväkoti. Päivähoitopalvelun järjestäminen ja säilyttäminen Vuoniskylillä on tärkeää, koska lähin päivähoitoyksikkö sijaitsee Lieksan keskustassa. Kaupungin omana työnä suoritetun kuntokartoituksen mukaan vanhempi rakennus tulisi peruskorjata kokonaan. Myös uudempaan rakennukseen tulisi rakentaa koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Lisäksi uudemman rakennuksen julkisivut tulisi maalata ja kiinteistöt pitäisi liittää seudulliseen vesihuoltoon. Näiden korjaustoimenpiteiden kustannusarvio oli v. 2009 400 000 ja toimenpiteiden aikatauluksi suositeltiin vuotta 2012. Keväällä 2013 tehdyssä putkiston kuntotarkastuksessa kiireellisimmäksi toimenpiteeksi suositeltiin käyttövesiputkiston uusimista, jonka kustannusarvio on 135 000. Putkistoremontin suositeltu toteuttamisvuosi on 2015. Lisäksi raportissa suositellaan rakennusten viemäreiden uusimista v. 2022. Tämän toimenpiteen kustannusarvio on 350 /metri. Vuoniskylien koulun oppilasennuste on kuluvan vuosikymmenen aikana laskeva. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6.lk 1-6 lk yht. 2013-3 5 5 4 7 6 5 32 35 2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 7 5 5 5 4 7 6 32 39 3 7 5 5 5 4 7 33 36 5 3 7 5 5 5 4 29 34 3 5 3 7 5 5 5 30 33 3 3 5 3 7 5 5 28 28 3 3 5 3 7 5 26 26 Vuoniskylien koulun kohdalla on koulukuljetusjärjestelyiden merkitys todella suuri koulun tulevaisuutta pohdittaessa. Oppilaiden päivittäisten koulumatka-aikojen säilyminen lain määräämän 2,5 tunnin sisällä tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Keskuskoulu

Alakouluopetusta järjestetään sekä Koulukadun että Kuhmonkadun kiinteistöissä siten, että vuosiluokkien 1-3 opetus ja luokkamuotoinen erityisopetus on keskittynyt Kuhmonkadun koululle ja vuosiluokkien 4-6 opetus Koulukadulle. Koulukadun kaksi erillistä rakennusta on rakennettu vuosina 1935 ja 1957. Rakennusten peruskorjaus valmistui v. 2009. Rakennukset ovat siis hyväkuntoisia ja niissä on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Lieksan lukion opetustilat sijaitsevat pääasiallisesti vanhemman rakennuksen puolella. Kuhmonkadun koulu on rakennettu 1963, ja rakennus peruskorjattiin vuosien 2003-2005 aikana. Rakennus on hyväkuntoinen. Rantalan koulu Varsinainen koulurakennus ja koulun asuinrakennus on rakennettu v. 1954. Koulukiinteistö peruskorjattiin perusteellisesti v. 1998, jolloin siihen rakennettiin mm. koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Koulun käytössä olevaa asuinrakennusta on tehty kunnossapidon määrärahoin moneen otteeseen käyttäjien tarvitsemia muutoksia, kuten valaistuksen lisäystä, maalaustöitä ja tilakohtaisia ilmanvaihtoratkaisuja. Rakennukseen on uusittu ulko-ovet ja ikkunat v. 2003. Rantalan koulukiinteistön kunnostamistarpeet liittyvätkin nimenomaan asunto-osan kunnostamiseen. Työlistalla ovat mm. vesikatto, vesi- ja viemärijärjestelmä sekä ilmavaihtojärjestelmä. Osa näistä kunnostustarpeista on toteutettu. Kouluverkkoratkaisun toteuttaminen Lieksan alakouluopetuksen toteuttamisessa on monta vaihtoehtoa. Kaupungin taloudellinen tilanne vaatii nopeita, kustannussäästöjä tuottavia toimenpiteitä, mutta keskustaajaman alueella olevissa koulukiinteistöissä olevien opetustilojen määrä ohjaa omalta osaltaan koulujen yhdistämistä. Kouluverkosta on perusteltua tehdä pitkän aikavälin ratkaisu, koska sen myötä koulujen oppilaat, heidän vanhempansa ja koulujen henkilöstö saavat riittävän hyvissä ajoin tiedon mahdollisista muutoksista. Pitkälle ulottuva suunnitelma helpottaa myös koulutoimen henkilöstösuunnittelua. Opetuksen siirtyminen keskustan alueelle lisää aina koulukuljetuskustannuksia. Koulukuljetukset menevät kilpailutukseen kouluverkkolinjauspäätösten jälkeen, joten tarkkaa kustannusvaikutusta on mahdotonta laskea. Kouluverkkolinjaus ei sinänsä vaikuta yläkouluopetuksen

