Lempäälän nauhataajama

Lempäälän nauhataajama LEMPÄÄLÄN KUNTA TEKNINEN TOIMI HARJOITTELIJA SINI MÄKELÄINEN 08/2016

Esityksen sisältö 1. Nauhataajama-alue 2. Väestö 3. Asuinaluetyypit 4. Palvelut 5. Nauhataajaman esimerkkialueita 6. Loppusanat Karttalähteet: Digiroad, Liikennevirasto, 2016, lisenssi CC 4.0 BY Lempäälän kunta, 2016 Lipas liikuntapaikat.fi, otospäivä [7.6.2016], Jyväskylän yliopisto Maanmittauslaitos, maastotietokanta, 2013 Maanmittauslaitos, ortokartta, 2011 Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri, 2016 Huomioitavaa aineistossa: Rakennuskanta: Kunnan käyttämässä aineistossa voi olla hieman epätarkkuutta johtuen siitä, että kyseistä aineistoa päivittävät useat eri tahot ja päivityskäytännöissä on eroja Aineistoon aiheutuva vääristymä on luultavimmin kuitenkin hyvin pieni Rakennusten kerrosneliömetrit: On mahdollista, että rakennusaineistossa esiintyy epätarkkuutta kerrosneliömetrien osalta johtuen neliöiden puutteellisesta merkitsemisestä esimerkiksi siirrettäessä paperisia aineistoja digitalisiksi. Aineistoon aiheutuva vääristymä on luultavimmin kuitenkin hyvin pieni Väestö: Käytetty aineisto kuvaa tilannetta toukokuulta 2016

Nauhataajama-alue Lempäälän tavoitteet maapoliittisessa ohjelmassa:¹ Tiivistää nauhataajamaa Tehostaa maankäyttöä nauhataajaman rakennetuilla alueilla Ottaa käyttöön nauhataajaman asemakaavoittamattomia alueita joukkoliikenteen laatukäytävän varressa 1 Lähde: Lempäälän kunnan maapoliittinen ohjelma, 27.4.2016

Väestö: Väestön keskittyminen Lempäälässä Huomioitavaa: Tiheystarkastelukartta kertoo tihentymistä Myös merkitsemättömillä alueilla on asukkaita, mutta väestötiheys on alhainen

Väestö: Nauhataajaman tiheimmin asutut tilastoalueet Alueen nimi Väestö yht. As.tiheys 13? 252 24,32 Harakkala 764 22,82 Halkola 359 20,79 9? 256 20,74 Sarapisto 811 19,74 Sääksjärven keskusta 1155 19,71 Ryynikkä 312 19,49 12? 285 16,71 Myllykolu 331 14,85 1? 261 14,43 Sulkola 267 13,39 Kukkolanmäki 387 13,33 Kiimakallio 401 13,02 Moisionaukea 789 12,33 15? 287 11,32 Sitari 663 10,60 Paunu 749 10,56 Hakkari 506 10,40 4? 451 10,33 10? 165 10,13 Huomioitavaa Asukastiheys = asukkaiden lkm / alueen maapinta-ala Kannattavan joukkoliikenteen edellytyksenä pidetään väh. 20 asukasta hehtaarilla ² 2 Lähde: Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) 2016, Turvallinen kaupunki [internetsivusto], Tiiviyden ja eheyden tarkastelun mittareita ja työkaluja. [Viitattu 12.8.2016].

Väestö: Määrällisesti eniten tiettyyn ikäryhmään kuuluvia asukkaita

Asuinaluetyypit: Rakennusvuosi Alueiden tyypittely: Alueella esiintyy saman ikäistä rakennuskantaa tiheänä kokonaisuutena Alueen rakennuksista selkeästi valtaosa on rakennettu kyseiseen aikaan Kartassa ei ole esitetty yksittäisiä rakennuksia tai alueita, joilla on sekoittunutta rakennuskantaa Eri vuosina rakennettujen asuinrakennusten osuus koko Lempäälän asuinrakennuskannasta % 8 23 18 26 25 1929 1930-1959 1960-1979 1980-1999 2000

