Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos TOIMINTAKERTOMUS 2017 MERELTÄ...TUNTUREILLE...KAUPUNGEISTA...ERÄMAIHAN TURVANASI LAPISSA
Sisällysluettelo Toimintakertomus Pelastusjohtajan katsaus... 2 Lapin pelastuslautakunta... 3 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitoksen organisaatio... 4 Pelastustoiminta... 6 Vuosi 2017... 8 Koulutus ja harjoitukset... 12 Öljyntorjunta... 12 Ensivaste... 13 Onnettomuuksien ehkäisy... 14 Vuosi 2017... 15 Valvontatehtävät... 15 Valvontasuunnitelman kohteet A1 - A6... 18 Asiakirjavalvonta... 20 Asiantuntijapalvelut... 21 Turvallisuusviestintä... 22 Lapissa... 24 Nuohoustoiminta... 26 Palontutkinta... 27 Varautuminen... 29 Viestintä... 30 Henkilöstö... 32 Sopimuspalokunnat... 34 Talous... 36 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 39 Tilinpäätös ja erilliset liitteet Tilinpäätös 2017... 1/20 Tuloslaskelma... 2/2000 Tase... 3/20 Rahoituslaskelma... 5/2000 Käyttötalouden toteutumisvertailu... 6/20 Investointien toteumavertailu... 7/20 Henkilöstökulut ja maksetut puolueverot... 18/20 Aineelliset hyödykkeet ja suunnitelman mukaiset poistot, Leasing -vastuut... 19/20 Allekirjoitukset ja tilintarkastusmerkintä....20/20
2 Vt. Pelastusjohtajan katsaus Lapin pelastuslaitoksen neljästoista toimintavuosi toteutui toiminnan, palvelujen ja talouden osalta tavoitteiden ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen kiireellisiä hälytystehtäviä oli kaikkiaan 4379 (ed.v.4358). Palokuntien tehtävämäärät ovat vakiintuneet reiluun 4300 tehtävään. Eniten tehtävämääriin vaikuttaa kesän sääolosuhteet (sateet / kuivuus). Pelastuslaitoksen tilikauden tulos on ylijäämäinen johtuen pitkälle juuri kesän sääolosuhteista, ei pitkäkestoisia hälytystehtäviä. Toimintatuotot ylittyivät 258.634 ja toimintakulut alittuivat 24.614. Tuottojen hyvä kertymä johtuu erhe-maksujen, ensivastetoiminnan tuotoista sekä öljysuojarahaston korvauksista. Toimintamenojen alitukseen vaikuttivat henkilöstömenojen pienentyminen. Pelastuslaitoksen kaluston investointitaso on valtakunnan alhaisin ja valtiontuen lopettaminen sekä rahaston avustusten pieneneminen merkitsee ajoneuvokannan ikääntymistä ja heikentymistä, mikä puolestaan näkyy korjaus- ja huoltokustannusten kasvuna. Korjaus- ja huoltokustannuksiin käytettiin 602.168. Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa 18 maakuntaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikissa 18 maakunnassa on vuoden 2020 alusta alkaen oma pelastuslaitos. Sisäministeriö valmistelee uudistuksen vaatimat lainsäädäntömuutokset. Tällä hetkellä pelastustoimi on kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Päätös ei vaikuta paloasemien määrään. Maakunnallisista pelastuslaitoksista säädetään tulevassa pelastustoimen järjestämislaissa. Pelastustoimen uudistuksella on yhteys sote-uudistuksen ensihoitoa koskeviin ratkaisuihin. Hallitus on linjannut, että kaikki 18 maakuntaa järjestävät ensihoidon. Näin pelastuslaitokset voivat tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle. Lapin pelastuslaitoksella on ensivastesopimukset molempien Lapin alueen sairaanhoitopiirien kanssa. Uudistuksessa vahvistetaan valtion ohjausta pelastustoimessa. Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Osa pelastustoimen tehtävistä voidaan koota yhdelle tai useammalle maakunnalle. Sisäministeriö arvioi ja valvoo jatkossa pelastustoimen palvelutasoa. Uusi valtion lupa- ja valvontavirasto vastaa pelastustoimen laillisuusvalvonnasta. Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on taata kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa varmistaa pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene varautua myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin kaikkialla Suomessa sekä varmistaa, että pelastustoimen mahdollisuudet toteuttaa ensihoitoa ja yhteistyöhyödyt sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa säilyvät vahvistaa ja parantaa pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota. Kertomusvuoden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman ammattitaitoista ja osaavaa vakinaista ja vapaaehtoista henkilöstöä. Henkilöstön rekrytointi ja nykyisen henkilöstön ikääntyminen on Lapin pelastuslaitoksen suurin haaste.
3 Lapin pelastuslautakunta Pelastuslautakunnan johtosäännössä on määritelty lautakunnan tehtävät ja toimivalta. Pelastuslautakunta on pelastuslain tarkoittama alueen pelastusviranomainen. Kertomusvuoden aikana pelastuslautakunta piti 5 kokousta ja käsitteli 84 asiaa. Pelastuslautakunnan esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimii pelastusjohtaja. Pelastuslautakunta 2017-2021 Puheenjohtaja Veikko Alaviuhkola, Tornio Varapuheenjohtaja Timo Lettijeff, Rovaniemi Jäsenet Mika Aikio, Utsjoki Pertti Aska, Salla Eeva Harmanen, Inari Tuija Kariniemi-Saukkoriipi, Ylitornio Santeri Kirkkala, Enontekiö Merja Korva, Kittilä Katriina Koskela, Ylitornio Tanja Metsävainio, Kemi Pekka Mäkelä, Rovaniemi Jouko Savukoski, Savukoski Varajäsen Roland Berg, Keminmaa Henri Ramberg, Rovaniemi Arto Valo, Inari Juhana Kelloniemi, Kemijärvi Markku Lehtinen, Sodankylä Eila Havela, Pello Helinä Hautamäki, Enontekiö Pekka Rajala, Kittilä Tommi Knuutti, Ylitornio Eija Komokallio, Kemi Merja Mäntyniemi, Rovaniemi Marko Poikela, Pelkosenniemi Juha Pikkarainen, hallituksen edustaja, Kemijärvi Pelastuslaitoksen neuvottelukunta, johon kunnat ovat nimenneet edustajansa, piti kertomusvuoden aikana kaksi kokousta. Sopimuspalokuntien neuvottelukunta piti 4 kokousta.
4 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitoksen organisaatio VALTUUSTO HALLITUS PELASTUS LAUTAKUNTA PELASTUSLAITOS Pelastusjohtaja HALLINTO Johtoryhmä Hallintopalvelut Yhteistyötoimikunta Neuvottelukunta (Kunnat) Neuvottelukunta (Sopimuspalokunnat) Hankintatiimi PELASTUSTOIMI TURVALLISUUS- PALVELUT Pelastuspäällikkö Johtoryhmä PELASTUS- TOIMINTA Pelastuspäällikkö Johtoryhmä ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUS ENSIVASTESOPIMUS Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Lapin pelastuslaitos on maakuntaliiton, Lapin liiton alainen pelastusorganisaatio. Pelastuslautakunta vastaa alueen pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja palvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulosalueita ovat hallinto, pelastustoimi, ensihoito- ja sairaankuljetus.
5 Pelastustoimen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lapin pelastuslaitoksen tehtävänä on vastata maakunnan alueella pelastuslaissa ja -asetuksessa sekä muussa lainsäädännössä pelastustoimelle määrätyistä tehtävistä. Organisaation muutoksessa 1.1.2011 alkaen luovuttiin seutukuntajaosta ja toiminta jaettiin pelastustoimintaan ja turvallisuuspalveluihin, joista pelastuspäälliköt vastaavat. PELASTUSLAITOS Pelastusjohtaja PELASTUSTOIMI Turvallisuuspalvelut Pelastuspäällikkö Johtoryhmä 1 + 3 + 1 Teollisuus Kaupunkirakenne Maaseutu / matkailu Tarkastustoiminta Neuvontapalvelut Nuohoustoiminta Kemikaalivalvonta Palontutkinta Varautuminen Väestönsuojelu Riskianalyysi Turvallisuussuunnittelu Tiedotus Viranomaisyhteistyö Koulutus Pelastustoiminta Pelastuspäällikkö Johtoryhmä 1 + 3 + 1 Sammutus- ja pelastustoiminta mereltä tuntureille kaupungeista erämaihin Öljyvahingontorjunta Kemikaalitorjunta Kansainvälinen toiminta Sopimuspalokunta-asiat Viranomaisyhteistyö Operatiivinen johtaminen Vastesuunnittelu Toimintavalmius Tiedotus Hankinta-asiat Riskianalyysi Palontutkinta Koulutus Pelastustoimen vastuualueet, joihin on nimetyt työryhmät kehittämään ja toteuttamaan yhdenmukaista toimintaa Lapin pelastuslaitoksen alueella.
