Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kaskisavu-Pentinkulma 31.10.2017
Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle Yksikkömme toimintakulttuuri pohjautuu Helsinki Vasussa määriteltyihin toimintakulttuurin osa-alueisiin. Toimintakaudella 2017 2018 nostamme kehitettäväksi kohteeksi Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö, jolle määrittelemme tavoitteet, toimenpiteet sekä arvioinnin.
Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö varhaiskasvatusyksikkömme kehittämispäivällä nostimme kehittämiskohteeksemme leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustavan yhteisön esittelimme tämän ryhmien vanhempainilloissa ja niissä käytyjen keskusteluiden pohjalta päätimme lähteä kehittämään Leikkimaa ideaa vanhempainilloissa ja lasten vasukeskusteluissa nousi esille myös vanhempien näkemys lapsen leikin ja leikkikavereiden tärkeydestä 3
Tavoitteet: tavoitteena on lisätä yksikössämme lasten osallisuutta leikki- ja oppimisympäristön rakentamiseen ja ideoimiseen sekä kehittää pitkäkestoista leikkiä Toimenpiteet: luomme molempien päiväkotien tiloihin noin kolmeksi viikoksi vaihtuvat leikkiympäristöt ( Leikkimaat ), joita rikastetaan lasten ehdoin ja aikuisten avulla viisi erilaista leikkiympäristöä toimintavuoden aikana, joiden teemat vaihtuvat sovitut ajankohdat tulevana toimikautena: 1. marraskuu joulukuu 2. tammikuu helmikuu 3. maaliskuu huhtikuu - toukokuu 4. kesäkuu - heinäkuu elokuu 5. syyskuu lokakuu dokumentointia tapahtuu koko teemallisen leikkiympäristön ajan Arviointi: käydään arviointikeskustelut tiimien omissa palavereissa ja pedagogisessa ryhmässä aina kun teemallinen leikkiympäristö päättyy teemme arviointia siitä miten lasten osallisuus toteutui oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa. arvioimme myös leikin onnistumista ja lasten välisiä vuorovaikutustilanteita 4
Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot kestävään elämäntapaan liittyvät valinnat myönteinen suhtautuminen tulevaisuuteen OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luo pohjan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle edellyttää taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiin lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa AJATTELU JA OPPIMINEN kehittyvät vuorovaikutuksessa perusta osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen luova ja kriittinen ajattelu MONILUKUTAITO, TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa osaaminen edistää lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninainen maailma sosiaalisten taitojen, vuorovaikutustaitojen ja kulttuurisen osaamisen merkitys taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita
Laaja-alainen osaaminen ja oppimisen alueet Kaskisavu - Pentinkulmassa Kaskisavun ja Pentinkulman Vasupuu kertoo Kaskisavun ja Pentinkulman toiminnasta ottaen huomioon sekä laaja-alaisen osaamisen että oppimisen alueet jokaisessa ryhmässä on esillä oma puu, johon dokumentoidaan lasten toimintaa Vasupuun käyttötarkoitus on esitelty perheille vanhempainilloissa ja samalla on esitelty vanhemmille uutta Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaa Vasupuuta päivitetään säännöllisin väliajoin toimintakauden aikana, lisäämällä kuvia ja tarinoita ryhmien toiminnasta seuraavalla sivulla yksi kuvitteellinen esimerkki Vasupuusta 7
Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.
Oppimisympäristö päivähoitoyksikkömme koostuu kahdesta päiväkodista, joissa yhteensä yhdeksän ryhmää; Kaskisavussa on viisi lapsiryhmää, joista yksi on esiopetusryhmä ja yksi on integroitu erityisryhmä Pentinkulmassa on neljä lapsiryhmää, joista yksi on esiopetusryhmä oppimisympäristö sisällä ja ulkona: ryhmätilat, pienhuoneet, liikuntasali, piha lähiympäristö kaupunki oppimisympäristönä: hyödynnetään kaupungin tarjoamia retkikohteita (kirjastot, museot, teatterit, näyttelyt, pajat, luonto- ja liikuntakohteet) suunnittelemme ja rakennamme oppimisympäristöä yhdessä lasten kanssa. Vanhempien osallisuus huomioidaan teeman mukaan (esim. materiaalien kokoaminen yhdessä) oppimisympäristöä päivitetään ja sen olemus ja anti vaihtuu eri teemojen, projektien ja vuodenaikojen mukaan (esim. Leikkimaa- projekti teemana toimintakaudella 2017-2018) 10
Leikki ja monipuoliset työtavat Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.
Leikki ja sen merkitys leikillä on yksikössämme suuri merkitys ja sille järjestetään aikaa, paikkoja ja mahdollisuuksia suunnitellaan lasten kanssa erilaisia leikkiympäristöjä, joissa kannustetaan uusiin leikkikaverisuhteisiin myös yli ryhmärajojen. mahdollistetaan pitkäkestoinen leikki, jonka voi jättää esim. seuraavaan päivään. Sisällä alkanut leikki voi jatkua myös ulkona. aikuinen havainnoi leikkiä ja rikastuttaa sitä tehtyjen havaintojen pohjalta. keskitymme havainnoimaan seuraavia asioita toimintakauden aikana: lasten osallisuus suunnittelussa leikkikaverisuhteet yli ryhmärajojen mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin 12
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.