järjestämispaikkaan, mutta yläkoulun oppilasmäärän vähenemisen tulee näkyä aineenopettajan virkojen lukumäärässä ja koulun tuntikehyksessä. Lieksan lukion toimintaa kouluverkkolinjaus koskee sillä tavoin, että lukion mahdollinen siirtyminen takaisin Moisionkadun koulun tilohin rakennuksen uudemman osan peruskorjauksen jälkeen vapauttaa tiloja Koulukadulta alakouluopetusta varten. Yläkoulun ja lukion yhteinen rehtorin virka puoltaa tätä järjestelyä. Seuraavien toteuttamisvaihtoehtojen kautta pystytään kaupungin talouden tasapainottamisen näkökulmasta laskemaan perusopetuksen käyttötalouden kustannuksia laskemaan ja hillitsemään kaupungin investointitarpeita. Tarkastelujaksona on järkevää pitää vuosia 2015-2020. Vaihtoehto 1: A) Merilän koulun toiminta lakkaa lukuvuoden 2013-2014 päätteeksi ja koulun oppilaat siirtyvät Keskuskouluun. Keskuskoulun vuosiluokittaiset oppilasmäärät ovat tulevan lukuvuoden alusta alkaen seuraavat: 1 lk - 36 oppilasta 2 lk - 44 oppilasta 3 lk - 33 oppilasta 4 lk - 47 oppilasta 5 lk - 37 oppilasta 6 lk - 49 oppilasta Nämä vuosiluokittaiset oppilasryhmät jaetaan lähtökohtaisesti kahteen opetusryhmään. Kuudennen luokan kohdalla tulee varautua ryhmän jakamiseen kolmeen opetusryhmään, jos oppilasmäärä kasvaa. Esiopetuksen oppilasmäärä on 50, joten esiopetusta järjestetään kolmessa opetusryhmässä. Tähän lukuun sisältyy Merilän koulussa toimivan päivähoidon esiopetusryhmän oppilaat. Merilän koulun sulkemisen taloudelliset vaikutukset v. 2015: -Opettajanvirkojen väheneminen (3-4 virkaa) -135 000-180 000 -Merilän koulun vuokrakustannukset (kuluvan vuoden vuokran mukaan) perusopetuksen osalta - 122 522 -Merilän koulun vuokrakustannukset päivähoidon esiopetuksen osalta - 18 671 -kuljetuskustannusten kasvu n. + 14 000 Kustannusvaikutus on kokonaisuudessaan - 262 000-307 000 Merilän koulun yhteydessä toimii myös ryhmäperhepäiväkoti, jolle täytyy etsiä uudet tilat. Ryhmäperhepäiväkodin tiloista maksetaan vuoden 2014 aikana sisäistä vuokraa 6 666. Muutoksen

taloudellista vaikutusta on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida tarkasti B) Vuoniskylien koulun toiminta lakkaa lukuvuoden 2015-2016 jälkeen ja oppilaat siirtyvät Keskuskouluun. Keskuskoulun vuosiluokittaiset oppilasmäärät ovat lukuvuoden 2016-2017 alusta lähtien seuraavat: 1 lk - 34 oppilasta 2 lk - 57 oppilasta 3 lk - 41 oppilasta 4 lk - 49 oppilasta 5 lk - 38 oppilasta 6 lk - 51 oppilasta Vuosiluokittaiset oppilasmäärät jaetaan kahteen opetusryhmään lukuunottamatta 2. ja 6. luokkia, jotka jaetaan kolmeen opetusryhmään. Muutos aiheuttaa yhden opetusryhmän lisäyksen Keskuskoululle (6. luokka). Esiopetuksen oppilasmäärä tulee olemaan yhteensä 34 oppilasta, jolloin esiopetuksessa on kaksi opetusryhmää. Esioppilaiden määrän lisääntyminen Keskuskoululla ei lisää ryhmien määrää. Vuoniskylien koulun sulkemisen kustannusvaikutukset vuositasolla: -Yhden opettajanviran väheneminen - 45 000 -Vuoniskylien koulun vuokrakustannukset - n. 58 000 -kuljetuskustannusten kasvu n. + 42 000 Kustannusvaikutus on kokonaisuudessaan n. 63 000. Lisäksi on huomattava, että koulukiinteistöön ei tarvitse tehdä arvioitua n. 135 000 :n putkistoremonttia. Kuten edellä on todettu, tulee Vuoniskylillä jatkaa päivähoitopalveluiden järjestämistä siinäkin tapauksessa, että koulun toiminta loppuu. Yksi vaihtoehto on se, että ryhmäperhepäiväkodin toiminta jatkuu ns. vanhassa koulurakennuksessa siinäkin tapauksessa, että perusopetus siirtyy muualle. C) Jamalin koulun toiminta lakkaa lukuvuoden 2017-2018 jälkeen ja oppilaat siirtyvät Keskuskouluun. Keskuskoulun vuosiluokittainen oppilasmäärä on lukuvuoden 2018-2019 alusta alkaen seuraava: 1 lk - 72 oppilasta 2 lk - 41 oppilasta 3 lk - 44 oppilasta 4 lk - 65 oppilasta 5 lk - 50 oppilasta 6 lk - 55 oppilasta

Oppilasmäärät jaetaan toista ja kolmatta luokkaa lukuunottamatta kolmeen opetusryhmään. Muutos aiheuttaa Keskuskoululle kahden opetusryhmän lisäyksen Keskuskoululle (5. ja 6. luokka). Esiopetuksen oppilasmäärä tulee olemaan yhteensä 74 oppilasta. Jamalin koulun esiopetuksen siirtyminen Keskuskouluun ei lisää esiopetusryhmien määrää. Jamalin koulun sulkemisen kustannusvaikutukset vuositasolla: -Yhden opettajanviran väheneminen - 45 000 -Jamalin koulun vuokrakustannukset - n. 86 000 -kuljetuskustannusten kasvu n. + 45 000 Kustannusvaikutus kokonaisuudessan n. - 86 000 Lisäksi pitää ottaa huomioon Jamalin koulun korjausinvestointien (mm. ilmanvaihto) jääminen pois kaupungin investointiohjelmasta. D) Kolin koulun toiminta lakkaa, jos oppilasmäärä putoaa tarkastelujaksolla alle 15 oppilaan. Oppilasmäärä todetaan edellisen lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä. Tässä tilanteessa esi- ja perusopetus järjestetään yhteistyössä Juuan kunnan kanssa. Kustannusvaikutuksia on mahdotonta arvioida tarkasti tässä vaiheessa. Mallin 1 toteutuminen edellyttää lukion siirtymistä Moisionkadun koulun tiloihin lukuvuoden 2018-2019 alusta alkaen, mikäli opetus toteutetaan kaupungin omissa tiloissa. Mallin kustannusvaikutus tarkastelujakson loppupäässä on n. - 411 000-456 000 / vuosi pelkästään käyttötalouden puolella verrattuna siihen tilanteeseen, että kouluverkko säilyy ennallaan. Jos kouluja on pakko sulkea talouden tasapainottamisen takia, on muutosten tekemiseen Merilän koulun tilannetta lukuunottamatta reilusti aikaa. Tässä mallissa yhdellekään oppilaalle ei tule alakouluvaiheen aikana enempää kuin yksi koulunvaihto kouluverkkopäätösten takia. Vaihtoehto 2: A) Jamalin koulun toiminta lakkaa lukuvuoden 2014-2015 jälkeen ja oppilaat siirtyvät Merilän kouluun. Merilän koulusta muodostuu 1-sarjainen (6 perusopetusryhmää) alakoulu. Jamalin koulun esiopetuksen siirtyminen Merilän kouluun ei lisää esiopetusryhmien määrää. Merilän koulun vuosiluokittaiset oppilasmäärät lukuvuoden 2015-2016 alussa: 1 lk - 27 oppilasta 2 lk - 18 oppilasta 3 lk - 17 oppilasta

