WelFur on turkiseläimille kehitetty eläinten hyvinvoinnin arviointi- ja neuvontajärjestelmä. Järjestelmää kokeiltiin suomalaisilla kettu- ja minkkitiloilla Turkistila 2020 -hankkeessa vuosina 2012 14. Hankkeesta saadut kokemukset ja palaute auttavat kehittämään WelFur-järjestelmää. WelFurin koeponnistus tehty Teksti Jaakko Mononen, Tarja Koistinen, Pekka Eskeli ja Leena Ahola Kansainvälinen WelFur-hanke käynnistettiin vuonna 2009. Aloitteen tekijänä oli European Fur Breeders Association (EFBA), joka myös rahoitti hankkeen. WelFurhankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli kehittää eläinten hyvinvoinnin arviointimenetelmät ketuille, minkeille ja suomensupeille. Menetelmän kehittämistä päätettiin kuitenkin lykätä myöhemmäksi suomensupien osalta. Kettujen ja minkkien WelFurarviointimenetelmien kehitystyöstä vastasivat eläinten hyvinvoinnin tutkijat kuudesta eri maasta. WelFur-arviointimenetelmien nk. protokollat sisältävät tarkat kuvaukset siitä, mitä hyvinvointiarviointikäynnin aikana turkistilalla mitataan ja miten mittaukset tehdään. Lisäksi protokollat sisältävät tarkat pistelaskentakaavat, joiden avulla mittaustuloksista voidaan laskea tilakohtaisia eläinten hyvinvoinnin tasoa kuvaavia pistemääriä. Kettu- ja minkkiprotokollat julkaistaan Fur Europen kotisivuilla joulukuussa 2014, mutta niitä on jo koeponnistettu vuosina 2012 14 Pohjanmaalla Euroopan maaseuturahaston ja Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton rahoittamassa Turkistila 2020 -hankkeessa. Hyvinvointiarviointien lisäksi jokaiselle hankkeeseen osallistuneelle turkistilalle tehtiin yksi neuvontakäynti. Hankkeessa myös jatkettiin suomensupiprotokollan kehittämistä suomalaisin voimin, ja se onkin nyt valmis kansainvälisen WelFur-konsortion arvioitavaksi. Päävastuussa Turkistila 2020 -hankkeesta olivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Itä-Suomen yliopisto. Hanketta toteuttivat samat tutkijat, jotka olivat olleet kehittämässä WelFur-arviointimenetelmiä ketuille ja minkeille. Arviointikäynnit urakkaa kerrakseen Arviointikäyntejä kettu- ja minkkitiloille tekivät mittaristojen kehittämiseen osallistuneiden tutkijoiden lisäksi ko. tutkijoiden kouluttamat arvioijat, jotka alihankkijana toiminut Kannuksen tutkimustila Luova Oy palkkasi. Kettuarvioijakoulutus kesti neljä päivää, ja se sisälsi teoriaosuuden lisäksi kahden päivän harjoittelun turkistiloilla. Minkkiarvioijakoulutuksessa teoriaosuuden kesto oli lyhyempi, koska kaikki minkkiarvioijakoulutukseen osallistuneet olivat jo osallistuneet kettuarvioijakoulutukseen ja saaneet teoriaosuuden oppeja ko. koulutuksensa aikana. Arvioijakoulutuksen kehittäminen jatkuu kansainvälisessä WelFur-hankkeessa sekä arvioijilta ja turkistiloilta saadun palautteen että kouluttajien kokemusten pohjalta. Turkistila 2020 -hankkeessa arviointityöhön osallistui lopulta 13 arvioijaa. Suurin yhden arvioijan tekemä arviointikäyntimäärä koko hankkeen aikana oli 66 käyntiä, pienin yksi käynti. Kettuarviointeja tehtiin 88 tilalla ja minkkiarviointeja 39 tilalla. Osalla arvioiduista tiloista arvioitiin sekä tilan ketut että