Ote (s. 26-27 ja 132-142) dokumentista KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT STADSFULLMÄKTIGES HANDLlNGAR KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 1-2010
HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 26 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA 8.2.2010 13 vr MAIJA ANTIILAN JA 6 MUUN VALTUUTETUN ALOITE KITKARENKAIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMISESTÄ Kvsto 9.9.2009, asia 16 Khs 2009-1883 Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa: "Kaupunki suunnittelee päällystävänsä useita kilometrejä asuntokatuja ns. hiljaisella asfaltilla osana meluntorjuntatyötä. Suunnitelma on erittäin kannatettava. Asuntokatujen meluttomuus lisää asumisviihtyvyyttä merkittävästi. Valmistelutyössä on todettu, että uusi asfaltti vaatii pehmeytensä takia katujen päällystämistä aiempaa enemmän ja tulee tätä kautta maksamaan nykyistä enemmän. Tälle asialle voitaisiin tehdä jotakin. Tutkimusten ja kokemusten mukaan autojen nastarenkaat syövät tien ja kadun pintaa tehokkaasti. Asfalttiin syntyy nopeasti syviä uria, jotka on pakko korjata vesiliirtojen ehkäisemiseksi ja ajoturvallisuuden vuoksi. Pehmeässä asfaltissa vaikutukset ovat tietysti entistä nopeammat. Nastarenkaat rikkovat asfaltin pinnan. Rikotusta pinnasta nousee ilmaan ajon yhteydessä runsas määrä pieniä hiukkasia. Näiden hiukkasten on todettu tutkimuksissa olevan ilmanlaadulle ja terveydelle kaikista haitallisimmat. Monet astmaoireet ja muut hengitystiesairaudet johtuvat juuri näistä saastuneista pienhiukkasista. Näiden haittavaikutusten torjuntaan pitäisi puuttua. Nyt ei sitä tehdä. Pehmeä asfaltti ei ratkaise tätä ongelmaa. Se saattaa päinvastoin lisätä sitä. Kitkarenkaat nastarenkaiden sijaan ovat erilaisten tutkimusten mukaan nastarenkaita terveys- ja ympäristöystävällisempiä. Niiden käyttöä pitäisi edistää ja mahdollisesti säätää ne pakollisiksi nastarenkaiden sijasta kaupunkialueilla. Lämpötilojen muutokset ovat merkinneet kylmän ja liukkaan kauden Iyhentymistä. Monet autoilijat ovat jo nyt siirtyneet kitkarenkaisiin ja ajavat niillä koko Suomessa. Helsinki voisi olla aloitteellinen valtiovaltaan päin ja esittää lainsäädännön muutosta niin, että kitkarenkaiden käyttöä edistettäisiin nastarenkaiden sijasta ja että sitä tuettaisiin taloudellisesti. Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Helsinki tekee aloitteen valtioneuvostolle kitkarenkaiden käyttöönoton edistämisestä."
HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 27 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA 8.2.2010 Aloitteesta on saatu 26.10.2009 ympäristölautakunnan. 2.11.2009 yleisten töiden lautakunnan ja 24.11.2009 teknisen palvelun lautakunnan lausunnot, jotka ovat liitteinä 28-30. Khs viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että rakennusvirasto on päättänyt ryhtyä käyttämään melua vaimentavia päällysteitä tietyillä soveltuvilla katuosuuksilla yhteensä noin 30 km:n pituudelta. Vilkasliikenteisillä pääväylillä hiljaisella päällysteellä ei saavuteta riittävää melutason alenemista eikä pysyvää melun vaimenemista. Myöskään hiljaisilla asuntokaduilla hiljaisesta päällysteestä ei saavuteta hyötyjä. Rakennusvirastossa on tekeillä selvitys nastarenkaiden käytöstä ja keinoista vähentää nastarenkaiden käyttöä. Vasta tämän selvityksen valmistuttua on edellytyksiä arvioida sitä, tulisiko kaupungin tehdä aloite valtioneuvostolle kitkarenkaiden käytön edistämisestä. Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. (Ryj I Kristiina Matikainen, puh. 31036035)
HELSINGIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA LIITE 28 132 HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 20.10.2009 Kaupunginhallitus PL 1 (Pohjoisesplanadi 11-13) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Khs dnro 31 Slndnr---------------;--2 - Saap./Anl. 26-10- 2009 LAUSUNTO KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITIEES- TA, JOKA KOSKEE HILJAISTA ASFALTIIA JA KITKARENKAITA Ymk 2009-2142, Khs 2009-1883/651 ESITIELlJÄ Hallintokeskus pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa 30.10.2009 mennessä valtuustoaloitteesta, joka koskee hiljaista asfalttia ja kitkarenkaita (lausuntopyyntö 16.9.2009). Maija Anttila ja kuusi muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 9.9.2009 seuraavan valtuustoaloitteen: "Kaupunki suunnittelee päällystävänsä useita kilometrejä asuntokatuja ns. hiljaisella asfaltilla osana meluntorjuntatyötä. Suunnitelma on erittäin kannatettava. Asuntokatujen meluttomuus lisää asumisviihtyvyyttä merkittävästi. Valmistelutyössä on todettu, että uusi asfaltti vaatii pehmeytensä takia katujen päällystämistä aiempaa enemmän ja tulee tätä kautta maksamaan nykyistä enemmän. Tälle asialle voitaisiin tehdä jotakin. Tutkimusten ja kokemusten mukaan autojen nastarenkaat syövät tien ja kadun pintaa tehokkaasti. Asfalttiin syntyy nopeasti syviä uria, jotka on pakko korjata vesiliirtojen ehkäisemiseksi ja ajoturvallisuuden vuoksi. Pehmeässä asfaltissa vaikutukset ovat tietysti entistä nopeammat. Nastarenkaat rikkovat asfaltin pinnan. Rikotusta pinnasta nousee ilmaan ajon yhteydessä runsas määrä pieniä hiukkasia. Näiden hiukkasten on todettu tutkimuksissa olevan ilmanlaadulle ja terveydelle kaikista haitallisimmat. Monet astmaoireet ja muut hengitystiesairaudet johtuvat juuri näistä saastuneista pienhiukkasista. Näiden haittavaikutusten torjuntaan pitäisi puuttua. Nyt ei sitä tehdä. Pehmeä asfaltti ei ratkaise tätä ongelmaa. Se saattaa päinvastoin lisätä sitä.