4 lk - 13 oppilasta 5 lk - 13 oppilasta 6 lk - 11 oppilasta Tässä mallissa 1-luokka jaetaan kahteen opetusryhmään ja 5-6 -luokista muodostetaan yhdysluokka. Vuosiluokittainen oppilasmäärä kasvaa lukuvuoden 2016-2017 alusta siten, että perusopetusryhmiä tulee lisätä 1-2 kpl lukuvuodesta riippuen. Perusopetusryhmien määrän lisääminen voidaan välttää muuttamalla Merilän koulun ja Keskuskoulun oppilaaksiottoalueiden rajoja. Käytännössä tämä tarkoittaa muutamien oppilaiden siirtymistä Merilän koulusta Keskuskouluun. Jamalin koulun sulkemisen kustannusvaikutukset vuositasolla: -Yhden opettajanviran vähenenminen - 45 000 -Jamalin koulun vuokrakustannukset - n. 84 000 -kuljetuskustannusten kasvu +n. + 45 000 Kustannusvaikutus kokonaisuudessaan n. - 84 000 Lisäksi tulee ottaa huomioon Jamalin koulun korjauskustannusten jääminen pois kaupungin investointiohjelmasta ja Merilän koulun ilmanvaihtoremontin tarve. Merilän koulun ryhmäperhepäiväkoti jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissa. B) Vuoniskylien koulun toiminta lakkaa lukuvuoden 2014-2015 jälkeen ja oppilaat siirtyvät Keskuskouluun. Keskuskoulun vuosiluokittaiset oppilasmäärät lukuvuoden 2015-2016 alussa: 1 lk - 38 oppilasta 2 lk - 32 oppilasta 3 lk - 38 oppilasta 4 lk - 30 oppilasta 5 lk - 44 oppilasta 6 lk - 37 oppilasta Kaikki vuosiluokat jaetaan kahteen opetusryhmään. Esiopetuksen oppilasmäärä on yhteensä 27. Jamalin esiopetuksen oppilaiden siirtyminen Keskuskoululle ei lisää esiopetusryhmien määrää (2). Vuoniskylien koulun sulkemisen kustannusvaikutukset vuositasolla: -Kahden opettajanviran väheneminen - 90 000 -Vuoniskylien koulun vuokrakustannukset - n. 58 000 -kuljetuskustannusten kasvu n. + 42 000 Kustannusvaikutus yhteensä n. -106 000. Lisäksi on huomiotava, että Vuoniskylien koulun päärakennuksen kiireelliset korjaustarpeet poistuvat kaupungin investointiohjelmasta.

Vuoniskylillä tarvitaan edelleen päivähoitoyksikkö, joka voi toimia koulun vanhan osan tiloissa. C) Kolin koulun toiminta lakkaa siinä vaiheessa, kun oppilasmäärä laskee alle 15:n oppilaan. Esi- ja perusopetuksen järjestämisessä tehdään yhteistyötä Juuan kunnan kanssa. Mallin 2 toteutuminen ei edellytä lukion muuttoa Moisionkadun koululle. Malliin 1 verrattuna haja-asutusalueen pienten koulujen toiminta lakkaa aiemmin ja Merilän koulun vuokrakustannukset jäävät sivistystoimen käyttötalouteen. Tässä mallissa sekä Keskuskoulun että Merilän koulun opetusryhmät muodostuvat varsin maltillisen kokoisiksi ja ryhmäkoot mahdollistavat oppilasmäärän lisääntymisen esim. maahanmuuton kautta. Jamalin ja Vuoniskylien koulujen toiminnan lakkaaminen lukuvuoden 2015-2016 alusta alkaen on perusteltua mm. koulukuljetusjärjestelyihin tarvittavan ajan takia. Merilän koulu säilyy opetus- ja päivähoitopalveluita tuottavana yksikkönä. Mallin 2 taloudellinen vaikutus tarkastelujakson lopussa on sivistystoimen käyttötaloudessa n. 190 000 /vuosi verrattuna siihen tilanteeseen, että kouluverkko säilyy ennallaan. Vaihtoehto 3: A) Merilän, Jamalin ja Vuoniskylien koulujen toiminta lakkaa lukuvuoden 2014-2015 jälkeen ja oppilaat siirtyvät Keskuskouluun lukuvuoden 2015-2016 alusta alkaen. Keskuskoulun vuosiluokittaiset oppilasmäärät tarkastelujakson aikana: lv esiop. 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 2015-44* 65 50 55 43* 57 48* 2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 41* 44* 65 50 55 43* 57 74** 41* 44* 65 50 55 43* 55 72 41* 44* 65 50 55 59 72 41* 44* 65 50 Tässä mallissa tähdellä merkityt vuosiluokat jaetaan kahteen opetusryhmään ja muut kolmeen opetusryhmään. Kahdella tähdellä merkitty esiopetusryhmä jaetaan kolmeen osaan. Luokanopettajanvirkoja tarvitaan lukuvuoden 2015-2016 aikana 16, lukuvuoden 2016-2017 aikana 16, lukuvuoden 2017-2018 aikana 15 ja lukuvuoden 2018-2019 aikana 16. 1-6 -luokkien