6 Pelastustoiminta Vt. pelastusjohtaja Harri Paldanius Pelastustoiminta on tapahtuneen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen ja vammojen minimointia ja ensiapua vammoista paranemiseksi. Tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia. Pelastuslaitos seuraa onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä, ja ryhtyy tarvittaessa osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Lapin pelastuslaitoksen toiminta-alueen laajuus, pitkät etäisyydet, arktiset olosuhteet, turismin ja rajanaapureiden tuoma kansainvälisyys sekä toimintaympäristön monimuotoisuus mereltä tuntureille asettaa erityisiä haasteita ja vaatimuksia pelastustoimintaan. Lapin pelastuslaitoksella on vähintään yksi paloasema Lapin jokaisessa kunnassa. Pelastustehtävään lähtee pelastushenkilöstöä kalustoineen joko yhdeltä tai useammalta paloasemalta. Pelastustoiminnassa tarvittavat resurssit kootaan lähimmän yksikön tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Tarvittaessa koko maakunnan pelastusresurssit ovat käytettävissä pelastustoiminnassa. Erityisesti rajaseutukunnissa lisäapua voidaan saada myös naapurivaltion alueelta. Vastavuoroisesti Lapin pelastuslaitos antaa tarvittaessa apua myös rajanaapurivaltioiden puolelle. Pelastushenkilöstö on päätoimista ammattihenkilöstöä, puolivakinaista henkilöstöä tai sopimuspalokuntien (VPK) henkilöstöä. Lapissa on päätoimisesta ammattihenkilöstöstä koostuvat vakinaiset palokunnat Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä. Vakinaiset palokunnat ovat välittömässä ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa paloasemilla. Henkilöstö ylläpitää ammattitaitoaan säännöllisellä harjoittelulla sekä täydennyskoulutuksella. Muissa Lapin kunnissa pelastustoiminnasta vastaavat pääsääntöisesti sopimuspalokunnat (yhteensä 31 kpl), joiden ensilähtö on 10 minuutin toimintavalmiudessa. Tällöinkin pelastustoiminnan johtamisesta vastaavat pelastuslain mukaisesti pelastuslaitoksen viranhaltijat. Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä alueen sopimuspalokunnat osallistuvat myös pelastustoimintaan vakinaisen palokunnan rinnalla. Kemijärvellä on lisäksi ns. puolivakinaisia palomiehiä. Pelastustoimen järjestelmän on vastattava onnettomuusuhkia ja erityisten riskikohteiden asettamia vaatimuksia. Lisäksi pelastustoimintaa tulee olla mahdollista suorittaa myös häiriötilanteiden, suuronnettomuuksien ja poikkeusolojen aikana. Lapin merkittävimmät uhat ja riskit tulevat teollisuudesta, kaivoksista, liikenteestä, matkailusta, luonnon ilmiöistä, puolustusvoimien varastoista, harjoitus-
7 alueesta ja lentotoiminnasta sekä erityisryhmien asumisesta. Lapin pelastuslaitoksen alueella on 19 Seveso III -direktiivin kohdetta, joihin on laadittu ulkoinen pelastussuunnitelma. Kohteet edellyttävät suunnitelman päivittämisen lisäksi suuronnettomuusharjoittelua kolmen vuoden välein. Lisäksi Lapin kaikilla viidellä lentoasemalla pitää nykymääräysten mukaan järjestää onnettomuusharjoitus joka vuosi ja suuronnettomuusharjoitus joka toinen vuosi (full scale). Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman ammattitaitoista, osaavaa vakinaista ja vapaaehtoista henkilöstöä. Erityisesti vapaaehtoisen henkilöstön saatavuus ja heidän kouluttaminen maakunnan harvaanasutuilla alueilla muodostaa haasteen nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi vakinaisen ja sopimushenkilöstön ikääntyessä toimintakyvyn ylläpitäminen on varsin haastava tehtävä. Lapissa asetuksen mukaisen kelpoisuuden omaavan henkilöstön rekrytointi on ollut vaikeaa ja jopa mahdotonta monelle toimipaikalle. Tämä asettaa pitkien etäisyyksien vuoksi tarvetta suunnitella valvonta- ja pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä siten, että osaaminen kehittyy vastaamaan pelastuslain ja asetuksen sekä pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämiä vaatimuksia. Lapin pelastuslaitoksella ei ole tällä hetkellä 24/7 miehitettyä johtokeskusta, joka tukisi pelastusryhmän tai joukkueen johtajaa johtokeskuksesta käsin sekä pitäisi yllä maakunnan varautumisen tilannekuvaa. Johtokeskustoiminnan käynnistämisen suunnittelu on käynnissä. Lisäksi pelastuslaitos tarvitsee vahvistusta turvallisuustiedottamiseen sekä talous- ja henkilöstöhallintoon.
8 Lapin pelastuslaitoksen toiminta-alueisiin kuuluvat kunnat: Läntinen toimialue: Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Itäinen toimialue: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Savukoski ja Salla Pohjoinen toimialue: Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Sodankylä ja Utsjoki Pelastustoimintaa tulee pelastuslain mukaisesti johtaa aina pelastusviranomainen. Lapin pelastuslaitoksen alue on jaettu kolmeen operatiiviseen toiminta-alueeseen ja kuuteen viranomaispäivystysalueeseen. Jokaisen alueen päivystäväpalomestari vastaa vuorollaan toiminta-alueensa pelastustoiminnasta. Lisäksi taustalla on tukena päällikköpäivystäjä vaativimpien tehtävien varalta ja yhteistoimintaviranomaisena mm. valtion viranomaisiin päin. Lapin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmä on kolmiportainen, yksikönjohtaja päivystäväpalomestari ja päällikköpäivystäjä. Vuosi 2017 Pelastuslaitos pyrki vastaamaan muuttuvan ympäristön haasteisiin mm. osallistumalla uuden valtakunnallisen ERICA -hätäkeskustietojärjestelmän testaamiseen sekä toteuttamisen valmisteluun. Pelastuslaitos hyödyntää pelastustoiminnassaan valtakunnallista pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmää -PEKE. Järjestelmä on kaikkien päivystävien palomestareiden käytössä sekä monissa ensilähdön sammutusautoissa. Valtakunnalliseen pelastustoiminnan kehittämistyöhön osallistuttiin kansainvälisen pelastustoiminnan, sopimuspalokuntatoiminnan ja palotarkastustyön kehittämistyöryhmissä. Vuoteen 2017 sisältyi edelleen palvelujen kehittämistä lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman avun periaatteella yhdessä Hätäkeskus Oulun kanssa. Öljyntorjunnassa jatkettiin öljytorjunnan valmiutta parantavaa yhteistyötä Perämeren alueelle Oulu Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitosten kanssa. Lapin pelastuslaitoksen hälytystehtävämäärä kasvoi hieman vuonna 2017 edellisvuodesta. Pelastuslaitoksella oli 4379 hälytystehtävää, kun niitä vuonna 2016 oli 4358. Tehtävämäärät ovat vakiintuneet reiluun neljääntuhanteen tehtävään vuodessa. Tilastot perustuvat pelastuslaitoksen saamiin ensitietoihin ja onnettomuuspaikalla tehtyihin ensiarvioihin, jotka kirjataan valtakunnalliseen Pronto -tietojärjestelmään. Tilastoihin kirjataan vain ne onnettomuudet, joissa pelastuslaitoksen yksikkö on ollut mukana. Ensivastetehtävistä ei kirjata henkilövahinkoja tilastoihin.
9 Lapin pelastuslaitoksen alueella vuonna 2017 kuoli tulipaloissa neljä (4) ihmistä. Tieto on täsmentynyt ensitietojen kahdesta neljään myöhemmin. Edellisenä vuonna tulipaloissa kuoli myös neljä ihmistä. Kahdeksan edellisen vuoden aikana palokuolemien määrä on vaihdellut kahdesta kahdeksaan. Kaikkiaan erilaisissa onnettomuuksissa kuoli ensitietojen mukaan 29 henkilöä (vuonna 2016 39). Vakavasti loukkaantuneita oli 101(95) sekä lievästi loukkaantuneita 717 (652). Onnettomuustyypeittäin suurimpana tehtävätyypiksi nousivat ensivastetehtävät. Tehtäviä oli 893 (806). Lapin jokaisessa kunnassa tapahtuvan ensivastetoiminnan avulla pyritään tavoittamaan äkillisesti ja vakavasti sairastunut tai loukkaantunut henkilö mahdollisimman nopeasti ja aloittamaan hänen hoitamisensa jo ennen ambulanssin saapumista. Tehtävään koulutettu ensivastehenkilöstö voi myös avustaa sairaankuljetushenkilöstöä potilaan ensihoidossa. Ensivasteyksikkö ei kuljeta potilasta. Onnettomuustyypeittäin toiseksi suurimmaksi tehtävätyypiksi nousivat liikenneonnettomuustehtävät. Tehtäviä oli 815 (707). Kasvua selittää pieneltä osaltaan maastoliikenneonnettomuuksien määrän kasvu. Liikenneonnettomuuksiin tilastoidaan myös moottorikelkka- ja maastomönkijäonnettomuudet, joita oli 70 (49) kpl. Moottorikelkka oli näissä ensisijaisena osallisena liikennevälineenä lähes kaikissa. Mönkijä on ollut osallisena tieliikenne- että maastoliikenneonnettomuuksissa yhteensä 6 kertaa. Maastoliikenneonnettomuustehtävien määrä on noin kaksinkertaistunut vuodesta 2012 (36) ja noin kolminkertaistunut vuodesta 2010 (24). Pelastuslaitoksen tilastoihin tulevat vain ne liikenneonnettomuudet, joissa pelastuslaitoksen yksikkö on käynyt kohteessa. Paloilmoittimien 790 (926) tarkastus- ja varmistustehtävää oli kolmanneksi suurin tehtäväryhmä. Tehtävät ovat vuoden 2016 poikkeusta lukuun ottamatta vähentyneet viime vuosina pelastuslain mahdollistaman laskutusmenettelyn ja tehostuneen neuvonnan myötä. Suurimmillaan paloilmoittimien tarkistus- ja varmistustehtäviä oli vuonna 2010 (1163 tehtävää). Vertailujaksolla ilmoitinlaitteistojen määrä on lisääntynyt. Pelastuslain mukaan pelastuslaitos voi laskuttaa paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa. Maksu peritään kolmannesta erheellisestä paloilmoituksesta 12 kuukauden aikana. Maksulla tähdätään erheellisten ilmoitusten vähentämiseen. Ylimääräisten kustannusten lisäksi erheelliset ilmoitukset vaarantavat myös palokunnan muuta toimintavalmiutta. Automaattisten paloilmoittimien hälytystehtävistä yli 95 % on erheellisiä. Rakennuspaloja oli 119 kpl (112). Rakennuspalovaaroja tilastoitiin edellisvuotta vähemmän eli 151 kpl (188). Rakennuspalovaaraksi tilastoidaan tilanteet, joissa palokunnan kohteeseen tullessa palo ei eri syistä johtuen ole ehtinyt levitä rakenteisiin ja irtaimistoon.