Asuinaluetyypit: Rakennustyyppi Alueiden tyypittely: Alueella esiintyy saman tyyppistä rakennuskantaa tiheänä kokonaisuutena Alueen rakennuksista selkeästi valtaosa on kyseistä rakennustyyppiä Myös monipuolisesti sekoittunut (pien-, rivi- ja kerrostalo) rakennuskanta on esitetty omana tyyppinään Kartassa ei ole esitetty yksittäisiä rakennuksia Eri asuinrakennustyyppien osuus koko Lempäälän asuinrakennuskannasta % 16 78 4 2 Vapaa-ajan as. Pientalot Rivi- ja luhtitalot Kerrostalot

Palvelut: Muut lähipalvelut = Terveyspalvelut Ruokakaupat ja valintamyymälät Apteekit Kirjastot

Palvelut: Palvelut ja väestö

Esimerkkialueita Alueen nro Alueen tyyppi 1 50-luvun pientaloalue 2 3 70- ja 80-luvun 3-kerroksinen kerrostaloalue Eri rakennustyyppejä ja -aikoja sektoreittain 4 70- ja 80-luvun pientaloalue 5 6 Harvaan rakennettu pientaloalue, eri rakennusaikoja Harvaan rakennettu pientaloalue, eri rakennusaikoja 7 80- ja 90-luvun pientaloalue 8 2010-luvun rivitaloalue 9 10 Sekoittunut alue, eri rakennustyyppejä ja -aikoja 2000-luvun pientaloalue (2 rak. 90-l.) Lisätarkastelu: 11 2000 ja 2010-luvun kerrostaloalue (3 rak. 90-l.) Huomioitavaa: Seuraavien sivujen karttojen mittasuhteet vaihtelevat

Esimerkkialue 1 Alueen nro 1 Alueen tyyppi 50-luvun pientaloalue Pinta-ala m² 66068,77 Pinta-ala ha 6,60688 Kem² 5659 Aluetehokkuus 0,09 Väestö 105 Väestö/ha 15,89 kem²/hlö 53,90 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät Alue 1:stä asemakaavoitettu 100 % 10 000 asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 6,29 Valokuvat: Shihab Chowdhury

Esimerkkialue 2 Alueen nro 2 70- ja 80-luvun kolmikerroksinen kerrostaloalue Alueen tyyppi Pinta-ala m² 36358,76 Pinta-ala ha 3,63588 Kem² 16996 Aluetehokkuus 0,47 Väestö 340 Väestö/ha 93,51 kem²/hlö 49,99 Kem² pelkät 15496 Kem²/hlö pelkät 45,58 Alue 2:stä asemakaavoitettu 100 % 10 000 asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 1,07

Esimerkkialue 3 Alueen nro 3 Eri rakennustyyppejä ja Alueen tyyppi aikoja sektoreittain Pinta-ala m² 79728,71 Pinta-ala ha 7,97287 Kem² 19065 Aluetehokkuus 0,24 Väestö 379 Väestö/ha 47,54 kem²/hlö 50,30 Kem² pelkät 18316 Kem²/hlö pelkät 48,33 Alue 3:stä asemakaavoitettu 100 % 10 000 asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 2,10

Esimerkkialue 4 Alueen nro 4 70- ja 80-luvun Alueen tyyppi pientaloalue Pinta-ala m² 132794,96 Pinta-ala ha 13,27950 Kem² 17269 Aluetehokkuus 0,13 Väestö 275 Väestö/ha 20,71 kem²/hlö 62,80 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät Alue 4:stä asemakaavoitettu 100 % 10 000 asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 4,83

Esimerkkialue 5 Alueen nro 5 Harvaan rakennettu pientaloalue, eri rak.aikoja Alueen tyyppi Pinta-ala m² 150821,46 Pinta-ala ha 15,08215 Kem² 6926 Aluetehokkuus 0,05 Väestö 117 Väestö/ha 7,76 kem²/hlö 59,20 Kem² pelkät 6634 Kem²/hlö pelkät 56,70 Alue 5:stä asemakaavoitettu 28 % 10 000 asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 12,89

