Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2014
Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä.
Selkokielen tarve Selkokielen tarpeesta ei ole tarkkaa tutkimustietoa. Tarve-arvio (Hannu Virtanen 2014) pohjautuu eri tahoilta kerättyihin tilasto- ja tutkimustietoihin. Tiivistäen voi sanoa, että selkokielen tarvitsijoita on Suomessa yli 500 000 eli noin 10 % väestöstä. Tämän lisäksi selkokielestä on hyötyä tietyissä tilanteissa suuremmalle, noin 20 25 % osuudelle väestöstä (tällöin mukana ovat myös selkokielen tarvitsijat). Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina: lapset ja nuoret 8 12 % työikäiset 6 10 % yli 65-vuotiaat 15 20 %. Lähde: Virtanen, Hannu: Selkokielen tarvearvio 2014 www.papunet.net/selkokeskus/teoriaa
Kenelle selkokieltä? Selkokielestä hyötyvät ihmiset, joiden kielitaidon puutteet vaikeuttavat arjen tilanteista, opinnoista ja työelämästä selviytymistä sekä yhteiskunnan toimintaan osallistumista. Selkokielestä voivat hyötyä ihmiset, 1. joiden kielelliset vaikeudet johtuvat synnynnäisestä ja pysyvästä neurobiologisesta poikkeavuudesta (taustalla esim. kehitysvamma, dysfasia, lukivaikeus, ADHD tmv.) 2. joiden kielelliset taidot ovat heikentyneet (taustalla esim. muistisairaus tai afasia) 3. joille suomi ei ole äidinkieli (esim. kielenoppijat, vähemmistökielten puhujat).
Ohjeita selkokirjoittajalle Hyvässä selkotekstissä muuttuu moni muukin asia kuin vain sanat ja tekstin pituus. Selkokielen periaatteet koskevat tekstin kokonaisrakennetta tekstin havainnollisuutta sanaston valintaa valittuja kielen rakenteita lauseiden ja virkkeiden pituutta ja rakennetta.
Ohjeita selkojulkaisun taittoon Hyvä selkokielinen julkaisu on helppolukuinen ja helppo hahmottaa myös visuaalisesti. Selkojulkaisun taiton periaatteet koskevat muun muassa tekstin rivitystä ja palstoitusta kirjaimen kokoa ja tyyppiä tekstielementtien välistä hierarkiaa.
Ohjeita selkojulkaisun kuvitukseen Onnistunut kuvitus tukee selkotekstin ymmärtämistä - huonosti valittu kuva voi johtaa lukijaa harhaan. Selkokuvituksen periaatteet koskevat muun muassa kuvan yhteensopivuutta tekstin kanssa laatua rajausta ja kuvakulmaa.
Tietoa selkokielestä Uusinta tietoa selkokielen teoriasta ja selkokielen ohjeista löytyy esimerkiksi Selkokielen käsikirjasta (Hannu Virtanen, 2009). Selkokeskuksen nettisivuilla on tietopaketti selkokielen teoriasta www.selkokeskus.fi/teoriaa Selkokeskus järjestää koulutusta selkokielisten tekstien kirjoittamisesta ja selkojulkaisujen taitosta ja kuvituksesta.
Selkojulkaisun tunnistaa selkologosta Selkologo toimii laadun takeena. Selkokeskus myöntää selkologon esitteille lehdille internetsivustoille (yhteistyössä Papunet-verkkopalvelun kanssa). Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä myöntää selkologon selkokielisille tieto- ja kaunokirjoille. Lastenkirjojen logo Lasten selkokirjoilla on oma logonsa.
Selkokieliset lehdet Leija kehitysvammaisten aikakauslehti perustettu 1983 Selkosanomat ajankohtaislehti, suunnattu useille lukijaryhmille perustettu 1990 LL-Bladet Selkosanomien ruotsinkielinen sisarlehti perustettu 1990 Myös eräissä muissa lehdissä on pyritty selkeään ilmaisuun tai kokeiltu selkosivuja.
