Talvirenkaiden turvallisuus ja ympäristövaikutukset

Transkriptio

1 Talvirenkaiden turvallisuus ja ympäristövaikutukset Nastarengasteknologian kehitys Nasta- ja kitkarengasosuus on turvallisuusasia Välineneutraalit tavat pölyn vähentämiseen

2 Ohjelma 17:30-18:00 Tervetuliaissanat sekä Nokian Renkaiden avauspuheenvuoro 18:00-18:30 Asiantuntijoiden kommenttipuheenvuorot 18:30-19:00 Keskustelu ja yleisökysymyksiä

3 Turvallisimmat renkaat pohjoisiin oloihin 1898 Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö perustettiin Helsingissä 1904 Muutto Nokialle 1925 Polkupyörän renkaiden valmistus 1932 Henkilöauton renkaiden valmistus 1934 Maailman ensimmäinen talvirengas: Kelirengas 1936 Ensimmäinen Hakkapeliitta-rengas 1961 Ensimmäinen nastoitettavaksi suunniteltu rengas: Kometa-Hakkapeliitta 1967 Oy Nokia Ab perustettiin - Kumi, Kaapeli ja Paperi 1988 Nokia Renkaat Oy perustettiin 1986 Maailman pohjoisimman rengasvalmistajan oma testikeskus Ivaloon 1995 Listautuminen Helsingin Arvopaperipörssiin 2005 Nokian Renkaiden toinen tehdas käynnistettiin Vsevolozhskissa Venäjällä 2013 Uusi talvirengassukupolvi: Nokian Hakkapeliitta 8 ja Nokian Hakkapeliitta R2 markkinoille

4 Nokian Renkaat tänään Henkilöautonrenkaiden valmistus suurin tuotesegmentti ( n. 1,2 mrd / 2012) Pohjoismaat käsittää n. 34 % myynnistä Erikoisalana talvirenkaat Valmistaa sekä nasta- että kitkarenkaita, jälkimmäisiä hieman enemmän Pohjoismaiden ainoa henkilöautonrenkaiden valmistaja Työllistää Suomessa suoraan n henkeä sekä huomattavasti enemmän laajan alihankintaketjun kautta

5 Ivalon Testikeskus Huipputekniikan pohjoinen ulottuvuus

6 Pohjoismainen talvikeli on haastava Lumi, jää, musta jää, sohjo, vaihtelevat keliolot.

7 Talvirenkaiden turvallisuus ja ympäristövaikutukset Nastarengasteknologian kehitys Nasta- ja kitkarengasosuus on turvallisuusasia Välineneutraalit tavat pölyn vähentämiseen

8 Nokian Renkaiden tuotekehityksen keskeisiä ohjureita mm. turvallisuus, ympäristöystävällisyys ja käyttömukavuus.

9 Turvallisempaa ja vihreämpää liikkumista Talviturvallisuutta on = jääpito, lumipito, sohjopito, vaihtuvien keliolosuhteiden tasaus Ympäristöystävällisyyttä on = ei korkea-aromaattisia öljy-yhdisteitä, alhaisin mahdollinen tienkuluma ja katupölynmuodostuminen, alhaisin mahdollinen melutaso Käyttömukavuutta on = hallittavuus ja ennakoitavuus, ohjautuvuus, alhainen melu Nokian Renkaiden tavoite: sekä nastalliset että nastattomat pohjoismaiset talvirenkaat ovat alan teknologian ehdotonta huippua

10 Osana ympäristöystävällisyyttä alhaisin mahdollinen tienkuluma ja katupölyn muodostuminen: Uudet raja-arvot tienkulumalle tulivat käyttöön !

11 Uusi nasta-asetus vähentää tienkulumaa ja katupölynmuodostusta.

12 Nasta-asetuksen tavoitteena on edistää ympäristötavoitteita: rajat tienkulumalle Asetuksessa on kaksi lähestymistapaa: 1. Tutkimusta ja tuotekehitystä korostava Tienkuluman taso testataan: mahdollistaa uusien ratkaisujen kehittämisen 2. Kustannuksia säästävä Ei tarvitse testata: perustuu ns. standardinastan käyttöön Nokian Renkaat on valinnut lähestymistavakseen tutkimusta ja tuotekehitystä rohkaisevan Testausvaihtoehdon