Esimerkkialue 6 Alueen nro 6 Alueen tyyppi Harvaan rakennettu pientaloalue, eri rak.aikoja Pinta-ala m² 201854,85 Pinta-ala ha 20,18549 Kem² 8949 Aluetehokkuus 0,04 Väestö 101 Väestö/ha 5,00 kem²/hlö 88,60 Kem² pelkät 8524 Kem²/hlö pelkät 84,40 Alue 6:stä asemakaavoitettu 0 % 10 000 asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 19,99

Esimerkkialue 7 Alueen nro 7 80- ja 90-luvun Alueen tyyppi pientaloalue Pinta-ala m² 105837,39 Pinta-ala ha 10,58374 Kem² 10037 Aluetehokkuus 0,09 Väestö 177 Väestö/ha 16,72 kem²/hlö 56,71 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät Alue 7:stä asemakaavoitettu 100 % 10 000 asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 5,98

Esimerkkialue 8 Alueen nro 8 Alueen tyyppi 2010-luvun rivitaloalue Pinta-ala m² 44013,82 Pinta-ala ha 4,40138 Kem² 9855 Aluetehokkuus 0,22 Väestö 311 Väestö/ha 70,66 kem²/hlö 31,69 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät Alue 8:stä asemakaavoitettu 100 % 10 000 asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 1,42

Esimerkkialue 9 Alueen nro 9 Sekoittunut alue, eri rak.- Alueen tyyppi tyyppejä ja -aikoja Pinta-ala m² 56199,94 Pinta-ala ha 5,61999 Kem² 16107 Aluetehokkuus 0,29 Väestö 281 Väestö/ha 50,00 kem²/hlö 57,32 Kem² pelkät 15683 Kem²/hlö pelkät 55,81 Alue 9:stä asemakaavoitettu 100 % 10 000 asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 2,00

Esimerkkialue 10 Alueen nro 10 2000-luvun pientaloalue Alueen tyyppi (2 rak. 90-l.) Pinta-ala m² 74924,13 Pinta-ala ha 7,49241 Kem² 7450 Aluetehokkuus 0,10 Väestö 163 Väestö/ha 21,76 kem²/hlö 45,71 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät Alue 10:stä asemakaavoitettu 91 % 10 000 asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 4,60

Väestön ikäjakaumat Koonti esimerkkialueista Alueen nro Alueen tyyppi Pinta-ala m² Pinta-ala ha Kem² Aluetehokkuus 1 50-luvun pientaloalue 66068,77 6,60688 5659 0,09 2 70- ja 80-luvun kolmikerroksinen kerrostaloalue 36358,76 3,63588 16996 0,47 3 Eri rakennustyyppejä ja -aikoja sektoreittain 79728,71 7,97287 19065 0,24 4 70- ja 80-luvun pientaloalue 132794,96 13,27950 17269 0,13 5 Harvaan rakennettu pientaloalue, eri rak.aikoja 150821,46 15,08215 6926 0,05 6 Harvaan rakennettu pientaloalue, eri rak.aikoja 201854,85 20,18549 8949 0,04 7 80- ja 90-luvun pientaloalue 105837,39 10,58374 10037 0,09 8 2010-luvun rivitaloalue 44013,82 4,40138 9855 0,22 9 Sekoittunut alue, eri rakennustyyppejä ja -aikoja 56199,94 5,61999 16107 0,29 10 2000-luvun pientaloalue (2 rak. 90-l.) 74924,13 7,49241 7450 0,10 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät Alueen nro Väestö Väestö/ha kem²/hlö 1 105 15,89 53,90 2 340 93,51 49,99 15496 45,58 3 379 47,54 50,30 18316 48,33 4 275 20,71 62,80 5 117 7,76 59,20 6634 56,70 6 101 5,00 88,60 8524 84,40 7 177 16,72 56,71 8 311 70,66 31,69 9 281 50,00 57,32 15683 55,81 10 163 21,76 45,71 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 0-6 v. 7-15 v. 16-64 v. 65-74 v. Yli 75 v.