opetuksessa tarvittavien opettajanvirkojen määrä vähenee 6-7:llä lukuvuodesta riippuen. Erillisten esiopetusryhmien määrä kasvaa 1-2/lukuvuosi. Luokanopettajien ja esiopetuksen opettajien virkojen määrä vaikuttaa suoraan opetustilojen lukumäärään. Tilantarpeeseen tulee vielä lisätä luokkamuotoisen erityisopetuksen tarpeet. Tämän mallin toteuttaminen vaatii opetustilojen vuokraamista Ammattiopisto Lieksan Kuhmonkadun kiinteistöstä. Vuokraustarve on 3-6 luokkatilaa siinä tapauksessa, että lukio jatkaa Koulukadun tiloissa. Tässä vaihtoehdossa kustannusvaikutukset ovat vuositasolla seuraavat: -opettajanvirkojen väheneminen 5 viralla -225 000 -Merilän, Jamalin ja Vuoniskylien koulujen vuokrakustannukset - 285 000 (sisältää esiopetuksen vuokran) -kuljetuskustannusten kasvu n. + 100 000 -vuokrakustannusten (ulkoiset vuokrat) n. + 37 000 Vaihtoehdon toteuttamisen kustannusvaikutus sivistystoimen käyttötalouteen on n. - 373 000 / vuosi verrattuna siihen tilanteeseen, että kouluverkossa ei tapahdu muutoksia. Ulkoiset vuokrakustannukset jäävät pois tarkastelujakson lopussa, jos lukion siirtyminen Moisionkadun koululle toteutuu. Lisäksi on huomattava, että Merilän, Jamalin ja Vuoniskylien koulujen korjaustarpeet eivät rasita kaupungin investointiohjelmaa. Vuoniskylien päivähoitopalvelut on tässä mallissa turvattava, vaikka koulu toiminta lakkaa. Samoin on etsittävä uusi tila Merilän koulun ryhmäperhepäiväkodille. B) Kolin koulun toiminta lakkaa siinä vaiheessa, kun oppilasmäärä laskee alle 15:n. Tässä tilanteessa tehdään yhteistyötä esi- ja perusopetuksen järjestämisessä Juuan kunnan kanssa. Koulun toiminnan loppumisen kustannusvaikutuksia on mahdotonta laskea tässä vaiheessa tarkasti. Kolmannen vaihtoehdon etuna on nopea kustannusvaikutus hallintokunnan ja kaupungin talouteen. Kumulatiivinen säästö tarkastelujakson aikana on selväti muita vaihtoehtoja suurempi. Mallin toteuttaminen on haasteellista Keskuskoulun opetustilojen riittävyyden kannalta ajateltuna. Ammattiopistolta vuokralle saatavien tilojen lukumäärää ei tässä vaiheessa pystytä varmistamaan. Vaihtoehdot 1 ja 3 päätyvät vuosikymmenen loppuun mennessä samaan lopputulokseen, mutta erilaisella aikataulutuksella. Vaihtoehto 3 voidaan toteuttaa myös vasta siinä vaiheessa, kun lukio siirtyy Moisionkadun koulun tiloihin.

Koulujen ja päiväkotien alustava korjaustarveselvitys vuodelta 2009 on oheisena liitteenä. Liite 1. Jamalin koulun, Kolin koulun, Merilän koulun ja Vuoniskylien koulun (vanhakoulu) putkistojen kuntotutkimukset vuodelta 2013 ovat oheisena liitteenä. Liite 2. Sivistysjohtajan kouluverkkolinjaukseen 2014 liittyvissä tiedotusja kuulemistilaisuuksissa kouluilla 19.02.2014, 25.02.2014 ja 26.02.2014 esittelemä asiamateriaali on oheisena liitteenä. Liite 3. Tiedotus- ja kuulemistilaisuuksista laaditut muistiot ovat oheisena liitteenä. Liite 4. Sivistysvirastoon tulleet kouluverkkolinjaukseen liittyvät kannanotot ovat oheisena liitteenä. Liite 5. Sivistysjohtaja: Päätös: Jakelu: Lisätietoja: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää - esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle kouluverkkolinjauksen toteuttamista vaihtoehdon 1 mukaisesti. Keskustelun aikana esitettiin, että asia jätetään pöydälle lisäselvityksiä varten. Kannattettiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Sivistysjohtaja Arto Sihvonen, p. 04010 44101, sähköposti arto.sihvonen@lieksa.fi Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vastuuhenkilö Juha Ryynänen, p. 04010 44160, sähköposti juha.ryynanen@lieksa.fi VARKOULA 38 Sivistysjohtaja: Kouluverkkolinjauksen esittelytekstiin on tehty seuraavat muutokset: Taustaa -kappaleeseen on muutettu sivistyspalvelukeskuksen kustannussäästötavoitteet kohtaan säästötavoitteiden vertailu muotoon "verrattuna vuoden 2015 taloussuunnitelmaan" ja kouluverkkolinjauksen eri toteuttamisvaihtoehtoihin Kolin koulua koskevasta tekstistä osa on muutettu muotoon "Kolin koulun toiminta lakkaa, jos oppilasmäärä laskee väestörekisterin mukaisen oppilasennusteen perusteella pysyvästi alle 15:n oppilaan". Muuten teksti on alkuperäisen esityksen mukainen. Taustaa Lieksan kaupunginvaltuusto on ohjeistanut sivistyspalvelukeskusta laatimaan laajan kouluverkkoselvityksen maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Kaupunginvaltuuston