13 Tienkuluman testauksesta hyötyvät kaikki Testaus tapahtuu luonnollisissa kenttäolosuhteissa, märällä alustalla, jolloin kivi on hauraimmillaan Tienkuluman kokonaismäärä mitataan, ei vain rajattua laboratorio-otosta Samalla saadaan käsitys kokonaispölynmuodostuksen potentiaalista Tietoa renkaasta kuluttajalle: ostopäätöksellä voi vaikuttaa Tietoa renkaasta viranomaisille: mahdollistaa tarkemman arvioinnin ja suunnittelun Uusia hyväksyttyjä asiantuntijoita tullut markkinoille 2013 aikana; aloitettu hanke testimenetelmän tarkentamiseksi

14 Innovaatiot vievät kehitystä eteenpäin.

15 Nastarengasteknologian kehitys Nokian Hakkapeliitta 8 Ankkurinasta, nastaiskua pienentävä laippamuotoilu, nastan toimintaa tehostava ja tiekosketusta vaimentava nastatyyny Nastan paikka on tietokoneoptimoitu. Nastat eivät ole riveissä ja nastajaottelu etenee tasaisesti yli koko kulutuspinnan Tienkulumavaikutus on alle pohjoismaisen nastalainsäädännön määrittelemän rajan Voittanut kaikki merkittävät lehtitestit, joihin osallistunut talvikaudella (16/17) Tuulilasin rengastestissä (12/2013) kuivalla asvaltilla tehdyissä melumittauksissa HKPL 8 oli koko joukon hiljaisin nastarengas

16 Talvirenkaiden turvallisuus ja ympäristövaikutukset Nastarengasteknologian kehitys Nasta- ja kitkarengasosuus on turvallisuusasia Välineneutraalit tavat pölyn vähentämiseen

17 Nastarenkailla on paras jääpito ja niiden käyttö kompensoi parhaiten vaihtuvien keliolosuhteiden epävakautta.

18 Nokian Renkaat, Ivalon testikeskus Rengastyyppien ero jarrutusmatkassa jäällä jopa 35 metriä

19 Norjan kokemukset osoittavat korrelaation nastarenkaiden käytön rajoittamisen ja onnettomuuksien määrän lisääntymisen välillä.

20 Elvik, Rune; Kaminska, Joanna 2011: Effects on accidents of reduced use of studded tyres in Norwegian cities.

21 Arvion mukaan nastarenkaiden käyttörajoitukset pääkaupunkiseudulla johtaisivat merkittävään henkilövahinko-onnettomuuksien määrän kasvuun Suomen mittakaavassa.

22 Elvik, Rune; Kaminska, Joanna 2011: Effects on accidents of reduced use of studded tyres in Norwegian cities. Malmivuo, Mikko 2012: Nastarenkaiden vähentämisen liikenneturvallisuusvaikutukset. 50 %:n kitkarengasosuus pääkaupunkiseudulla johtaisi liki 400 vuosittaisen heva-onnettomuuden lisäykseen kansallisella tasolla: Vuoteen 2030 mennessä kumulatiivinen lisäys yli 7000 onnettomuutta.

23 Myös Japanin kokemukset osoittavat, että nastarenkaiden käyttörajoitukset lisäsivät onnettomuuksien määrää.

24 Asano, Motoki; Hirasawa, Masayuki; Oikawa, Shuichi 2000: Recent Situation of Winter Road Management and Traffic Accidents in Hokkaido. Nastarenkaiden kieltäminen nosti liikenneonnettomuuksien määrän uudelle, korkeammalle tasolle.

25 Tutkimukset antavat epäselvän käsityksen nasta- ja kitkarenkaiden suhteesta.

26 Vaa, Torgeir; Giaever, Terje 2003: Vinterfriksjonsprosjektet Studie på konsekvenser av endret piggdekkbruk. Tuononen, Ari; Sainio, Panu 2013: Optimaalinen nasta-kitkarengassuhde jäisellä tiellä NASTAVIRTA.

27 Nasta- ja kitkarenkaiden suhteella on merkitystä myös kevyen liikenteen turvallisuudelle: esimerkkinä liukastumisonnettomuuksien kasvu Sapporossa.

28 Hosotani, Naohiro 2007: Pedestrian Slip-and-Fall Accidents in Winter in Sapporo.

29 Kitkarenkaat ovat kehittyneet paljon niin ovat myös nastarenkaat: vuosi vuodelta ero säilyy selvänä.

30 Tekniikan Maailman talvirengasvertailun keskimääräinen yleisarvosana. * 3 parasta rengasta vuosina renkaiden vähyyden vuoksi. Malmivuo, Mikko 2012: Nastarenkaiden vähentämisen liikenneturvallisuusvaikutukset. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 4/2012.

