PUHELINHAASTATTELUT 1 Liite 7 KESKUSJÄRJESTÖT Seppo Loikkanen, Kemianteollisuus ry (13.12.2001) Loikkasen työtehtäviin kuuluu kemikaaliturvallisuus ja ympäristöterveys ja turvallisuus. Lisäksi hän kuuluu VAK-neuvottelukunnan yleisjaostoon. Järjestelmä on erittäin hyödyllinen, sillä se pakottaa kaikki toimijat mukaan toimintaan, lisää tietämystä ja parantaa riskien tuntemusta. Järjestelmä on toteutunut varsin nopeasti ja ihmiset ovat olleet motivoituneita. Kemianteollisuudelle on tärkeää, että kuljetukset kulkevat ilman vahinkoja. Järjestelmän peruskuvio on terve ja toimiva. Jatkokehittäminen olisi varmasti tiedon lisäämistä ja nykyisen järjestelmän läpivientiä. Lisäksi yritysten pitäisi oppia hyödyntämään turvallisuusneuvonantajan osaamista paremmin. Yhdistyksellä ei ole suosituksia laatujärjestelmien ja turvallisuusneuvonantajajärjestelmän yhdistämisestä. Asia täytyy aina miettiä tapauskohtaisesti. ja valvontaviranomaiset Kemianteollisuus järjestää 1-2 kertaa vuodessa koulutusta, joka on suunnattu nimen omaan VAK jatkokoulutukseksi. päivät ovat olleet hyvin kysyttyjä. Lisäksi yhdistyksellä on yksi VAK työryhmä. Viranomaiset ovat olleet kouluttamassa ja kertomassa käytännön kokemuksista. Muuta viranomaisyhteistyötä harjoitetaan mm. VAK-neuvottelukunnan kautta. Suomessa on suhteellisen paljon turvallisuusneuvonantajia suhteessa muihin maihin. Onko muualla yleisempää ostaa palvelut konsultilta? Yhdistyksen antamaan koulutukseen ollaan oltu tyytyväisiä. Yhdistys on julkaissut turvallisuusneuvonantajille tarkoitetun CD:n: VAK koulutus yrityksessä. CD sisältää valmiin tietopaketin ja aineiston yrityksen muun henkilökunnan kouluttamiseen. CD:tä on myyty kohtuullisen paljon. Markku Maukonen, SKAL (11.12.2001) Maukonen toimii kuorma-autoliiton logistiikkapäällikkönä vastuualueena mm. ajoneuvotekniset ja kuljetustekniset asiat, kuljetustalous, VAK- ja ATP-kuljetuksiin liittyvät säädökset, koulutus sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmät.
Liite 7 2 Turvallisuusneuvonantajajärjestelmän hyvä puoli on se, että myös muun kuin kuljetusalan toimijoiden tietämys vaarallisista aineista on lisääntynyt merkittävästi esim. lähettäjäpuoli. Kuljetusalalla ajolupakoulutusta on annettu jo 12 vuotta, joten tietämystä oli ennestäänkin jo melko paljon. Liiton toiminnassa tietämyksen lisääntyminen näkyy kyselyjen vähentymisenä. Huonona puolena järjestelmässä on sen osittainen päällekkäisyys ajolupakoulutuksen kanssa. Päällekkäisyys korostuu pienissä kuljetusyrityksissä, joissa omistaja on myös kuski. Tällöin heillä on jo ajolupakoulutus, jolloin turvallisuusneuvonantajakoulutus on koettu turhaksi byrokratiaksi. Tulevaisuudessa tutkinnot pitäisi pystyä yhdistämään jollain lailla. (Jos on turvallisuusneuvonantaja niin ajoluvan saisi automaattisesti?) Eniten ongelmia on tällä hetkellä lähettäjäpuolella, sillä edelleen tulee kuormia, joissa paperit eivät ole kunnossa tai vaaralliset aineet on piilotettu kuorman keskelle. Ongelma on suurin ulkomailta tulevissa kuormissa. SKAL suosittelee yrityksiä rakentamaan laatu- ja ympäristöjärjestelmät moduulirakenteisiksi siten, että kaikki tarvittavat toiminnot saadaan samaan järjestelmään. Maukosella ei varsinaisesti ole kansainvälistä kokemusta. Vuonna 2000 Ruotsissa oli noin puolet vähemmän turvallisuusneuvonantajia kuin Suomessa, vaikka yrityksiä on enemmän. Ruotsissa turvallisuusneuvona ntajapalveluita on ilmeisesti ostettu ene m- män ulkopuolelta. SKAL