määräys perustuu kaupungin talouden haasteisiin. Kaupungin talouden alijäämä oli v. 2012 2,6 miljoonaa euroa. Vuodesta 2013 on myös tulossa alijäämäinen. Tilinpäätös ei vielä ole valmistunut, mutta tämänhetkinen ennuste vuoden 2013 alijäämäksi on yli miljoona euroa. Lisäksi tuleva valtionosuusuudistus pienentää Lieksan valtionosuuksia n. 1,3 miljoonalla eurolla vuositasolla, jos uudistus toteutuu suunnitellulla tavalla. Talouden haasteiden kautta hallintokunnille on annettu lähiajan kustannussäästötavoitteet. Sivistyspalvelukeskuksen osalta tavoite on 650 000 euron kustannussäästöt v. 2015 verrattuna vuoden 2015 taloussuunnitelmaan. Vuodelle 2016 summa nousee 850 000 euroon. Perusopetuksen osuus sivistyspalvelukeskuksen talousarviosta on 49,5 %, joten laskennallisesti perusopetuksen osuus säästötavoitteesta on 321 750 v. 2015 ja 420 750 v. 2016. Perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset ovat tällä hetkellä selvästi esim. muiden Pielisen Karjalan kuntien vastaavia kustannuksia korkeammat. Tämä tulee hyvin esille Tilastokeskuksen laatimassa, vuoden 2012 kustannuksia koskevassa vertailussa: Perusopetuksen Kustannus / oppilas kustannusvertailu Lieksa 9 761 Nurmes 8 162 Juuka 9 029 Valtimo 9 160 Koko maa 8 729 Vertailu esim. Lieksan ja Nurmeksen välillä on hyödyllinen ja järkevä, koska opetustoimen tärkeistä tukipalveluista sisäiset vuokrat ja ruokahuoltopalveluiden ateriahinnat määräytyvät molemmilla paikkakunnilla samojen perusteiden mukaan. Lieksan perusopetuksen oppilasmäärä kuluvan lukuvuoden aikana on 860 oppilasta. Tämän oppilasmäärän opettaminen Lieksassa on n. 1 340 000 kalliimpaa vuodessa kuin saman oppilasmäärän opettaminen olisi Nurmeksessa. Oppilaskohtaisessa kustannusvertailussa materiaali-, tarvike-, ja oppikirjakustannusten väliset erot ovat varsin pieniä ja niiden kustannusvaikutus on pieni. Vertailusta voidaan siten päätellä, että mm. oppilaskuljetusten ja kouluverkon rakenteeseen (käytössä olevat kiinteistöt) sekä henkilökunnan määrään suhteessa oppilaiden määrään liittyvät kustannukset ovat Lieksassa naapurikuntia korkeammalla tasolla. Perusopetuksen kalleutta Lieksassa korostaa vastaava kustannusvertailu vaikkapa päivähoidon tai lukiokoulutuksen osalta. Näillä toimialueilla Lieksa tuottaa palvelut selvästi muita Pielisen Karjalan kuntia edullisemmin.

Perusopetuksen kustannuksia on mielenkiintoista vertailla myös koulukohtaisten erojen näkökulmasta. Vuoden 2013 kustannusvertailu näyttää Lieksan alakouluopetuksen osalta seuraavalta: v. 2013 Kustannus /oppilas Sisäinen vuokra /vuosi Kuljetuskustannukset /vuosi Jamalin koulu 11 649,79 89 634,24 157 699,04 Keskuskoulu 7 667,88 321 354,04 70 196,07 Kolin koulu 9 743,00 45 195,42 55 633,13 Merilän koulu 10 572,90 113 668,96 71 848,89 Rantalan koulu 6 290,62 203 524,08 133 408,36 Vuoniskylien koulu 11 985,75 52 598,64 146 098,82 Taulukon kohtaan /oppilas sisältyvät myös vuokra- ja kuljetuskustannukset. Keskuskoulun ja Rantalan koulun suurehkoa eroa oppilaskohtaisissa kustannuksissa selittää ennenkaikkea se, että alakoulujen luokkamuotoinen erityisopetus järjestetään Keskuskoulussa. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa opetusryhmien maksimikoko on säädetty joko kahdeksaan tai kymmeneen oppilaaseen, ja tämä nostaa kustannuksia. Lisäksi luokkamuotoisessa erityisopetuksessa työskentelee yleisopetusta selvästi enemmän koulunkäynninohjaajia. Koulurakennuksiin mahdollisesti tarvittavat isommat korjaukset tulee ottaa huomioon kouluverkon tarkastelussa. Lähitulevaisuudessa opetuskäytöstä poistuvaan rakennukseen tehtävät investoinnit eivät ole talouden hallinnan kannalta ajateltuna järkeviä. Näitä investointitarpeita käsitellään koulukohtaisessa osiossa. Oppilasmäärän ja luokanopettajanvirkojen määrän kehitys kuluvan vuosikymmenen aikana Perusopetuksen oppilasmäärä on maahanmuutosta ja kohtalaisen hyvistä syntyvyysluvuista huolimatta lievästi laskussa. Kuluvan vuosikymmenen aikana lasku kohdistuu erityisesti yläkoulussa opiskelevien oppilaiden määrään. lv. esiopetus alakoulut yht. yläkoulu perusopetus yhteensä 2013-2014 82 534 326 860 942 2014-2015 102 518 312 830 932 2015-2016 66 528 302 830 895 2016-2017 76 504 271 775 854 2017-2018 99 492 257 749 841 2018-2019 95 521 238 759 858 2019-2020 527 240 767 767