HELSINGIN KAUPUNKI 82 133 YMPÄRISTÖlAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 20.10.2009 Kitkarenkaat nastarenkaiden sijaan ovat erilaisten tutkimusten mukaan nastarenkaita terveys- ja ympäristöystävällisempiä. Niiden käyttöä pitäisi edistää ja mahdollisesti säätää ne pakollisiksi nastarenkaiden sijasta kaupunki alueilla. Lämpötilojen muutokset ovat merkinneet kylmän ja liukkaan kauden Iyhentymistä. Monet autoilijat ovat jo siirtyneet kitkarenkaisiin ja ajavat niillä koko Suomessa. Helsinki voisi olla aloitteellinen valtiovaltaan päin ja esittää lainsäädännön muutosta niin, että kitkarenkaiden käyttöä edistettäisiin nastarenkaiden sijasta ja että sitä tuettaisiin taloudellisesti. Se olisi ympäristöteko. Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Helsinki tekee aloitteen valtioneuvostolle kitkarenkaiden käyttöönoton edistämisestä." Ympäristölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon. Kaupunginhallitus hyväksyi 19.5.2008 Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman 2008-2016 ja 17.11.2008 Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2008. Ohjelmissa on Rakennusviraston vastuulle asetettu toimenpide: "Selvitetään ja otetaan käyttöön nastarenkaiden käytön vähentämiskeinot." Rakennusvirasto on ilmoittanut aloittavansa selvityksen laadinnan vielä tämän vuoden 2009 aikana. Selvityksen sisällöksi on ohjelmiin kirjattu: "Selvitetään mm. muiden kaupunkien (mm. Oslo, Tukholma) kokemukset nastarenkaiden vähentämisestä, menetelmät vähentää tai kieltää ne (tiedotus, käyttökielto, käyttömaksu), vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja katupölyn määrään, rajoitusalue (mahdollinen ympäristövyöhyke) ja lainsäädäntöön tehtävät muutokset." Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että ensin laaditaan riittävän kattava selvitys, jossa huomioidaan mm. liikenneturvallisuus, vaikutukset meluun ja pölyyn sekä taloudelliset vaikutukset ja lainsäädännölliset tarpeet. Selvityksessä tulisi olla selkeät suositukset toimenpiteiksi, joilla voidaan vähentää nastarenkaita liikenneturvallisuuden vaarantumatta. Erityisesti Tukholman ja Oslon kokemukset olisi syytä selvittää huolella. Selvityksestä saatavien tulosten perusteella voidaan arvioida sitä, tuleeko kaupungin tehdä aloite kitkarenkaiden käyttöönoton edistämisestä valtioneuvostolle.
HELSINGIN KAUPUNKI 82 134 YMPÄRISTÖlAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 20.10.2009 Kokemuksia muista maista Ruotsissa ja Norjassa nastarenkaita pidetään merkittävimpänä katupölyn aiheuttajana. Näissä maissa on tehty viime vuosina runsaasti tutkimusta aiheesta. Ruotsissa Vägverket on esittänyt, että taajamien ilman hiukkaspitoisuuksia voidaan parhaiten alentaa vähentämällä nastarenkaiden määrää. Ruotsalaistutkimuksessa väitetään jopa, että nastarenkaiden määrän vähentyessä 10 prosenttia, alenevat ilman PM10-pitoisuudet 10 Suomalaisten katupölytutkijoiden mukaan tämä vaikuttaa pahasti ylimitoitetulta väitteeitä. Uudemmassa ruotsalaistutkimuksessa esitetään, että vähentämällä Tukholmassa nastarenkaiden nykyinen 70 %:n osuus puoleen (30-40 %:iin) voitaisiin alentaa PMwpitoisuuksia 20-25% Tukholman keskusta-alueilla. Norjassa on käytännön kokemuksia nastarenkaiden vähentämisen vaikutuksista ilman hiukkaspitoisuuksiin. Oslossa vähennettiin nastarenkaiden osuutta 82 %:sta 21 %:iin vuosina 1992-2001. Talviaikaisen PM 10-pitoisuuden arvioitiin vähenevän 1 nastarenkaiden määrän pienentyessä 10 prosenttia. Vaikutus on siten vain murto-osa ruotsalaisten arvioista. Saman nastarenkaiden osuuden laskun on arvioitu Oslossa laskeneen melutasoa keskimäärin