10 Erilaisia ihmisten pelastustehtäviä oli yhteensä 322 kpl (307). Suurimpana ryhmä näistä oli maastopelastustehtävät, joita oli 259 kpl (223). Maastopelastustehtäviksi luetaan esim. ihmisen pelastaminen luonnossa tapahtuneen tapaturman, uupumuksen tms. johdosta sekä ihmisen pelastaminen saaresta veneen rikkoutumisen johdosta. Tällä vuosikymmenellä maastopelastustehtävät ovat lisääntyneet vuosittain keskimäärin n. 10 %. Vuonna 2011 maastopelastustehtäviä oli 134 kpl. Vesipelastustehtäviä oli viime vuonna 21 kpl (27) ja vikaantuneista hisseistä vapautettiin ihmisiä 20 kertaa (27). Kolmas perättäinen sateinen kesä näkyi merkittävästi maastopalojen määrässä. Maastopaloja oli 66 kpl (40). Maastopalat ajoittuivat pääosin alkukesän kulotusajankohtaan. Vuosina 2013 ja 2014 maastopaloja oli noin 200 kpl vuodessa. Eläintenpelastustehtäviä oli 47 kpl (51) Muita hälytystehtäviä onnettomuustyypeittäin olivat mm. öljyvahingot 48 (64), liikennevälinepalot 129 kpl (131) sekä vaarallisten aineiden onnettomuudet 6 kpl (8). Tehtävien määrä vaihteli jonkin verran eri kuukausien välillä. Vilkkain kuukausi oli maaliskuu (447 kpl) ja rauhallisin kuu oli lokakuu (297 kpl). Maaliskuussa muita kuukausia runsaammin oli erityisesti liikenneonnettomuuksia ja ihmisen pelastustehtäviä. Edellisvuoden tapaan viikonpäivistä eniten tehtäviä oli perjantaisin (659), mutta vaihteluväli eri viikonpäivien välillä oli vähäistä (601-659). Kelloajan mukaan tehtävät painottuvat tunneittain klo 7-01 väliselle ajalle, jolloin tehtäviä on 2-3 kertaa yöaikaa enemmän (121-297 kpl). Yön eri tunteinakin (klo 02-07) tehtäviä on ollut 67-99 kpl. Vilkkainta oli iltapäivän klo 15-16 -tunnilla (297 tehtävää). Kaikista tehtävistä lähes puolet (2035 kpl) sijaitsi IV-luokan riskialueilla, mitkä sijaitsevat yleensä syrjäseudulla kaukana paloasemista.
11 Lapissa korostuu hajautetun paloasemaverkoston ja omatoimisen varautumisen merkitys. Tehtävämäärät vuonna 2017 onnettomuustyypeittäin 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Autom.paloilm. Liikenneonnetto Ensivastetehtävä Muu Ihmisen Rakennuspalovaara Maastopalo Vahingontorjunta Rakennuspalo Avunantotehtävä Liikennevälinepalo Virka-aputehtävä Muu tulipalo Palovaroittimen Öljyvahinko Eläimen Vaarallisten Räjähdys / Sortuma / Tehtävämäärät tapahtumakunnittain vuonna 2017 1200 1000 800 600 400 200 0 Enontekiö Inari Kemi Keminmaa Kittilä Kolari Kemijärvi Muonio Pelkosenniemi Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Pello Utsjoki Ylitornio Tehtävämäärät vuosia 2012 2017 4500 4400 4300 4200 4100 4000 3900 Vuosi 2012Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017
12 Koulutus ja harjoitukset Pelastuslaitoksen tulee huolehtia siitä, että sen sivutoimisella henkilöstöllä sekä pelastuslain 25 :ssä tarkoitetun sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstöllä on riittävä koulutus pelastustoimintaan. Sopimuspalokuntalaisille pidettiin vuonna 2017 yhdeksän (9) peruskurssia (sammutus-, savusukellus- ja pelastustyökurssit sekä pintapelastus-, vaarallistenaineiden-, korkealta pelastamisen-, ensiapu- ja ensivastekurssit). Pelastuslaitos järjesti 17 koulutustapahtumaa, joiden kohderyhmänä oli teollisuuden ja kaivoksien henkilöstöä. Koulutukset suunniteltiin tuotantolaitosten tarpeiden mukaan ja niistä laskutettiin yhteensä 31.800. Koulutusta annettiin mm. pelastustoiminnan johtamisesta ja sammutusmiehistön perustaidoista. Tuotantolaitoksien koulutusten tavoitteena oli parantaa kohteiden omakohtaisen varautumisen tasoa. Tuotantolaitosten tekemät alkuvaiheen sammutus- ja pelastustoimet rajoittavat merkittävästi onnettomuuden seurauksia, erityisesti kohteissa joissa pelastuslaitoksen ajomatka kohteeseen on pitkä. Viran- ja toimenhaltijoiden täydennyskoulutus järjestettiin pelastuslaitoksen tarpeiden ja henkilöstön halukkuuksien mukaisesti vastuualueittain sekä toimipaikkakohtaisesti. Vuonna 2017 pidettiin kolme suuronnettomuusharjoitusta Neste Oyj Ajoksen öljyterminaalissa sekä kahdessa puolustusvoimien ylläpitämässä kohteessa. Öljyntorjunta Kuluneena vuonna Perämeren alueella järjestettiin yksi isompi harjoitus Oulussa Virpiniemen edustalla. Virpi 2017-harjoituksen vetovastuussa oli Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. Harjoitukseen osallistu niin valtion öljyntorjunta-aluksia, kuin myös yksityisiä troolialuksia. Lapin pelastuslaitokselta harjoitukseen osallistuttiin yhdellä venekunnalla, sekä tarkkailijoilla. Lapin pelastuslaitos osallistui XAMKin ja Etelä Kymenlaakson ammattiopisto EKAMin yhteiseen SCAROIL-hankkeeseen (Simulator Training for Gargo Handling and Oil Recovery). Siinä harjoiteltiin simuloiduissa olosuhteissa öljynkeräämistä. EU-rahoitteinen hankkeen huipennuksena järjestettiin Kotkassa 3-päiväinen simulaattorikoulutus johon pelastuslaitokselta osallistuttiin 3 henkilön voimin. Kalustohankintojen osalta noudatettiin Lapin pelastuslaitoksen voimassa olevaa öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman kalustohankintoja. Johtoajatuksen kalustohankinnoissa on olemassa olevan pienvenekannan uusiminen, sekä merellisen öljyntorjuntakaluston kehittäminen ja hankinta.
13 Öljyntorjuntatehtävät keskittyivät päivittäisonnettomuuksien yhteydessä tapahtuneisiin öljyvahinkojen torjuntatehtäviin. Merkittäviä maa- eikä meriöljyvahinkoja ei vuonna 2017 tapahtunut. Ensivaste Lapin pelastuslaitoksella on ensivastesopimukset Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Yhdenmukaiset sopimukset tulivat voimaan vuoden 2013 alusta ja sopimukset sekä ohjeet päivitettiin vuoden 2015 aikana. Ensivastekoulutusta saatiin hyvin vaihtelevasti riippuen toimipaikasta. Sairaanhoitopiireillä on parannettavaa sopimuksen mukaisen koulutuksen järjestämisessä. Ensivastetehtäviä on toiseksi eniten tehtäväluokista, vuonna 2017 tehtäviä oli 893. Pelastuslaitoksella ja Lapin Pelastushelikopteri Tuki Ry:llä on keskinäinen sopimus ASLAK-helikopterin käytöstä pelastustoimeen liittyvien tehtävien hoitamisesta. Pelastuslaitos on antanut Oulun hätäkeskukselle hälytysohjeen pelastushelikopterille välitettävistä pelastustoimen tehtävistä, joissa johtovastuu on pelastusviranomaisella. Pelastuslaitoksen ohje ei muuta muiden viranomaisten hätäkeskukselle antamia ohjeita eri ilma-alusten käytöstä. Pelastusviranomaisen päätöksellä ja erikseen pyydettäessä pelastushelikopteri Aslak ja sen maayksikkö voidaan hälyttää myös muihin tehtäviin.
14 Onnettomuuksien ehkäisy Pelastuspäällikkö Timo Rantala Onnettomuuksien ehkäisyn tehtävänä on ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä edistää alueen asukkaiden ja yritysten turvallisuustietoutta ja -kulttuuria. Onnettomuuksien ehkäisyssä toimii kokopäiväisesti kolme henkilöä. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden ylläpito vaatii 130 henkilön virkamies organisaation Lapissa. Onnettomuuksien ehkäisytyö pääasiallinen resurssi saadaan edellä mainitun organisaation olemassa olevan työajan tehostamisesta. Pelastuslaitos pyrkii onnettomuuksien ehkäisyllä vaikuttamaan henkilö-, omaisuus- ja ympäristöonnettomuusriskeihin, vähentämään onnettomuuksien todennäköisyyttä ja pienentämään niiden seurauksia. Onnettomuuksien ehkäisyssä korostuu jokaisen ihmisen huolellisuusvelvollisuus ja vastuu asuin- ja toimintaympäristöstään tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran tai vahingon välttämiseksi. Onnettomuusriskit pyritään hallitsemaan kohteen omatoimisella varautumisella sekä pelastusviranomaisten toimenpitein. Pelastustoimessa varaudutaan niin päivittäisiin onnettomuuksiin kuin suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin. Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelmassa on määrättävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan (PeL 79 ). Pelastuslaitoksen laadukas, säännöllinen ja tehokas valvonta vaatii jatkuvaa kehitystoimintaa.
15 Vuosi 2017 Valvontasuunnitelman toteutuma oli 94 %.Vuoden 2017 valvontateemoina olivat Vuoden 2017 valvontateemana omakotitalot jotka on rakennettu 1940 ja 1950 luvulla. Valvontateeman toteuttaminen toi ristiriitaista palautetta sekä asiakkailta, että valvontatyötä tekeviltä ja palaute oli osin myös negatiivistä. Jätettyihin yhteydenotto pyyntöihin ei vastattu ja valvonnan tehokkuus oli heikkoa. Valvontateemassa ei esiintynyt poikkeamia tai asioita, jotka tulisi erikseen huomioida valvonnassa ja riskienarvioinnissa. Kumppanuusverkoston valvontakäsikirjan valmistuminen siirtyi vuodelle 2018 ja laadullisen sekä osaamisen koulutuksen käynnistäminen siirtyi vastaavasti. Valvontakäsikirjan työryhmässä Lapin pelastuslaitokselta jatkaa Päivi Kylänen. Sisäministeriö asetti 1.7.2016 työryhmiä pelastustoimen uudistukseen liittyvien tehtävien kehittämiseksi. Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen työryhmän tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa pelastuslaitosten onnettomuuksia ehkäisevää työtä. Lapin pelastuslaitokselta Timo Rantala jatkaa työryhmän jäsenä. Valtakunnallisessa Varantosovellus-hankkeessa pelastusjohtajien kokous päätti edelleen selvittää yhtiön perustamiselle vaihtoehtoisia menettelyjä valvontasovelluksen hankinnan käynnistämiseksi. Jatkovalmistelun rinnalla pelastusjohtajat selvittävät omalta osaltaan pelastuslaitostensa edellytyksiä yhtiön perustamiseen. Pelastusjohtajat ovat yksimielisiä siitä, että valmistelussa tulisi viipymättä löytää ratkaisu, jolla valvontasovelluksen hankinnassa voitaisiin tehokkaasti edetä. Omavalvonnan eli paloturvallisuuden itsearvioinnin käynnistämiseen on haettava sähköiseen alustaan vaihtoehtoisia ratkaisuja koska Varantosovelluksen käynnistyminen siirtyy. Valvontatehtävät 1.7.2011 voimaan tulleen pelastuslain 79 :n mukaan pelastuslaitoksella on yleinen velvoite valvoa alueella pelastuslain 2 luvun mukaisia jokaiselle asetettuja velvollisuuksia sekä 3 luvun mukaisia toiminnanharjoittajalle ja rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettuja velvoitteita. Palotarkastajat valvovat, että palo- ja henkilöturvallisuutta koskevia sääntöjä ja määräyksiä noudatetaan ja että pelastustoiminnan toimintaedellytykset kohteessa ovat olemassa. Valvottavat kohteet sekä valvontatoimenpiteet ja niiden kohdentaminen määritellään pelastuslaitoksen laatimassa valvontasuunnitelmassa.