on suositellut omille jäsenyrityksilleen, että turvallisuusne u- vonantaja olisi yrityksen oma työntekijä. Tällöin neuvonantajalla on todelliset ma h- dollisuudet kehittää yrityksen toimintaa. Laissa oleva maininta satunnaisesta toiminnasta sotkee vähän ja tämän takia jotkin yritykset eivät ole kouluttaneet neuvonantajaa. Miten pitäisi tulkita satunnaisuus ja vähäinen vaara? Nyt liitto on tulkinnut sen vaarattomimman ryhmän satunnaisiksi kuljetuksiksi. Onko tulkinta oikea? Tästä pitäisi saada ministeriön tulkinta. Teknisen kaupan liitto (30.11.2001) Haastateltavan tehtävänä liitossa on kemikaalilainsäädännön ja kuljetuslainsäädännön muutosten seuraaminen ja niistä tiedottaminen. Jäsenyrityksissä on kemikaalimaahantuojia. Järjestelmän alkuvaiheessa oli epäselvyyttä siitä, ketä järjestelmä koskee ja ketä ei. Nyt ei enää ole tullut kyselyjä tästä, vaan kyselyt koskevat sitä, miten järjestelmää lähdetään soveltamaan ja kehittämään omassa yrityksessä. Teknisen kaupan liiton turvallisuusneuvonantajakoulutuksen saanut (esim. haastateltava) voisi toimia yrityksen turvallisuusneuvonantajakonsulttina, mutta Frostell- Pyhäjärvi ei ole tällä hetkellä kenenkään yrityksen käytössä. Palvelua ei ole markki-
3 Liite 7 noitu jäsenyrityksille kovinkaan laajasti. Toiminta soveltuisi parhaiten sellaisille pienille, esimerkiksi markkinointiin suuntautuneille yrityksille, joilla on VAKin alaista toimintaa vain satunnaisesti, esimerkiksi pienet maahantuojat. Aiheesta ei ole tullut mitään kyselyitä liittoon. Suurimmalla osalla yrityksiä on laatujärjestelmä, mutta ei ympäristöjärjestelmää. Turvallisuusneuvonantajajärjestelmän voisi yhdistää laatujärjestelmään. Ruotsissa on käytäntö, jonka mukaan tutkinto pitää suorittaa myös meri- ja ilmaliikenteestä, jos tällaista toimintaa yrityksessä on. Myös tutkintovaatimukset ovat vähän tiukemmat kuin Suomessa. Liittojen välisessä yhteistyössä ei ole keskusteltu turvallisuusneuvonantajan tehtäviin liittyvistä kysymyksistä. Liittoon kuuluvien suurien kemikaalimaahantuojien osalta turvallisuusneuvonantajaasiat ovat kunnossa. Pienemmillä maahantuojilla ei usein ole omaa varastointi- ja kuljetustoimintaa, jolloin turvallisuusneuvonantajajärjestelmä ei koske heitä. Liitto on järjestänyt turvallisuusneuvonantajatutkintoon johtavaa koulutusta. Muunlaisesta koulutuksesta ei ole tullut kyselyitä jäsenyrityksiltä. Lainsäädännön muuttuessa voisi olla hyödyllistä järjestää koulutusta turvallisuusneuvonantajille. VIRANOMAISET Ari Herrala, AKE (30.11.2001) Herrala on ammattiliikenneyksikön päällikkö. Hänen vastuullaan on mm turvallisuusneuvonantajatutkintojen järjestäminen. Järjestelmä on otettu vastaan positiivisesti ja se on lisännyt tietämystä yrityksissä. Erityisesti tietämys on lisääntynyt pienissä kuljetusyrityksissä. Nyt myös lähettäjäyritys tuntee kuljetuspuolen säädöksiä. Joillekin on ollut yllätys, kuinka paljon kokeessa pitää tietää, kun on luultu, että asiat ovat kunnossa. Suurissa yrityksissä laatujärjestelmästä vastaavan ja turvallisuusneuvonantajan tehtävät on varmaan helppo yhdistää samalle henkilölle. Järjestelmän suunnitteluvaiheessa oli pohjoismaisia tapaamisia, mutta viime aikoina niitä ei ole enää ollut. Suomen kokeessa on ehkä määrällisesti enemmän kysymyksiä. Ruotsin kokeessa pitää kirjoittaa enemmän ja se on ehkä vähän tiukempi. Norjan kokeessa pitää kirjoittaa vähemmän kuin Suomessa koe on tietokoneella tehtävä koe (oli ainakin suunnitteilla).