Taulukkoon on koottu kaikki esiopetusikäiset oppilaat. Tällä hetkellä esiopetusta järjestetään myös päivähoidon yhteydessä siten, että ryhmät toimivat Merilän ja Rantalan kouluilla. Alakoulujen oppilasmäärään sisältyvät myös Kolin koulun 7-9 -luokkien oppilaat ja luokkamuotoisessa erityisopetuksessa opiskelevat oppilaat. Oppilasennusteet pohjautuvat väestörekisteritietoihin. Oppilasmäärissä ei ole mukana maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat. Tällä hetkellä valmistavassa opetuksessa opiskelee alakouluissa 31 ja yläkoulussa kolme oppilasta. Nämä oppilaat siirtyvät lukuvuoden kestävän valmistavan opetuksen jakson jälkeen ikä- ja osaamistasonsa mukaisiin opetusryhmiin. Maahanmuuttajaoppilaiden lukumäärää on muutenkin käytännössä mahdotonta ottaa huomioon oppilasennusteissa muuten kuin paikkakunnalla jo olevien oppilaiden osalta. Kouluverkkolinjauksen kannalta ajateltuna alakoulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä kertoo paljon mm. opetustilatarpeesta. Laskennallisesti n. 530 oppilasta tarkoittaa n. 23:a opetusryhmää (yleisopetus) alakouluopetuksessa, jolloin vuosiluokkakohtaisia opetusryhmiä tarvitaan 4-5 kappaletta. Tämän lisäksi keskitetyssä mallissa opetustiloja tarvitaan luokkamuotoiseen erityisopetukseen ja esiopetukseen keskimäärin 8-10 kpl/lukuvuosi. Luokkatilojen enimmäistarve keskitetyssä mallissa on siten 33. Käytännössä tämä pystytään toteuttamaan keskitetyssä mallissa siten, että Rantalan koulussa toimii 1-2 opetusryhmää/vuosiluokka ja Keskuskoulussa 3-4 opetusryhmää/vuosiluokka. Tällä perusopetusryhmien määrällä ja tilatarpeella keskitetty malli voidaan toteuttaa vain siinä tapauksessa, että lukio siirtyy nykyisistä tiloista takaisin Moisionkadun koululle. Rantalan koulussa ja Keskuskoulussa on yhteensä käytössä 35-36 opetustiloiksi alunperin suunniteltua luokkatilaa ja lisäksi tulee huomioida Rantalan koulun toisen rakennuksen luokkatilat, jolloin opetustilojen määrä on yhteensä n. 40. Tämä määrä riittää myös siinä tapauksessa, että tilatarpeeseen lasketaan mukaan laaja-alaisen erityisopetuksen tarvitsemat tilat ja koulukohtaiset ns. ryhmäjakotilat. Moisionkadun koulun uudemman puolen peruskorjaus on kaupungin investointiohjelmassa aikataululutettu vuosille 2017-2018. Jos suunnitelma toteutuu, on lukion siirtyminen järkevintä toteuttaa lukuvuoden 2018-2019 alusta lähtien, jolloin myös alakouluopetus pystytään kokonaisuudessaan järjestämään Rantalan koululla ja Keskuskoululla. Tällä hetkellä Lieksassa työskentelee 37 määräaikaisessa tai vakinaisessa virassa toimivaa luokanopettajaa. Heistä kaksi toimii esiopetuksessa ja kaksi ns. resurssiopettajina valtion

erityisavustuksen kautta rahoitettuna. Keskitetyssä mallissa esiopetuksessa toimivien opettajien tarve on keskimäärin 4/lukuvuosi ja luokanopettajien 23/ lukuvuosi. Jos valtion erityisavustusten määrä opetusryhmien pienentämiseen säilyy ennallaan, niin keskitetyssä mallissa luokanopettajatarve olisi 29. Lisäksi tulee huomioida Kolin koululla tavittavat kaksi luokanopettajaa, jolloin kokonaistarve on 31. Käytännössä keskittäminen merkitsee vähintään kuuden luokanopettajan viran vähenemistä. Yhden viran kustannukset ovat n. 45 000 / vuosi sivukuluineen. Tällä hetkellä aktiivisista luokanopettajan viroista kuusi on määräaikaisia siten, että virkasuhteet päättyvät lukuvuoden lopussa. Kuluvan vuosikymmenen aikana opetustoimessa on varhaisimman mahdollisen eläköitymisiän mukaan eläköitymässä 10 luokanopettajaa, joten opetuksen mahdollinen keskittäminen ei johda tilanteeseen, jossa henkilöstöä pitäisi irtisanoa. Muuta huomioitavaa Lieksan kohdalla on otettava huomioon kaupungin laajuus. Opetuspalveluiden keskittämisessä on suuria haasteita mm. oppilaiden koulumatka-aikojen osalta. Jamalin ja Vuoniskylien koulujen oppilaaksiottoalueilla asuu oppilaita, joiden yhdensuuntainen koulumatka Lieksan keskustaan on n. 39 km. Vuosiluokilla 1-6 koulumatkaan saa kulua odotuksineen enintään 2,5 tuntia päivässä. Tämä raja ei voi olla tavoitteena koulukuljetusten järjestämisessä. Koulujen tulevaisuutta pohdittaessa on otettava huomioon koulun merkitys kylän ja ympäristön elinvoimaisuudelle. Koulu merkitsee usein jo rakennuksena sitä, että kylässä on kokoontumis- ja harrastamispaikka. Kansalaisopistotoiminnan yhtenä perusajatuksena on järjestää opetustoimintaa kaikilla kylillä. Usein koulurakennus on ainoa tila, jossa esim. liikuntaryhmien toiminta on mahdollista. Koulun toiminnan loppumisen takana on yleensä joko oppilaiden väheneminen, kunnan talouden tasapainottaminen tai kumpikin yhdessä. Pienten ja isojen koulujen pedagogista toimivuutta vertaillaan monin tavoin ja opetusryhmärakenteesta voitanee todeta, että yksiopettajainen koulu ei ole pedagogisesti toimiva malli ja toisaalta kolmiopettajainen koulu on pedagogisesti toimiva yksikkö. Pienen koulun ehdottomana etuna on se, että koulun henkilökunta tuntee jokaisen lapsen hyvin ja lapset tuntevat toisensa. Lieksan kohdalla ei toisaalta voida puhua suurista kouluista, kun koulukohtainen oppilasmäärä on enimmillään hieman yli 200 oppilasta. Kouluverkkoon liittyvät päätökset pitäisi pystyä tekemään niin,