16 Pelastuslain 78 :n muilla valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaisen valvottavaksi säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Pelastuslaitoksen suorittamaan valvontaa liittyy pelastuslain 27 :ssä tarkoitettua ohjausta, valistusta ja neuvontaa, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista. Tällaisia ohjaustoimenpiteitä ovat esim. pelastussuunnitelmien laatimisen ohjaaminen, poistumisturvallisselvitysten laatimisen ohjaus ja viranomaisen suorittama arviointimenettely sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta ohjaaminen. Pelastuslautakunta hyväksyi 3.3.2017 Lapin pelastuslaitoksen Valvontasuunnitelman, jossa oli määritelty toimipaikoittain palotarkastettavat kohteet ja tarkastusvälit. Valvontasuunnitelman tarkoitus on ohjata pelastuslaitoksen valvontatyötä keskittymään onnettomuusriskien näkökulmasta riskialttiisiin kohteisiin. Valvontatyöllä pyritään tukemaan toimijoiden omatoimista varautumista ja vaikuttamaan toimijan turvallisuuskulttuurin kehittymiseen kokonaisuudessa. Valvontatehtävät vuosittain Valvontatehtävät (pääluokat) 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Palotarkastukset 1 349 1 385 1 334 1218 5 286 Asiakirjavalvonta 609 491 531 573 2 204 Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset 73 120 75 89 357 Asiantuntijapalvelut 676 620 487 304 2 087 Käsittelyt poistumisturvallisuusselvitykset 60 50 26 31 167 Yhteensä Lähde Pronto / 9.2.2018 Timo Rantala 2 767 2 666 2 453 2 215 10 101
17 Valvontatehtävän pääluokat 2017 55 % Palotarkastukset 1218 kpl 26 % Asiakirjavalvonta 573 kpl 14 % Asiantuntijapalvelut 304 kpl 4 % Kemikaalilains tarkastukset ja päätökset 89 kpl 1 % Käsitellyt poistumisturvallisuusselvityks et 31 kpl Lähde Pronto / 9.2.2018 Timo Rantala Palotarkastukset 1218 kpl jakautuivat vuonna 2017 pääluokittain seuraavasti 5 % 7 % 4 % 2 % 0 % 82 % Yleiset palotarkastukset 1002 kpl 5 % Erityiset palotarkastukset 61 kpl 7 % Muut palotarkastukset 81 kpl 82 % 4 % Ylimääräiset palotarkastukset 48 kpl 2 % Jälkitarkastukset 20 kpl 0 % Yleisötilaisuuksien palotarkastukset 6 kpl Lähde Pronto / 9.2.2018 Timo Rantala
18 Lapin pelastuslaitos suorittaa määräaikaiset palotarkastukset valvontasuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Palotarkastus suoritetaan omatoimisen varautumisen auditointimallin mukaisesti suuriin riskikohteisiin esim. suuret hoito- ja majoituslaitokset, suurteollisuus. Muihin kohteisiin palotarkastus suoritetaan suppeamman arviointimallin mukaisesti tai teknisenä palotarkastuksena. Palotarkastuksen toteuttaminen edellyttää, että kohteen edustaja on varautunut tarkastukseen tämän ohjeen edellyttämällä tavalla. Palotarkastukselle tulee osallistua hallintolain 434/2003 11 :n mukainen asianosainen, kuten omistaja, haltija, toiminnanharjoittaja tai näille suoraan vastuussa oleva turvallisuusasioista vastaava henkilö. Valvontasuunnitelman kohteet A1- A6 Valvontasuunnitelmaohjeen mukainen riskienarviointi perustuu rakennuksien käyttötapaan, kokoon ja valtakunnallisiin riskitilastoihin (VTT). Ensimmäinen valvontasuunnitelma 2013 on tehty valvontaohjeen mukaisesti. Riskienarviointia pyritään tarkistamaan valvontasuunnitelmassa vuosittain palautteen perusteella, joka saadaan pääosin palotarkastuksen yhteydessä tehtävästä riskienarvioinnista sekä esityksistä parantaa valvontatyön tehokkuutta ja laadukkuutta. Valvontatyön siirtyminen teknisestä tarkastuksesta turvallisuuskulttuurin tarkastukseen ja kohteiden arviointiin on koettu haasteelliseksi. Arviointi vaatii laajaa turvallisuus asiantuntijatason osaamista ja kykyä soveltaa osaamistaan, koska kohteessa arvioidaan D) rakenteellisen paloturvallisuuden ja E) turvallisuustekniikan lisäksi:
19 A) turvallisuusjohtamista B) onnettomuusriskienhallintaa C) turvallisuuteen liittyviä asiakirjoja F) turvallisuusviestintää ja osaamista Suurissa kohteissa turvallisuusjohtaminen on kehittynyttä ja arviointiin osallistuva johto sekä vastuuhenkilöt ovat usein osallistuneet omatoimisen varautumisen auditointiin aikaisemmin. Pienissä kohteissa turvallisuusjohtaminen on kohdekohtaista ja arviointityötä on pystyttävä soveltamaan kohteen mukaan. Turvallisuuskulttuurin valvonnassa vaikutetaan ihmisen käyttäytymiseen, joka vaatii hyvää kohteen tuntemusta, turvallisuusosaamista asiantuntijatasolla ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Pienissä toimipaikoissa toimintavalmiuden ylläpitämiseen vaadittava osaaminen on usein ensisijaisesti edellyttänyt hyvää teknisten taitojen asiantuntemusta ja hallintaa. Valvontakohteiden A1-A6 toteutuma 2017 Kohteita kpl Vuonna 2017 toteutettavaksi suunniteltujen tarkastusten määrä [kpl] Vuonna 2017 suoritettujen tarkastusten lukumäärä [kpl] Tarkastusprosentti (toteutunut lkm / suunniteltu lkm) [%] A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet 644 242 245 101 % A2 Opetusrakennukset ja päivä-kodit 270 139 131 94 % A3 Kokoontumis- ja liiketilat 1107 210 183 87 % A4 Teollisuus- ja varasto-rakennukset 733 156 145 93 % A5 Maatalous-rakennukset 228 70 64 91 % A6 Muut rakennukset 587 123 113 91,9 % Yhteensä 3589 940 881 94 % Lähde Valvontasuunnitelma 2018 / 10.2.2018 Timo Rantala Vuosi Valvontakohteiden A1 -A6 toteutuman kehittyminen vuosina 2013-2017 PelLtk. hyv.valv.suunn. Lopullinen suunnitelma Toteutuma Prosentti 2013 1172 1202 898 75 % 2014 1169 1221 1006 82 % 2015 1260 1111 1097 99 % 2016 1245 1021 1021 100 % 2017 1169 940 881 94 % Lähde: Valvontasuunnitelma 2015-2018 / 10.2.2018 Timo Rantala
20 Hyväksytyn valvontasuunnitelman A1-A6 kohteiden määrä väheni 229 kohteella. Kohteiden lukumäärä muuttuu vuoden edetessä, koska kohteita luokitellaan koko ajan uudelleen käyntien ja muiden selvitysten edetessä sekä kohteista johtuvien syiden takia. Kohdeluettelossa on useita kohteita, joissa ei välttämättä ole enää tarkastusajankohtana toimintaa tai joiden toiminta on muuttunut. Vuonna 2017 kohteita vähentyi normaalia enemmän ja asiaa tutkittiin erikseen, jolloin ilmeni, että kohteita oli myös siirretty seuraavalle vuodelle. Selvityspyynnöt pyydettiin Inarin ja Ylitornion toimipaikoista. Selvityksissä kohteita oli siirretty seuraavalle vuodelle poissaolojen aiheuttamien resurssivajauksien takia. Toimialueenpäälliköt vastaavat onnettomuuksien ehkäisyn pelastuspäällikölle toimialueensa Erheja valvontamaksujen toteutumisesta sekä valvontatyön riittävästä resursoinnista. Lautakunta edellyttää hyväksytyn valvontasuunnitelman toteutumista 100 %, joka ei sisällä oikeutta siirtää kohteita seuraavalle vuodelle ilman erikseen esille tuotua ja toimipaikanpäällikön hyväksymää syytä. Valvontakohteiden A1 - A6 toteutuman kehittyminen toimialueittain vuosina 2013 2017 Vuosi Läntinen toimialue Itäinen toimialue Pohjoinen toimialue Suunn. Tot. % Suunn. Tot. % Suunn. Tot. % 2013 466 301 65 % 367 373 101 % 369 224 61 % 2014 578 458 79 % 327 300 92 % 316 248 79 % 2015 420 385 92 % 454 461 102 % 237 251 106 % 2016 383 361 94 % 374 389 104 % 264 270 102 % 2017 362 320 88 % 342 346 101 % 236 215 91 % Lähde: Valvontasuunnitelma 2015-2018 / 10.2.2018/ Timo Rantala Asiakirjavalvonta Pelastuslain 78 :n muilla valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaisen valvottavaksi säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä.