minkit. Arviointikäyntejä tehtiin kaikkiaan 105 turkistilalla. Yhden tilan WelFur-arviointiin kuuluu kolme arviointikäyntiä: yksi talvella ennen parituskautta (jakso 1), yksi kesällä, kun emoilla on pennut (jakso 2), ja yksi syksyllä ennen nahkontaa (jakso 3). Kaikilla kolmella jaksolla tietoja kerätään vain muutamien viikkojen aikana, mikä tekee arviointien toteuttamisen suurella määrällä tiloja haasteelliseksi työvoiman saatavuuden ja tehokkaan käytön kannalta. Talvella 2013 aikatauluongelmia toivat myös penikkatautiepäilyt, joiden vuoksi arviointikäynnit piti keskeyttää useamman viikon ajaksi. Tulosten analysointi vielä käynnissä WelFur-järjestelmä on tarkoitettu sertifiointi- ja neuvontatarkoituksiin. Tiloilla kerätyistä tiedoista lasketaan monimutkaisten laskentakaavojen avulla pistemääriä, joihin perustuen yksittäinen tila sijoittuu lopulta yhteen neljästä hyvinvointiluokasta: paras nykyinen käytäntö, hyvä nykyinen käytäntö, hyväksyttävä nykyinen käytäntö sekä ei hyväksyttävä nykyinen käytäntö. Tilan eläinten hyvinvointia voidaan kuvata samaa luokittelua käyttäen myös neljän erillisen hyvinvoinnin periaatteen mukaan: hyvä ruokinta, hyvä kasvatusympäristö, hyvä terveys ja tarkoituksenmukainen käyttäytyminen. Lopulliset WelFur-pisteiden laskentakaavat ketuille ja minkeille olivat Turkistila 2020 -hankkeen tulosten analysoinnin aikaan vielä tarkistusvaiheessa, ja siksi hankkeeseen osallistuneiden tilojen lopullista 20 Turkistalous 8/2014
Yhteensä 60 turkistilaa vastasi kyselyyn Keskiarvo Minimi Maksimi Neuvontakäynti oli mielestäni hyödyllinen. 4,4 2 5 Sain uutta tietoa ja ideoita eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. 3,6 1 5 Neuvonnassa keskityttiin mielestäni oikeisiin asioihin. 4,1 2 5 Eläinten hyvinvointia voidaan parantaa WelFurin avulla. 4,3 2 5 WelFur on hyödyllinen asia minun turkistilani kannalta. 4,1 2 5 Uskon turkistuotannon tulevaisuuteen Suomessa. 4,7 2 5 WelFur-hyvinvointiluokittelua ei ole vielä saatavilla. Alkuperäisten mittaustulosten perusteella voidaan kuitenkin tehdä päätelmiä siitä, mitkä asiat ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaavat eniten huomiota suomalaisilla kettu- ja minkkitiloilla. Yhteenvedot tuloksista kerrotaan Turkistalous-lehdessä alkuvuodesta 2015. Neuvontakäynneillä myös eläinlääkäri Turkistila 2020 -hankkeeseen osallistuneille kettu- ja minkkitiloille tehtiin eläinten hyvinvoinnin neuvontakäynti syksyllä 2014. Koska eläinten terveydellä on suuri rooli WelFur-arviointimenetelmissä, neuvontakäynnillä oli varsinaisen WelFur-neuvojan lisäksi myös eläinlääkäri. Ennen neuvontakäyntejä WelFur-neuvojille ja eläinlääkäreille järjestettiin yhden päivän koulutus, jossa tutustuttiin yleisellä tasolla arviointikäyntien tuloksiin. Turkistila 2020 -hankkeen kouluttamia, Luova Oy:n palkkaamia WelFur-neuvojia oli 10. He kaikki olivat tehneet aikaisemmin myös arviointikäyntejä. Eläinlääkäripalvelut ostettiin EnviroVet Oy:ltä. Kaikkiaan kolme eläinlääkäriä teki neuvontakäyntejä. Tiloille lähetettiin ennen neuvontakäyntejä tulosraportit, joista tilallinen näki jokaisen hyvinvointimittarin osalta