noin 1,5-2 db. Vuonna 2008 nastattomien talvirenkaiden osuus oli Oslossa 83 %. Japanissa säädettiin kesäkuussa 1990 laki, jolla kiellettiin nastarenkaiden käyttö tarkoituksena estää pölyhiukkasten muodostusta. Lailla oli suuri merkitys Hokkaidossa, jossa vallitsevat paikoin vaikeat talviolosuhteet. Seuraavan 10 vuoden aikana alenivat tuntuvasti, mutta samalla kasvoivat kielteiset vaikutukset: jäiset tienpinnat yleistyivät ja liukkaudesta johtuvat onnettomuudet lisääntyivät, talviliikenne vaikeutui ja kustannukset kasvoivat. Näiden haittojen seurauksena piti lisätä runsaasti jäätymistä estävien aineiden ja taan tarkoitettujen murskeiden käyttöä. Haittavaikutuksilta voitiin välttyä, jos nastarenkaiden osuus oli noin 20 prosenttia. Japanissa ja nastarenkaiden kielto tai rajoitus alkoi 1990-luvun alussa. Niihin aikoihin nastojen kuluttava vaikutus oli huomattavasti suurempi kuin Suomessa nykyisin käytössä olevilla henkilöautojen nastoilla. Hiljaisten päällysteiden pölyäminen ja vierintämelu Hiljaisten päällysteiden laajamittainen käyttöönotto on yksi Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tärkeimmistä toimenpiteistä. Yleisten töiden lautakunnan päätös siitä, että rakennusvirasto
HELSINGIN KAUPUNKI 82 135 YMPÄRISTÖlAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 20.10.2009 ryhtyy käyttämään melua vaimentavia asfalttipäällysteitä soveltuvissa katuverkon kohteissa, on erittäin myönteinen asia. Hiljaisten päällysteiden käytön lisääminen on suositeltavaa, koska liikennemelu vähenee sekä kadulla että lähiympäristössä. Ne ovat keskimäärin noin 3 db tavanomaista päällystettä hiljaisempia. Talvella hiljaisella päällysteellä ei saavuteta merkittävää hyötyä, koska nastarenkaat aiheuttavat hiljaisilla päällysteillä yhtä suuren melutason kuin normaaleillakin päällysteillä. Nastarenkaat lisäävät kadun pinnan kulumista. Päällysteiden kulutuskestävyyteen vaikuttavat päällysteen ominaisuudet, kadun liikennemäärä ja ajonopeus. Hiljaisten päällysteiden todetaan usein olevan kulutuskestävyydeltään heikompia kuin normaalin päällysteen. Vierintämelun vähentäminen eli VIEME -tutkimus- ja kehittämishankkeen (2008) tulosten mukaan uudet hiljaiset päällysteet eivät kaupunkinopeuksilla kuitenkaan kulu muita päällysteitä nopeammin. Oikeista raakaaineista ja hyvin tehty hiljainen päällyste on kestänyt hyvin. Kulumiskestävyyden arvioimiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen seurantaa ja lisää mittaustuloksia erilaisista kohteista. VIEME - hankkeessa selvitettiin myös päällysteen vaikutusta katupölyn määrään. Hiljaisten päällysteiden todettiin olevan hyviä myös katupölyongelman kannalta, sillä niiden pölypäästöt olivat alhaisempia kuin vertailupäällysteiden. Tämä johtunee siitä, että pinnaltaan tasaisempina hiljaiset päällysteet "varastoivat" vähemmän pölyä ja puhdistuvat paremmin. Rengastyypin vaikutus meluun ja katupölyn määrään Tutkimusten mukaan uusien nastarenkaiden melu on jopa 9 db suurempi kuin nastattomien talvirenkaiden eli kitkarenkaiden. Vanhojen ja kuluneiden nastarenkaiden osalta ero melussa on kuitenkin huomattavasti pienempi. Mikäli kiinnitetään huomiota vain meluun, kitkarenkaiden suosiminen olisi kannatettavaa. Renkaiden aiheuttama pölypäästö koostuu kahdesta päätekijästä: tien pinnalla olevasta pölystä, jonka rengas nostattaa ilmaan (re-emissio) ja renkaan aiheuttamasta tien pinnan kulumisesta (primaariemissio). Uusimpien katupölytutkimusten mukaan keväällä katupölyaikaan kadun pinnan ollessa likainen kitkarenkaat nostattavat talvella muodostunutta pölyä ilmaan tehokkaammin kuin nasta- ja kesärenkaat. Hyvin likaisella