21 2 % Asiakirjavalvonta pääluokat 27 % Omavalvontalomakkeet 155 kpl 24 % 27 % 17 % Pelastussuunnitelmat 96 kpl 30 % 17 % 30 % Yleisötapahtumien pelastusuunnitelmat 172 kpl 24 % Palotek. laitt.käyttöönotto-, varmennusja määräaikaistarkastuspöytäkirjat 138 kpl 2 % Muu asiakirja valvonta 12 kpl Lähde Pronto / 9.2.2018 Timo Rantala Valvontatehtävät vuosittain Asiakirjavalvonta (pääluokat) 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Omavalvontakohteet 58 1 0 155 214 Pelastussuunnitelmat 156 112 98 96 462 Yleisötapahtumien pelastussuunnitelmat 232 245 210 172 859 Palotekniset laitteistojen käyttöönotto, varmennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjat 145 128 167 138 578 Muu asiakirjavalvonta 18 5 56 12 91 Yhteensä 609 491 531 573 2 204 Lähde Pronto / 9.2.2018 Timo Rantala Omavalvontaohjeistus on asuinrakennuksiin, rivitaloihin, kerrostaloihin ja vapaa-ajan rakennuksiin. Lapin pelastuslaitoksen omavalvonnan kokeiluissa tuloksien käsittelyprosessia ei saatu vielä tehokkaaksi ja toimivaksi, koska asiakaspintaan tarvitaan sähköinen alusta suurien tietomassojen tehokkaaseen käsittelyyn. Omavalvontaan käytettävissä olevat resurssit oli päätetty käyttää vuosina 1940 ja 1950 luvulla rakennettujen omakotitalojen valvontateemaan. Vuoden lopulla saatiin alustava tarjous tuloksien käsittelyprosessiin sähköisestä alustasta, joka on käytössä Helsingin- ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksissa ja tarjouspyynnön valmistelu aloitettiin. Asiantuntijapalvelut Rakentamisen ohjauksen ja valvonnan kunnassa hoitaa rakennusvalvonta, joka myös aina ratkaisee rakennusluvan. Pelastuslaitos toimii asiantuntijana rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa siten kuin siitä kunnan kanssa sovitaan.
22 Pelastusviranomainen toimii rakennuslupamenettelyssä asiantuntijana. Rakentamista ohjaavissa säädöksissä pelastusviranomaiselle on asetettu ohjaus- ja valvontavelvollisuus yksittäisiin suunnitteluratkaisuihin. Tällaisia suunnitteluratkaisuja ovat mm. savunpoisto- ja alkusammutusjärjestelyt sekä paloilmoittimen suunnittelun ohjaus. Asiantuntijapalvelut pääluokat 6 % 3 % 92 % Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus 278 kpl 6 % Muut lausunnot 17 kpl 92 % 3 % Muut päätökset 8 kpl Lähde Pronto / 9.2.2018 Timo Rantala Valvontatehtävät vuosittain Asiantuntijapalvelut (pääluokat) 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus 646 602 472 279 1 999 Muut lausunnot 26 17 15 17 75 Muu päätökset 4 1 0 8 13 Lähde Pronto / 9.2.2018 Timo Rantala Käytännössä rakentamiseen liittyvä ohjaus- ja valvontatoiminta rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen välillä on muotoutunut toimivaksi yhteistyöksi paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti. Suunnitteluvaiheessa tapahtuvalla ohjauksella ja neuvonnalla pystytään vaikuttamaan turvallisuuden kannalta onnistuneeseen lopputulokseen. Turvallisuusviestintä Pronto tietojärjestelmään vuodelle 2017 on kirjattu 366 turvallisuusviestintätapahtumaa, joihin osallistui yhteensä 22.265 kävijää. Koko Lapin väestöstä tilaisuuksissa tavoitettiin n. 12 %. Turvallisuusviestintään käytettiin kirjattuina työtunteina 3603. Valmisteluineen turvallisuusviestintään käytettiin 7 htv.
23 Aihealue Tilaisuuksien lukumäärä Turvallisuusviestintätilasto Osallistujien lukumäärä Tilaisuuksien kesto yht. (tt:min) Tilaisuuksien kesto / osallistuja keskimäärin (tt:min) Tilaisuuksiin osallistuttu aika yhteensä (tt:min) Tilaisuuksiin käytetty työaika yhteensä (tt:min) 112-päivä 6 412 9:33 0:01 3934:36 65:00 Päivä paloasemalla 7 1 549 11:18 0:00 17503:42 403:00 Oma paloharjoitus 2 22 5:30 0:15 121:00 19:00 Muu turvallisuusviikon tapahtuma 1 30 0:20 0:01 10:00 6:00 Muu kampanja 11 1 514 12:25 0:00 18798:50 79:30 Pelastustoimen esittely 34 7 204 45:25 0:00 327181:40 623:45 Asumisen turvallisuus 4 940 5:50 0:00 5483:20 287:00 Paloturvallisuus 4 1 212 1:40 0:00 2020:00 144:00 Palovaroitin 4 699 6:50 0:01 4776:30 201:30 Poistumisturvallisuus 1 9 1:30 0:10 13:30 3:30 Hätänumero 112 3 330 3:40 0:01 1210:00 110:15 Toiminta onnettomuustilanteessa Muu turvallisuusviestintä 4 919 3:20 0:00 3063:20 286:30 3 605 5:10 0:01 3125:50 108:00 Nou Hätä! 12 541 29:04 0:03 15725:04 68:00 Alkusammutus 122 2 030 267:24 0:08 542822:00 478:45 Arjen turvallisuus 17 443 26:59 0:04 11953:37 87:30 Turvakävely 24 390 63:17 0:10 24680:30 112:30 Palonehkäisy 15 188 31:57 0:10 6006:36 56:15 Poistumisturvallisuus 36 1 631 74:15 0:03 121101:45 175:00 Toiminta hätätilanteessa 64 1 128 116:28 0:06 131374:24 222:20 Muu koulutus 20 469 39:55 0:05 18720:55 66:00 Yhteensä 394 22 265 761:50 0:02 16962219:10 3602:20 Lähde Pronto / 10.2.2018 Timo Rantala Tilaisuuksista toteuttajaorganisaationa oli päätoiminen henkilöstö 350 kertaa ja sopimuspalokunta 33 kertaa. Useat tilaisuudet toteutettiin näiden tiiviissä yhteistyössä. Muita toteuttajia olivat mm SPEK, Pelastusopisto ja muut järjestöt. Merkittävimpinä kohderyhminä olivat suuri yleisö (7559 osallistujaa), peruskoulun 1-6 -luokat (4040), lukioiden- ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat (1463) sekä hoitolaitosten henkilökunta (826). Liikenneturvan, poliisin, LSP ja LPSHP kanssa yhteistyönä käynnistettiin hyvän vastaanoton saanut Punainen liitu tilaisuudet, jolla pyritään vaikuttamaan nuorten liikennekäyttäytymiseen. Pronto tilastoihin ei ole kirjattu eri medioiden kautta tapahtunutta media-viestintää.
24 Lapissa Lapissa ERHE-laskutus saatiin toimivaksi vuonna 2014 ja tämän jälkeen käynnistykseen tarvittua vahvaa valvontaa laskutuksessa vähennettiin. Paloilmoitusten määrän käyttäytymistä voidaan tarkastella pitemmällä aikajaksolla. Automaattisten hälytysten määrien Pronton tilastotiedot ovat vertailukelpoisia useamman vuoden ajalta. Niistä on luettavissa suunnanmuutos vuonna 2011. Lapissa kehitys noudattaa valtakunnallista kehitystä. Erheelliset paloilmoitukset Paloilmoituksen erheellisyys Laskutus Tehtävien lukumäärä Ilmoittaneiden eri laitteistojen lkm Tehtäviä / ilmoittanut laitteisto keskimäärin Kyllä Ei Vuosi 2013 700 319 2 700 0 0 100 136 262 216 150 2014 742 360 2 742 0 0 100 121 243 200 475 2015 720 346 2 720 0 0 100 93 251 207 075 2016 757 365 2 757 0 0 100 107 249 198 000 2017 711 338 2 711 0 0 100 96 217 179 025 Yhteensä 3 630 1 728 2 3 630 0 0 100 553 1 222 1 000 725 Lähde: Pronto 9.2.2018 / Timo Rantala Ei tiedossa Erhe-% Korjausmääräyksiä lähetetty (lkm) Lasku lähetetty (lkm) Laskutettu yht. ( ) Vuosi Tehtävien lukumäärä Paloilmoitusten käyttäytyminen Lapissa Ilmoittaneiden eri laitteistojen lkm Tehtäviä/ ilmoittanut laitteisto keskimäärin Rakennuspaloja (lkm) Rakennuspalovaaroja (lkm) 2009 1 006 0 0 1 33 2010 1 165 390 3 4 42 2011 1 099 382 3 7 50 2012 1 023 380 3 4 46 2013 914 387 2 6 50 2014 909 401 2 4 51 2015 882 384 2 1 43 2016 966 417 2 2 40 2017 811 364 2 3 30 Yhteensä 8775 3105 2 32 385 Lähde: Pronto 9.2.2018 / Timo Rantala
25 Erheelliset paloilmoitukset Paloilmoituksen erheellisyys Laskutus Automaattisen paloilmoituksen syy Tehtävien lukumäärä Ilmoittaneiden eri laitteistojen lkm Tehtäviä / ilmoittanut laitteisto keskimäärin Kyllä Ei Ei tiedossa Erhe-% Korjausmääräyksiä lähetetty (lkm) Lasku lähetetty (lkm) Laskutettu yht. ( ) Huolimatt. kiint. 67 54 1 67 0 0 100 7 30 24 750 korjaus-, asennus- tai huoltotyössä Ajoneuvon 6 6 1 6 0 0 100 0 2 1 650 pakokaasu Tupakointi 22 11 2 22 0 0 100 3 10 8 250 Muu savu tai pöly 89 64 1 89 0 0 100 16 26 21 450 Kosteus tai vesi 75 57 1 75 0 0 100 11 31 25 575 Korkea tilapäinen 12 12 1 12 0 0 100 2 4 3 300 lämpötila Isku ilmaisimeen 1 1 1 1 0 0 100 0 0 0 Ilmaisinvika 16 13 1 16 0 0 100 3 5 4 125 paloilmoitin- tai sammutuslaitteistossa Keskuslaitteiston vika 16 14 1 16 0 0 100 3 0 0 Virhe tai vika 9 8 1 9 0 0 100 2 1 825 paloilmoittimen ja hätäkeskuksen välisessä yhteydessä Sprinklerin 4 4 1 4 0 0 100 1 1 825 rikkoontuminen Sprinkleriputkiston 6 4 2 6 0 0 100 2 0 0 vuoto Paineenvaihtelu 1 1 1 1 0 0 100 0 0 0 sprinkleriputkistossa Sprinkleriputkiston 1 1 1 1 0 0 100 0 1 825 jäätyminen Erehdys tai väärä 20 19 1 20 0 0 100 2 3 2 475 käyttö Ilkivaltainen käyttö 1 1 1 1 0 0 100 0 0 0 Ruuan valmistus 144 88 2 144 0 0 100 17 56 46 200 Huolimattomuus tulitöissä 3 3 1 3 0 0 100 0 0 0 Teholähdevika 5 3 2 5 0 0 100 3 0 0 Virhe 7 7 1 7 0 0 100 0 0 0 kuukausikokeilussa Virhe irtikytkennöissä 1 1 1 1 0 0 100 0 1 825 Painikkeen 6 6 1 6 0 0 100 1 2 1 650 vikaantuminen Muu syy 46 39 1 46 0 0 100 2 4 3 300 Tuntematon syy 140 95 1 140 0 0 100 21 39 32 175 Yhteensä 698 512 1 698 0 0 100 96 216 178 200 Lähde: Pronto 9.2.2018 / Timo Rantala