paitsi oman myös muiden tilojen tulokset. Näin hän pystyi vertaamaan oman tilansa tulosta muiden tilojen tuloksiin. Neuvontakäynnillä WelFurneuvoja ja eläinlääkäri keskustelivat tilan tuloksista yhdessä tilan edustajan kanssa: mikä oli hyvin, missä olisi parannettavaa ja kuinka mahdollisia puutteita eläinten hyvinvoinnissa voitaisiin korjata. EnviroVet Oy:n eläinlääkärit kirjoittivat Turkistila 2020 -hankkeen neuvontakäyntien kokemuksistaan raportin. Raportti on tärkeä ulkopuolinen arvio hankkeesta ja on avuksi paitsi neuvontakäyntien myös koko WelFur-järjestelmän kehittämisessä. Palaute turkistiloilta tärkeää Neuvontakäynnillä turkistiloille jätettiin kyselylomake, jossa kysyttiin kuuden kysymyksen avulla asteikolla 1-5 hankkeeseen osallistuneiden tilallisten mielipidettä WelFur-järjestelmästä, Turkistila 2020 -hankkeesta ja turkiselinkeinon tulevaisuudesta. Lisäksi tilallisilla oli mahdollisuus antaa vapaamuotoista kirjallista palautetta. Vastauksia on tähän mennessä saatu 60 tilalta, mikä on 57 % hankkeeseen osallistuneista tiloista. Etenkin numeromuodossa annettu palaute on ollut keskimäärin sangen myönteistä. Kirjallisessa palautteessa on ollut paitsi ruusuja myös risuja no, ehkä ennemminkin rakentavaa kritiikkiä. Myös STKL:n edustajilta on saatu tietoa, että hankkeeseen osallistuneet turkistilalliset haluaisivat keskustella tarkemmin kettujen ja minkkien arviointimenetelmistä niitä kehittämässä olleiden tutkijoiden kanssa. STKL järjestääkin tällaisia keskustelutilaisuuksia vuoden 2015 alussa. Kehitystyö jatkuu WelFur-järjestelmän kehittämisestä ovat vastanneet eläinten käyttäytymisen ja hyvinvoinnin tutkijat useasta maasta. Aloitteen Turkistila 2020 -hankkeesta tekivät puolestaan suomalaiset tutkijat. On siis aivan ymmärrettävää, että monista turkistuottajista WelFur voi tuntua vieraalta, ehkä pelkältä tutkimushankkeelta. WelFur-järjestelmän kehittämisessä aloitteen tekijänä oli kuitenkin Euroopan turkiselinkeino. Kettujen ja minkkien WelFur-arviointimenetelmistä on nyt saatu vasta ensimmäiset versiot, ja ne eivät ole missään nimessä täydellisiä. Turkistila 2020 -hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli levittää tietoa WelFur-järjestelmästä. Nyt tuo viestikapula siirtyy entistä enemmän STKL:lle. Turkistila 2020 -hanke kokoaa verkkosivuilleen vuoden 2014 aikana tietopaketin Wel- Fur-järjestelmästä sekä Turkistila 2020 -hankkeen tuloksista ja kokemuksista. Mitä nopeammin ja laajemmassa mittakaavassa suomalaiset turkiseläinten kasvattajat tutustuvat WelFur-järjestelmään, sitä paremmat ovat lähtökohdat sen jatkokehittämiselle. Jaakko Mononen, MTT ja Itä-Suomen yliopisto, Tarja Koistinen, Itä-Suomen yliopisto, Pekka Eskeli, MTT ja Leena Ahola, Itä-Suomen yliopisto Turkistalous 8/2014 21