HELSINGIN KAUPUNKI 82 136 YMPÄRISTÖlAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 20.10.2009 katupinnalla ero kasvaa monikertaiseksi. Tämä johtuu niin sanotusta imukuppiefektistä. Alhaisilla pölypitoisuuksilla nastarenkaan kulutusvaikutus puolestaan tulee hallitsevaksi, jolloin nastarenkaan kokonaispäästö on suurempi kitkarenkaan. Hiekoitus itsessään lisää katupölyn määrää. Renkaan ja asfaltin pinnan välissä hiekka toimii myös hiekkapaperin tavoin muodostaen asfaltista pölyä. Pölypäästöstä valtaosa on tällöin peräisin hiekasta ja sen hiomasta asfaltista. Renkaan tyypillä ei ole tällöin suurta merkitystä. Rengastyypin vaikutukset kunnossapitoon ja Iiikenneturvallisuuteen Nastarenkaiden käytön vähentämisellä voitaneen pienentää katujen pinnan kulumista, pölyn muodostumista sekä melua. Toisaalta, jos nastarenkaiden määrä vähenee merkittävästi, voi liikenneturvallisuuden vuoksi tulla tarve lisätä suolausta ja hiekoitusta. Tämä puolestaan lisää katupölyn muodostusta. Vuonna 2008 valmistui nastavalmistajan (Tikka Spikes Oy) tutkimus, jonka johtopäätöksenä oli, että renkaat ovat riskitekijä 37 prosentissa talvikelionnettomuuksista. Tutkijalautakuntien mukaan kitkarenkaat ovat rengasonnettomuuksissa selvästi yliedustettuna niiden liikenteessä esiintymiseen nähden. Tutkimus koski koko Suomea. On myös arvioitu, että ilmastonmuutoksen aiheuttaman talvien lämpenemisen ja kitkarenkaiden kehittymisen seurauksena ei Etelä-Suomen olosuhteissa välttämättä ole jatkossa tarvetta käyttää liikenneturvallisuuden takia nastarenkaita. Toisaalta nastarenkaat lisäävät turvallisuutta ennakoimattomissa nollan molemmin puolin vaihtelevissa keleissä, joiden arvioidaan lisääntyvän ilmaston lämmetessä. Ympäristölautakunta huomauttaa, että nastarenkaat ovat vain yksi osa pölyongelmaa. Tärkeätä on, että keväisin vältettäisiin pälyepisodien syntyminen ja pitkittyminen riippumatta mikä on pölyn talven aikana synnyttänyt. Yksi olennainen jatkuvan kehittämisen kohde on hiekoitushiekan ja hiukkasten poiston tehostaminen ja nopeuttaminen. Tämä tapahtuu kehittämällä poistomenetelmiä ja laitteita. Tärkeätä on myös kehittää talvikunnossapitoa pölymäärän synnyn vähentämiseksi.
HELSINGIN KAUPUNKI 82 137 YMPÄRISTÖlAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 20.10.2009 Nastarenkaiden käyttöselvitys 2001 Rakennusvirastossa valmistui vuonna 2001 Nastarenkaiden käyttöselvitys, Case Helsinki. Siinä selvitettiin nasta- ja kitkarenkaiden hyötyjä ja haittoja, nastarenkaiden rajoitusten kansainvälisiä kokemuksia, lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Selvityksessä nastarenkaiden käyttö kiellon arvioitiin lisäävän liikennetapaturmia ja kuten hiekoituksen tarvetta. Merkittiin, että esittelijä esitti Iisättävän esityslistan sivulle 18 alaotsikon "Rengastyypin vaikutukset kunnossapitoon ja liikenneturvallisuuteen" viimeiseksi kappaleeksi tekstin "Ympäristölautakunta huomauttaa, että nastarenkaat ovat vain yksi osa pölyongelmaa. Tärkeätä on, että keväisin vältettäisiin pölyepisodien syntyminen ja pitkittyminen riippumatta mikä