26 Lapin pelastuslaitoksen ohje erheellisten paloilmoitusten maksullisuudesta perustuu soveltuvin osin Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Turvallisuuspalvelujen 27.6.2013 päivättyyn muistioon; Erheellisten paloilmoitusten maksullisuus. Valtakunnallisesti Erhe-valituksista saatujen päätöksien laskutusperusteet ovat kestäneet hallinto-oikeudessa. Ihmisten käyttäytymisestä johtuvien erheellisten paloilmoittimien hälytyksien tulkinnasta laskutusperusteissa saatiin korkeimmasta hallinto-oikeudesta ensimmäinen ratkaisu 6.7.2017. Päätös oli Lapin pelastuslaitoksen Erhe-laskusta ja oli ratkaisuna merkittävä, koska KHO -päätöksellä oli lainsäädäntöä linjaava vaikutus. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen erheellisen paloilmoituksen laskupäätöksestä on valitettu viisi kertaa. KHO:sta on saatu tähän mennessä kaksi ratkaisua ja kolme valitusta on vielä käsittelyssä. Ratkaisussaan KHO (22.12.2014, 2105/1/13) ei ole ottanut kantaa erheellisten paloilmoitusten syihin, ainoastaan pelastuslaitoksen oikeuteen määrätä maksu. KHO:n ratkaisun (6.7.2017, 2501/1/16) perusteluissa on katsottu pelastuslain esityöt huomioon ottaen, että paloilmoittimen erheellisenä toimintana voidaan pitää myös sellaisia palohälytyksiä, jotka aiheutuvat ihmisen käyttäytymisestä, kun kyse ei ole konkreettisesta rakennuspalon vaarasta. (Lähde:http://intermin.fi/documents/1410869/5551691/Luonnos+pelastuslain+muuttamiseksi+1.11.2017.pdf/8a52116a -c193-4221-a35a-dea60a868854.) Nuohoustoiminta Pelastuslautakunnan päätöksen mukaisesti nuohoustoimen palvelut Lapin maakunnan alueella hankitaan palvelun tuottajalta, eli käytössä on ns. piirinuohousjärjestelmä. Nuohoustaksan päättää pelastuslautakunta. Seutukunta Nuohousyksikön verottoman (alv 0%) hinnan kehittyminen alue-pel.ltk 18.3.2004 pel.ltk 6.3.2015 pel.ltk 17.12.2015 pel.ltk 3.3.2017 Kemi-Tornion seutu-kunta 0,53 (0,65) 0,74 (0,92) 0,75 (0,93) 0,76 (0,94) Tornionlaakso 0,57 (0,70) 0,74 (0,92) 0,75 (0,93) 0,76 (0,94) Rovaniemen seutu 0,57 (0,70) 0,74 (0,92) 0,75 (0,93) 0,76 (0,94) Itä-Lappi 0,61 (0,75) 0,78 (0,97) 0,79 (0,98) 0,80 (0,99) Pohjois-Lappi 0,61 (0,75) 0,78 (0,97) 0,79 (0,98) 0,80 (0,99) Tunturi-Lappi 0,61 (0,75) 0,78 (0,97) 0,79 (0,98) 0,80 (0,99) Lähde: Pel.Ltk 3.3.2017, päätös 11
27 Palontutkinta Palontutkinta on yksi pelastuslaitoksen lakisääteisistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee suorittaa palontutkintatilanteissa, joissa joku henkilö menehtyy tai loukkaantuu paloissa, omaisuusvahingot ovat huomattavat tai tutkinta nähdään tarpeelliseksi muusta syystä. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu valtakunnallisiin teematutkimuksiin. Teematutkimusten aiheet vaihtuvat vuosittain. Lapin pelastuslaitoksen alueella teematutkintana on suoritettu mm. hoitolaitospalojen ja näiden ns. läheltä piti tilanteissa sekä tilanteet, joissa pelastuslaitos on pelastanut henkilön palosta. Vuonna 2017 palontutkinnan henkilöstö osallistui valtakunnallisille opintopäiville kolme kertaa. Näitä valtakunnallisia tilaisuuksia olivat palontutkintayhdistyksen järjestämät kehittämispäivät sekä Palopäällystöliiton järjestämät palontutkinnan opintopäivät, nämä molemmat tilaisuudet järjestettiin Jyväskylässä. Poliisiammattikorkeakoulu järjesti Tampereella kolmenviikon mittaisen tuhotyörikosten tutkintakurssin, jolle Lapin pelastuslaitokselta osallistui yksi henkilö. Pelastuslaitoksen tutkijoista valtaosa on liittynyt Suomen palontutkintayhdistyksen jäseneksi. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on edistää palontutkinnan laatua ja palontutkijoiden ammattitaitoa Suomessa. Yhdistys järjestää seminaareja ja muita koulutustilaisuuksia sekä voi käynnistää palontutkintaan liittyviä tutkimushankkeita. Pelastuslaitoksella on tällä hetkellä kaikkiaan kymmenen nimettyä palontutkijaa, joiden työpisteet ovat eri toimipaikoilla mutta kuitenkin niin, että jokaiselta toimialueilta löytyy palontutkijoita. Alla on kuvattuna eri toimialueet ja palontutkijoiden toimipaikat. Palontutkinta Läntinen toimialue Kemi; Jyri Keränen, Harri Virtanen Tornio; Heikki Laitinen Itäinen toimialue Rovaniemi; Mika Hyvärinen, Päivi Kylänen, Kimmo Savolainen Pohjoinen toimialue Enontekiö; Pohto Kirkkala Inari; Reino Mattus Kittilä; Kari Kuosmanen Sodankylä; Mika Neitola
28 Vuonna 2017 palontutkintatehtäviä oli yhteensä 28 kappaletta. Nämä jakautuivat toimialueiden kesken siten, että pohjoisella toimialueella oli 7 tutkintaa, läntisellä toimialueella 12 tutkintaa ja itäisellä toimialueella 9 tutkintaa. Alla on havainnointikuva tutkintamääristä toimialueittain kahdelta edelliseltä vuodelta. 10 Palontutkinnat vuonna 2016 yht. 21 kpl 3 8 Pohjoinen toimialue 3 Läntinen toimialue 8 Itäinen toimialue 10 9 Palontutkinnat vuonna 2017 yht. 28 kpl 12 7 Pohjoinen toimialue 7 Läntinen toimialue 12 Itäinen toimialue 9 Vuonna 2017 vakavia palokuolemiin johtaneita tehtäviä oli neljä kappaletta. Palontutkinta suoritettiin myös kuudessa palokohteessa, joissa henkilö tai henkilöitä oli loukkaantunut palossa. Paloissa loukkaantui eriasteisesti kaikkiaan kahdeksan henkilöä. Muilta osin palontutkintatehtävät koostuivat isoista omaisuusvahingoista koostuneista tehtävistä sekä teematutkinnoista ja erikseen pyydetyistä tutkinnoista. Palontutkinnassa on tehty viranomaisyhteistyötä poliisin kanssa ja muiden tutkintatahojen kanssa. Poliisin teknisten tutkijoiden kanssa tämä yhteistyö on jatkunut erittäin toimivana jo usean vuoden ajan. Tästä yhteistyöstä on ollut merkittävä apu tutkintatehtävien asioiden selvyyden saamiselle. Pelastuslaitoksella on mm. mahdollisuus käyttää poliisin tutkintalaboratorioita hyödyksi palopaikan jäänteiden tutkimista varten sekä kohteiden tiedoista on saatu laajemmin tietoa poliisi järjestelmien kautta. Yhteistyöllä on palopaikalla saatu eri näkökantoja asiaan, jotka ovat tuottaneet tulosta tutkinnan päätökseen saamisessa. Merkittävän avun palontutkintatehtäville on tuonut myös poliisin virkakoira Routa, joka on erikoiskoulutettu palokoiraksi. Palokoira on koulutettu tunnistamaan palavat nesteet, joten joissakin tapauksissa palopaikoilla asiaan on saatu heti merkkaus tai sitten tämä on ollut ns. poissulkeva tutkintamalli eri tapauksissa. Tällä hetkellä Lapin poliisilaitoksella on koulutettavana myös uusi nuori koira palontutkintakoiraksi, joten tulevina vuosina saamme jälleen uuden yhteistyökaverin tutkintatehtäville.
29 Palokoira Routa / Lähde: Yle uutiset / Kuva: Jukka Pätynen, Kennelliitto Varautuminen Vuoden 2016 aikana käynnistetty valmiussuunnittelun johtoryhmä ei pitänyt varsinaista kokousta vuonna 2017, vaan valmiussuunnitteluun liittyviä asioita valmisteltiin ja niistä keskusteltiin muiden tapaamisten yhteydessä eri kokoonpanoilla. Valmiuspäällikkö jakoi ryhmälle myös ajankohtaista varautumiseen ja oman toiminnan jatkuvuudenhallintaan liittyvää materiaalia. Johtoryhmään kuuluvat puheenjohtajana pelastusjohtaja, esittelijänä valmiuspäällikkö sekä muina jäseninä pelastuspäälliköt, viestimestari sekä toimipaikkojen päällystöedustaja. Vuoden 2017 asioina jatkuivat mm. kuntien kanssa tehtävät evakuointisuunnitelmat. Toimipaikkavastaavat ovat käynnistäneet eri paikkakunnilla valmiuspäällikön tuella evakuointisuunnittelua, mutta joissain kunnissa työ on vielä kesken. Suunnittelussa keskitytään ensivaiheessa normaaliolojen evakuointeihin (= pelastustoimen johdolla tapahtuva suojaväistö) ja evakuoitujen vastaanottoon (kunta vastaa). Pelastuslaitos osallistui toukokuussa Lappi17 -valmiusharjoitukseen ja oli vetovastuussa Avia17-yhteistoimintaharjoituksessa Kemi-Tornio alueella. Laajuutensa ja osallistujatahojen vuoksi harjoitus oli laskettavissa myös valmiusharjoitukseksi. Lapin väestöhälytinjärjestelmien riskiarvioon perustuva uusimistyö käynnistyi kolmen suurtehohälyttimen asennuksella Kemi-Tornio alueella. Jatkotäydentämisen osalta tehtiin selvitykset kolmen lisähälyttimen hankinnan osalta. Erityisenä perusteena täydennyksiin on edelleen Kemi-Tornio alueen vaarallisiin aineisiin liittyvät kuljetusriskit taajamien lähistöllä. Täydennys- ja uusimistarve on suuri koko Lapin alueella.