31 Talvirenkaiden turvallisuus ja ympäristövaikutukset Nastarengasteknologian kehitys Nasta- ja kitkarengasosuus on turvallisuusasia Välineneutraalit tavat pölyn vähentämiseen

32 Katupöly on yksi osa ilmanlaadun kokonaisuutta.

33 PM10 ja PM2,5 keskeiset erot Hengitettävät hiukkaset alle 10 mikrometrin (µm) hiukkasia kulkevat hengitysilman mukana ihmisen keuhkoputkiin asti voivat olla kemialliselta koostumukseltaan valtaosin vaaratonta pölyä tai merisuolaa, mutta niihin voi olla sitoutuneena myös esimerkiksi haitallisia raskasmetalleja tai hiilivetyjä huomiota herättävin osa kaupunki-ilman hengitettävistä hiukkasista on liikenteen nostattamaa katupölyä erityisesti maalis-huhtikuussa, jolloin jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat liikenteen nostattamina kuivilta kaduilta raja-arvo 50 µg/m 3 vuorokauden keskiarvona, joka saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana Pienhiukkaset alle 2.5 mikrometrin (µm) hiukkasia ovat osa hengitettäviä hiukkasia tunkeutuvat hengitysilman mukana syvemmälle hengitystiehyeihin syntyy polttoaineiden palamisessa, erityisesti puun pienpoltossa pienhiukkasiksi muuntuvat myös ilmaan päästetyt rikkidioksidi- ja typpidioksidikaasut voivat kulkeutua ilmamassojen mukana tuhansia kilometrejä pääkaupunkiseudun ilmassa olevat pienhiukkaset ovat suurelta osalta kaukokulkeumaa, mutta ilmassa on myös liikenteen pakokaasuja sekä tulisijojen ja energiantuotannon päästöjä Ilmatieteen laitos: ja HSY:

34 Suurimman riskin aiheuttavat pienhiukkaset (PM2.5), erityisesti kaupunkialueilla Katupöly puolestaan on pääasiassa suurempaa, ns. hengitettäviä hiukkasia (PM10) noin 20 % katupölyn PM10:stä on arviolta pienempää PM2,5-kokoluokkaa Vertailuksi: polttoprosesseissa syntyvä PM10-emissio sisältää n. 95% PM2,5-kokoluokan hiukkasia Hengitettävät hiukkaset takertuvat ja jäävät yleensä ylempiin hengitysteihin Suomi jää EU:n nykyisten sekä tulevien, sitovien, raja-arvojen ja lisäksi tiukempien WHO:n pienhiukkasraja-arvojen alapuolelle Euroopan kaupunkiväestöstä vain 10% nauttii yhtä puhtaasta ilmasta kuin suomalaiset Ilmatieteen laitos

35 EU:n raja-arvo PM10-hiukkasrajoille: tason 50 µg/m 3 ylityksiä max. 35 krt/vuosi Helsingissä ei ole ylitetty EU:n vuosiraja-arvoa vuoden 2006 jälkeen. Mannerheimintien menestys pääasiassa keväisen pölynsidonnan ansiosta. Lähde: HSY: Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012

36 Lähde: Suomessa ja Pohjoismaissa hengitetään eurooppalaisittain puhtainta kaupunki-ilmaa vaikka Suomessa n. 85 % autoilijoista ajaa talvella nastarenkailla.

37 Nastarenkaiden vähentäminen ei ole ratkaisu katupölyn vähentämiseen.

38 Nastarenkaiden käyttörajoitukset johtavat tarpeeseen lisätä muita liukkaudentorjuntakeinoja. Näitä ovat pääosin hiekoitus ja suolaus. Hiekoitushiekka rikkoo asfalttia. Hiekoitushiekka hajoaa itse. Suolaus voimistaa tienkulumaa pitämällä tienpinnan märkänä. Pahinta on hiekan ja suolan yhdistelmä.

39 Katujen puhdistusmenetelmissä suuria eroja.

40 Puhdistus kuivana: osa pölystä nousee ilmaan Puhdistus kosteana: osan pölystä kulkeutuu veden mukana esim. asfaltin huokosiin Uudet hienopölyn puhdistusteknologiat vasta tulollaan: Esim. Uppsalassa tehokas pilottimenetelmä, jossa kuivaus ja imu.

