Nestemäisen kierrätysravinteiden maatalouskäyttö (NESTERAVINNE)

Samankaltaiset tiedostot
Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Nykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Nestemäiset kierrätysravinteet

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä

Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Lannan typpi

Ammoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

Biolaitoksen sivutuotteena syntyvä nestemäinen ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti ja urea kevätvehnän lannoitteena

Envor Group Hämeenlinna

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Uudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Mädätysjäännöksen peltokäyttö

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Karjanlannan käyttö nurmelle

Biokaasulaitoksilla syntyvät kierrätyslannoitteet tulevaisuudessa

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Kaura vaatii ravinteita

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Karjanlannan hyödyntäminen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Kasvuohjelmaseminaari

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Rikinpuute AK

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

REJEKTIVESI JA MÄDÄTTEET KEINOLANNOITTEEN KORVAAJANA VILJANVILJELYSSÄ Peltokoe HAMK-Mustialassa 2014

Lannoitus ja kasvualustat. Luomupäivät Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Transkriptio:

Nestemäisen kierrätysravinteiden maatalouskäyttö (NESTERAVINNE) 2017-2019 Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Itäinen Pitkäkatu 4 A (PharmaCity 7. krs.) 20520 TURKU

Hankekonsortio ja rahoitus Luonnonvarakeskus LUKE, koordinaattori Soilfood Oy Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Hankekoordinaattori: Petri Kapuinen LUKE Yhteistyötahot: Envor Biotech Oy, Gasum Biovakka Oy, Gasum Biotehdas Oy, Finnamyl Oy, Ductor Oy, ProAgria ja Propax Agro Oy Rahoitus: 300 k (YM, Raki2-ohjelma) Työpanos: 40,1 htkk

Työpaketit Työpaketti 1: Glyfosaatin ja muiden torjunta-aineiden käyttö tankkiseoksena ammoniumsulfaatin kanssa Työpaketti 2: Nestemäisten kierrätyslannoitteiden käyttö nurmen lannoituksessa Työpaketti 3: Nestemäisten kierrätyslannoitteiden käyttö viljan lannoituksessa Työpaketti 4: Viestintä

Avainhenkilöt Petri Kapuinen, Luke: hankkeen koordinaatio, TP2 ja TP3 vastuu kenttäkokeista ja niiden raportoinnista, konekartoitus, TP4 hankkeen viestintä- ja tiedonsiirtovastuu Oiva Niemeläinen, Luke: TP2 osavastuu kenttäkokeista ja niiden raportoinnista, osallistuminen viestintään Kari Saikkonen, Luke: TP1 vastuu glyfosaatti ja sen hajoamistuotteisiin liittyvien tulosten raportoinnista, osallistuminen viestintään Pentti Ruuttunen, Luke: TP1 vastuukenttä kokeiden toteutuksesta, osallistuminen viestintään Sari Rämö, Luke: TP1, glyfosaatin ja sen hajoamistuotteiden analytiikka

Avainhenkilöt Outi Haapala, Luke: TP1, TP2 ja TP3, muu laboratorioanalytiikka Jari Lindeman, Luke, opetusvideot Timo Teinilä, Livia, koneiden ja laitteiden muutostöiden ohjaus Liviassa Tomi Laaksonen, Livia, kenttäkoe- ja demonstraatiotoiminnan tukeminen Tuorlassa ja Livian opiskelijoiden ohjaus niihin liittyen Eljas Jokinen, Soilfood, demonstraatiot Eetu Virtanen, Soilfood, demonstraatiot

Pääpiirteittäinen sisältö Hankkeessa selvitetään nestemäisten kierrätysravinteiden käyttöä maataloudessa. Ammoniumsulfaatti Typpivesi Konsentraatti Konsentroitu perunan soluneste Hankkeessa on kenttäkokeita, tilakokeiluja, demonstraatioita, yleisötilaisuuksia ja laitekehitystä.