on pölyn talven aikana synnyttänyt. Yksi olennainen jatkuvan kehittämisen kohde on hiekoitushiekan ja hiukkasten poiston tehostaminen ja nopeuttaminen. Tämä tapahtuu kehittämällä poistomenetelmiä ja laitteita. Tärkeätä on myös kehittää talvikunnossapitoa pölymäärän synnyn vähentämiseksi:' Kirje kaupunginhallitukselle (PL 1) ja pöytäkirjanote ympäristönsuojeluja tutkimusyksikölle (Haahla). Lisätiedot: Haahla Anu, ympäristötarkastaja, puhelin (09) 310 28916 YMPÄRISTÖlAUTAKUNTA XXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXXXXXX puheenjohtaja XXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXXXXXX
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO LIITE 29 138 YLEISTEN TÖiDEN LAUTAKUNTA 22.10.2009 577 Kaupunginhallitus PL 1 (Pohjoisesplanadi 11-13) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Khsdnro -1 Stn dnr--------------- ------ Saap./Anl. 02-,,- 2009 i LAUSUNTO MAIJA ANTTILAN YM. VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE KITKARENKAIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISTÄ HKR 2009-1538, Halke 2009-1883-651 16.9.2009 Valtuustoaloite jakaantuu kahteen kokonaisuuteen: Melua vaimentavien päällysteiden käytön suosimiseen sekä kitkarenkaiden käytön edistämiseen. Käytännössä vain nastarenkaat kuluttavat asfalttia. Tämä saattaa joskus ääritilanteissa heikentää liikenteen turvallisuutta ja sekin lähinnä maanteillä, lisäksi on huomioitava, että nastojen raapima hyvin hienojakoinen kivi- ja bitumiainespöly ilmaan noustuaan aiheuttaa terveydelle haittavaikutuksia. Valtuustoaloitteessa esitetään kitkarenkaiden olevan erilaisten tutkimusten mukaan nastarenkaita terveys- ja ympäristöystävällisempiä. Tästä syystä kitkarenkaat tulisi aloitteen mukaan säätää pakollisiksi nastarenkaiden sijasta kaupunkialueilla. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsinki olisi aloitteellinen valtiovallan suuntaan kitkarenkaiden käyttöönoton edistämisestä ja mahdollisesta käytön taloudellisesta tukemisesta. Rengasmelua vaimentavat päällysteet Yleisten töiden lautakunta on päättänyt ryhtyä käyttämään melua vaimentavia päällysteitä yhteensä hieman yli 30 km:n pituudelta, tasaisesti ympäri kaupunkia sijaitsevilla katuosuuksilla. Päällysteiden koostumuksen tarkka suunnittelu tähtää siihen, että niillä saavutetaan lähes yhtä pitkä kestoikä kuin nykyisin käytössä olevilla päällysteillä. Rengasmeiua vaimentava asfalttipäällyste joudutaan tekemään huomattavasti kestävämmästä kivilaadusta ja muista käytettävistä lisämateriaaleista kuin tavanomaiset päällysteet. Melua valmentavat päällysteet ovat viime vuosina määrätietoisen kehitystyön tuloksena parantuneet huomattavasti, eivätkä ole pehmeitä, kuten valtuustoaloitteessa on todettu. Liikenne- ja viestintäministeriö on teettänyt laajan tutkimuksen vierintämelun ja -pölyn vähentämisestä (VIEME-tutkimus- ja kehittämishan- Osoite Katuosoite Puhelin Talaton PL 1500 Kasarmikatu 21 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 00130 HELSINKI Vaihde 3101661 Växel3101661 31038655 hkr.kirjaamo@het.fi http://www.hkr.hel.fi