Liite 7 4 Tänä vuonna suoritettujen tutkintojen perusteella voidaan arvioida, että noin puolet tutkinnon suorittavista on sellaisista yrityksistä, joissa kukaan muu ei ole aikaisemmin suorittanut tutkintoa. Varsinaista tilastoa asiasta ei ole. Tutkinnon suorittajien kokonaismäärä on pienentynyt alkuvuosista. Eniten järjestelmästä puuttuu pieniä yrityksiä, joiden päätehtävä ei ole VAKkuljetukset. Tällaiset yritykset ovat ehkä ostaneet palvelun ulkopuolelta? Syynä kuljetuspuolella ei välttämättä ole tiedotuksen puute, ainakaan jos kuuluu liittoon. Kouluttajat ovat markkinoineet koulutusta ja sitä kautta myös tietoisuus on levinnyt. AKE ei järjestä koulutusta, mutta AKEn internetsivuilla on kouluttajien yhteystietoja. on vapaaehtoinen, joten kouluttajat eivät tarvitse tutkintoa eikä heistä tarvitse pitää kirjaa. Kokeista on saatu palautetta aika vähän. Joillekin, erityisesti niille, jotka eivät ole käyneet missään koulutuksessa, on ollut yllätys kuinka paljon kokeessa pitää tietää. Enemmän toimialan mukaan eriteltyä koetta on toivottu. Toivetta palautteen saamisesta kokeesta on vaikea toteuttaa näillä resursseilla, koska kysymykset ovat salaisia. Kirjallista palautetta ei siis voida antaa ja suullisen palautteen antamiseen ei ole resursseja. Erkki Wikman, Liikkuva poliisi (13.12.2001) Wikman on Helsingin liikkuvan poliisin ylikonstaapeli vastuualueena koulutus (myös VAK-koulutus). Poliisin kannalta turvallisuusneuvonantajajärjestelmä on todella hyvä. Kun jotain sattuu, yrityksessä on henkilö johon ollaan yhteydessä. Huonona puolena on se, että turvallisuusneuvonantajan ei välttämättä tarvitse olla yrityksen omaa henkilöstöä. Ulkopuolinen turvallisuusneuvonantaja ei vastaa tarkoitusta, sillä henkilön pitäisi olla seuraamassa yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Käytännön toiminnan muuttumiseen järjestelmä ei ole vielä vaikuttanut; rikkeitä ja onnettomuuksia sattuu yhtä paljon kuin ennenkin. Rikkomukset tuntuvat kasaantuvan tietyille yrityksille, vaikka heillä olisikin turvallisuusneuvonantaja. Toiminnan muuttuminen on lopputilanteessa kaikesta huolimatta kiinni omasta ja yrityksen johdon tahdosta. Varustepuutoksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä näitä on todella paljon. Lisäksi turvallisuusneuvonantajan olisi hyvä päästä vaikuttamaan yrityksen kuljettajien valintoihin. ja kontaktit viranomaisiin Aloite yhteydenottoon tulee lähes aina poliisin puolelta. Onnettomuustilanteiden jälkeen käydään tilanne yhdessä läpi. Enemmän saisi tulla yhteydenottoja jo ennen kuin jotain sattuu. Eli olisi hyvä kysyä ja neuvotella poliisin kanssa epäselvissä tapauksis-
5 Liite 7 sa. Poliisi tulisikin nähdä yhteistyökumppanina eikä vastapuolena kuten usein ajatellaan. Wikman toimii kansainvälisten asioiden yhteyshenkilönä. Tietosuoja-asiat ovat ongelmallisia. Suomen (ja muidenkin maiden) lainsäädäntö pitäisi saada sille tasolle, että tietoja voidaan vaihtaa. Järjestelmä on aika hyvin levinnyt ja käytössä. Luultavasti rajatapauksien yritykset ovat ostaneet palvelun ulkoa. Kuljettajien ajolupakoulutus on hyvä. Jos läpäisee molemmat kokeet, niin tietämys alasta on hyvä. Ongelmana järjestelmässä on tulkinnanvaraiset määräykset. Nykyisin turvallisuusneuvonantaja joutuu itse tulkitsemaan määräyksiä liikaa. Epäselvistä kohdista tulisi saada ministeriön virallinen kanta tai soveltamisohjeet. Henrik Enström, Tullihallitus (18.12.2001) Enström on tullihallituksessa tullivalvontatarkastaja liikennevalvontaosastolla. Työtehtäviin kuuluu raskaan liikenteen valvonta ja Vak-asioiden koordinointi. Järjestelmä itsessään on hyvä. On tärkeää, että on tiedossa henkilö, johon voi ottaa yhteyttä. Järjestelmä on selkeyttänyt asiaa, kun yrityksessä on joku, joka on velvollinen vastaamaan asioista ja korjaamaan puutteet. Järjestelmää tulisi vielä saada laajennettua, sillä edelleen on yrityksiä, jotka kuljettavat vaarallisia aineita ilman lupaa. On tapauksia, joissa vaaralliset aineet on piilotettu kuormaan tai niistä ei ole asianmukaisia papereita. Erityisesti ongelma tulee esiin transito-kuljetuksissa ja laivalla tulevissa kuljetuksissa. Näistä tapauksista ollaan ilmoitettu suoraan varustamolle. Pääsääntöisesti kuljetukset hoituvat kuitenkin hyvin. ja valvontaviranomaiset Turvallisuusneuvonantajajärjestelmä on parantanut kentältä tulevan viestin perille menoa. Yhteydenottotilanteissa yrityksen turvallisuusneuvonantajat ovat olleet mukana positiivisessa hengessä ja luvanneet selvittää asiat. Tullihallitus on kouluttanut viime vuosina paljon henkilökuntaa VAKasiantuntijoiksi: viimeisen neljän vuoden aikana yli 100 henkilö on koulutettu perusteellisesti. Tarkoitus on, että kaikissa toimipisteissä on kaksi tai kolme henkilöä, jotka ovat VAK-asiantuntijoita. Koulutuksen lisääntyminen näkyy lisääntyneissä tarkastusmäärissä. Vuonna 1999 tarkastuksia tehtiin 351 kpl ja vuonna 2000 501 kappaletta. Tänä vuonna määrä tulee menemään yli viidensadan.