30 Pelastuslaitoksen oman valmiussuunnitelman päivitystä on jatkettu. Valmiussuunnittelua haittaa valtakunnallisten yhtenäisten ohjeistusten puute sekä suunnitteluresurssien vähäisyys. Valmiuspäällikkö on osallistunut valtakunnalliseen pelastuslaitosten kumppanuushankkeiden valmiustyöryhmän työskentelyyn, jossa on pyritty kehittämään mm. valmius- ja evakuointisuunnittelun prosesseja sekä materiaalia. Viestintä Vuoden 2016 aikana käyttöön otettujen uusien verkkosivujen (http://www.lapinpelastuslaitos.fi/) sisällön täydentäminen on jatkunut kuluvan vuoden aikana. Sivujen nykyaikaistettu ulkoasu sekä mobiililaitesoveltuvuus ovat osoittautuneet tarpeelliseksi uudistukseksi. Sivuilla on arkipäivisin n. 130 kävijää, mutta pitkäkestoisissa erityistilanteissa (esim. tulvauhka) päivittäinen kävijämäärä perustetulle ajankohtaissivulle nousee moninkertaiseksi. Yleisimmin kävijä tulee ensin etusivulle (18%). Varsinaisista alasivuista suosituin on Yhteystiedot (9 %) ja seuraavana on kävijätilastoissa on uutena julkaisumuotona ilmestyvä Ajankohtaista sivut, johon etusivun kautta linkitetään erilaisia ajankohtaisia artikkeleita (4,5%). Myös henkilöstön rekrytointisivut herättävät kiinnostusta. Merkittävä ulkoisen viestinnän muoto on sosiaalinen media. Pelastuslaitos otti käyttöön facebook sivut (www.facebook.com/lapinpelastuslaitos) vuonna 2013, jonka jutut linkitetään myös Twitteriin (@Lapinpelastus). Vuonna 2016 avattiin myös oma Youtube tili (https://www.youtube.com/channel/ucmuxlv8c0ap6ayucmnustkw ), johon on tarkoitus kerätä pelastuslaitoksen itse tuottamat videot. Täältä on löydettävissä toistaiseksi vain esittelyvideo vuodelta 2015. Videoiden tuottaminen edellyttäisi lisäpanostusta resursseihin ja osaamiseen. Sosiaalinen media on pelastuslaitokselle merkittävä ulkoisen viestinnän ja erityisesti turvallisuusviestinnän väline. Vuonna 2017 Facebook sivuille tuotettiin 169 päivitystä, joilla tavoitettiin 990.427 kävijää. Kasvua edelliseen vuoteen oli 26%. Julkaisuista suurin osa liittyi erilaiseen turvallisuusviestintään joko itse tuotettuna tai jakoina muiden julkaisuista. Sivujen tykkääjien määrä on tasaisessa kasvussa. Vuoden 2017 alun 3.475 tykkääjästä on noustu vuodenlopun n. 4.900 tykkääjään. Haasteena on tavoittaa erityisesti nuoriso sekä ikääntyneet, mikä on nähtävissä oheisesta kuvasta.
31 Lapin pelastuslaitoksen tykkääjäprofiili sukupuolen ja ikäjakauman mukaan: Merkittävä osa seuraajista on myös maakunnan ulkopuolelta, mikä edesauttaa esimerkiksi matkailun turvallisuuteen liittyvien päivitysten jaossa. Matkailijoihin kohdistuvaa turvallisuusinfoa ja Lapin pelastuslaitoksen erityispiirteiden tuntemusta voidaan jakaa myös valtakunnallisella Pelastustoimi facebook -sivustolla. Pelastuslaitoksen ulkoisessa viestinnässä pyritään aktiiviseen ja hyvään yhteistyöhön median kanssa. Ulkoinen viestintä tapahtuu sekä tehtävänmukaisen että alueellisen vastuun mukaisesti. Näkyvin osa ulkoista viestintää on onnettomuustiedottaminen, mikä tapahtuu ohjeistettuna pelastustoimen mediapalvelun, ns. Peto-Median, avulla. Valmiuspäällikkö toimii oman työnsä ohessa viestinnän vastuuhenkilönä ja median yhteyshenkilönä. Lisäksi tehtävään kuuluu toimia viestinnän tukena koko viestinnän kentällä tuottamalla ajankohtaistiedotteita. Some-ryhmän toiminnan osalta käynnistyi vuoden lopulla uudelleenjärjestelyt. Lapin pelastuslaitos on ollut aktiivisesti mukana sekä valtakunnallisissa että alueellisissa viestintäverkostoissa ja työryhmissä. Sisäinen viestintä tapahtuu osin linjaorganisaation kautta mm. erilaisissa kokouksissa, sähköpostein, tiedottein sekä lähinnä toimipaikkakohtaisin tiedotustilaisuuksin. Lapin pelastuslaitoksella olisi tarve kehittää sisäistä tiedottamista esimerkiksi sähköisen henkilöstölehden myötä sekä muulla tavoin. Tämä edellyttäisi viestinnän lisäresursointia. Joulukuussa 2017 ensi kertaa Skypellä pidetty pelastusjohtajan ajankohtaiskatsaus toimipaikoille sai hyvän palautteen ja käytäntöä on tarkoitus jatkaa.
32 Henkilöstö Lapin pelastuslaitos aloitti 1.1.2004 Lapin maakuntaliiton alaisuudessa alueellisena pelastustoimen organisaationa. Silloisen 22 kunnan pelastustoimen henkilöstö (161 vakanssia) siirtyi vanhoina työntekijöinä Lapin liiton palvelukseen. Lisäksi perustettiin hallintoon kaksi vakanssia. Myöhemmin sairaankuljetuksen siirryttyä Rovaniemellä kaupungin organisaatioon, vakansseja palautui kaupunkiin 8 kpl. Tällä hetkellä Lapin pelastuslaitoksella on 155 vakanssia. Kertomusvuoden lopussa pelastuslaitoksessa oli vakinaisesti täytetty 130 virkaa ja tointa, mukaan lukien puolivakinaiset ja sivutoimiset sammutusmiehet. Määräaikaisessa virka- ja työsuhteessa oli 21 henkilöä. Oppisopimussuhteessa oli 1 henkilö. Sivutoimisia sammutusmiehiä oli 7 henkilöä. Työsuojelupäällikkönä toimii pelastuspäällikkö Timo Rantala, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna Mika Hyvärinen ja työntekijöiden Jyrki Savolainen. Yhteistyötoimikunta kokoontui kaksi kertaa ja paikallinen neuvottelu pidettiin kolme kertaa. Pelastuslautakunta on määritellyt työterveyshuollon palvelut. Pelastuslaitoksella on kaikkiaan 20 työterveyshuollon sopimusta, jotka on tehty pääsääntöisesti kuntien työterveyspalvelujen kanssa. Myös sopimuspalokuntien hälytysosastot ovat kuuluvat pelastuslaitoksen työterveyshuollon sopimuksiin. Lapin pelastuslaitoksen työterveyshuollon kustannukset olivat kertomusvuonna 127.041,47. Pelastuslaitos selvitti vuoden 2016 aikana ladattavien virikekorttien käyttömahdollisuuden, joilla korvattiin käytössä olleet paperiset tyky-setelit. Ladattavat virikekortit tulivat henkilökunnan käyttöön v. 2017 alussa. Kustannukset virikekorteista oli 16.730,92. Henkilöstön rekrytointi järjestetään avoimella hakumenettelyllä ja virkahakuilmoitukset julkaistaan pelastuslaitoksen ja työvoimahallinnon sivuilla. Vaikeuksia on ollut täyttää päällystövirkoja erityisesti harvaan asutuilla alueilla, mutta tilanne on viime vuosina hieman helpottunut. Miehistö- ja alipäällystö -virkoihin on ollut riittävästi asetuksen kelpoisuuden omaavia hakijoita. Sijaisten tarve on suurimmillaan kesäkautena. Tavoitteena on, että myös sijaiset olisivat pelastajan perustutkinnon suorittaneita, mutta käytännössä sijaisiksi voidaan joutua ottamaan pelastajakoulun toisen vuoden opiskelijoita ja harva-alueelle sopimuspalokuntalaisia.