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 146 139 YLEISTEN TÖiDEN 22.10.2009 577 ke, loppuraportti 4/2008, LVM), jonka johtopäätöksissä on todettu, että melua vaimentavien koeosuuksien kuluminen oli selvästi vähäisempää sekä pölypäästöt olivat alempia kuin kokeessa olleen tavanomaisen päällysteen. Melua vaimentavilla päällysteillä voidaan siten jonkin verran vähentää katupölyongelmaa. Tässä kohtaa täytyy korostaa sitä, että päällysteen ja hiekoituksessa käytettävän hiekoitussepelin kiviainesten geologiset ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi pölyongelman muodostukseen. Tutkimuksessa on todettu myös se, että melua vaimentavan päällysteen korkeampi kitkataso korostuu huonossa ajoke- Iissä jopa 20 % lyhyemmän pysähtymismatkan. Samassa tutkimuksessa on myös todettu, että melua vaimentavat pääl- Iysteet eivät vaimenna melua talviaikaan, mutta myös se, että kitkarenkaat nostattavat ilmaan huomattavasti enemmän pölyä kuin nastarenkaal. Melua vaimentavilla päällysteillä saavutetaan etuja verrattaessa tavanomaisiin päällysteisiin. Niiden vuosikustannukset ovat kalliimpia kuin tavanomaisten päällysteiden ja hiljaisilla asuntokaduilla niillä ei saavuteta hyötyä ja toisaalta ne eivät sovellu käytettäväksi vilkkaimmilla pääkaduilla. Esimerkiksi erityisen vilkkailla väylillä (liikennemäärä yli 15000 ajon/vrk) niiden käyttöikä lyhenee huomattavasti kulumisesta johtuen. Toisaalta melun vaimennustehokkuus on näillä väylillä hyvin marginaalista. Kitkarenkaiden käytön edistäminen Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä (4.12.1992/1257, 16 ja 17) on todettu, että henkilöautoissa on joulu-, tammi-, ja helmikuussa käytettävä talvirenkaita. Nastarenkaita saa käyttää 1.11. 31.3. välisenä aikana sekä muuna aikana, milloin sää tai keli sitä edellyttää. Asetus ei koske hälytys-, puolustusvoimien maasto- tai tienpidon ajoneuvoja. Asetuksessa ajoneuvon renkaiden nastoista (20.5.2003/408) on esitetty nastarenkaiden nastoille vaatimuksia. Tämä uudistettu asetus tiukentaa nastarenkaiden nastan sallittua ulkonemaa, painoa, yms. Tällä keinolla on saatu myös nastojen päällystettä kuluttavaa vaikutusta pienennettyä. Kitkarenkaat ovat yleensä pehmeämpää materiaalia kuin nastarenkaat, mihin on päästy erilaisilla lisäaineilla. Renkaat sekä päällysteet kuluvat ja kulumistuotteet leviävät ympäristöön. Päällysteiden materiaalien terveysvaikutuksia on jo monessa yhteydessä tutkittu, mutta uuteen tekniikkaan perustuvien renkaiden materiaalien terveysvaikutuksia ei rakennusvirastossa tunneta.
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 146 140 YLEISTEN TÖiDEN LAUTAKUNTA 22.10.2009 577 Kitkarenkaiden yhtenä etuna kaupunkiympäristössä on, että se on hiljaisempi kuin nastarengas. Vaikka nastarenkaan nasta irrottaa pölyä päällysteen kiviaineksesta, kaikki renkaat jauhavat kadulla olevaa hiekoitushiekkaa. Em. Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksessa todettiin, että kitkarenkaat nostavat likaiselta pinnalta moninkertaisesti enemmän pölyä ilmaan kuin nastarengas. Hyvin puhtaalla pinnalla tilanne oli toisinpäin. Kitkarenkaiden edistämisen terveysvaikutteisuuteen vaikuttaa siis myös se, että katu on puhdas. Talviaikana hiekoitushiekkaa on käytettävä turvallisuuden ja liikennöitävyyden vuoksi, eikä kadun pinta ole puhdas. Rakennusvirasto on teettänyt asiasta selvityksen; Nastarenkaiden käyttöselvitys - case: Helsinki, rakennusviraston julkaisu 2001 :4. Siinä todetaan, että nastarenkaiden käyttökiellolla saavutettaisiin pienhiukkasten määrän vähentymistä hengitysilmassa, mutta liikenneturvallisuus heikkenisi. Vastaavaa oli