Liite 7 6 YRITYKSET Petri Tirkkonen, ADR-Haanpää (10.12.2001) Yritys on kuljetus-, varastointi ja logistiikka-alan yritys, jossa on henkilöstöä Suomessa noin 600. Turvallisuusneuvonantajia on kaksi. Tirkkonen toimii yrityksessä turva l- lisuusneuvonantajana, hankintatoimessa ja tekniikassa. Suurin hyöty on tietämyksen lisääntyminen myös yhteistyökumppaneiden toimialalta. Näin voidaan vaikuttaa riskeihin laajemmin. Järjestelmän huonoja puolia on se, että kaikissa yrityksessä ei ole sisäistetty turvallisuusneuvonantajan roolia yrityksessä ja organisaatiossa. Joissakin yrityksissä turvallisuusneuvonantaja on työsuojelusta vastaava henkilö eikä logistiikasta tai kuljetuksista vastaava niin kuin olisi parempi. Järjestelmää tulisi kehittää siten, että turvallisuusneuvonantajista olisi rekisteri ja yrityksellä olisi velvollisuus ilmoittaa turvallisuusneuvonantajansa rekisteriin. Myös va l- vontaa voisi lisätä. Yrityksessä on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä ja ympäristöjärjestelmä on sertifiointia vaille. Turvallisuusneuvonantajajärjestelmän raportointi- ja valvontatoiminnot on yhdistetty laatujärjestelmään. Laatujärjestelmien ja neuvonantajajärjestelmän yhdessä kehittäminen on hyvä olla yrityksen omassa harkinnassa. On osallistuttu alan neuvottelupäiviin ja palavereihin. kumppaneihin ollaan oltu yhteydessä vain jos jotain on sattunut. Valvontaviranomaiset Yrityksellä ei ole ollut yhteyksiä valvontaviranomaisen kanssa. Mitkä ovat sanktiot, jos yrityksessä ei ole turvallisuusneuvonantajaa, vaikka lain mukaan pitäisi olla? Ruotsissa järjestelmä on tiukempi kuin Suomessa. Siellä on meripuoli mukana, yrityksen pitää ilmoittaa turvallisuusneuvonantaja viranomaisille (rekisteri) ja valvontaviranomaiset on nimetty. Suomessa olisi hyvä edetä samaan suuntaan. Saksassa turvallisuusneuvonantajalla on juridinen vastuu toiminnasta ja Virossa toiminnan kehittäminen on vasta aivan alussa. Suomessa on vielä jopa joitakin suuria vastaanottavassa roolissa olevia yrityksiä, joilla ei ole turvallisuusneuvonantajaa. Näitä ei kuitenkaan ole monta. turvallisuusneuvonantajakoulutus on hyvä ja sitä on riittävästi. Yrityksen muuta he n- kilökuntaa koulutetaan tehtävien mukaan sisäisellä koulutuksella ja ulkopuolisella räätälöidyllä koulutuksella. Ulkopuolista apua on saatavilla tarpeeksi.
7 Liite 7 Pentti Toivonen, Altia Group Oy (11.12.2001) Altia Group Oy on alkoholijuomakonserni, johon kuuluvat mm. Primalco ja Havistra. Rajamäen tehtailla on noin 350 konsernin työntekijää ja yhteensä noin 500 työntekijää. Toivonen toimii yrityksen turvallisuusneuvoantajana ja vastaa palavan nesteen varastoinnista etanoliosastolla Rajamäellä. Rajamäellä on kolme turvallisuusneuvonantajaa, joista yksi on pullotuksessa ja kaksi etanoliosastolla. Järjestelmän hyöty on tietämyksen lisääntyminen ja sitä kautta toimiminen oikein riskitilanteissa. Pelkkä kemikaalilain tunteminen ei ohjaa toimintaa tarpeeksi tarkasti. Lisätyötä ei ole juurikaan tullut, sillä raportointi tehtäisiin muutenkin. Seuraavan kehittämisaskeleen tulisi olla VAK-kirjan uusiminen myös suomeksi. Yrityksessä on laatu- ja ympäristöjärjestelmä, johon turvallisuusneuvonantajajärjestelmän toiminnot on yhdistetty. Järjestelmiä kehitetään koko ajan yhdessä eteenpäin. Varsinaista yhteistyötä ei ole kuin oman yrityksen turvallisuusneuvonantajien kanssa, joskin omiin kokouksiin on välillä kutsuttu myös yhteistyökumppaneita koulutusmielessä. Välillä tulee kuljetusliikkeitä, joilla ei ole ajoluvat kunnossa. oli hyvä ja tietokoneella oleva kirja, joka polveutuu suoraan seuraavaan oikeaan kohtaan on hyvä ja sellainen on netissä. Kim Lindqvist, Berner Oy (29.11.2001) Berner Oy on monialayritys. VAK aineista mukana ovat mm. puhdistusaineet, kosmetiikka, eläinlääkkeet, autokemikaalit ym. Henkilöstöä on noin 500. Lindqvist on yrityksen tuotekehityskemisti ja turvallisuusneuvonantaja. Yrityksessä on kaksi turvallisuusneuvonantajaa, joista toinen on varamies. Järjestelmän hyötynä on se, että asioihin on pakko suhtautua vakavasti. Järjestelmään on hyvä nojata kun jotain on tehtävä. Tuki toimii sekä yrityksen johdon että henkilöstön ja alihankkijoiden suuntaan. Tämä on järjestelmän suurin hyöty. Lakien noudattaminen ja muutosten seuraaminen on erittäin raskasta. Huomattava osa työajasta menee uusien tietojen etsimiseen ja muutosten tekemiseen. Lait muuttuvat hyvin nopeaan tahtiin vinkit tulevista muutoksista etukäteen helpottaisivat asian käytäntöön vientiä ajoissa. Siirtymäajat olivat ennen liian lyhyitä. Nykyään muutoksia tulee niin usein, että edellinen siirtymäaika on vielä käynnissä uuden muutoksen tullessa tietoon.
Liite 7 8 IMO määräykset ja ARD määräykset eivät ole tarpeeksi lähellä toisiaan. Yrityksessä on sekä laatu- että ympäristöjärjestelmä. Toimintoja on osittain integroitu, kuten koulutusrekisterit ja sisäiset auditoinnit, mutta muuten järjestelmiä ei ole varsinaisesti yhdistetty. Toimintojen integrointi on hyvä juttu, mutta muuten järjestelmien kehittämien yhdessä tulisi jättää yritysten omaan harkintaan. Turvallisuusneuvonantajilla ei ole mitään säännöllistä yhteistyötä. Ainoastaan muutamia kontakteja saman henkisten kanssa. Nämä kontaktit olivat olemassa tosin jo ennen turvallisuusneuvonantajajärjestelmää. Noin kerran vuodessa on ollut Kemianteollisuus ry:n kuljetusmääräyksiin liittyvät seminaarit. Pienille yrityksille järjestelmä on raskas lakihan velvoittaa kaikkia. Esim. pienet maahantuojayritykset ovat usein rajatapauksia. Heille voisi olla hyötyä säännöllisesti kokoontuvasta keskusteluryhmästä. Valvontaviranomaiset Bernerillä ei ole ollut yhteyksiä valvontaviranomaisiin. Lähetettävä tavara kappaletavaraa - ei bulkkia. Yksi alihankkija on passitettu tenttiin ehtona yhteistyön jatkumiselle. Yleisesti on se käsitys, että suurissa firmoissa asiat ovat kunnossa, mutta pienillä on ongelmia. Erityisesti ongelmallisia ovat pienet maahantuontifirmat, joilla on omaa varastointia. Nämä eivät usein kuulu mihinkään järjestöön, joten tieto ei kulje sitä kautta. Henkilökunnan koulutus on järjestetty yrityksen sisäisenä koulutuksena. Olli Turunen, Fortum Oil and Gas Oy (12.12.2001) Fortum Oil and Gas Oy on öljytuotteita valmistava, varastoiva, lähettävä ja kuljettava yritys. Henkilöstöä on noin 4500. Turunen toimii päätoimisena maantie- ja rautatiekuljetusten turvallisuusneuvonantajana ja sivutoimena on niihin liittyvät tekniset asiantuntijatehtävät. Fortum konsernissa on lisäksi kolme nimettyä turvallisuusne u- vonantajaa, jotka hoitavat turvallisuusneuvonantaja tehtävää omalla sektorillaan ja sivutoimisena oman toimensa ohella. Kuljetuspalveluiden toimihenkilöt eri toimipaikoissamme ovat pääsääntöisesti neuvonantajakokeen suorittaneita henkilöitä, mutta heitä ei ole virallisesti nimitetty turvallisuusneuvonantajiksi. Käytännössä maantiekuljetukset suorittavat sopimusliikennöitsijät, joilta myös edellytetään omaa nimettyä turvallisuusneuvonantajaa. Järjestelmän suurin hyöty tällä hetkellä on siinä, että turvallisuusneuvonantajat ovat käymänsä kurssin aikana päivittäneet VAK / ADR tietonsa ja ovat tietoisia siihen liittyvistä asioista. Järjestelmää ollaan siis hyödynnetty koulutusmielessä. Sitä, onko tie-
9 Liite 7 don lisääntyminen näkynyt käytännössä, on vaikea tässä vaiheessa vielä sanoa. Turvallisuusneuvonantajan tehtäviin kuuluu löytää keinoja vähentää kuljetuksissa sattuneita vahinkoja. Turvallisuusneuvonantajaorganisaatiolla on mahdollisuus selvittää yksittäisiin vahinkoihin johtaneita syitä ja tarkastella niitä sitten kokonaisuutena koko kuljetustoiminnassa. Myös toiminnan ja laitteiden sisäisten tarkastusten merkitys ymmärretään ja hyväksytään paremmin koko organisaatiossa ja niitä tehdään ene m- män. Uusi ADR tuo turvallisuusneuvonantajille uuden haasteen, kuinka muutos saadaan menemään yrityksen toimintaan. Turvallisuusneuvonantajaa hyödynnetään Fortum Oil and Gas Oy:ssä lakimuutosten kommentoimisessa ja samalla turvallisuusne u- vonantaja pysyy tietoisena tulevista muutoksista. Pienemmissä yrityksissä tieto ei varmaankaan tule automaattisesti yritykselle ja sen turvallisuusneuvonantajalle, vaan se vaatii aktiivista tiedon etsintää. Mikäli yritys ei ole itse aktiivinen tiedonhankinnassa se saattaa olla täysin tietämätön tulevista muutoksista. Turvallisuusneuvonantaja on avainasemassa tiedon hankinnassa ja sen levittämisessä yrityksen sisällä. Neuvonantajan tehtävänä on seurata, että vaarallisten aineiden kuljetuksissa lakeja ja asetuksia noudatetaan. Epäselvyyttä on esiintynyt koskeeko tämä vain VAK ja ADR lainsäädäntöä vaiko myös muita kuljetusturvallisuuteen liittyviä lakeja ja asetuksia? Mikä on satunnaista ja vähäisissä määrin? Selkeämpää lain tulkintaa tarvittaisiin, mutta tulevaisuus varmaankin osoittaa minne rajat on mielekästä ja järkevää vetää. Fortum Oil and Gas Oy:ssä on käytössä ISO 9002, ISO 14001 ja BS 8800 laatujärjestelmät. Turvallisuusneuvonantajan toiminta edellyttää laatujärjestelmän mukaista asioiden seuraamista ja raportointia. Laatujärjestelmä poikkeamankäsittelymenetelmineen ja yrityksen lähettämö- ja kuljetusseurantajärjestelmät tuottavat turvallisuusne u- vonantajaraportissa tarvittavat tiedot. Fortum Oil and Gas Oy:n kokoisen yrityksen ADR-toimintaa on vaikea saada sopimaan yhteen turvallisuusneuvonantajaraporttiin, joten siinä toiminta esitetään vain pääpiirteissään ja tarkemmat tiedot on tarvittaessa saatavissa yrityksen omista tietojärjestelmistä. Sopimusliikennöitsijöiden turvallisuusneuvonantajien kanssa tehdään yhteistyötä vahinkojen estämisessä, selvittämisessä sekä torjunnassa. Fortum Oil and Gas Oy järjestää heille vuosittain yhteisen turvallisuusneuvonantajapäivän, jossa kiinnitetään huomiota koulutukseen ja tärkeisiin yhteistyöasioihin. Lisäksi tietojärjestelmistä tulostetaan tuote ja toimitusvarastokohtaiset kuljetusmäärät sopimusliikennöitsijöiden vuosiraporttia varten. Lisäksi öljyalalla tehdään yhteistyötä öljyalan keskusjärjestöjen, säiliöautoliiton ja muiden öljy-yhtiöiden kanssa kuljettajien ohjeistuksessa ja koulutuksessa, vahinkojen estämisessä, autotarkastuksissa, lastausjärjestelmien kehittämisessä ja purkupaikkojen kuntoon saattamisessa. Eli asioissa jotka kuuluvat turvallisuusneuvonantajan toimialueeseen. Valvontaviranomaiset Pelastusviranomaisten kanssa ollaan yhteistyössä kuljetuksissa sattuneissa onnettomuus- ja vahinkotapauksissa. Poliisi on ottanut kiitettävästi yhteyttä turvallisuusne u-
Liite 7 10 vonantajaan havaitessaan puutteita tai rikkeitä toiminnassamme. on toiminut rakentavassa hengessä ja kaikki informaatio havaituista rikkeistä on erittäin tervetullutta helpottamaan neuvonantajan valvontatyötä. Epätietoisuutta on esiintynyt satunnaisissa tapauksissa lähettäjäpuolella, koska tarvitaan turvallisuusneuvonantajaa. Öljynkuljetusalalla toiminta on niin päätoimista, että käytännössä jokaisella yrityksellä on nimetty turvallisuusneuvonantaja. Jouko Salminen, Henkel Norden Oy (29.11.2001) Yrityksen toimialaan kuuluvat teknokemian tuotteet ja liimat. Henkilöstöä Suomessa on noin 140. Salminen toimii yrityksen teknokemian puolen turvallisuusneuvonantajana. Hän on toiminut turvallisuusneuvonantajana noin 2 vuotta. On hyvä, että yrityksessä on yksi henkilö, joka on perehtynyt säädöksien systeemiin ja rakenteeseen. Säädösten osaaminen ja tiedon löytyminen on parantunut huomattavasti. Tämä on järjestelmän suurin hyöty. Järjestelmällä ei ole niinkään suurta vaikutusta yrityksen riskien tuntemukseen, sillä riskit olivat tiedossa jo aikaisemminkin. Yrityksessä ei ole käytössä laatujärjestelmää. Alihankkijoiden kanssa on ollut keskustelua tuotteiden luokituksesta ja säädösten tulkinnasta. Säännöllistä tai kiinteää yhteistyötä ei kuitenkaan ole. Tiedot säädösten muutoksista ym. saadaan kemianteollisuus ry:ltä sekä yrityksen sisäisissä kokouksissa. Valvontaviranomaiset Ei ole ollut yhteyksiä valvontaviranomaisiin. Viimeksi yrityksessä oli satunnainen tarkastus 15 vuotta sitten. Ennen Suomen järjestelmän käyttöön ottoa Saksasta tuli muistutus Safety Advisorin puuttumisesta ja sellainen nimitettiin jo silloin. Nykyään Suomessa ja Saksassa ollaan samalla tasolla järjestelmien tiukkuusvaatimuksissa. Järjestelmä ei ole vielä levinnyt tarpeeksi laajalle. Ongelmana on se, että laki jättää yrityksen turvallisuusneuvonantajan tarveharkinnan omaan harkintaa rajatapauksissa. Lisätiedotus voisi auttaa. Esimerkkinä turvallisuusneuvonantajan puuttumisesta ovat sellaiset pakkausyritykset, jotka pakkaavat satunnaisesti vaarallisia aineita suuriin teholavoihin. Yleensä määrät ovat vapaan rajan sisällä, mutta teholavoissa ne saattavat mennä yli rajan. Ongelma on siis rajapinnoissa ja yllätyksissä.
11 Liite 7 Muun henkilökunnan koulutus tapahtuu yrityksessä sisäisesti. Alalle kohdennettua koulutusta ei ole tarjolla, eikä sellainen varmaan ole tarpeenkaan, sillä eri yritysten tarpeet ovat liian erilaiset. Erilaiset tarpeet vaatisivat räätälöidyn kurssin joka yritykselle. Jorma Palomaa, Kemira Chemicals Oy (17.12.2001) Palomaa on rikkihappo-osaston käyttöpäällikkö ja Kokkolan tehtaiden turvallisuusneuvonantaja. Kokkolan tehtailla on Kemira Chemicalsilla noin 340 työntekijää ja Kemira Fine Chemicalsilla noin 120 työntekijää. Fine Che micalsilla on oma turvallisuusneuvonantaja. Järjestelmän hyöty on se, että asiat ovat enemmän esillä ja yrityksessä on joku jolta voi kysyä tai joka selvittää asian, jos ei itse tiedä. Huonona puolena on työn hoitaminen oman toimen ohessa. Asialle ei jää riittävästi aikaa ja lisäksi on hankalaa osallistua muiden osastojen toimintaan. Toimipaikan organisaatiota voisi kehittää siten, että olisi joku joka koordinoisi kokonaisuudessaan turvallisuuten/työsuojeluun liittyviä asioita, kuten kehittämistä, koulutusta jne. Ongelma on tällä hetkellä lähinnä toimipaikan resurssikysymys eikä järjestelmässä itsessään. Yrityksellä on sertifioitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Turvallisuusjärjestelmää ei ole integroitu sisään järjestelmiin, mutta se tullaan tekemään ensi vuoden aikana. Käytännön tasolla toimintoja on integroitu, kuten sisäiset auditoinnit yms. Kemiralla oli noin vuosi sitten yksi turvallisuusneuvonantajien kokoontuminen, jonka tarkoituksena oli, että kehitetään yhtenäinen toimintamalli (ohjeistus, kaavakkeet, raportointi, verkostoituminen jne.) turvallisuusneuvonantajille, mutta sen jälkeen ei ole ollut yhteyksiä. Suomessa ei ole enää yrityksiä, joilla ei olisi turvallisuusneuvonantajaa. Palvelut on ostettu ostopalveluna, jos ei ole omaa. Palomaa oli käynyt koulutuksen ennen tenttiä. Missään koulutuksessa ei oltu kuitenkaan käsitelty rautatiekuljetuksia. Rautatieasiat piti siis opiskella itse. Yrityksen muu henkilöstö koulutetaan tapauskohtaisesti käyttäen yrityksen omaa ja ulkopuolista he n- kilöstöä. Ensi vuonna on tarkoitus järjestää sisäinen VAK-koulutus kaikille vaarallisten aineiden parissa työskenteleville.
Liite 7 12 Ollipekka Suoniemi, Sarol Team Oy (15.1.2002) Sarol Team Oy on kuljetusyritys, jossa on kahden omistajan lisäksi yksi työntekijä. Yritys kuljettaa vaarallisia aineita noin miljoona kiloa vuodessa. Kuljetettavat vaaralliset aineet ovat pääasiassa palavia ja syövyttäviä nesteitä. Suoniemi toimii yrityksen turvallisuusneuvonantajana. Järjestelmän suurin hyöty on oman tietämyksen lisääntyminen. Oma kiinnostus aiheeseen on lisääntynyt ja on tullut kerättyä aiheeseen liittyvää oheismateriaalia, kuten turvaohjekortteja. Riskien tuntemus on parantunut ja yrityksen kalusto on päivitetty kuntoon. Kyselyjä aiheesta on tullut paljon sen jälkeen kun tieto kurssin käymisestä on levinnyt. Uusittujen säännösten löytämisessä on suuri työ. Pitää itse olla hyvin aktiivinen lö y- tääkseen tietoa. Huono puoli on myös turvallisuusneuvonantajakoulutuksen ja ajolupakoulutuksen päällekkäisyys. Kahden koulutuksen käyminen ja lupien ylläpitäminen on kohtuuton taakka pienelle yritykselle. Toisaalta hyvästä asiasta on valmis maksamaan. Järjestelmän levinneisyyteen auttaisi julkinen lista yrityksen turvallisuusneuvonantajista. Tämä toisi yrityksille painetta olla mukana listalla ja antaisi positiivista mainosta niille, jotka jo ovat listalla. Yrityksellä ei ole omaa laatujärjestelmää. Yritys toimii toimeksiantajan sääntöjen ja järjestelmien mukaisesti. Suurimman toimeksiantajan turvallisuusneuvonantajan kanssa ollaan tekemisissä lähes päivittäin. Eniten yhteistyötä tehdään kuormien merkkaamisessa ja vapaiden rajojen pohtimisessa. tilaajien kanssa on helpottunut kurssin käymisen jälkeen, kun itsekin tietää asioista enemmän. Valvontaviranomaiset Yrityksen autot ovat olleet tarkastuksessa joitakin kertoja. Mitään ongelmia ei ole ollut. Tarkastuksia tien päällä pitäisi lisätä ja tulliviranomaiset saisivat olla kiinnostuneempia kuormien sisällöstä. Suomessa on vielä paljon pieniä kuljetusliikkeitä, joilla ei ole turvallisuusneuvonantajaa eikä muutenkaan tietoa vaarallisten aineiden kuljetuksesta. Ongelma on etenkin irtoperäliikenteessä ja kappaletavarapuolella. Säiliöpuolella asiat ovat paremmin kunnossa. Huolintaliikkeillä on useimmiten turvallisuusneuvonantaja, mutta neuvonantajalla ei usein ole kiinnostusta käytännön töitä kohtaan. Huolintaliikkeet ovat usein välinpitämättömiä ja he laittavat vastuun lähettäjälle ja kuljettajalle. Pienten kuljetusliikkeiden tilannetta voisi parantaa tarkastuksia lisäämällä ja lisäämällä informaatiota huolintaliikkeiden kautta.
13 Liite 7 oli hyvä ja vastasi tarpeita. Suuret toimeksiantajat voisivat lisäksi pitää tarkennettua koulutusta juuri omasta alasta. Tämä oli hyödyllistä turvallisuusneuvonantajakurssin lisäksi, sillä kurssilla käydään läpi asioita melko yleisellä tasolla. Kursseista on melko vaikea saada tietoa, jos sitä ei itse aktiivisesti etsi. Kurssinpitäjien pitäisi mainostaa itseään enemmän. SKALin kautta tulee jotain tietoa. Heli Hörkkö, Schenker Oy (11.12.2001) Schenker Oy on kuljetus-, varastointi- ja logistiikka-alan yritys, jolla on Suomessa noin 2000 työntekijää (mukaan luettuna Schenker East). Hörkkö toimii yrityksessä turvallisuusneuvonantajana sekä operatiivisen CIEL-tietojärjestelmän tukihenkilönä. Schenkerillä on kansainvälisessä organisaatiossa kaksi turvallisuusneuvonantajaa ja kotimaan Kiitolinja-organisaatiossa neljä alueellista turvallisuusneuvonantajaa. Järjestelmän edellyttämiä tehtäviä ei ole koettu suurena työnä, sillä samat työt on tehty jo ennen lakisääteisyyttä. Järjestelmän hyöty on se, että kaikkien toimijoiden tietämys on lisääntynyt, jolloin kanssakäyminen yhteistyökumppaneiden kanssa on helpottunut. Molemmat osapuolet ovat samalla tasolla ja asiat voidaan ratkaista asiantuntijoiden kesken. Näin myös riskien hallinta on parantunut. Pienenä huonona puolena voidaan pitää paperityön lisääntymistä. Turvallisuusneuvonantajan tulisi olla kiinteä osa yrityksen toimintaa. Ulkopuolelta ostettava palvelu ei vastaa tarkoitustaan. Tällöin hoidetaan vain pakolliset tehtävät ja kehitystyö jää tekemättä. Pienet kuljetusliikkeet ovat ostaneet palveluita ulkopuolelta, koska ajolupakoulutus ja turvallisuusneuvonantajakoulutus ovat tuntuneet liian raskaalta yhdistelmältä. Huolintaliikkeen neuvonantaja saattaa toimia myös kuljetusliikkeen neuvonantajana, mistä saattaa aiheutua eturistiriitoja. Yleiseen tiedon lisäämiseen yrityksissä pitäisi vielä kiinnittää huomiota ja painottaa dokumentoinnin tärkeyttä. Turvallisuusneuvonantajajärjestelmän tehtävät on sisällytetty laatujärjestelmään ja konsernin ohjesääntöihin. Laatujärjestelmässä pyritään painottamaan standardien lisäksi myös sisältöä. Huolinta-alalla on turvallisuusneuvonantajista koottu ryhmä, joka toimii keskustelukanavana ja etsii yhdessä ratkaisuja ongelmiin. Ryhmä toimii alan keskustelijana myös ulospäin. Ryhmä on koottu kansainvälisen huolintaliikkeiden liiton esimerkin mukaan. Ruotsissa järjestelmässä on mukana myös merikuljetukset ja niin tulisi olla Suomessakin. Sellaisissa maissa, joissa lainsäädäntöä ei ole, on tiedon taso hyvin vaihtelevaa.
Liite 7 14 Tällaisissa tapauksissa konserni antaa määräykset yhteistyökumppaneiden turvallisuusvastaavien tietotasolle. Valvontaviranomaiset Yrityksessä ei ole ollut yhteydenottoja tai tarkastuksia. Kanssakäymistä on ollut vain lähinnä palokunnan kanssa joissakin onnettomuustilanteissa. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Ongelma on siinä, että pitää olla turvallisuusneuvonantaja tietääkseen tarvitaanko turvallisuusneuvonantajaa. Eniten epäkohtia on pienissä ja keskisuurissa vientikauppaa harjoittavissa yrityksissä sekä transito-kaupassa.