FCG Finnish Consulting Group Oy NILSIÄN KAUPUNKI Tahkovuori Asemakaavan muutos kortteli 163 Kaavaselostus P14274 14.11.2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I 14.11.2011 Asemakaavan muutos kortteli 163 P14274 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 2 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.1.2 Luonnonympäristö... 2 3.1.3 Rakennettuympäristö... 2 3.1.4 Tekninen huolto... 2 3.1.5 Liikenne ja ympäristöhäiriöt... 3 3.1.6 Maanomistus... 3 3.2 Suunnittelutilanne... 3 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 5 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 5 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 5 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 5 4.3.1 Osalliset... 5 4.3.2 Vireille tulo... 5 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 5 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 6 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 7 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 7 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen... 7 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 7 4.6 Kaavan rakenne... 7 4.6.1 Mitoitus... 7 4.6.2 Palvelut... 8 4.7 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 8 4.8 Aluevaraukset... 8 4.8.1 Korttelialueet... 8 4.8.2 Kunnallistekniikka... 8 4.9 Kaavan vaikutukset... 8 4.9.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin... 8 4.9.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 9 4.9.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 9 4.9.4 Yhdyskuntavaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset... 9 4.9.5 Taloudelliset vaikutukset... 9 4.10 Kaavamerkinnät ja määräykset... 9 4.11 Ympäristön häiriötekijät... 9 4.12 Kaavamerkinnät ja määräykset... 9 4.13 Nimistö 10 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...10 5.1 Toteutuksen seuranta...10
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus II 14.11.2011 Asemakaavan muutos kortteli 163 P14274 Liitteet: Asemakaavan seurantalomake Tahkon rantatonttien rakennusoikeudet ja tehokkuudet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 1 (10) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 163 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Nilsiän kaupungin Tahkovuoren korttelin 163 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Nilsiän kaupungin Tahkovuoren korttelin 163 osa. KÄSITTELYVAIHEET: Nähtävillä Khall 14.3. 29.3.2011 (luonnos) 20.6. 22.7.2011 (ehdotus) Kvalt 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Tahkon keskusta-alueen pohjoispuolella Tahkolahden rannassa Kierminkalliontien varrella. Kuva1: Kaava-alueen sijainti
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 2 (10) 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava on nimetty sen korttelin perusteella, jonka osaa muutos koskee. Kaavamuutoksen tarkoitus on muuttaa tonttijakoa siten, että alueelle voidaan muodostaa 2-4 uutta rakennuspaikkaa sekä lisätä rakennusoikeutta. 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksessa on jaettu olemassa olevat kaksi rakennuspaikkaa neljäksi rakennuspaikaksi ja rakennusoikeutta on lisätty. Kaavamuutoksella rakennusoikeutta on nostettu 350 k-m². Alue liittyy olemassa olevaan rakenteeseen ja infrastruktuuriin sekä tukeutuu Tahkovuoren palveluihin. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on noin 0,78 hehtaarin suuruinen. Alue rajautuu lähivirkistys alueisiin sekä korttelialueisiin. Alue sijoittuu Tahkolahden rantaan keskustan pohjoispuolelle. 3.1.2 Luonnonympäristö Alue sijaitsee Tahkovuoren keskustan läheisyydessä ja on kokonaisuudessaan rakennettua aluetta kaavan viheralueita lukuun ottamatta. 3.1.3 Rakennettuympäristö Kaava-alue sijoittuu Tahkovuoren loma-alueen keskustan läheisyyteen ja loma-asutukseen kaavoitetun alueen sisälle. Vapaa-ajan palvelut löytyvät Tahkovuoren alueelta, muutoin alue tukeutuu Nilsiän kaupungin keskustaajaman palveluihin. Tahkovuoren matkailupalvelujen laajentuessa myös alueella sijaitsevien palvelujen saatavuus lisääntyy. Läheiset korttelit ovat rakentuneet. Rakennusten päämateriaalina on puu. 3.1.4 Tekninen huolto Alueen tiestö on rakennettu ja vesihuolto on valmiina. Viemäri ja vesijohtolinjat kulkevat kaava-alueen itäpuolella.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 3 (10) 3.1.5 Liikenne ja ympäristöhäiriöt Alueen liikenne on vähäistä. Katualuetta käyttävät vain korttelialueiden rakennuspaikat. 3.1.6 Maanomistus Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida asemakaavoituksessa. Asemakaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Ympäristöministeriö 21.12.1995 vahvistama Koillis-Savon seutukaava. Kaavassa on esitetty alueen maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävät kohteet ja verkostot. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavan 8.11.2010. Maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Kuva 2: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta Kaavassa alue on osoitettu matkailupalvelujen alueeksi.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 4 (10) Yleiskaava Alueella on voimassa kaupungin valtuuston 1.4.2003 hyväksymä Tahkovuoren osayleiskaava. Siinä alue on osoitettu loma-asuntoalueeksi (RA). Kuva 3: Ote yleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaupungin valtuuston hyväksymä asemakaava, jossa alue on osoitettu loma-asuntojen korttelialueeksi. Kuva 4: Ote nykyisestä asemakaavasta
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 5 (10) Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Nilsiän rakennusjärjestyksen 9.4.2002 13. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Nilsiän numeerista pohjakarttaa. Pohjakartta on tarkastettu 2008. Asemakaava on tulostettu mittakaavassa 1:2000. Rakennuskiellot Alueella ei ole MRL 53 :n mukaista rakennuskieltoa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Maanomistajat ovat esittäneet lisärakentamista ja asuinrakentamista alueelle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavasuunnittelu käynnistettiin tammikuussa 2011. Asemakaavan muutosta on käsitelty Kaupunginhallituksessa 20.12.2010 435. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Keskeisimmät osalliset ovat naapurikiinteistöjen maanomistajat ja kiinteistöyhtiöt, alueen loma-asukkaat, Nilsiän kaupungin tekninen toimi, Savon Voima Oy, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Pohjois-Savon Liitto. 4.3.2 Vireille tulo Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi asiasta tiedotetaan Nilsiän kaupungin kotisivuilla www.nilsia.fi. Kaavahanke oli esillä ensikertaa kaupunginhallituksessa 20.12.2010 435. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnokseen ja ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan yhtä aikaa kaavan valmisteluaineiston kanssa nähtäville. Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos oli nähtävillä 14.3.- 29.3.2011 välisen ajan.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 6 (10) Kaavaluonnoksesta on annettu 5 muistutusta, joissa on esitetty seuraavia asioita: - Meritas Oy:llä rasitteena oleva tieoikeus on poistettava - hakijoiden rakennusoikeus ei saa kasvaa liian suureksi Kaavaehdotus on laadittu kaupungin sekä osallisten lausunnoissa ja muistutuksissa esittämät tavoitteet huomioiden ja mahdollisimman hyvin yhteen sovittaen. Rasitteena oleva tieoikeus on siirretty tontille nro 4, jolloin tontti nro 5 ei enää kuulu kaavamuutosalueeseen. Voimassaolevassa kaavassa rakennusoikeus (e~0,07) on kaavamuutosalueen osalta pienempi kuin alueen tonteilla yleensä. Rakennustehokkuutta nostamalla 0,07:sta 0,13:een päästään yhtenäisempään rakennusoikeuteen alueella. Kaavamuutosalueen viereisillä tonteilla rakennustehokkuus on 0,127 ja 0,139. Kaavaehdotuksesta jätettiin kolme muistutusta. - hakijoiden rakennusoikeus ei saa kasvaa liian suureksi Rakennuspaikkoja on vähennetty viidestä neljään, ja rakennusoikeutta on osoitettu 950 k-m2, joka vastaa noin e=0,12 alueen käytön tehokkuutta. Rakennusoikeutta on nostettu voimassa olevaan kaavaan nähden 350 k-m2. Tahkon alueen rantarakennuspaikkojen rakennusoikeuksia on tutkittu ja todettu ettei kaavamuutosalueelle synny poikkeavaa rakennusoikeutta. Sääskiniemen alueen rantatonteilla keskimääräinen rakennustehokkuus on e=0,11. Tehokkuus vaihtelee e=0,0339 ja e=0,2059 välillä. Muutamien rantatonttien pienet rakennusoikeudet johtuvat siitä, etteivät maanomistajat ole halunneet lisärakennusoikeutta. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot ja neuvotellaan tarvittaessa. Viranomaisneuvottelu pidettiin 18.10.2011. Kaavaehdotus oli lausunnoilla ja nähtävillä 20.6. 22.7.2011. Kaavaehdotuksesta on saatu lausunnot Pohjois-Savon ELY- keskukselta ja Ympäristölautakunnalta. Pohjois- Savon ELY- keskukselta saatujen lausuntojen perusteella on tehty seuraavia tarkennuksia: Rakennusoikeutta on tarkasteltu eikä se poikkea Tahkon alueen muiden rantatonttien rakennusoikeuksista, liitteenä Tahkon rantatonttien tehokkuustaulukko. Muutamien rantatonttien pienet rakennusoikeudet johtuvat siitä, etteivät maanomistajat ole halunneet lisärakennusoikeutta. Rakennuspaikkoja on vähennetty viidestä neljään, ja rakennusoikeutta on vähennetty 1050 k-m2:stä 950 k-m2:iin Istutettava alue on lisätty.