että alakouluvaiheessa ei oppilaalle tule enempää kuin yksi koulun vaihtuminen koulujen sulkemisen takia. Opetuksen tukipalveluiden ja mm. perusopetuslain mukaisten tehostetun ja erityisen tuen palveluiden järjestäminen on helpompi ja tehokkaampi toteuttaa keskitetyssä kouluverkkomallissa. Koulukohtaisia perustietoja Kouluverkkolinjaukseen liittyvät kuulemistilaisuudet järjestettiin Keskuskoululla 19.2., Jamalin ja Merilän kouluilla 25.2. sekä Kolin ja Vuoniskylien kouluilla 26.2. Rantalan koululla ei järjestetty kuulemistilaisuutta, koska se ei voi toimia mahdollisten koulujen sulkemuisten yhteydessä edes ns. vastaanottavana kouluna. Koulun tilat ja opetusryhmät ovat käytännössä täynnä. Jamalin koulu: Lieksan kaupungin teknisen toimen v. 2009 laatiman korjaustarveselvityksen mukaan suurimmat korjaustarpeet liittyvät ilmanvaihtojärjestelmän rakentamiseen, lämmityskatttilan uusimiseen, purunpoistojärjestelmän rakentamiseen ja koulun pihan kunnostamiseen. Em. töiden kustannusarvio v. 2009 oli n. 350 000, ja korjaamisajankohdaksi arvioitiin vuodet 2013-2015. Keväällä 2013 Inspecta oy:n suorittamassa, lähinnä vesijohtojen ja viemäreiden kuntoa kartoittaneessa tutkimuksessa ei Jamalin koululta paljastunut kiireellisiä kunnostustarpeita. Jamalin koulun yhteydessä on v. 1998 valmistunut liikuntasali, jonka iltakäyttö on varsin vilkasta. Salissa pelataan erilaisia pallopelejä ja järjestetään kuntoliikuntaa. Jamalin kouluun on siirtynyt oppilaita viimeksi v. 2011, jolloin Viekin koulu lakkautettiin. Tämä tulee ottaa huomioon koulun toiminnasta päätettäessä. Jamalin koulun oppilasennuste on Lieksan pienistä kouluista positiivisin. Laajalta oppilaaksiottoalueelta tulevien oppilaiden lukumäärä kasvaa vuosikymmenen loppua kohti mentäessä. Jamalin koululla järjestetään myös esiopetusta, mutta päivähoidon yksikköä siellä ei ole. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3.lk 4. lk 5. lk 6. lk 1-6 lk yht. 2013-8 6 5 6 4 5 10 36 44 2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 9 9 6 5 6 4 5 35 44 10 9 9 6 5 6 4 39 49 7 10 9 9 6 5 6 45 52 2017-14 7 10 9 9 6 5 46 60

2018 2018-2019 2019-2020 13 14 7 10 9 9 6 55 68 13 14 7 10 9 9 62 62 Kolin koulu: Kolin koulun oppilasennuste on Lieksan toimivista kouluista heikoin. Koulun sijainti on muihin kouluihin nähden poikkeuksellinen siten, että koulua ei pitkien etäisyyksien takia voi yhdistää mihinkään muuhun Lieksan kaupungin alueella toimivaan kouluun. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6.lk. 7-9 lk yht. 2013-2 2 1 2 4 1 3 11 26 2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1 2 2 0 2 4 1 11 23 3 1 2 2 0 2 4 11 25 3 3 1 2 2 0 2 8 21 2 3 3 1 2 2 0 7 20 1 2 3 3 1 2 2 6 20 1 2 3 3 1 2 4 16 Tällä hetkellä opetus toteutaan siten, että koulussa on oppilaita esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan, ja koulu on kaksiopettajainen. Yläkouluikäisten opetus hoidetaan osittain niin, että opettajat siirtyvät Lieksan keskustasta Kolille ja osittain myös etäopetuksena. Juuan kunnasta ostetaan erityisopetuspalveluja. Opetuksen järjestämisen malli on pedagogisesti hyvin haasteellinen. Esi- ja perusopetuksen ohella koulun tiloissa toimii myös ryhmäperhepäiväkoti. Kolin koulun tulevaisuuden kannalta ajateltuna yhteistyö Juuan kunnan opetustoimen kanssa on järkevää. Koulun toiminnan jatkumiselle on tämänhetkisen oppilasennusteen valossa perusteltua asettaa oppilasmääräraja. Yksiopettajainen koulu ei ole pedagogisesti toimiva ratkaisu. Kolin koulu on rakennettu 1956, ja rakennukseen on tehty muutos- ja kunnostustöitä vuosina 1996 ja 1999. Lieksan kaupungin teknisen toimen tekemässä selvityksessä v. 2009 rakennuksen korjaustoimenpiteiksi nimettiin pihan kunnostaminen, ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen, öljysäiliön uusiminen ja teknisen työn tilan purunpoistojärjestelmän rakentaminen. Kustannusarvion suuruudeksi määriteltiin n. 300 000. Keväällä 2013 suoritetussa putkiston kuntotutkimuksessa kiireellisimmäksi kunnostuskohteeksi todettiin käyttövesiputkisto. Vuodelle 2015 aikataulutetun korjaustoimenpiteen kustannusarvio on 160 000. Vuodelle 2022 suositellaan rakennuksen