33 Tunnuslukuja vakinaisesta henkilöstöstä 2017 2016 Vakinaiset kk-palkkaiset vakanssit 130 130 Määräaikaiset ja oppisopimussuhteiset 21 21 Sivutoimiset ja puolivakinaiset 8 10 Eläkkeelle jääneet 4 5 Henkilöstökulut (1000 euroa) 8 724 8 645 Sairauspoissaolot keskimäärin kalenteripäivinä 10,9 pv / hlö 9,8 pv / hlö Työssä sattuneet tapaturmat 17 kpl 9 kpl Tapaturmat, sairausaika kalenteripäivinä 327 55 Henkilöstön keski-ikä Palv.suhteen luonne Sukupuoli Määrä Keski-ikä v. 2016 Vakinaiset ja puolivakinaiset Miehet 129 47,0 46,4 Vakinaiset ja puolivakinaiset Naiset 8 48,9 48,5 Määräaikaiset ja oppisopimussuhteiset Miehet 21 37,2 35,4 Määräaikaiset ja sivutoimiset Naiset 1 48,0 47,0 Palv.suhteen Sukupuoli alle 20-25- 30-35- 40-45- 50-55- 60- luonne 20v 24v 29v 34v 39v 44v 49v 54v 59v 64v Vakinaiset Miehet 0 0 1 13 27 13 18 15 31 12 Vakinaiset Naiset 0 0 0 0 1 1 3 0 2 0 Määräaikaiset Miehet 0 2 4 4 4 3 1 1 0 2 Määräaikaiset Naiset 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 Yhteensä v. 2017 0 2 5 17 32 17 23 16 33 14 Koko henkilökunta ammattiryhmittäin Henkilölukumäärä Päällystö 42 Alipäällystö 13 Miehistö 99 Muu henkilökunta 5 Henkilöstömäärä sopimusaloittain Sukupuoli KVTES TS Sivutoimiset Miehet 2 143 6 Naiset 3 3 2
34 Tehdyt työtunnit 2016 2016 2015 2014 Työtunnit 274 012 273 615 273 577 270 561 Lisätyötunnit 571 565 827 831 Ylityötunnit 14 449 14 392 12 880 13 397 Poissaolot kalenteripäivinä 2017 2016 Sairaus 2 079 2 016 Työtapaturma 327 55 Kuntoutus 365 0 Perhevapaa 228 315 Muu vapaa (yksityisasia, merkkivapaa 284 412 Opintovapaa 400 290 Koulutus, työn edellyttämä 50 151 Vuorotteluvapaa 0 0 Vuosiloma 6 651 6 176 Eläkkeelle siirtyminen Toteutunut Henkilöstöryhmä 2016 Toteutunut 2017 Arvio 2018 Arvio 2019 Arvio 2020 Päällystö 1 1 1 2 0 4 Alipäällystö 0 1 0 0 0 0 Miehistö 4 2 1 1 1 5 Muu henkilökunta 0 0 1 0 0 0 Yhteensä 5 4 3 3 1 9 Arvio 2021 Sopimuspalokunnat Lapin pelastuslaitoksella on 1.1.2016 alkaen päivitetyt palokuntasopimukset 31 vapaapalokuntayhdistyksen kanssa. Sopimuspalokuntien neuvottelukunnan kokoonpano: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Kumpula Keijo, pohjoinen toimialue, Kolarin Vpk Heikka Kimmo, läntinen toimialue, Tornion Vpk Heikka Jarmo, läntinen toimialue, Karungin Vpk Tervo Rauno, läntinen toimialue, Tervolan Vpk Kallio Markku, itäinen toimialue, Pelkosenniemen Vpk Tolonen Lassi, itäinen toimialue, Rovaniemen Vpk Tenoranta Jarkko, pohjoinen toimialue, Karigasniemen Vpk Kehus Janne, itäinen toimialue, Alakemijoen vpk
35 Sopimuspalokuntien neuvottelukunta kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Keskeisimmät asiat olivat turvallisuusmääräysten noudattaminen ja käyttäytyminen hälytystilanteissa, miehistön perusja täydennyskoulutukset sekä sopimuspalokuntalaisen hälytyskelpoisuus Sopimuspalokuntien työsuojeluasiamiehet jatkoivat toimikauttaan aikaisemmin valitulla kokoonpanolla. Työsuojeluasiamiehet tutustuivat mm. FireFit testausjärjestelmään. Sopimuspalokuntien työsuojeluasiamiehet ovat: Itäinen alue: Jouko Kuusela, Markku Kallio Läntinen alue: Rauno Tervo, Jari Koivuranta Pohjoinen alue: Keijo Kumpula, Mika Aikio Sopimuspalokunnat (31 kpl) osallistuivat vuoden 2017 aikana 2638 hälytystehtävään. Sopimuspalokunnat vastasivat yli 60 % kaikista hälytystehtävistä. Kertomusvuoden aikana maksettiin palkkaa 848 sopimushenkilölle. Palokuntanuoret harjoituksessa
36 Sijaismaksajana suoritetut henkilöstökulut Maksetut palkat ja palkkiot 1 572 393,42 Eläkekulut 272 970,81 Muut henkilöstösivukulut 75 245,29 Henkilöstökulut yhteensä 1 920 609,52 Henkilöstön määrä v. 2017 848 Sopimuspalokuntien ikärakenne Sukupuoli Määrä Keski-ikä Sopimuspalokuntalaiset Miehet 800 41,9 Sopimuspalokuntalaiset Naiset 160 38,6 Hälytysosastoissa on 212 yksikönjohtajaa, 225 vanhempaa sammutusmiestä, 116 sammutusmiestä, 199 nuorempaa sammutusmiestä, 38 hälytysosastoon kuuluvaa täydennyshenkilöstöä sekä 203 sammutusmiesharjoittelijaa. Kertomusvuoden keskeisimpiä asioita olivat työturvallisuusasiat ja uusi toimintakykytestaus. Suurta mielenkiintoa herätti maakuntauudistus, johon kytkeytyy myös valtakunnallisesti uudistuva pelastustoimi. Nykyiset palokuntasopimukset astuivat voimaan 1.1.2016 Talous Lapin liiton valtuusto hyväksyi 21.11.2016 kokouksessa talousarvion vuodelle 2017, joka sisältää käyttötalous-, investointi- ja rahoitusosiot. Valtuusto hyväksyi talousarvion sitovuustasoksi tuloslaskelman toimintakulut ja -tuotot. Lapin pelastuslaitos kuuluu taseyksikkönä Lapin liiton kuntayhtymään. Valtuuston hyväksymästä talousarviosta pelastuslautakunta hyväksyi 15.12.2016 käyttötaloussuunnitelman, joka sisältää hallinnon, pelastustoimen sekä ensihoito- ja sairaankuljetuksen määrärahat. Ensihoitopalvelun tulosalueen kustannuksia ei kateta jäsenkuntien maksuosuuksilla, vaan menot tulee kattaa ensivastesopimuksiin perustuvilla tuloilla. Lapin liiton valtuuston hyväksymä Lapin pelastuslaitoksen toimintavuoden 2017 käyttötalouden talousarvio oli 16.802.566, josta jäsenkuntien maksuosuudeksi vahvistettiin 15.992.983. Investointimäärärahaa vahvistettiin 3,50 / asukas, yhteensä 632.968.
37 Jäsenkuntien maksuosuus perustuu 50 % asukaslukuun ja 50 % kahden viimeisen tilinpäätöksen toimintakulujen keskiarvoon. Toimintatuotot ylittyivät 1,53 %, eli 258.634. Oman toiminnan tuotto oli 1.168.280. Suurimmat tuloerät olivat jäsenkuntien maksuosuuksien lisäksi öljynsuojarahaston korvaukset 288.708, ensivastetehtävistä aiheutuneet tuotot 312.165 sekä erheellisten hälytysten aiheuttamat maksut 174.900. Valvontamaksuista kertyi tuloa 82.524. Toimintakulut jäivät alle budjetoidun määrärahan 24.614. Henkilöstömenot olivat 10.644.745. Henkilöstömenot pienentyivät 38.613 edelliseen vuoteen verrattuna. Lomapalkkavelka kasvoi edellisestä vuodesta 173.953. Varallaolo- ja ylityötunteja maksettiin 90.568 enemmän kuin talousarvioon oli varattu määrärahaa. Työnantajan maksamat eläkkeet vuonna 2017 olivat 59.682, josta eläkemenoperusteinen osuus oli 6.677,09. Varhaiseläkemaksut 44.316,86, josta yhteisvastuullinen osuus oli 35.629,27. Varhe-maksujen velvoite on nyt siirtynyt myös Lapin liiton virastolle, joten tulevina vuosina yhteisvastuulliset maksut pienenevät pelastuslaitoksen osalta. Palveluiden ostot ylittyivät 152.830. Suurimmat menoerät olivat atk-palvelut 421.935, koneiden ja laitteiden kunnossapito 349.953 yhteistoimintasopimukset 309.926. Viranomaisverkon ylläpitoon kului 184.874 ja vakuutuksiin 135.511. Aineiden ja tarvikkeiden ostot ylittyivät 163.911. Suurimmat menoerät olivat pienkalustohankinnat 353.623 sekä korjaustarvikkeet ja varaosat 252.215. Kaluston korjaus- ja huoltokustannuksiin käytettiin 602.168. Kaluston ikääntymiseen ja kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Poltto- ja voiteluaineisiin käytettiin 224.831. Lapin pelastuslaitos vuokraa toimitilat ensisijaisesti kunnilta. Kiinteistöjen vuokramenot olivat 2.632.699. Lapin pelastuslaitoksen investointimenot kertomusvuonna oli 1.323.172. Kärkihankkeina toteutettiin Rovaniemelle sijoitettava sammutusauto ja Ranualle sijoitettava säiliöauto, jotka valmistuvat keväällä 2018. Molempiin autoihin saatiin palosuojelurahaston avustus. Investointivarauksella rahoitettava Pelkosenniemelle sijoitettava säiliöauto on myös rakenteilla ja valmistuu vuoden 2018 keväällä. Öljynsuojarahaston avustuksella hankittiin Kemin ja Tornion satama-alueille öljyntorjuntakalustoa, joihin investointiavustukset olivat 100 %. Investointien rahoitusosuudet kokonaisuudessa olivat 1.119.347. Pienempien ajoneuvojen vaihdon yhteydessä pelastuslaitos sai kaluston myynnistä 17.338.
38 Lapin liiton perussopimuksen 38 mukaan kunnat luovuttavat pelastustoimen kaluston ja varusteet korvauksetta Lapin pelastuslaitokselle, kun kaluston poisto-ohjelma on käyty läpi. Lapin pelastus- laitoksen koneiden ja kaluston tasearvo 31.12.2016 oli 600.091. Kuntien luovuttamien ja pelastuslaitoksen hankkimien sekä sopimuspalokuntien omistamien pelastuskaluston uushankintahinta on 20.575.745. KPL Uushankinta-arvo Alukset 4 1 289 700 Veneet 41 453 482 Johtoautot 27 964 592 Tarkastusautot 14 224 002 Miehistöautot 27 798 885 Sammutusautot 46 6 539 477 Säiliöautot 28 4 040 198 Puomitikas 4 1 195 690 Muut pelastusautot 4 733 956 Kuntien omistamat 17 1 663 949 Sopimuspalokuntien omistamat 30 494 893 Yhteensä 18 398 824 Lisäksi pelastuskalustoon sisältyy vielä huomattava määrä muuta pelastuskalustoa, kuten esim. maastoajoneuvoja, perävaunuja ja raskaan kaluston nostotyökaluja. Savukoskelle valmistui uusi paloasema, työnimenä Korvatunturin paloasema.
39 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Lapin pelastuslautakunta esittää, että tilikauden 1.1. 31.12.2017 tuloksesta 244.512,03 poistoeron muutoksen 42.433,20 jälkeen tehdään investointivaraus 265.000 Kolarin sammutusauton (kolarissa vaurioituneen tilalle) alustan uusimiseen ja päällirakenteen korjaukseen sekä yhden säiliöauton alustan hankkimiseen, sijoituspaikka Kolari. Loppuosa ylijäämästä 21.945,23 siirretään omaan pääomaan yli- ja alijäämätilille.
1/20 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 MERELTÄ...TUNTUREILLE...KAUPUNGEISTA...ERÄMAIHAN TURVANASI LAPISSA