Strippauslaitteisto Tutkimuskokoluokka Tuotantokokoluokka

Ammoniumsulfaatti AMS Tällä hetkellä realistisin vaihtoehto biolaitokselle tuottaa lannoitetta Sitä syntyy strippaustuotteena, kun vastaanottoliuoksena on rikkihappo. Sille on ominaista suuri rikin määrä (1,15-kertainen) suhteessa typen määrään Nestemäisessä ammoniumsulfaatissa on noin 90 kg/m 3 typpeä ja 103 kg/m 3 rikkiä. Logistisesti mielekäs vain suhteellisen lähellä valmistuspaikkaa Rakeisessa ammoniumsulfaatissa on 21 % typpeä ja 24 % rikkiä. Logistisesti mielekäs kauempanakin

Ammoniumsulfaatti AMS Ammoniumsulfaattia on järkevää käyttää vain osana typpilannoitusta vastaten rikkilannoitustarvetta. Liika rikki haittaa seleeninottoa. Ammoniumsulfaatin maatalouskäyttöä tunnetaan huonosti, vaikka rakeinen ammoniumsulfaatti on markkinoiden edullisin typpilannoite. Potentiaalisimmat käytöt: Glyfosaatin tehon parantaminen Rikkakasviruiskutusten yhteydessä tankkiseoksena rikkakasvin torjunta-aineiden kanssa (200 l/ha) Nurmille ensimmäisen niiton jälkeen

Ammoniumsulfaattikontti

Ammoniumsulfaatti AMS Lisälannoituksen ammoniumsulfaatilla voi tehdä rikkakasvien torjuntavaiheessa tai myöhemmin torjunta-aineen kanssa tai ilman Tankkiseokset on syytä testata ennen laajempaa käyttöä.

Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten rikkakasvien torjuntatehot ohralla Käyttämällä yhteensopivaa tankkiseosta voidaan yhdistää lisälannoitus rikkakasvintorjuntaan. Ei tehon paranemista, mutta ei välttämättä huononnustakaan.

Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten rikkakasvien torjuntatehot kauralla Vaikutukset kauralla ovat varsin samanlaiset kuin ohralla.

Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten satovaikutukset ohralla ja kauralla Jonkinlaista viitettä satohyödyistä ohralla Kauralla lisälannoitus olla jopa haitaksi liian suuren peruslannoituksen aiheuttaman lakoontumisen takia.

Rakeinen ammoniumsulfaatti Varsin toimiva ratkaisu on levittää rakeinen ammoniumsulfaatti (noin 100 kg/ha) starttilannoitelaatikosta. Päälannoitteessa ei ole tällöin rikkiä mutta mielellään seleeniä. Typpilannoituksessa ammoniumtypen osuus kasvaa.

Rakeinen ammoniumsulfaatti Järkevän levitysmäärän (noin 100 kg/ha) levittäminen keskipakoislevittimel lä voi olla haasteellista. Seulomattoman kiteen levityskuvio ei ole optimaalinen ja tehollinen työleveys jää suhteellisen pieneksi.

Ammoniumsulfaatti ja rikkilannoitus sokerijuurikkaalla Ilmeisesti viljavuusrikki on lohkolla huono. Oikeassa reunassa rikkilisä näkyi kasvustossa erittäin hyvin ihan paljain silmin. Ammoniumsulfaatti (200 l/ha) annettu hivenlannoituksen kanssa.

Typpivesi Typpipitoisuudeltaan selvästi laimeampi (noin 30 kg/m 3 ) kuin ammoniumsulfaatti Sillä voidaan kattaa suurempi osa typpilannoituksesta, koska rikkiä ei ole. Korkea ph Typpi haihtuu helposti ilmaan ammoniakkina. Potentiaalisin käyttö: Sijoitus nurmeen

Typpivesi Pintaan levitetyn typpiveden typpi haihtuu helposti ilmaan korkean ph:n takia. Typpivesi pitäisi sijoittaa.

Nurmen starttilannoitus ensimmäisen niiton jälkeen typpivedellä ja ammoniumsulfaatilla Letkulevitetyn typpiveden satovaste jäi pieneksi ammoniakkitappion takia. AMS:n satovasteen olivat typpimääränsä mukaisia.

Konsentraatti Valmistetaan rejektivedestä haihduttamalla siitä vettä Lannoitevalmistekäytössä sen raaka-aineissa ei voi olla yli 10 % puhdistamolietettä. Se kuuluu konsentroinnin jälkeen edelleen tyyppinimeen rejektivesi. Sisältää samoja ravinteita kuin raaka-aineena oleva rejektivesi. Fosforin määrä suhteessa typen määrää on pieni. Siihen lisätään yleensä rikkihappoa ph:n alentamiseksi, koska korkeassa ph:ssa ja ammoniumtypen konsentraatiossa ammoniakkitappiot olisivat suuret. Rikin määrä suhteessa typen määrään on lähes yhtä suuri kuin ammoniumsulfaatissa.