tapahtunut selvityksen mukaan Japanissa. Risteysalueilla liukkaus yleensä muodostuu liikenteen vaikutuksesta. Nastarenkaat karhentavat tätä pintaa, jolloin pinnasta tulee pitävämpi myös kitkarenkaille. Nastarenkaat tekevät päällysteen pinnasta myös karheamman, jolloin yleisesti kitkataso paranee. Nastarenkailla on siis myös muille tiellä liikkuville turvallisuutta edistävä vaikutus. Toisaalta, mitä suurempi osuus on nastarenkaita sitä enemmän päällysteet kuluvat. Ilman nastarenkaita katuja joudutaan suolaamaan ja hiekoittamaan enemmän, mikä nostaa talvihoidon kustannuksia jonkin verran, mutta kustannussäästöjä syntyy vähemmän kuluvista päällysteistä. Oslossa vuosina 1999-2001 toteutettu kokeilu nastarenkaiden ankarammasta verotuksesta pudotti nastarenkaiden osuuden liikenteessä noin 20 %:iin. Tämän todettiin siellä olevan sopiva määrä niin ilmanlaadun kuin liikenneturvallisuuden kannalta. Verotuskokeilun loputtua nastarenkaiden osuus hieman kasvoi, mutta pysyi alkutilannetta selvästi alhaisempana. Nykyisin Oslon ja Trondheimin kaupunkien alueilla on käytössä nastarengasmaksu. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa nastattomien talvirenkaiden käytön, mutta ei mahdollista alueellista nastarengaskieltoa. Vaikka nastarenkaiden on todettu aiheuttavan haittoja, niillä on myös liikenneturvallisuutta lisääviä vaikutuksia. Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelmassa (2008-2016) on esitetty rakennusviraston tehtäväksi selvittää nastarenkaiden käyttöä ja vähentämiskeinoja. Ylläpitotoimisto käynnistää vielä tämän vuoden aikana emo selvityksen.
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 146 141 YLEISTEN TÖiDEN LAUTAKUNTA 22.10.2009 577 Edellä mainituin perusteluin yleisten töiden lautakunta toteaa. ettei se näe esteitä valtuustoaloitteessa esitetylle valtioneuvostolle osoitetulle Helsingin kaupungin aloitteelle kitkarenkaiden käytön edistämisestä. Lisätiedot: Alatyppö Ville. projektinjohtaja. puhelin 310 39943 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX puheenjohtaja XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX Anna-Leena Salo-Halinen
HELSINGIN KAUPUNKI TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNTA LAUSUNTO 12.11.2009 LIITE 30 142 Kaupunginhallitukselle Khsdnro Stn dnr --------------f---1-- Saap./Anl. -11-2009 LAUSUNTO KITKARENKAIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMISESTÄ Helsingin kaupungin hallintokeskus on pyytänyt 30.10.2009 mennessä teknisen palvelun lautakunnalta lausuntoa kitkarenkaiden käyttöönoton edistämisestä. Määräaikaa lausunnon antamiselle on myöhemmin jatkettu marraskuun loppuun. Teknisen palvelun lautakunnan alaisen rakentamispalvelun yksiköt tuottavat mm. katujen talvikunnossapito-, ja uudelleenpäällystyspalveluja rakennusviraston kanssa tehtyjen sopimusten mukaan. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on sopimuksissa tilaajana ja rakentamispalvelu palveluntuottajana. Rakentamispalvelu noudattaa palvelutuotannossaan tilaajan kanssa tehtyjä sopimuksia ja tilaajan antamia ohjeita. Lausuntopyynnössä esitettyyn asiaan ei ole palveluntuottajan näkökulmasta lausuttavaa. Lisätiedot: Suuperko Mauri, toimitusjohtaja, puhelin 310 39269 isen lautakunnan pu XXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX Mirka Vainikka puheenjohtaja Hannu Hämäläinen pöytäkirjanpitäjä