Suomensupien arviointimenetelmä vaatii vielä ulkopuolisen arvioinnin ja laskentakaavojen kehittämisen Suomensupien hyvinvoinnin arviointimenetelmän kehitystyön pohjana käytettiin WelFur-hankkeen alkuvaiheessa kerättyä kirjallisuutta. Turkistila 2020 -hankkeessa kirjallisuutta etsittiin vielä lisää. Kirjallisuuden pohjalta tehtiin ensimmäinen koeversio arviointimenetelmästä. Menetelmää testattiin 12 suomalaisella turkistilalla. MTT:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden lisäksi arviointimenetelmää olivat kehittämässä eläinten hyvinvoinnin tutkijat Helsingin yliopistosta ja turkiselinkeinon edustajat. Suomensupien arviointimenetel- män mallina ovat muut WelFurmenetelmät. Siinä käytetään samoja hyvinvoinnin periaatteita ja kriteerejä, ja jotkin mittareista ovat hyvin samankaltaisia kuin ketuilla. Myös suomensupien arviointimenetelmä perustuu kolmesti vuodessa tehtäviin tilakäynteihin. Ennen kuin suomensupien arviointimenetelmä voi saada virallisen WelFur-statuksen, sen arvioi kansainvälinen asiantuntijatiimi. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, perustuuko menetelmä riittävään määrään tieteellistä tutkimustietoa. On odotettavissa, että arvioinnin seurauksena menetelmään tulee pieniä muutoksia. Siksi laskukaavoja, joilla yksittäiset mittaripistemäärät yhdistetään hyvinvoinnin kriteeri- ja periaatepistemääriksi sekä kokonaisarvioksi, ei tehty loppuun asti Turkistila 2020 -hankkeessa. Lopullista täydellistä suomensupin arviointimenetelmän kuvausta ei siis ole odotettavissa aivan pian. Tietoa suomensupien hyvinvoinnista ja mittariston kehittämisestä on julkaistu useissa Turkistalous-lehden artikkeleissa vuosina 2013 ja 2014. WelFurin taustalla on WELFARE QUALITY WelFur-protokollien kehittämisessä käytettiin mallina EU:n rahoittamassa Welfare Quality (WQ) -hankkeessa vuosina 2004 2009 naudoille, sioille ja siipikarjalle kehitettyjä protokollia. Myös pisteytysjärjestelmän kehittämisessä otettiin mallia WQ:sta. Kettu: 25 Minkki: 21 12 4 2 3 Mittarit Kriteerit Periaatteet Nuoli 3 ja kuva sivulla 23: Periaatepistemäärät yhdistetään lopulliseksi hyvinvointiluokitukseksi samoilla säännöillä kuin WQ:ssa. Tila kuuluu luokkaan Paras, jos se saa yli 55 pistettä kaikista periaatteista ja yli 80 pistettä vähintään kahdesta periaat- Hyvinvointiluokitus Nuoli 1: Alkuperäisten mittaustulosten muuntaminen kriteeripistemääriksi (0-100) on eläinlajikohtaista ja perustuu ketuilla ja minkeillä turkiseläinten hyvinvoinnin tutkijoiden tulkintaan eri tekijöiden vaikutuksista eläinten hyvinvointiin. Nuoli 2: Kriteeripistemäärät yhdistetään periaatepistemääriksi (0-100) käyttäen WQ:n nauta-, sika- ja siipikarjaprotokollien painotuskertoimien keskiarvoja. 22 Turkistalous 8/2014
teesta. Tila kuuluu luokkaan Hyvä, jos se saa yli 20 pistettä kaikista periaatteista ja yli 55 pistettä vähintään kahdesta periaatteesta. Tila kuuluu luokkaan Hyväksyttävä, jos se saa yli 20 pistettä kolmesta periaatteesta ja yli 10 pistettä neljännestä. Muut tilat kuuluvat luokaan Ei hyväksyttävä. 