Konsentraatti ja typpivesi Konsentraatin satovasteet ohrakasvustossa olivat typpisisällön mukaisia. Sen sijaan typpivesi letkulevitettynä ei toiminut yhtä hyvin ammoniakkitappioiden takia.

Konsentroitu perunan soluneste Valmistetaan perunan solunesteestä poistamalla siitä valkuainen tärkkelyksen poistamisen jälkeen. Kaliumlannoite Tuotantoprosessin takia hapan Potentiaaliset käytöt: Runsaasti kaliumia vaativat avomaan puutarhakasvit

Laite ja konekehitys Suorakylvökoneet nestelannoitusvarustuksella Pumppaus ja putkisto lietelantavaunuun pienten nestemäärien (< 10 m 3 /ha) sijoitukseen

Laite ja konekehitys

Glyfosaatin tehon parantaminen ammoniumsulfaatilla Glyfosaatin tehon parantamisella pyritään sen ja sen hajoamistuotteen AMPA:n jäämien vähentämiseen glyfosaattiannosten pienentämisen kautta. Jäämien pienentämisen kautta pyritään siihen, että glyfosaattia voidaan käyttää jatkossakin. Jos glyfosaatin käyttö kielletään, merkitsee se viljelymenetelmissä paluuta aikaan ennen glyfosaattia 70- luvun alkuun, koska korvaava torjunta-ainetta ei ole näköpiirissä.

Glyfosaatin tehon parantaminen ammoniumsulfaatilla Glyfosaatti on varsin välttämätöntä, jos juolavehnäkontaminaatio on suuri. Kirjallisuustiedot 10 %:n seoksen (57 l/ha) oikeellisuudesta vahvistuivat.

Viestintä Nettisivusto Osallistuminen maatalousnäyttelyihin ja peltopäiviin. Tietolehtisiä PowerPoint-esityksiä Opetusvideoita Tutkimusraportit

Viestintä Viljelijätilaisuudet liittyen koetoimintaan Tilaisuuksia viljelijöille, lehdistölle, viranomaisille ja biolaitosten edustajille. Pyritään järjestämään tilaisuuksia yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa. Tilaisuuksissa esitellään tutkittavia menetelmiä ja niissä käytettäviä laitteita käytännön mittakaavassa.

Viestintä Demonstraatiot käytännön tiloilla Demonstraatioita järjestetään myös käytännön tiloilla alueilla, joilla kyseisen lannoitevalmisteen käyttö on käytännössäkin mielekästä. Konsentraatti; Vehmaalla ja Mynämäellä Typpivesi; Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko Konsentroitu perunan soluneste; Kokemäki ja Köyliö Yhteistyö ProAgrian kanssa. Nurmi- ja viljapienryhmät

Konkreettiset tulokset Käytännön ratkaisu AMS:in ja glyfosaatin käytölle suorakylvöön liittyen niin, että gyfosaatin ja sen hajoamistuotteiden jäämien määrää on saatu oleellisesti pienennettyä esimerkiksi glyfosaattiannosten pienentämisellä AMS-lisällä. Nestemäisten kierrätyslannoitteiden yhteensopivuus tankkiseoksena niiden käytön kannalta keskeisten kasvien ja keskeisten torjunta-aineiden kanssa on selvitetty Nestemäisten kierrätyslannoitteiden käyttö nurmilla ensimmäisen niiton jälkeen on selvitetty ja ohjeistettu

Konkreettiset tulokset Typpinesteen tarkoituksenmukainen käyttö on selvitty ja sen sijoittamiseen on rakennettu laitteisto tai tarvittavat laitteistomuutokset Konsentraatin tarkoituksenmukainen käyttö on selvitty ja sen sijoittamiseen on rakennettu laitteisto tai tarvittavat laitteistomuunnokset Edellä esitetyt konkreettisten tavoitteiden mukaiset menetelmät on dokumentoitu ja niistä on tehty tarvittava viestintämateriaali. Tarvittavat muutokset lainsäädännössä ja tukijärjestelmissä on identifioitu ja saatettu niistä vastaavien tietoisuuteen.