Toiminnan arviointi ja kehittäminen lapsen vasun toteutumista arvioidaan jatkuvasti tiimipalavereissa sekä perheiden kanssa. ryhmän toimintasuunnitelmaa arvioidaan jatkuvasti tiimipalavereissa, ja lopullinen arviointi ja dokumentointi tapahtuu toukokuussa. yksikön toimintasuunnitelmaa arvioidaan pedagogisessa ryhmissä säännöllisesti. lopullinen yksikön toimintasuunnitelman arviointi ja dokumentointi tapahtuu yksikön kehittämispäivänä syyskuussa. uusi yksikön toimintasuunnitelma tehdään arvioinnin pohjalta lokakuussa. 14
Arvioimme miten onnistumme: Havainnoimme ja osallistumme lasten leikkiin, saamme tietoa lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta, heidän kiinnostuksen kohteistaan ja elementtejä ryhmän varhaiskasvatuksellisiin sisältöihin. Osaamme perustella toimintamme pedagogisen sisällön. Varmistamme, että toimintamme perustuu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteille. Toimintamme vastaa laaja-alaisen osaamisen tavoitteita sisältäen monipuolisesti kaikki oppimisen eri alueet. Olemme dokumentoineet monipuolisesti lasten kanssa yhdessä toimintaamme 15
Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.
Yhteistyö ja viestintä Seuraavat asiat nousivat esille yksikön ryhmien vanhempainilloissa ja lasten vasukeskusteluissa: Päivittäiset kohtaamiset (tuonti- ja hakutilanteet) sovitaan perheiden kanssa käytännöistä lapsen vasukeskusteluissa sovitaan tarkemmin jokaisen ryhmän omassa toimintasuunnitelmassa Perheiden osallisuuden lisääminen vanhemmat osallistuvat toimintasuunnitelmien tekoon vanhempainilloissa alkusyksystä vanhemmille esitellään yksikön toimintasuunnitelma marraskuussa Vanhempaintoimikunnan merkitys koetaan tärkeäksi kannustetaan perheitä osallistumaan vanhempaintoimikunnan toimintaan sovitaan henkilökunnan roolista tarkemmin, vastuuhenkilön nimeäminen molemmissa toimipisteissä Tiedottaminen kaikissa ryhmissä vähintään saman tasoiseksi joka ryhmän ilmoitustaululla TIEDOTEPOHJA, josta perheet voivat ottaa valokuvan ja sen yhteyteen tulostetaan muutamia kappaleita tiedotteita. sosiaalisen median käyttöä kokeillaan vähintään yhdessä ryhmässä toimikauden aikana 17
Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tutustuminen ennen kuin lapsi aloittaa päiväkodissa hän tulee tutustumaan yhdessä huoltajien kanssa päiväkotiin mahdollisuuksien mukaan tutustuminen aloitetaan sovitusti 1-2 viikkoa ennen kuin lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa riippuen lapsen iästä ja tarpeista aluksi lapsi tulee leikkimään pihalle ja sen jälkeen päiviä pidennetään sovitusti. Huoltaja on lapsen mukana tutustumisajan Aloituskeskustelu perheen kanssa sovitaan aloituskeskustelu käytäväksi kotona tai päivähoitopaikassa aloituskeskustelu on perheen puheenvuoro, jossa he kertovat omasta lapsestaan ja toiveistaan henkilökunnalle aloituskeskustelu käydään ennen varhaiskasvatuksen aloittamista Varhaiskasvatuksen aloitus vanhempien rooli on rohkaista lasta kaikissa päivän tilanteissa (ruokailu, lepohetki jne.) varhaiskasvatuksen aloituksen päätöspäivästä lähtien lapsella on mahdollisuus jäädä päiväkotiin yksin ilman vanhempia tästä päivästä lähtien varhaiskasvatusmaksu ja vakuutukset ovat voimassa 19
Lapsen vasuprosessi varhaiskasvatuskeskustelut käydään viimeistään kahden kuukauden päästä siitä kun lapsi on aloittanut päiväkodissa. Muuten varhaiskasvatuskeskustelut käydään lokakuun loppuun mennessä. varhaiskasvatuskeskustelut arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa aina kun lapsi siirtyy toiseen ryhmään, esiopetukseen, toiseen päiväkotiin tai aina tarvittaessa. Muuten varhaiskasvatuskeskustelut arvioidaan seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä varhaiskasvatuskeskustelut käydään ryhmän lastentarhanopettajan kanssa Siirtyminen toiseen ryhmään/siirto toiseen päiväkotiin keskustellaan perheen kanssa hyvissä ajoin lapselle mahdollisuus tutustua uuteen ryhmään aloituskeskustelu käydään Lapsen vasun arvioinnin yhteydessä 20
Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2- tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. 21