100 Tila 1 80 Tila 2 Tila 3 Tila 4 Hyvä ruokinta Hyvä kasvatusympäristö Hyvä terveys Tarkoituksenmukainen käyttäytyminen Monimutkaistako? Kyllä vaan, ja pisteytysjärjestelmässä käytetty matematiikka se vasta monimutkaista onkin. Juuri siksi Turkistila 2020 -hankkeessa kerätyillä tiedoilla on suuri merkitys WelFurin jatkokehittämisessä. Hankkeessa kerättyjen tietojen avulla lasketaan periaatepistemäärät ja saadaan lopulliset hyvinvointiluokitukset kettu- ja minkkitiloille. Vasta sitten voidaan tehdä lopulliset johtopäätökset WelFur-protokollien toimivuudesta eli siitä, antavatko kriteeripistemäärät, periaatepistemäärät ja hyvinvointiluokitus totuudenmukaisen kuvan eläinten hyvinvoinnin tasosta suomalaisilla turkistiloilla. Turkistilan hoidon ProFur-mobiilisovelluksen koulutustilaisuuksia tammikuussa Suomeksi: 14.1.2015 klo 12 15 Rantakalla, Kalajoki 15.1.2015 klo 12 15 Kansanlääkintäkeskus, Kaustinen Ruotsiksi: 22.1.2015 YA! datasalen kl. 13 16, Kungsgårdsvägen 37 A (B-huset) Ilmoittautumiset: suomenkieliset tilaisuudet Tarja Saari, 040 519 7174, 12.1. klo 16.00 mennessä ruotsinkielinen tilaisuus Margit Uitto, 020 7007 620, 21.1. klo 16 mennessä Turkistalous 8/2014 23
ELÄINTEN HYVINVOINNIN PERIAATTEET JA KRITEERIT Hyvinvoinnin yleiset periaatteet ja kriteerit ovat samat kaikilla tuotantoeläinlajeilla. Alla olevassa taulukossa on esitetty tarkka käännös alkuperäisistä Welfare Quality -periaatteista ja -kriteereistä sekä hyvän hyvinvoinnin edellytyksistä, niin kuin ne esitetään WQ-nautaprotokollassa. Samoja periaatteita ja kriteereitä on käytetty lähtökohtana myös Wel- Furin kehitystyössä. Taulukko on hyvä ja käytännöllinen eläinten hyvinvoinnin tarkistuslista kaikille eläintuottajille. I. HYVÄN RUOKINNAN PERIAATE 1. Ei pitkittynyttä nälkää: Eläinten ei tulisi kärsiä pitkittyneestä nälästä; niillä pitäisi olla sopiva ja tarkoituksenmukainen ruokavalio. 2. Ei pitkittynyttä janoa: Eläinten ei tulisi kärsiä pitkittyneestä janosta; niillä pitäisi olla saatavilla riittävästi vettä. II. HYVÄN KASVATUSYMPÄRISTÖN PERIAATE 3. Makuumukavuus: Eläimillä tulisi olla mukava makuupaikka. 4. Lämpömukavuus: Eläinten ei tulisi kokea liian kylmiä tai liian lämpimiä olosuhteita. 5. Liikkumisen helppous: Eläimillä tulisi olla riittävästi tilaa vapaaseen liikkumiseen. III. HYVÄN TERVEYDEN PERIAATE 6. Ei vammoja: Eläimillä ei tulisi olla vammoja, kuten ihovaurioita tai liikkumisvaikeuksia. 7. Ei sairauksia: Eläimillä ei tulisi olla sairauksia; eläimistä vastaavan tulisi huolehtia korkeatasoisesta hygieniasta ja hoidosta. 8. Ei kipua: Eläinten ei tulisi kärsiä kivusta, joka johtuu epäasiallisesta hoidosta, käsittelystä, teurastuksesta tai kirurgisista toimenpiteistä (esim. kastraatio tai sarvien poistaminen). IV. TARKOITUKSENMUKAISEN KÄYTTÄYTYMISEN PERIAATE 9. Sosiaalisen käyttäytymisen ilmentäminen: Eläimillä tulisi olla mahdollisuus normaaliin, harmittomaan sosiaaliseen käyttäytymiseen (esim. sosiaaliseen turkinhoitoon). 10. Muun käyttäytymisen ilmentäminen: Eläimillä tulisi olla mahdollisuus muuhun normaaliin käyttäytymiseen; niiden tulisi pystyä toteuttamaan lajityypillistä normaalia käyttäytymistä (kuten ravinnon hankintaa). 11. Hyvä ihmisen ja eläimen välinen suhde: Eläimiä tulisi käsitellä hyvin kaikissa tilanteissa; käsittelijöiden tulisi edistää hyvää ihmis-eläin -suhdetta. 12. Positiivinen tunnetila: Negatiivisia tunteita kuten pelkoa, ahdistusta, turhautumista tai apatiaa tulisi estää ja positiivisia tunteita kuten turvallisuutta tai tyytyväisyyttä tulisi edistää. 24 Turkistalous 8/2014