41 Hiekoituksen suuri vaikutus pölynmuodostukseen.

42 Hiekkaa levitetään kaduille 20 kertaa nastarenkaiden tiestä irrottama määrä Vain osa kokonaismassoista päätyy PM10-kokoluokkaan: osa kulkeutuu pois eri prosessien myötä (esim. sulamisvedet). Helsingissä katuja (km) 1200 nastarenkaiden tienkuluma (kg) /km 1090 nastarenkaiden tienkuluma (kg) / Helsinki nastarenkaiden tienkuluma (tn) / Helsinki 1308 Helsingissä hiekoituskuorma-autollista (kpl) 2500 Hiekkaa / kuorma-auto (kg) Hiekoitushiekkaa levitetty Helsingissä (kg) Hiekoitushiekkaa levitetty Helsingissä (tn) Laskennallisesti Helsingissä levitettiin talvella hiekoitushiekkaa 20 kertaa enemmän kuin nastarenkaat olisivat kyenneet irrottamaan materiaalia tiestöstä - huolimatta siitä, että: - hiekan määrä laskettiin varovasti - nastarenkaiden tienkuluma laskettiin yläkanttiin - kyseessä vanhanmallisten nastarenkaiden tienkulumataso Helsingin kirjaston tarkka vastaus 1119 km Hgin ylläpitämiä katuja Lähde: Jarkko Valtonen / Harri Heikkinen nastatarenkaat Helsingissä ja tienpinnan kuluminen Pekka Sauri blogissa: 2500 kuorma-autollista hiekoitushiekkaa Varovainen arvio: 10 tn / kuorma-auto

43 Lisää hiekkaa Vauhtia Hiekkaa & Pientä ainesosaa Hiekkaa Ei hiekkaa Katupölyn tutkimusprojekti. Katupölyn muodostuminen ja koostumus koeolosuhteissa. II vaihe, kevät Nordic Envicon Oy, Finnish Meteorological Institute, University of Helsinki / Department of Geology.

44 Hiekkatyyppi ja hiekoitustekniikka pyydettiin testissä vastaamaan todellista tilannetta (toteuma n. 500 g/m 2 ). Mobile Measurements on the Effect of Tire Light Weight Studs and Traction Sanding on Emissions of PM 10 -Road Dust. Nordic Envicon Oy, Helsinki Polytechnic, Stadia, Department of Technology, 2006.

45 Uppsalan kokemukset: nastarajoitus ei alentanut PM10-hiukkasten määrää.

46 Uppsala: Nastojen käyttökielto Kungsgatanilla Tulos a): PM10-taso ei laskenut Tulos b): typpioksiditaso nousi Syyt: hiekoitusta jouduttiin lisäämään 2-3-kertainen määrä (ennätysvuosi tn, normaalivuosi tn) ja dieselkäyttöisten bussien liikenne lisääntyi Myönteinen käänne: uusi menetelmä tienpuhdistukseen

47 Välineneutraalit keinot katupölyn vähentämiseen.

48 Monipuolinen keinovalikoima, miten ja kuinka paljon katuja hiekoitetaan/suolataan, kaupunkialueiden työmaajärjestelyt, liikennevirtojen ohjaaminen sekä uusimman puhdistusteknologian käyttäminen katujen puhdistuksen aikaistaminen, nopeuttaminen, kohdentaminen, tehostaminen, kaluston optimointi, yhteistyön eri muodot kaupunkien sisällä ja välillä Esim. Uppsalan uusi menetelmä Renkaiden osalta uuden lainsäädännön mukaisten renkaiden nopeampi käyttöönotto. Tätä tukevat mm. parempi tiedottaminen, valinnan mahdollistaminen ja kannustimien luominen Nastarenkaiden teknologinen kehitys sisältäen nykyisten tekniikoiden kehittämisen ja uusien innovaatioiden luomisen

49 Yhteenveto Jokaisella autoilijalla tulee olla mahdollisuus valita, kokeeko hän ajoturvallisuutensa paremmaksi nastallisilla tai nastattomilla talvirenkailla Katupölyn torjunnassa on yhdistettävä liikenneturvallisuus ja ympäristöystävällisyys Katupölyn vähentämisessä tulisi keskittyä monipuoliseen keinovalikoimaan, miten ja kuinka paljon katuja hiekoitetaan, kaupunkialueiden työmaajärjestelyihin, liikennevirtojen ohjaamiseen sekä uusimman puhdistusteknologian käyttämiseen ja puhdistuksen aikaistamiseen ja tehostamiseen Nokian Renkaat suosittaa lisätutkimusta, joka huomioi uudet nastarengasmääräykset, autenttiset talviset liikenneolosuhteet kantakaupungin alueella, mieluiten katukuiluissa, sekä katupölyntorjunnassa käytettävissä olevat monipuoliset keinot Yhtiö ei suosittele nastarenkaiden rajoituksia tai kieltoja, jos on pienikin mahdollisuus että liikenneturvallisuus voi vaarantua. Lisää aiheesta:

50 Kiitos Turvallisia kilometrejä!