Radion selkouutiset YLEn Radion Selkouutiset tarjoaa päivittäisuutisia selkokielellä Radio Suomessa kello 21.30. www.yle.fi/selkouutiset Televisiossa ei vielä ole varsinaisia selko-ohjelmia.
Selkokieli internetissä Kaikki internetissä olevat selkosivustot esitellään sivulla www.selko.fi Laajoja selkosivustoja esimerkiksi www.papunet.net/selko www.verneri.net/selko www.tikas.fi/selko Selkokielisten ja saavutettavien internetsivujen tekemiseen liittyviä ohjeita tarjoaa Papunet-verkkopalvelu www.papunet.net/yksikko/ohjeita
Esitteitä selkokielellä Selkokeskus julkaisee esitteitä ja muita tiedotusaineistoja yhteistyössä eri viranomaisten ja yritysten kanssa. Useimmat esitteet julkaistaan myös Papunetissä www.papunet.net/selko/esitteetja-oppimateriaalit
Selkokielisiä kirjoja Suomessa on julkaistu selkokirjoja jo 1980-luvulta lähtien. Selkokirjoja on julkaistu kaikilta kirjallisuuden aloilta. Selkokeskus ei itse julkaise selkokirjoja, mutta edistää selkokirjojen julkaisemista ja markkinointia jakamalla selkokirjallisuuden valtiontukea selkokirjavälityksen avulla tiedottamalla uusista selkokirjoista kouluttamalla selkokirjoittajia.
Uusimpia selkokirjoja Selkokeskus 2014
Selkokielinen vuorovaikutus Selkokielen periaatteita voi soveltaa myös puheeseen ja vuorovaikutukseen. Puhutun selkokielen periaatteisiin kuuluu keskustelukumppanin orientoiminen puhetilanteeseen aktiivinen kuunteleminen ja kiinnostuksen osoittaminen vuorottelun tukeminen puheilmauksen yksinkertaistamisen keinot ymmärtämisen tarkistaminen.
Selkokeskuksen palvelut Selkokeskus julkaisee Selkosanomat-lehteä julkaisee selkoesitteitä yhdessä eri tahojen kanssa myöntää selkologon edistää selkokirjallisuutta järjestää koulutusta selkosovellusten käyttämisestä, selkokirjoittamisesta, selkojulkaisujen ulkoasusta ja selkokielestä vuorovaikutuksessa.
Teoriakirjat Hannu Virtanen: Selkokielen käsikirja (2009) alan perusteos, josta löytyy tietoa muun muassa selkokielen kehittämistyöstä ja tutkimuksesta, selkokirjoitusohjeista sekä selkosovelluksista Johanna Kartio (toim.): Selkokieli ja vuorovaikutus (2009) käytännöllinen opas, josta löytyy tietoa selkokielen käytöstä puheessa ja vuorovaikutuksessa Leealaura Leskelä ja Camilla Lindholm (toim.) Haavoittuva keskustelu (2012) keskusteluntutkimusta vuorovaikutuksesta, johon osallistuu kielellistä tukea tarvitsevia ihmisiä, liitteenä selkokielisen vuorovaikutuksen ohjeet
Yhteystiedot Selkokeskus Viljatie 4 A 00700 Helsinki puhelin (09) 34809 240 selkokeskus@kvl.fi www.selkokeskus.fi Ruotsinkieliset palvelut: LL-center Nordenskiöldsgatan 18 A 00250 Helsingfors (09) 4342 3621 ll-center@fduv.fi
Suuret sanat ja pienet sanat Älä koskaan pelkää pitkiä, suuria sanoja. Suuret sanat merkitsevät pieniä asioita. Kaikki suuret asiat sanotaan pienillä sanoilla sellaisilla kuin ilo ja itku, sota ja rauha. Tai maa, metsä, päivä, onni, koti, syli. Opi käyttämään pieniä sanoja suurista asioista. Se on vaikeaa. Mutta pienillä sanoilla sanot, mitä todella tarkoitat. Kun et tiedä, mitä tarkoitat, käytä silloin pitkiä, suuria sanoja ja usein hämäys onnistuu. Runo Arthur Kudner Käännös Ari Sainio