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 7 (10) Ympäristölautakunnalla ei ollut ehdotusvaiheessa huomautettavaa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksessa on jaettu olemassa olevat kaksi rakennuspaikkaa neljäksi rakennuspaikaksi ja rakennusoikeutta on lisätty. Kaavamuutoksella rakennusoikeutta on nostettu 350 k-m². Kaavamuutoksen tarkoitus on tehdä uusi tonttijako ja lisätä rakennusoikeutta. Kaavalla pyritään tukemaan olevaa matkailutoimintaa. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet Tavoitteena on sovittaa lisärakentaminen ympäristöön sopivaksi. Liikenteelliset tavoitteet ja kaavatalous Liikenne olisi alueella toimivaa ja liikenneturvallisuus säilyisi. Kunnan osalta rakentamisen toivotaan tapahtuvan vain välttämättömiin tarpeisiin ja eikä aiheuta hoitokuluja. Kaupunkikuvalliset ja ympäristölliset tavoitteet Lisärakentaminen ei saa aiheuttaa haitallisia näkymiä ja ympäristöhäiriöitä. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen Hakijoiden tavoitteena on saada alueelle uusia rakennuspaikkoja sekä lisätä rakennusoikeutta. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaava on laadittu esitetyn tarpeen mukaisesti. 4.6 Kaavan rakenne 4.6.1 Mitoitus Voimassa olevan kaavan rakennetta ei ole muutettu. Loma-asutukseen liittyvää rakentamista on lisätty. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 950 k-m2, joka vastaa noin e=0,12 alueen käytön tehokkuutta.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 8 (10) 4.6.2 Palvelut Alueelle ei rakenneta palveluja. Alue tukeutuu Tahkovuoren palveluihin. 4.7 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavalla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta kaukomaisemaan. Lähimaisemassa alueen rakentaminen ei muuta merkittävästi maisemaa. 4.8 Aluevaraukset 4.8.1 Korttelialueet RA-21 Loma-asuntojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen tai kaksiasuntoisen lomarakennuksen. Kerrosalasta 10% on varattava talousrakennukselle. Pinta-ala Rakennusoikeus Tontinkäytön tehokkuus 0,7765 ha 950 k-m² e=0,12 Kaavamääräyksiin ei ole tullut periaatteellisia muutoksia. 4.8.2 Kunnallistekniikka Kunnallistekniikka on rakentunut. Uusille rantatonteille yhteys kaavatiehen on osoitettu ajoyhteyksinä. Rakennuspaikoille 4, 10 ja 11 on osoitettu uusi ajoyhteys. 4.9 Kaavan vaikutukset 4.9.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Asemakaavalla edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Loma-asutus on osoitettu siten, että ne eivät sijoitu tulvariskialueelle. Kaavalla ei muodostu merkittäviä katto- ym. pintoja, joten sade- ja sulamisvedet eivät tule merkittävästi lisääntymään kaavamuutoksen vaikutuksesta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaava ei vaaranna kulttuuri- tai luonnonarvojen olemassa oloa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 9 (10) 4.9.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue on kokonaan rakennettu. Kaava ei edellytä olevien rakennusten purkamista. Kaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta rakennetulle ympäristölle, koska kaava mahdollistaa lisärakentamisen olevan rakentamisen läheisyyteen. Kaavamääräyksillä on määritelty rakentamisen tyyli ja ulkoasu, jotta se soveltuu olemassa olevaan rakentamiseen. 4.9.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksen toteutuminen ei vaikuta luonnonympäristöön, koska kaavamuutos koskee jo ennestään rakentamiseen kaavoitettua aluetta. 4.9.4 Yhdyskuntavaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset on panostanut ja panostaa Tahkovuoren alueen kehittämiseen. Kiinteistön rakennusoikeuden nostaminen lisää asumisviihtyvyyttä ja käyttöä. Rakentaminen ja paikallisten palveluiden käyttö turvaa omalta osaltaan Nilsiän palvelutarjonnan. 4.9.5 Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia kaupungille. Välillisesti kaupunki saa tuloja maksuista sekä verotuloina. Rakennusoikeuden nouseminen koituu maanomistajan eduksi. 4.10 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. 4.11 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole tiedossa ympäristöhäiriöitä. 4.12 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Yleismääräyksissä on ohjeet jäte- ja vesihuollosta sekä yleiset ohjeet rakennusten ulkoasuun vaikuttavista seikoista.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 10 (10) 4.13 Nimistö Asemakaavalla ei ole vaikutusta nimikkeistöön. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman 5.1 Toteutuksen seuranta Kaupunki seuraa toteutusta rakennusoikeuden ja alueen käytön osalta. Kuopiossa 14.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuopion toimisto Timo Leskinen DI, aluepäällikkö Virpi Leminen, arkkitehti SAFA, suunnittelija