viemäriputkiston uusintaa. Tämän toimenpiteen hinnaksi arvioidaan 350 /metri. Merilän koulu: Merilän koulu toimii tällä hetkellä opetustoiminnan kannalta ajateltuna vajaakäytöllä. Koulussa on lähimenneisyydessä opiskellut jopa 140 lasta, mutta koulun tämänhetkinen oppilasmäärä on 59. Jos oppilaaksiottoalueet pysyvät nykyisinä, säilyy koulun oppilasmäärä kuluvan vuosikymmenen aikana käytännössä ennallaan. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3. lk 4.lk 5. lk 6. lk 1-6 lk yht. 2013-11 8 7 7 16 10 59 59 2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2010 18 9 11 8 7 7 16 58 76 7 18 9 11 8 7 7 60 67 10 7 18 9 11 8 7 60 70 16 10 7 18 9 11 8 63 79 6 14 10 7 18 9 11 69 75 6 14 10 7 18 9 64 64 Merilän koululla toimii myös ryhmäperhepäiväkoti. Koulun piha-aluetta on kunnostettu ja varustettu päivähoitotoimintaa ajatellen. Merilän koulun liikuntasali on tehokkaassa iltakäytössä. Salin koko mahdollistaa monipuolisen kuntoliikunnan. Koulun vanhempi osa on rakennettu 1952 ja uudempi 1989, jolloin uuteen osaan rakennettiin myös koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Lieksan kaupungin v. 2009 teettämässä selvityksessä koulun kunnostustoimenpiteiksi kirjattiin tiilikatteen uusiminen vanhalle osalle, ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen vanhalle osalle sekä lämmitysjärjestelmän (öljylämmitys) uusiminen. Näiden toiminpiteiden kustannusarvioksi kirjattiin n. 520 000. Vesikatteen uusimisajankohdaksi aikataulutettiin viimeistään vuosi 2016. Vuoden 2013 kevällä suoritetussa putkistotarkastuksessa ei löydetty Merilän koulun osalta seurantatutkimuksia lukuunottamatta mitään kiireellistä kunnostustarvetta. Vuoniskylien koulu Koulu toimii kahdessa rakennuksessa, joista vanhempi on valmistunut 1913 ja uudempi 1952. Opetus tapahtuu sisäliikuntaa lukuunottamatta uuden rakennuksen puolella. Koulussa opetetaan 1-6 -luokkien oppilaiden lisäksi esiopetuksen

oppilaita. Vanhassa rakennuksessa toimii ryhmäperhepäiväkoti. Päivähoitopalvelun järjestäminen ja säilyttäminen Vuoniskylillä on tärkeää, koska lähin päivähoitoyksikkö sijaitsee Lieksan keskustassa. Kaupungin omana työnä suoritetun kuntokartoituksen mukaan vanhempi rakennus tulisi peruskorjata kokonaan. Myös uudempaan rakennukseen tulisi rakentaa koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Lisäksi uudemman rakennuksen julkisivut tulisi maalata ja kiinteistöt pitäisi liittää seudulliseen vesihuoltoon. Näiden korjaustoimenpiteiden kustannusarvio oli v. 2009 400 000 ja toimenpiteiden aikatauluksi suositeltiin vuotta 2012. Keväällä 2013 tehdyssä putkiston kuntotarkastuksessa kiireellisimmäksi toimenpiteeksi suositeltiin käyttövesiputkiston uusimista, jonka kustannusarvio on 135 000. Putkistoremontin suositeltu toteuttamisvuosi on 2015. Lisäksi raportissa suositellaan rakennusten viemäreiden uusimista v. 2022. Tämän toimenpiteen kustannusarvio on 350 /metri. Vuoniskylien koulun oppilasennuste on kuluvan vuosikymmenen aikana laskeva. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6.lk 1-6 lk yht. 2013-3 5 5 4 7 6 5 32 35 2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 7 5 5 5 4 7 6 32 39 3 7 5 5 5 4 7 33 36 5 3 7 5 5 5 4 29 34 3 5 3 7 5 5 5 30 33 3 3 5 3 7 5 5 28 28 3 3 5 3 7 5 26 26 Vuoniskylien koulun kohdalla on koulukuljetusjärjestelyiden merkitys todella suuri koulun tulevaisuutta pohdittaessa. Oppilaiden päivittäisten koulumatka-aikojen säilyminen lain määräämän 2,5 tunnin sisällä tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Keskuskoulu Alakouluopetusta järjestetään sekä Koulukadun että Kuhmonkadun kiinteistöissä siten, että vuosiluokkien 1-3 opetus ja luokkamuotoinen erityisopetus on keskittynyt Kuhmonkadun koululle ja vuosiluokkien 4-6 opetus Koulukadulle. Koulukadun kaksi erillistä rakennusta on rakennettu vuosina 1935 ja 1957. Rakennusten peruskorjaus valmistui v. 2009. Rakennukset ovat siis hyväkuntoisia ja niissä on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä.