Näsikallion maanalainen eritasoliittymä ja Amuritunneli. Maanalainen asemakaava nro 8676. Kunkun parkki. Maanalainen asemakaava nro 8437. Hankkeista esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia Päivämäärä kunkin vastauksen lopussa kertoo, milloin sisältöä on viimeksi tarkastettu. https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/asemakaavoitus/nasikallion-eritasoliittymaamuritunneli-kunkun-parkki/kysymyksia.html Rantaväylän tunneli ja Näsikallion maanalainen eritasoliittymä Miksi maanalaista liittymää ryhdyttiin alun perin suunnittelemaan? Rantaväylän tunnelin tiesuunnitelman ja YVA-menettelyn yhteydessä oli kritisoitu sitä, että pitkä tunneli ei palvele Tampereen keskustan pohjoisosista itään suuntautuvaa liikennettä. Palautteesta johtuen suunnitelmaan lisättiin tunnelin keskivaiheille sijoittuva maanalainen liittymä. Simuloinneissa liittymän todettiin houkuttelevan liikennettä tunneliin erityisesti keskustan pohjoisosista, ja maanpäällisen katuverkon liikennemäärät laskivat mm. Satakunnansillalla, Hämeensillalla, Ratinansillalla, Ranta-Tampellan katuverkolla ja Lapintiellä. (20.4.2018) Miten liittymä oli ajateltu toteutettavaksi, kun Rantaväylän tunnelia suunniteltiin? Tiesuunnitelmassa varauduttiin kahteen eri liittymätyyppiin: kaikkia tulosuuntia palvelevaan täydelliseen eritasoliittymään sekä nk. suuntaisliittymään, joka palveli vain idästä/itään suuntautuvaa liikennettä. Maanpäälliseen katuverkkoon johtava ajotunneli oli sijoitettu Näsikallion pohjoisrinteen ja rautatien väliin, ja ajotunnelin suuaukko Nääshallin pääsisäänkäynnin luiskaan. Suuaukolta liikenne jatkoi maanpäälliseen katuverkkoon Näsijärvenkadun ratasillan eteläpuolelle esitetyn kaksikaistaisen kiertoliittymän kautta. (20.4.2018) Voitaisiinko tunnelin suuaukko sijoittaa tiesuunnitelmavaiheessa ajateltuun paikkaan? Jatkosuunnittelussa on ilmennyt, että Nääshallin ja Rantaväylän tunnelin olemassa olevien kalliotilojen sijainnista sekä uusien ramppien ja kiertoliittymän tilan tarpeesta johtuen ajotunnelin linjaaminen ei ole mahdollista tiesuunnitelmavaiheessa ajatellulla tavalla. Tunnelin suuaukko Nääshallin sisäänkäynnin kohdalla olisi jäänyt sivuun keskustan kehäkadusta ja lisännyt liikennettä Hämeenpuiston pohjoisosassa ja Näsijärvenkadulla. Lisäksi betonitunneliosuuden edellyttämällä noin 100 metrin pituisella avoleikkauksella olisi ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia Näsinpuiston viher- ja kulttuuriympäristöön. Särkänniemen yleissuunnitelmassa ja valmisteilla olevassa asemakaavassa ratasillan kohdalla varaudutaan Nääshallia palvelevaan uuteen sisäänkäyntirakennukseen, ja suurin osa Näsijärvenkadun ja Paasikivenkadun nykyisestä liittymäalueesta esitetään rakennettavaksi korkeatasoiseksi kaupunkiaukioksi. (20.4.2018) Onko Rantaväylän tunnelin liikennemäärä ollut suunnitelmavaiheen ennusteiden mukainen? Rantaväylän tunnelin YVA-selostuksessa ja tiesuunnitelmassa liikennemääräksi arvioitiin noin 40 000-50 000 ajon./vrk vuonna 2030. Huhtikuussa 2017 tunnelin laskettu arkipäivän liikennemäärä oli noin 40 000 ajon./vrk. Vuoden 2025 ennustetilanteessa, jossa ovat jo mukana eritasoliittymä, Amuritunneli ja Kunkun parkki, Rantaväylän tunnelin liikennemäärän arvioidaan ylittävän 50 000 ajon./vrk. (20.4.2018) Riittääkö Rantaväylän tunnelin ja Näsikallion eritasoliittymän välityskyky? Onko liittymällä vaikutusta Rantaväylän tunnelin toimivuuteen? Keskustan katu- ja tieverkon liikenteen toimivuutta on tutkittu erilaisten simulointien avulla. Liikenteen perusennusteella Näsikallion eritasoliittymän kuormitus olisi suurimmillaan aamuhuipputunnin aikaan sivu 1 (14)
Santalahden (lännen) suunnasta eteläiseen kiertoliittymään nousevalla rampilla. Iltahuipputunnin aikaan kuormitusta olisi eniten Amuritunnelin tulosuunnassa. Kummassakin tilanteessa käytössä olisi noin kaksi kolmasosaa eteläisen kiertoliittymän kapasiteetista. Lisäksi tutkittiin liikennemäärän ennustettua suurempaa kasvua nk. herkkyystarkastelulla. Kun Amuritunnelin liikennemäärää kasvatettiin 25% vuoden 2040 perusennustetta suuremmaksi, eteläinen kiertoliittymä toimi edelleen vähintään tyydyttävästi eikä merkittävää liikenteen ruuhkautumista esiintynyt. Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli eivät merkittävästi kasvata Rantaväylän tunnelin kokonaisliikennemäärää tai heikennä tunnelin liikenteen sujuvuutta ennustetuilla liikennemäärillä. (20.4.2018) Millaisia pohjaveteen liittyviä ehtoja Rantaväylän tunnelin vesilupaan sisältyi? Pohjaveden pinta on jo laskenut, palautetaanko se aiemmalle tasolle? Rantaväylän tunnelin rakentamisen aloittamisluvassa (dnro LSSAVI/100/04.09/2011) edellytettiin vesilakiin liittyen mm., että rakennustyöt oli tehtävä siten, että pohjavedelle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Jos hankkeesta aiheutuisi rakennuksia vaarantavaa pohjaveden alenemista, luvan hakija olisi velvollinen palauttamaan pohjaveden pinnan haittaa aiheuttamattomalle tasolle. Luvassa ei kuitenkaan määritellä millä korkeudella pohjaveden pinnan tulisi kussakin mittauspisteessä vähintään tai enintään olla. Pohjaveden korkeus hakeutuu muutosten jälkeen uudelle vaihteluvälille. Myös luonnonolosuhteiden vaihtelu (mm. vuodenaika, sademäärä, vesistöjen korkeudet) vaikuttaa merkittävästi pohjaveden pinnan korkeuteen. Vesilaissa tarkoitettujen haitallisten vaikutusten ehkäisemisen ja hallinnan keinoja oli esitetty mm. hanketta varten laaditussa pohjaveden tarkkailuohjelmassa sekä rakentamisen ja käytön aikaisten vuotovesien hallinnan periaatteissa. Tunnelin käytön aikaiset pohjaveden tason ja vuotovesien määrän tarkkailutulokset ja yhteenvetoraportit toimitetaan ao. viranomaisille ja painumatarkkailun tulokset niiden kiinteistöjen omistajille, joiden rakennuksia tarkkaillaan. Tarkkailuun kuuluu myös pohjaveden sekä rakennusaikaisten pora- ja vuotovesien laadun seuranta. (20.4.2018) Ajoyhteyden vaihtoehdot Miten nyt esitetty Amuritunnelin linjaus ja suuaukon sijainti on valittu? Yleissuunnittelun lähtökohtana on aiemmissa selvityksissä ja vaihtoehtovertailuissa toteuttamiskelpoisimmaksi katsottu suuaukon sijainti. Tärkeitä tekijöitä ovat mm., että tunnelin tasaus saavuttaa kallion ja riittävän syvyyden rakennettujen kortteleiden alapuolella, ja että tunnelista tulevalle liikenteelle jää mahdollisimman pitkä sekoittumisalue ennen maanpäällisen katuverkon liittymää. (20.4.2018) Mitä vaihtoehtoja tunnelin linjaukselle ja suuaukon sijainnille on tutkittu? Rantaväylän tunnelin ja Kunkun parkin hankesuunnittelun, asemakaavojen ja YVA-menettelyiden yhteydessä sekä keskustan liikenneverkon kehittämistä koskevissa suunnitelmissa ja selvityksissä tarkasteltuja vaihtoehtoja ajotunneleiden suuaukkojen sijainniksi ovat olleet mm.: Paasikivenkatu välillä Näsijärvenkatu - Näsinsilta Näsijärvenkadun ja Mustalahdenkadun liittymä (Nääshallin sisäänkäynti) Mustalahdenkatu välillä Satakunnankatu - Puuvillatehtaankatu Kortelahdenkatu välillä Satakunnankatu - Puuvillatehtaankatu Satakunnankatu välillä Kortelahdenkatu - Hämeenpuisto Satakunnankatu välillä Aleksis kiven katu - Hämeenpuisto (useita alavaihtoehtoja) Satakunnankatu välillä Näsilinnankatu - Kuninkaankatu, kortteli 14 (Anttilan kulma) Hämeenpuisto välillä Puuvillatehtaankatu - Satakunnankatu Hämeenpuisto välillä Hallituskatu - Satamakatu (useita alavaihtoehtoja) Näsilinnankatu ja Kuninkaankatu välillä Satakunnankatu - Puutarhakatu Näsilinnankatu välillä Hallituskatu - Satamakatu sivu 2 (14)
Hallituskatu välillä Hämeenpuisto - Näsilinnankatu Satamakatu välillä Papinkatu - Hämeenpuisto Satamakatu välillä Hämeenpuisto - Näsilinnankatu Laukontori ja Kirkkokatu välillä Hallituskatu - Satamakatu (useita alavaihtoehtoja). Miksi on menty suoraan Amuritunneli-vaihtoehtoon perustelematta sen valintaa esillä olleista vaihtoehdoista? Kaupungin päätöksenteon tueksi laadittiin vaihtoehtotarkastelu, jonka perusteella tästä vaihtoehdosta muodostuisi toiminnallisesti, liikenteellisesti ja muilta vaikutuksiltaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuus. Vertailun johtopäätökset ja perustelut on esitetty 13.3.2017 kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen aineistoissa. Tunnelin suuaukon sijoittamista Satakunnankadulle Hämeenpuiston ja Kortelahdenkadun väliin on vertailtu Kunkun parkin pohjoisten sisäänajojen liikenneselvityksessä ja YVA-selostuksessa myös muihin kuin ko. vaihtoehtotarkastelussa mukana olleisiin vaihtoehtoihin. (20.4.2018) Hämeenpuiston vaihtoehto olisi yhtä hyvä tai parempi vertailun kaikissa kohdissa, miksi ei edetä sillä? Vuoden 2017 vertailussa oli mukana vaihtoehto, jossa tunnelin suuaukot sijoittuvat suuntaisliittyminä Hämeenpuiston laidoille Satakunnankadun ja Puutarhakadun väliin. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin, koska siitä katsottiin syntyvän Hämeenpuiston valtakunnallisia kulttuuriympäristöarvoja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Hämeenpuisto- vaihtoehdossa ramppien ja betonitunneliosuuksien rakentaminen olisi edellyttänyt noin 200 metrin pituisia ja enimmillään yli 15 metrin syvyisiä avokaivantoja puiston kummallekin laidalle. Puurivit olisi jouduttu poistamaan pysyvästi Satakunnankadun ja Puuvillatehtaankadun välisellä alueella ja suuaukkojen maanpäälliset rakenteet olisivat sijoittuneet näkyville paikoille. Arvioitu liikennemäärän kasvu tai tunnelin suuaukkojen etäisyys lähimmistä asuinrakennuksista ei Hämeenpuiston ja Satakunnankadun vaihtoehdoissa merkittävästi eronneet toisistaan. Haitalliset vaikutukset kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan arvioitiin Satakunnankadun vaihtoehdossa merkittävästi lievemmiksi kuin Hämeenpuistovaihtoehdossa. (20.4.2018) Voitaisiinko suuaukko sijoittaa Kortelahdenkadulle Satakunnankadun risteyksen pohjoispuolelle? Tai Satakunnankadulle, mutta Kortelahdenkadun länsipuolelle? Kortelahdenkatu- vaihtoehto oli mukana 13.3.2017 kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen käsittelemässä aineistoissa. Liikenteellisessä vertailussa Kortelahdenkatu katsottiin muita vaihtoehtoja selvästi heikommaksi. Jos suuaukko siirrettäisiin Kortelahdenkadun länsipuolelle, tunnelista tulisi tarpeettoman pitkä ja sen olisi eritasoliittymän jälkeen sukellettava todella syvälle, jotta kalliokaton paksuus olisi riittävä rakennettujen kortteleiden kohdalla. Tunnelin lyhentäminen taas edellyttäisi sisään- ja ulosajosuunnan kääntämistä lännestä/länteen, mikä olisi täysin ristiriidassa verkostollisten tavoitteiden kanssa. (20.4.2018) Onko tunnelin sisään- ja ulosajon tapahduttava samalta rampilta? Onko Mustanlahdenkadun katkaiseminen tunnelin suuaukolla välttämätöntä? Yleissuunnittelussa keskityttiin löytämään paras mahdollinen sijainti tunnelin rampeille ja betonikaukaloosuudelle. Alustavien vaihtoehtojen vertailussa olivat mukana: VE1, jossa tunnelin suuaukko sijoittui Mustanlahdenkadun liittymän kohdalle. VE2, jossa tunnelin suuaukko sijoittui Kortelahdenkadun ja Mustanlahdenkadun väliselle katuosuudelle, VE3, jossa tunnelilla oli erilliset suuaukot sisään- ja ulosajoille. Sisäänajoramppi sijoittui Satakunnankadun pohjoisreunaan Hämeenpuiston ja Mustanlahdenkadun väliin. Ulosajoramppi sijoittui Satakunnankadun eteläreunaan Mustanlahdenkadun ja Kortelahdenkadun väliin. VE1:stä aiheutuva heikennys nykytilaan on tunnelin suuaukosta Mustanlahdenkadun liittymään aiheutuva estevaikutus. Ajoneuvoliikenne Mustanlahdenkadun varren kiinteistöille on järjestettävissä Satakunnankadulta oikealle kääntymisen mahdollistavien nk. suuntaisliittymien kautta, mutta suojatieylityksen poistuminen aiheuttaa jalankulkijoille kiertotarvetta. sivu 3 (14)
Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 suojatieylitys Mustanlahdenkadun kohdalla olisi toispuoleisena pystytty säilyttämään. Tunnelin suuaukko sijoittui kuitenkin lähelle suojatietä, ja jonoutumisen välttämiseksi valoohjauksesta olisi ollut tarpeen tehdä selkeästi autoliikennettä suosiva. Tästä johtuen suojatien palvelutaso arvioitiin tästä johtuen riittämättömäksi. VE1:n valintaa jatkosuunnitteluun puolsi mm. muita vaihtoehtoja huomattavasti parempi liikenteen sujuvuus, opastettavuus ja turvallisuus. Kaistaratkaisut Satakunnankadulla ovat selkeät ja ryhmittymis- sekä sekoittumisalueet riittävän pitkät. Lisäksi tunnelin geometria, jolla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka miellyttäväksi ja turvalliseksi tunnelin käyttö koetaan, pystytään pitämään maltillisena ja parhaiten yhteyden tavoitteet täyttävänä. (20.4.2018) Kalliotilojen rakentamisen vaikutukset Miten louhinta vaikuttaa maanpäälliseen rakentamiseen (riskit)? Louhintatöiden suunnitteluvaiheessa kartoitetaan ympäristön tärinäherkät kohteet, kuten olemassa olevat rakennukset, rakenteet ja laitteet. Herkille kohteille määritetään tärinän heilahdusnopeuden raja-arvot, joiden määrittelyssä huomioidaan rakenteen kunnosta, perustamistavasta ja rakennusosien materiaaleista riippuva rakenneluokka sekä etäisyys räjäytyskohteeseen. Ennen louhinnan aloittamista tehdään kiinteistöjen ja rakenteiden alkukatselmus. Työn aikana louhintatärinää seurataan kriittisiksi arvioituihin kohtiin asennetuista mittauspisteistä, ja räjäytysten voimakkuutta tai räjäytysaikoja muutetaan ympäristön vaatimusten mukaisesti. Työn aikana tehdään tarvittaessa välikatselmuksia ja louhintatöiden valmistuttua loppukatselmus, jotta louhinnan mahdollisesti aiheuttamat vauriot voidaan määrittää. Louhintaurakoitsijalta edellytetään louhintavastuuvakuutukset mahdollisten vaurioiden korvausta varten. (20.4.2018) Miten louhinta vaikuttaa pohjaveden pinnan korkeuteen? Haetaanko pohjaveden tason muuttamiselle lupaa? Kalliorakentamisella ja kalliotilojen kuivana pidolla saattaa olla vaikutusta pohjaveden pinnan tilapäisiin tai pysyviin muutoksiin. Kalliotilojen vaikutus pohjaveden korkeuteen riippuu ympäröivän kalliomassan tiiveydestä ja siitä, miten pohjavesi vaikutusalueella korvautuu. Rakentamisen aikana pohjaveden aleneminen kohdistuu ensisijaisesti kalliotilojen lähialueen kalliopohjaveteen. Kalliotilojen louhinta saattaa alentaa kallioperässä olevan pohjaveden pintaa ja aiheuttaa vesilaissa luvanvaraiseksi säädettyjä vaikutuksia. Myös maapohjaveteen voi kohdistua vaikutuksia alueilla, joissa pohjavesivarastot ovat pienet ja vettä johtavat maakerrokset ovat yhteydessä suoraan kallioon. Maapohjaveden pinnan pysyvä aleneminen saattaa aiheuttaa vähäisiä painumia maaperässä. Louhinnan vaikutusten ja käytön aikaisten vuotovesien hallitsemiseksi maanalaiset tilat lujitetaan ja tiivistetään, ja alueelle asennetaan pitkäaikaisia pohjaveden tarkkailuputkia. (20.4.2018) Rajoittavatko tunnelit energiakaivojen rakentamista? Uusien lämpökaivojen rakentaminen voidaan tapauskohtaiseen tarkasteluun ja kalliotekniseen selvitykseen perustuen sallia sen jälkeen, kun maanalaiset tilat ja tunnelit on rakennettu. Suoraan kalliotilojen kohdalle tai niiden lujitusvyöhykkeelle ei lämpökaivoja voida sijoittaa. (20.4.2018) Vaikutukset keskustan liikenneverkkoon Onko hanke valtuuston hyväksymien strategioiden mukainen? Miksi Tampere suunnittelee tulevaisuutta edelleen pääosin yksityisautoilun kannalta? Hanke toteuttaa vuoden 2013 Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa ja vuonna 2016 hyväksytyssä keskustan strategisessa yleiskaavassa asetettuja tavoitteita, joita ovat mm. kokonaisliikennesuoritteen vähentäminen keskustan katuverkolla, nk. hitaan liikkumisen alueen sivu 4 (14)
muodostaminen sekä keskustan saavutettavuuden varmistaminen luomalla hyvät yhteydet keskustan pysäköintilaitoksiin. (29.5.2018) Pysäköintilaitos ei ole liikenneväylä. Eikö olisi viisaampaa rakentaa koko ydinkeskustan alittava maanalainen katu? Hankkeen tarkoituksena on luoda edellytyksiä keskustan maanalaisen pysäköintiverkoston kehittämiselle. Keskustan asiointi- ja asukasliikenne keskitetään kehäkadulle ja läpiajon tarvetta pyritään entisestään vähentämään. Liikenne-ennusteiden mukaan voimakkaimmin kasvamassa on keskustan kokonaan ohittava liikenne, joka ohjataan keskustan sisäisen katuverkon sijaan valtatieverkolle. (29.5.2018) Onko hankkeessa selvitetty ja liikennemalleissa huomioitu liikennejärjestelmän kokonaistilanne, erityisesti raitiotie ja joukkoliikenteen kehittyminen? Liikenne-ennusteissa on huomioitu sellaiset liikenneverkon ja maankäytön muutokset, joissa suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle ja hankkeiden mitoitukselliset tavoitteet tiedossa. Mm. raitiotie on jo mukana liikennemallissa. Hyvät yhteydet pysäköintilaitoksiin, Rantaväylän tunneli ja raitiotie muuttavat keskusta-alueen liikennettä ja liikkumista. Autoliikenteen kokonaissuorite laskee ja liikennettä siirtyy uusille reiteille. (29.5.2018) Tutkitaanko suunnittelussa matka-ajan muutoksia? Kyllä, matka-ajan muutokset sisältyvät yleissuunnittelun hyöty-kustannuslaskentaan. (29.5.2018) Olisiko syytä odottaa seurantaan perustuvaa tietoa raitiotien vaikutuksesta liikennejärjestelmään ja erityisesti lännen suunnasta tulevaan liikenteeseen? Luotettavan seurantatiedon kokoaminen edellyttäisi usean vuoden mittaista tarkastelujaksoa. Raitiotien ensimmäinen vaihe on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2021. Suunnitteilla olevan Pyynikintorilta lännen suuntaan jatkuvan toisen vaiheen toteutuksesta tai käyttöön ottamisen aikataulusta ei ole toistaiseksi tehty päätöksiä. (29.5.2018) Voitaisiinko tehdä kännyköiden tukiasemiin perustuva selvitys liikenteen suuntautumisesta? Matkapuhelinten paikantaminen ja kulkureittien seuraaminen sinänsä lienee teknisesti mahdollista. Kuitenkaan sellaista uutta tietoa, jolla olisi merkittävää vaikutusta tämän hankkeen suunnittelun perusteisiin, ei paikannuksen kautta nähdä syntyvän. Keskustaan saapuu ja sieltä lähtee sekä paikallista, seudullista että valtakunnallista liikennettä. Vaikka seurattavana olisivat vain esim. ydinkeskustan alueella paikannettavissa olevat matkapuhelimet, niiden määrä ei vastaa alueella liikkuvien ajoneuvojen määrää. Paikannuksella olisi myös vaikeaa saada luotettavaa tietoa kokonaisista matkaketjuista: yhdellä ajoneuvolla keskustaan voi saapua useampia henkilöitä, jotka jatkavat matkaansa eri suuntiin eri liikennemuodoilla. (29.5.2018) Riittääkö liittymien välityskyky? Liittymien toimivuustarkasteluiden mukaan kyllä. Ennustetilanteen simuloinnissa Hämeenpuiston ja Satakunnankadun liittymän palvelutasoluokka ei heikkene verrattuna tilanteeseen, jossa Amuritunnelia ei ole toteutettu. (29.5.2018) Jos liikenteen vähentyminen Satakunnankadulla tapahtuu Mustalahdenkadusta länteen päin, eikö se ole melko merkityksetöntä? Ei suinkaan! Raitiotien II-vaiheen ja Särkänniemen-Mustalahden alueen kehittämisen myötä ajoneuvoliikenteen käytettävissä oleva tila mm. Paasikivenkadulla ja Sepänkadulla on kaventumassa. Ajokaistojen vähentäminen näillä kaduilla ei kuitenkaan ole liikenne-ennusteiden perusteella mahdollista. Liikennemallin mukaan Näsikallion eritasoliittymän, Amuritunnelin ja Kunkun parkin toteutuessa merkittävää autoliikenteen vähenemistä tapahtuisi Amurin länsiosan lisäksi mm. Hämeenpuiston pohjoisosassa, Satakunnankadulla välillä Hämeenpuisto Lapintie, Lapintiellä ja Paasikivenkadulla. (29.5.2018) sivu 5 (14)
Laaditaanko näiden hankkeiden yhteydessä suunnitelma siitä, millä toimilla ja minkälaisella aikataululla läntisen keskustan liikennettä ja pintapysäköintiä vähennetään? Tämän hankkeen yhteydessä tehdään päivityksiä Tampereen seudun liikennemalliin (TALLI-malli) ja liikenteen sijoitteluohjelmiston laskentaolettamiin (EMME-verkko). Pysäköinnin tehostamisen ja maanalaisen pysäköinnin kehittämisen taustaselvityksenä toimiva keskustan pysäköintitutkimus valmistui läntisen keskustan osalta vuonna 2017. Työtä on jatkettu keskustan itäpuolisella osalla, jota koskeva raportti valmistunee vuoden 2018 aikana. Parhaillaan käynnissä on myös keskustan kehäkadun pohjoisosan yleissuunnitelman laatiminen. Vuoden 2018 aikana on tarkoitus käynnistää myös vuonna 2013 valmistuneen keskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelman (TYPY) päivittäminen. (29.5.2018) Miksi asiointia liiketiloissa Satakunnankadulla hankaloitetaan poistamalla kadun varren parkkipaikat? Nykyiset kadunvarsipaikat (noin 20 kpl) poistuvat Satakunnankadulta tunnelin suuaukon kohdalta. Muita lähialueen kadunvarsipaikkoja, joita sijoittuu mm. Hämeenpuistoon, Mustalahdenkadulle ja Kortelahdenkadulle, ei ole tämän hankkeen vuoksi tarpeen poistaa. (29.5.2018) Mitkä ovat hankkeen hyödyt jalankulun ja pyöräilyn suhteen? Miten hanke auttaa saavuttamaan kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvulle asetetut tavoitteet? Strategisen yleiskaavan mukaisen hitaan liikkumisen alueen ytimen muodostavat Hämeenkadun joukkoliikennekatuun kytkeytyvä kävelykatujen ja pyöräilyreittien verkko. Henkilöautoliikenteen ja kadunvarsipysäköinnin väheneminen keskustan katuverkolla luo edellytyksiä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiselle ja helpottaa myös joukkoliikenteen kulkua. (29.5.2018) Amuritunneli Kenen tarpeita Amuritunneli palvelee? Kuinka suuri osuus tamperelaisista hyötyy Amuritunnelista? Rantaväylän tunnelin tiesuunnitelman ja YVA-menettelyn yhteydessä oli kritisoitu sitä, että pitkä tunneli ei palvele Tampereen keskustan pohjoisosista itään suuntautuvaa liikennettä. Palautteesta johtuen suunnitelmaan lisättiin tunnelin keskivaiheille sijoittuva maanalainen liittymä. Liikenteen simuloinneissa liittymän todettiin houkuttelevan liikennettä tunneliin erityisesti keskustan pohjoisosista, ja maanpäällisen katuverkon liikennemäärät laskivat mm. Satakunnansillalla, Hämeensillalla, Ratinansillalla, Ranta-Tampellan katuverkolla ja Lapintiellä. Arvioinnin mukaan jo ennen Kunkun parkkia rakennettavalla tunnelilla olisi mahdollista vähentää Satakunnankadun liikennettä noin 15 %. Amuritunnelin hyödyt ovat sekä kaupungin sisäisiä, että ylikunnallisia: Rantaväylän tunnelissa on paikallisen ja seudullisen liikenteen ohella myös valtakunnallista liikennettä. Hyötyjen arvioiminen vain Tampereella asuvien kannalta ei muutoinkaan ole tarkoituksenmukaista, koska keskustassa työskentelee ja asioi päivittäin suuri määrä muitakin kuin tamperelaisia. (29.5.2018) Kuinka ratkaiseva Amuritunneli Kunkun parkin suhteen on? Amuritunneli ei ole ratkaiseva, mutta hyvin tarpeellinen. Keskustan maanpäälliseen katuverkkoon johtavan yhteyden puuttuminen heikentäisi Kunkun parkin saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä. Ilman tunnelia liikenteen määrä ja keskustan läpiajon tarve maanpäällisellä katuverkolla kasvaa. Amuritunneli vaikuttaa suoraan tai välillisesti myös muihin keskustan maankäytön ja liikenteen hankkeisiin kuin Kunkun parkkiin, mm. raitiotien II-vaiheen toteutukseen ja Särkänniemen alueen kehittämiseen. (30.5.2018) Voiko nykyinen kaupunginhallitus tehdä Amuritunnelin tarpeesta aiemmasta päätöksestä poikkeavan linjauksen? Suunnittelun edetessä uusia päätöksiä toki voidaan ja pitääkin tehdä sekä asemakaavojen, että niiden jälkeen laadittavien tie-, katu- ja rakennussuunnitelmien yhteydessä. (29.5.2018) sivu 6 (14)
Olisiko viisaampaa erottaa Amuritunneli omaksi hankkeekseen, jotta vältyttäisiin pitkältä valituskierteeltä? Hankkeiden toteutusaikataulut ja -päätökset ovat toisistaan riippuvaisia. Näsikallion eritasoliittymän rakentaminen voidaan käynnistää vasta, kun tunnelin ja Kunkun parkin toteuttamispäätökset on tehty. Vastaavasti Kunkun parkkia ei toteuteta ilman yhteyttä Rantaväylän tunneliin ja maanpäälliseen katuverkkoon. (29.5.2018) Hankkeen hyödyt lähikortteleille? Suurella osalla Satakunnankadun ja Näsijärvenkadun välisistä kortteleista asumisen olosuhteet paranevat, kun ajoneuvoliikenteen määrä, päästöt ja melu alueella vähenevät. Lisäksi reitti Rantaväylän tunneliin ja Kunkun parkkiin lyhenee. Nykytilanteessa esimerkiksi Puutarhakadulta pääkirjasto Metson kulmalta lähtevän ajomatka Santalahden eritasoliittymään on pituudeltaan noin 1,7 km ja Rantaväylän tunneliin Näsikallion eritasoliittymän risteyssillan kohdalle noin 3 km (reitti Puutarhakatu - Kortelahdenkatu - Satakunnankatu - Sepänkatu - Paasikivenkatu). Hankkeen toteutuessa ajomatkan pituus Amuritunnelin suuaukolle olisi noin 1,2 km ja Näsikallion eritasoliittymän risteyssillan kohdalle noin 2 km (reitti Puutarhakatu - Kortelahdenkatu - Näsijärvenkatu - Hämeenpuisto - Satakunnankatu). (29.5.2018) Miten hankkeessa on huomioitu Amurin kehittäminen/lisärakentaminen? Amuritunneli on huomioitu valmisteilla olevan Amurin yleissuunnitelman liikennetarkasteluissa. Yleissuunnitelma voi toimia toisaalta koko kaupunginosan kehittämisen ja toisaalta yksittäisten kaavamuutosten jatkosuunnittelun pohjana. Asemakaavan muutoksia laaditaan maanomistajien aloitteesta eikä tiedossa ole, millä aikataululla tai missä laajuudessa yleissuunnitelmaan pohjautuvia hankkeita olisi käynnistymässä. (29.5.2018) Liikenteen järjestäminen rakentamisen aikana Miten liikenteen sujuvuus taataan rakentamisen aikana? Amuritunnelin avokaukalon ja betonitunnelin rakentamisen aikana Satakunnankadulla ja Kortelahdenkadulla tehdään ajosuuntien rajoittamista ja liittymien sulkemista edellyttäviä töitä. Alustavan suunnitelman mukaan avokaukalo ja betonitunneli on mahdollista rakentaa siten, että Satakunnankadun liikenne katkaistaan idän suuntaan. Satakunnankatua länteen kulkeva liikenne kiertää työmaan kadun pohjoislaitaa pitkin ja kääntyminen oikealle Mustanlahdenkadulle on mahdollista. Kortelahdenkadun liittymä pohjoisen suuntaan suljetaan. Lännestä Satakunnankatua pitkin saapuva liikenne ohjataan etelään Kortelahdenkadulle. Satakunnankadun etelälaitaan ja Kortelahdenkadun suljettuun osuuteen rajautuville tonteille ajo ohjataan tarvittaessa kiertoreiteille. Muissa työkohteissa rakentaminen ei vaikuta merkittävästi liikenteen sujuvuuteen. Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunnelin kalliotunneliosuus rakennetaan Rantaväylän tunnelin suunnasta. Louhekuljetukset ohjataan Näsikallion olemassa olevan työtunnelin kautta katuverkolle. (29.5.2018) Liikenteen järjestäminen käytön aikana Miten liikenne Satakunnankadun ja Puutarhakadun välisiin kortteleihin jatkossa järjestetään? Jatkossa ajo Mustanlahdenkadulta Satakunnankadun yli katkeaa ja Mustanlahdenkadun liittymät muuttuvat nk. suuntaisliittymiksi. Suuntaisliittymissä voi kääntyä vain oikealle, mikä aiheuttaa ajoreitteihin muutoksia joidenkin tonttien osalta. Satakunnankadulla tunnelin suuaukon läheisyydessä kulkua ohjaavat kaiteet sijoitetaan kadun reunojen sijaan keskisaarekkeisiin, jotta ne eivät haittaisi pelastusliikennettä ja kiinteistöjen huoltoa. (29.5.2018) sivu 7 (14)
Miten pelastustiet Satakunnankadun varren kiinteistöille järjestetään? Satakunnankadulla Hämeenpuiston ja Kortelahdenkadun väliin sijoittuvat nykyiset tonttiliittymät (yht. 3 kpl) muuttuvat nk. suuntaisliittymiksi, joissa vain oikealle kääntyminen on sallittu. Pelastustoimen ajoreitti riippuu mm. lähestymissuunnasta sekä siitä, onko pihaan ajo tarpeen vai voiko kulloinkin kyseessä olevan tehtävän suorittaa kadulta käsin. Varsinaiset pelastustiet tonttien sisällä säilyvät ennallaan. (29.5.2018) Sumputtaako Amuritunneli Hämeenpuiston länsipuolisen ja Pirkankadun pohjoispuolisen alueen? Amuritunneli muuttaa nykyisiä ajoreittejä lähinnä Hämeenpuiston, Puutarhakadun, Kortelahdenkadun ja Puuvillatehtaankadun rajaamalla alueella. Kortelahdenkadusta länteen päin liikennejärjestelyihin ei ole tarpeen tehdä tunnelista johtuvia muutoksia. (29.5.2018) Voitaisiinko sallia Satakunnankadulta tunnelista tulevan liikenteen kääntyminen vasemmalle Hämeenpuistoon? Se parantaisi erityisesti keskustan pohjoisosan saavutettavuutta. Asiaa on tutkittu liikennemallissa, mutta liittymän välityskykyä ei saatu riittäväksi edes lisäkaistoilla. Hämeenpuiston liittymän valo-ohjaus on porrastettu siten, etteivät Satakunnankadulta vasemmalle Hämeenpuistoon kääntyvät ajosuunnat voi olla samaan aikaan vihreänä. Lännen suunnasta tulevan liikenteen kääntyminen vasemmalle Hämeenpuistoon edellyttäisi käytännössä joko jonkin toisen ajosuunnan tai suojatieylityksen poistamista. (29.5.2018) Kuinka Satakunnankadun liikenne itään päin sujuu, kun tunnelista poistuva haluaa kääntyä Hämeenpuistoon oikealle ja Pispalasta Satakunnankatua ajava on menossa suoraan Satakunnansillalle? Kaistan vaihtaminen tapahtuu kuten yleensäkin: kaistaa saa vaihtaa, milloin se voi tapahtua vaaratta ja muita tarpeettomasti estämättä. Tunnelin suuaukon ja Hämeenpuiston liittymän välisen ryhmittymis- ja sekoittumisalueen riittävä pituus on liikenteen sujuvuuden kannalta tärkeä tekijä. (29.5.2018) Estääkö liikenteen kasvu nykyisten Hämeenpuiston puolelle sijoittuvien ajoluiskien käyttämisen Satakunnankadun ja Puutarhakadun välisessä korttelissa? Amuritunneli ei edellytä muutoksia näihin liittymiin. Ajorata on liittymien kohdalla kaksikaistainen ja kadun välityskyky on riittävä myös ennustetilanteessa. (29.5.2018) Miten jalankulku järjestetään Satakunnankadulla/suuaukon kohdalla? Yleissuunnitelmassa esitetään, että jalkakäytäviä levennetään Satakunnankadun kummallakin puolella. Mustanlahdenkadun risteyksestä poistuvat suojatiet korvataan uudella ylityskohdalla, joka sijoittuu Amuritunnelin avokaukalon ylitse rakennettavalle sillalle. Turvallisuussyistä kadun ylittämistä suojateiden ulkopuolelta rajoitetaan kadun keskisaarekkeisiin asennettavilla kaiteilla. (29.5.2018) Onko pyöräily mahdollista Satakunnankadulla? Kyllä, pyöräily tapahtuu nykytilan mukaisesti ajoradalla. (29.5.2018) Pitenevätkö kävelijöiden ja pyöräilijöiden ylitysajat (valo-ohjatuissa) liittymissä? Satakunnankadun ja Hämeenpuiston liittymän valo-ohjaus on tarpeen ohjelmoida siten, että Amuritunnelista tuleva liikenne ei jonoudu tunnelin suuaukon pituuskaltevalle osuudelle. Yhden tulosuunnan priorisoiminen saattaa pidentää kävelijöiden ja pyöräilijöiden odotusaikaa kyseisessä liittymässä, mutta ei välttämättä kaikissa ylityskohdissa. Liikennevalojen ohjelmoinnissa on hyödynnettävissä ajoneuvoliikenteen vähentyminen Hämeenpuistossa Satakunnankadusta pohjoisen suuntaan. (29.5.2018) sivu 8 (14)
Katuympäristö Kuinka leveitä katualue ja tunnelin suuaukko ovat? Satakunnankadun katualueen kokonaisleveys on tunnelin suuaukon kohdalla noin 29,7 metriä. Tunnelin suuaukon leveys on rakenteet mukaan lukien noin 10 metriä. (29.5.2018) Voitaisiinko Satakunnankadun valaistusta parantaa? Kyllä. Tämän hankkeen myötä valaisimet tulisivat uusittaviksi Hämeenpuiston ja Kortelahden välisellä katuosuudella. (29.5.2018) Onko Satakunnankadun varren puut kaadettava? Kyllä, puurivit on uusittava Hämeenpuiston ja Kortelahden välisellä katuosuudella. Uudet puurivit sijoittuisivat kadun pohjoislaidalla noin 0,5-1 metriä ja etelälaidalla noin 1-2 metriä nykyisestä poikkeavaan linjaan. (29.5.2018) Vaikutukset Hämeenpuistoon Tuleeko Hämeenpuistoon lisäkaistoja? Yleissuunnitelmassa on esitetty lyhyttä lisäkaistaa Satakunnankatua länteen ajavalle / vasemmalle Hämeenpuistoon (etelään) kääntyvälle liikenteelle. Lisäkaista sijoittuu Hämeenpuiston itäisen ja läntisen ajoradan väliin Satakunnankadun ajoradan reunalla. (29.5.2018) Vaikuttaako hanke Hämeenpuiston jalankulun ja pyöräilyn järjestämiseen? Amuritunnelista tulevan liikenteen priorisoiminen saattaa pidentää kävelijöiden ja pyöräilijöiden odotusaikaa Satakunnankadun ja Hämeenpuiston liittymässä. Hämeenpuiston suuntainen suojatieylitys siirtyy puiston keskilinjalta puistokäytävän itälaitaan. Muita hankkeesta johtuvia muutoksia Hämeenpuiston jalankulun ja pyöräilyn järjestelyihin ei ole suunnitteilla. (29.5.2018) Miksi ei investoida Hämeenpuiston kehittämiseen ja liikenteestä johtuvien haittojen vähentämiseen? Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin toteuttaminen laskee liikenteen määrää Hämeenpuiston pohjoisosassa, mikä vastaa mm. Hämeenpuiston puistohistoriallisessa selvityksessä esitettyihin tavoitteisiin ja luo edellytyksiä virkistyskäytön kehittämiselle. Jos tarkastellaan Hämeenpuistoa kokonaisuutena, hankkeen toteuttamisesta ei voida katsoa syntyvän olennaisia muutoksia kehittämisen lähtökohtiin tai reunaehtoihin. Vanhan kaupunkirakenteen sisälle sijoittuvilla virkistysalueilla sovellettavan melutason ohjearvon 55dB saavuttamista ei pidetä Hämeenpuistossa mahdollisena, koska liikennemäärä on moninkertainen sekä nykyettä ennustetilanteessa eikä vaihtoehtoisia reittejä ole. Tehokkaimmin haittoja voidaan vähentää investoimalla hankkeisiin, joilla liikennettä saadaan siirrettyä maan alle. (30.5.2018) Miten Hämeenpuiston kulttuuriympäristöarvojen säilyminen turvataan? Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY) luokitellun Hämeenpuiston kokonaisuuteen kuuluvat kaksoispuurivisen puistokadun lisäksi sitä reunustava rakennuskanta, puistoon sijoitetut veistokset ja muistomerkit sekä Eteläpuistoon ja Näsinpuistoon sijoittuvat akselin päätteet. Hankkeen toteuttamisella ei voida katsoa olevan näiden arvojen säilymiseen kohdistuvia vaikutuksia. Hämeenpuiston kohdalla Amuritunneli sijoittuu noin 20 metriä maanpinnan alapuolelle ja tunnelin suuaukon maapäälliset rakenteet etäälle puistoakselia pitkin avautuvasta näkymästä. Satakunnankadun ja Hämeenpuiston liittymän katujärjestelyiden muutokset eivät edellytä puuston poistamista tai merkittävällä tavalla vähennä istutetun alueen pinta-alaa. (29.5.2018) sivu 9 (14)
Onko Mustanlahden alue suojeltu? Nykytilanteessa ei. Alueella vireillä olevan asemakaavan muutoksen nro 8663 tavoitteena on mm. turvata alueen arvokkaan teollisuushistoriaan, vapaa-ajantoimintoihin, kulttuuripalveluihin ja vesiliikenteen historiaan liittyvän kulttuuriperinnön ja arvokkaan rakennuskannan säilyminen. Kortelahden ja Mustalahden pohjassa on joitakin suoraan lailla suojeltuja vedenalaisia arkeologisia kohteita. (29.5.2018) Ympäristöhäiriöt Miten tunneli ja sen suuaukko vaikuttavat lähialueen asukkaiden ilman laatuun? Tuleeko Hämeenpuistoon poistoilmapiippuja? Amuritunnelin ilma on tarkoitus johtaa liikenteen mukana ulos joko Satakunnankadun suuaukon tai Rantaväylän tunnelin nykyisen Näsikallion pohjoispuolelle sijoittuvan ilmanvaihtotunnelin kautta. Amuritunnelin ilmanvaihdon suuntaa voidaan tarvittaessa muuttaa puhaltimilla kulloisenkin tilanteen mukaan. Ilmanlaatumallinnuksen mukaan pienhiukkasten pitoisuudet tunnelin suuaukon läheisyydessä olisivat vuoden 2040 ennustetilanteessa samaa tasoa kuin kaupungin keskustan vilkasliikenteisten katujen varrella yleensä. Vuosipitoisuudet olisivat Satakunnankadulla noin puolet PM10-hiukkasten ilmanlaadun raja-arvopitoisuudesta. Betonitunneliosuuden rakentamisen aikana pienhiukkasten vuorokausiohjearvo voisi ylittyä Satakunnankadulla ja Kortelahdenkadulla. Avokaivantojen pölyävimmän työvaiheen kestoksi on arvioitu noin neljä viikkoa. (29.5.2018) Miten tunneli vaikuttaa lähialueen melutasoon? Vuoden 2040 ennustetilanteessa melutason arvioidaan olevan noin 3-4 db nykytilannetta korkeampi Satakunnankadulla ja Mustanlahdenkadulla tunnelin suuaukon välittömässä läheisyydessä. Hämeenpuistossa Satakunnankadun ja Kauppakadun välisellä alueella melutaso olisi noin 0-3 db nykyistä korkeampi. (29.5.2018) Onko liikennemelu huomioitu viimeaikaisissa kaavamuutoksissa ja täydennysrakentamishankkeissa? Kyllä, myös yksittäisissä hankkeissa on edellytetty meluselvityksen laatimista, jos kohde sijoittuu korkean melutason alueille. Selvityksen laatimisen tarvetta arvioidaan valtakunnallisten melutason ohjearvojen sekä kaupungin omien melulinjausten ja -mallinnusten pohjalta. (29.5.2018) Välittyykö tieto kaavavaiheen selvityksistä rakennusvalvontaan? Rakennusvalvonta on yksi asemakaava laatimista ohjaavista tahoista. Asemakaavaan ja myös muihin suunnitteluvaiheisiin liittyvät selvitykset ovat rakennusvalvonnan käytettävissä koko prosessin ajan. (29.5.2018) Häiriötilanteet Mitä tapahtuu, jos tunneleiden kapasiteetti ylittyy? Aiheuttaako Hämeenpuiston valo-ohjaus ruuhkan, jonka seurauksena pysähdyksiä Amuritunnelissa? Liikenteen toimivuutta on tutkittu erilaisten liikennemäärien ja häiriötilanteiden simuloinneilla. Amuritunnelin sisäänajo ja maanalaiset kiertoliittymät varustetaan Rantaväylän tunnelin suuaukkojen tapaan liikennevaloin ja puomein, joilla liikennettä voidaan tarvittaessa rajoittaa. Liikenteen maksimiennusteella jonopituus maanpäällisellä katuverkolla voisi ulottua Satakunnankadun ja Hämeenpuiston liittymästä Amuritunnelin sisäänajon puomeille, muttei ajorampille tai tunneliin saakka. Jos Amuritunneli jouduttaisiin sulkemaan, eritasoliittymän kautta on mahdollista ajaa Kunkun parkkiin tai palata takaisin Rantaväylän tunneliin ja tarvittaessa myös vaihtaa ajosuuntaa. Jos taas esimerkiksi Rantaväylän eteläisempi A-tunneli (ajosuunta lännestä itään) ruuhkautuu, voidaan Amuritunnelista Naistenlahden suuntaan pyrkivää liikennettä rajoittaa sulkemalla ko. ajosuunta eteläisessä kiertoliittymässä. (29.5.2018) sivu 10 (14)
Aiheuttaako tunnelin suuaukko hidasteen hälytystehtävissä oleville ajoneuvoille? Amuritunneli ja sen suuaukon sijainti eivät yleissuunnitelman mukaan hidasta pelastusliikennettä. Satakunnankatu on pelastuslaitoksen pääreitti paloasemalta lännen suuntaan. Hälytysajoneuvojen tarpeet huomioidaan katujärjestelyiden tarkemmassa suunnittelussa, jota tehdään yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. (29.5.2018) Miten tunnelista poistutaan hätätilanteessa? Yleissuunnitelmassa Amuritunneliin on esitetty muusta tilasta paloeristetty poistumiskäytävä. Hätäpoistumisreitti johtaa etelässä Satakunnankadun suuaukolle ja pohjoisessa Näsikallion eritasoliittymän kautta Rantaväylän tunneliin. Suunnittelussa tutkitaan lisäksi mahdollisuutta sijoittaa tunnelin keskivaiheille maan pinnalle johtava porrasyhteys. Näsikallion eritasoliittymä jaetaan kahteen palo-osastoon Rantaväylän päätunneleiden mukaisesti. Onnettomuustilanteessa pelastuslaitoksen saapuminen tapahtuu kohteen sijainnista riippuen joko Amuritunnelin tai Rantaväylän tunnelin kautta. (29.5.2018) Jos Tammerkosken yläjuoksun pato pettäisi, voisiko vesi päätyä Ronganrampin, P-Hämpin ja Kunkun parkin kautta Näsikallion eritasoliittymään? Ei, koska Näsikallion eritasoliittymän on kymmeniä metrejä Kunkun parkin lattiatasoa ylempänä. Asiaa on selvitetty P-Hämpin suunnittelun yhteydessä, jolloin todettiin mm., että Tammerkosken yläjuoksun patoonnettomuustilanteessa vettä saattaisi virrata Keskiputouksen voimalaitoksen reunamuurien yli. Vahingonvaaraselvityksen mukaan vettä voisi kosken itäpuolella päätyä myös Rongankadun ja Pellavatehtaankadun risteysalueelle, mutta suurin osa siitä kuitenkin valuisi Koskipuiston kautta takaisin Tammerkoskeen. (29.5.2018) Kustannukset ja aikataulu Mihin hyöty-kustannussuhteen laskenta perustuu? Liikenneviraston ohjeisiin (13/2013) perustuva hyöty-kustannuslaskenta on liikennetaloudellisesta näkökulmasta tehtävää hankearviointia. Laskelmassa voidaan huomioida hankkeen investointikustannukset (suunnittelu, rakentaminen, korkomenot), väylänpitäjän kustannukset (kunnossapito), välilliset investoinnit, tienkäyttäjien kustannukset (matka-aika, ajoneuvojen käyttökustannukset, verot ja muut maksut), turvallisuusvaikutukset (onnettomuudet), ympäristövaikutukset (päästöt, melu), vaikutukset julkistalouteen (vero-, maksu- ja muut tulo, Investoinnin jäännösarvo) sekä rakentamisen aikaiset haitat. Hyödyt ovat yleisesti kustannussäästöjä, kuten ajoneuvo- ja onnettomuuskustannusten pieneneminen tai matka-ajan lyheneminen. Haittoja ovat vastaavasti kustannuslisät, esimerkiksi kunnossapito- tai päästökustannusten kasvu. Vaikutusten arvioidut määrät kerrotaan eri kustannuslajeille määritetyillä yksikköarvoilla. Laskelmat tehdään aina samoilla yleisperiaatteilla, mutta laskelmien yksityiskohdat voivat eri hankkeissa poiketa toisistaan. Kukin hyöty- ja kustannuserä otetaan huomioon vain kerran. Laskelma on puhtaasti liikennetaloudellinen arviointi, eikä siihen saa sisällyttää mm. taloudellisia heijastus- tai kerrannaisvaikutuksia, kuten vaikutuksia työllisyyteen, bruttokansantuotteeseen, tietyn alueen kasvuedellytyksiin, talouden rakenteeseen tai muutoksiin maan arvossa. Jos laskelman osoittamat hyödyt ovat investointia suuremmat, on hyöty-kustannussuhde (HK-suhde) yli yhden ja hanke on laskennassa arvioitujen rahamääräisten vaikutusten osalta kannattava. Koska hankkeella voi olla merkittäviä laskelman ulkopuolelle jääviä vaikutuksia, alle yhden HK-suhde ei välttämättä merkitse kannattamatonta tai yli yhden HK-suhde kannattavaa hanketta. (29.5.2018) Otetaanko hyöty-kustannuslaskennassa kantaa heikentyvään elinympäristöön ja kasvaviin haittoihin? Hyöty-kustannussuhteen laskennassa voidaan ottaa huomioon rakentamisen ja käytön aikaiset päästö- ja meluhaitat. (29.5.2018) sivu 11 (14)
Onko Kunkun parkki hyöty-kustannussuhteen laskennassa mukana? Kunkun parkki on mukana hyöty-kustannussuhteen laskennassa siltä osin, että laskelmassa oletetaan laitoksen olevan toiminnassa ja kulkemisen sinne mahdollista Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin kautta niiden valmistuttua. Kunkun parkin rakentamiskustannukset eivät sisälly laskentaan, eikä tuloksissa toistaiseksi saada näkymään Kunkun parkista tai maankäytön muun kehittämispotentiaalin kasvusta johtuvia olennaisia hyötyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi Kunkun parkkiin siirtyvät maanpäälliset pysäköintipaikat ja niiden liikennetuotos. (29.5.2018) Onko laadittu arviota vaihtoehdosta, jossa rakennetaan vain yhteys Näsikallion eritasoliittymästä Kunkun parkkiin ilman Amuritunnelia? Arvioinnissa on tarkasteltu sekä hankekokonaisuutta että Näsikallion eritasoliittymää ja Amuritunnelia erikseen siten, että laskennan vaihtoehtona on Kunkun parkin ajoyhteyden toteuttaminen. Hyötykustannuslaskennan mukaan kokonaisuuden selvästi kannattavin osa olisi Amuritunneli. (29.5.2018) Miksi kustannusarviosta on liikkeellä erilaisia tietoja? Kustannusarviot ovat vielä karkeita ja niitä tarkennetaan suunnittelun edetessä. Kustannusarviota ovat yleissuunnittelun aikana nostaneet mm. kallio- ja maaperään koskevan tutkimustiedon sekä rakenne- ja muun teknisen suunnittelun pääperiaatteiden tarkentuminen. Varsinaisen toteuttamispäätöksen yhteydessä esitettävät kustannusarviot tulevat perustumaan nyt valmisteilla olevia yleissuunnitelmaa ja asemakaavaa huomattavasti yksityiskohtaisempiin tie-, katu- ja rakennussuunnitelmiin. (29.5.2018) Kuinka paljon säästäisi jättää Amuritunneli rakentamatta? Yleissuunnitelman luonnoksessa (2/2018) Amuritunnelin rakentamisen kustannuksiksi oli arvioitu noin 23 m, Näsikallion eritasoliittymän noin 22 m ja Kortelahdenkadun ja Satakunnankadun muutostöiden noin 2,4 m. Arviot eivät sisältäneet suunnittelu- ja rakennuttamistehtävien kustannuksia ja riskivarauksia (yht. noin 12 m ) ja Kunkun parkin ajoyhteysvarauksien louhintaa (noin 2,3 m ). (26.2.2018) Millaisella aikataululla hanke etenisi toteutukseen? Vuonna 2016 hyväksytyssä maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelmassa (PALM 2017 2031) oli linjattu, että maanalainen eritasoliittymä toteutettaisiin vuosina 2018-2020. Huhtikuussa 2018 valmistuneessa raitiotien rakentamisen haittojen ehkäisyä tutkineen työryhmän loppuraportissa esitetään, että Amuritunnelin rakentaminen aloitettaisiin aikaisintaan vuonna 2022. Asemakaava ei ole toteuttamispäätös ja hankkeen aikataulusta päätetään kaavaa seuraavien tie-, katu- ja rakennussuunnitelmien laatimisen yhteydessä. (29.5.2018) Kunkun parkki Missä ovat Kunkun parkin ajoaukot ja sisäänkäynnit? Sisäänajo on mahdollista Satakunnankadun (Amuritunneli) ja Rantaväylän tunnelin (Näsikallion eritasoliittymä) kautta. Käytettävissä ovat myös P-Hämpin nykyiset Rongankadun ja Ratapihankadun sisäänajot. Sisäänkäynnit (hissi- ja porrasyhteydet) sijoittuvat alustavasti Kuninkaankadun varrelle, Finlaysoninkadulle ja keskustorille. Suunnitelma mahdollistaa myös muiden sisäänkäyntivaihtoehtojen tarkastelun, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. (31.5.2018) Miksi Kunkun parkin osalta on esitetty vain suppea versio? Miksi Kunkun parkkiin ei ole yhteyttä etelän suunnasta? Vuoden 2014 alustavassa hankesuunnitelmassa esitetty Kunkun parkin pysäköintipaikkamäärä oli valittavasta toteutusvaihtoehdosta riippuen noin 1 440 ( Laaja ), 1 280 ( Suppea ) tai 1 000 ( Pieni ) autopaikkaa. Ensimmäiseksi toteutusvaiheeksi esitetty suppea versio (1277 autopaikkaa) oli hankkeen ohjausryhmän suositus Kunkun parkin asemakaavan jatkosuunnitteluun ja keväällä 2018 ratkaistun toteuttamissopimuksen sivu 12 (14)
saajaa koskeneen hankintamenettelyn lähtökohta. Suppeassa Kunkun parkissa ei ole laajaan versioon esitettyä Hämeenkadun alapuolista halliosuutta välillä Näsilinnankatu-Hämeenpuisto eikä Satamakadun/Hämeenpuiston suunnille esitettyjä sisäänajotunneleita. Muuten suppea vaihtoehto on ratkaisultaan yhteneväinen laajan Kunkun parkin kanssa. Keskustaan etelän suunnasta saapuvaa liikennettä palvelevan uuden ajotunnelin rakentamista tutkitaan P-Hämpin laajennuksen suunnittelussa. Suppea vaihtoehto ei poista mahdollisuutta Kunkun parkin laajentamiseen tulevaisuudessa. (31.5.2018) Miksi suunnitelmassa ei ole esitetty yhteyttä Kunkun parkista P-Frenckelliin? Kunkun parkin ratkaisuilla ei haluta poissulkea Keskustorin tulevan kehittämisen ja mahdollisen P-Frenckellin laajennuksen toistaiseksi tutkimattomia vaihtoehtoja. Vain nykytilanteeseen pohjautuvan suunnittelun ja toteutuksen haasteena olisi mm. tilojen suuri korkeusero: P-Frenckellin alemman pysäköintitason korkeusasema on noin +83,5 ja Kunkun parkin ylemmän pysäköintitason korkeusasema noin +55,5, jolloin ajoyhteys näiden välillä olisi satojen metrien pituinen. (31.5.2018) Vähennetäänkö kadunvarsipysäköintiä ja mitä sen paikalle tulee? Keskustan kadunvarsipysäköintiä vähennetään, mutta lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja paikkoja tulee kuitenkin jäämään myös jatkossa maan pinnalle. Kadunvarsipaikoilta vapautuvaa tilaa voidaan hyödyntää mm. katuympäristön viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kohentamiseen (kalusteet, istutukset, terassit jne.), jalankulkualueiden leventämiseen ja pyöräpysäköintiin. (31.5.2018) Miten Kunkun parkki vaikuttaa asukaspysäköintiin? Saavatko asukkaat edullisemmin parkkipaikan Kunkun parkista? Kunkun parkin vaikutusalueella asukkaiden nykyiset pysäköintipaikat sijoittuvat pääsääntöisesti omalle tontille tai lähikortteleiden pysäköintilaitoksiin. Lähistöllä on nykytilanteessa vain kaksi varsinaista asukas- ja yrityspysäköintialuetta (Puuvillatehtaankatu, tunnus E ja Amuri, tunnus C). Hankkeen toteutuessa taloyhtiöt voivat hankkia laitoksesta rakennuslupien ja asemakaavojen edellyttämiä pysäköintioikeuksia (nk. velvoitepaikkoja), jolloin esimerkiksi täydennysrakentamisen yhteydessä autopaikkoja voidaan siirtää oman tontin ulkopuolelle ja pihat vapautuvat muuhun käyttöön. Pysäköintioikeuksien kustannustasossa noudatetaan keskustan yleistä hintatasoa ja pyritään kohtuullisuuteen. Yksityiskohtaisesti hinnoittelusta ja eri pysäköintituotteista päätetään siinä vaiheessa, kun rakentamiseen johtavat lopulliset taloudelliset laskelmat on tehty. (31.5.2018) Millaisia vaikutuksia Kunkun parkilla on sen yläpuolisiin kiinteistöihin? Pintapysäköinnin vähentyessä pihat vapautuvat muuhun käyttöön ja lisärakentaminen voi tulla mahdolliseksi sellaisilla tonteilla, joilla pihakannen tai maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Joillain kiinteistöillä pysäköinnin uudelleen järjestäminen voi olla järkevää myös nykyisten pysäköintitilojen ahtaudesta tai korjaustarpeesta johtuen. Maan pintaan johtavien hissi- ja porrasyhteyksien suunnittelussa pyritään ratkaisuihin, joissa yksi pystykuilu palvelisi useaa kiinteistöä. Sisäänkäynnit on mahdollista sijoittaa joko katualueelle tai rakennusten sisään. (31.5.2018) Tuleeko Kunkun parkista myös huoltotunneli? Kunkun parkin kautta on mahdollista järjestää maanpäällisten kiinteistöjen huolto- ja tavarankuljetusliikennettä. Kalliotiloihin voidaan integroida myös jätehuollon ratkaisuja. (31.5.2018) Miten Kunkun parkki vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin? Yritykset ovat nähneet hankkeen läntisen ydinkeskustan kilpailukyvyn kannalta tärkeäksi. Liike- ja toimitilojen saavutettavuus paranee pysäköintikapasiteetin kasvun ja toimivien hissiyhteyksien myötä. Mahdollista on myös mm. rakentaa toiset julkisivut maan alle, mikä sekä lisää yritysten näkyvyyttä, että helpottaa oman sijainnin hahmottamista suhteessa maanpäälliseen ympäristöön. (31.5.2018) sivu 13 (14)
Miten Kunkun parkki vaikuttaa joukkoliikenteen kehittämiseen? Kunkun parkin mahdollistama maanpäällisten pysäköintipaikkojen väheneminen ja pysäköintiliikenteen siirtyminen katuverkolta maan alle helpottaa joukkoliikenteen kulkua keskustassa. Kunkun parkki yhdessä muiden liikennejärjestelmän kehittämishankkeiden, kuten raitiotien I-vaiheen, Näsikallion eritasoliittymän, Amuritunnelin ja P-Hämpin laajennuksen kanssa, luo uusia mahdollisuuksia linja-autoliikenteen reittien, pysäkkien ja aikataulujen suunnitteluun. Maanpäällisen liikenteen väheneminen helpottaa raitiotien II-vaiheen suunnittelua erityisesti Amurin länsiosassa. (31.5.2018) Miten Kunkun parkki vaikuttaa lähikortteleiden ilman laatuun? Yleisellä tasolla voidaan todeta, että ilman laatu paranee, kun liikenteen määrä maanpäällisellä katuverkolla laskee. Kalliotilojen ilmanvaihto voidaan järjestää tunneleiden suuaukkojen, erillisten tekniikkakuilujen tai hissija porraskuilujen rinnalle rakennettavien pystykanavien kautta. Kunkun parkin ilmanlaatuselvityksessä on tutkittu poistoilman johtamista Sokoksen tontille sijoittuvasta pisteestä. Kalliotiloissa kulloinkin liikkuvien ajoneuvojen määrästä johtuva vaihtelu poistoilman pienhiukkaspitoisuuksissa sekoittuu muun kaupunki-ilman laadun vaihteluihin. Kun poistoilmakanava ulotetaan selvästi kattotason yläpuolelle, pitoisuudet varsinaisella hengitysvyöhykkeellä jäävät alhaisiksi. Rakennusvaiheen aikana epäpuhtauksien vuosipitoisuudet eivät ylitä ilmanlaadun vuosiraja-arvoja. Työmaa-alueiden säännöllinen puhdistaminen estää hienoaineksen kertymistä maan pinnalle ja sen leviämistä eteenpäin ajoneuvojen mukana. (31.5.2018) Kuinka kauan Kunkun parkin rakentaminen kestää? Noin viisi vuotta rakentamisen aloittamisesta lukien. (31.5.2018) Mikä on Kunkun parkin kustannusarvio? Kuka Kunkun parkin maksaa? Helmikuussa 2018 päättyneen tarjouskilpailun yhteydessä on arvioitu, että Kunkun parkin suunnittelun, toteutuksen ja operoinnin käyttöoikeusurakan arvo on noin 85 miljoonaa euroa. Toteutussopimuksen saajaksi esitetään Finnpark Oy:tä. Kunkun parkista on tarkoitus muodostaa kiinteistöosakeyhtiö tai -yhtiöitä. Alkuvaiheessa rahoituksesta vastaa hankkeen toteuttaja. Myöhemmissä vaiheissa osakaspohjaa laajennetaan osakkeita ja pysäköintioikeuksia myymällä. (31.5.2018) sivu 14 (14)