Esimerkkialue 11: Lisätarkastelu Alueen nro 11 2000 ja 2010-luvun kerrostaloalue (3 rak. 90-l.) Alueen tyyppi Pinta-ala m² 50865,85 Pinta-ala ha 5,08659 Kem² 31631 Aluetehokkuus 0,62 Väestö 556 Väestö/ha 109,31 kem²/hlö 56,89 Kem² pelkät 29620 Kem²/hlö pelkät 53,27 Alue 11:stä asemakaavoitettu 100 % 10 000 asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 0,91 Huomioitavaa: Alueelle on juuri valmistunut uusi kerrostalo. Lisäksi kaksi uutta on suunnitteilla. Uusi kerrostalo on esitetty kartassa harmaalla ja suunnitteilla olevat on merkitty valkoisella. (Huom. suunnitteilla olevien rakennusten merkintäkohdat arvionvaraisia.) Esimerkkialueen tietoihin on lisätty tulevien kerrostalojen kem²:t (arvio jo rakennettujen rakennusten perusteella). Juuri valmistuneeseen rakennukseen on tällä hetkellä merkitty vain kolme asukasta. Esimerkkialueen tietoihin on lisätty kolmen kerrostalorakennuksen verran väestöä (arvio jo rakennettujen rakennusten perusteella).

Kasvu ja rakentaminen Kasvava Lempäälä Lempäälän kunnan väestömäärä kasvaa yli 400 asukkaalla vuosittain, eli keskimäärin 2 % vuodessa ³ Jos kasvu jatkuu samanlaisena, vuoteen 2040 mennessä Lempäälä on saanut n. 10 000 uutta asukasta 10 000 uutta asukasta edellyttää uutta asuinrakentamista 10 000 as. kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä Alueen nro Pinta-ala m² Väestö edellyttää km² rakentamista 1 66068,77 105 6,29 2 36358,76 340 1,07 3 79728,71 379 2,10 4 132794,96 275 4,83 5 150821,46 117 12,89 6 201854,85 101 19,99 Suurin tarvittava alue 7 105837,39 177 5,98 8 44013,82 311 1,42 9 56199,94 281 2,00 10 74924,13 163 4,60 Lisätarkastelu 11 50865,8531 556 0,91 Pienin tarvittava alue 3 Lähde: Lempäälän kunnan maapoliittinen ohjelma, 27.4.2016

Kasvu ja rakentaminen Suurin Pienin 10 000 uuden asukkaan edellyttämä asuinrakentamisen alue kyseisen alueen väestötiheydellä

Loppusanat: Tilastoalueet, joukkoliikenne ja tiivistäminen Nauhataajaman tilastoalueet Erilaisia analyysejä varten Lempäälän kunnan tekninen toimi on jakanut kunnan alueet tilastoalueisiin. Tämän työn valmistuessa kaikkia alueita ei vielä ollut ehditty nimetä ja tällaiset alueet on merkitty numerolla ja kysymysmerkillä. Joukkoliikenteen laatukäytävä ja nauhataajaman tiivistäminen Tähän analyysiin ei valitettavasti ole ehditty ottaa mukaan joukkoliikenteen reittien ja liikennöintitiheyden tarkastelua. Lempäälän kunnalla on tavoite tiivistää nauhataajamaa bussiliikenteen laatukäytävän varressa. Tämä on hyvä tavoite, sillä tällä hetkellä melko pieni alue nauhataajamasta on riittävän tiiviisti asuttu ylläpitääkseen kannattavaa julkista liikennettä (perustuen YTK:n määritelmään, jonka mukaan Kannattavan joukkoliikenteen edellytyksenä pidetään väh. 20 as./ha asukastiheyttä). Jos julkisen bussiliikenteen halutaan olevan varteen otettava vaihtoehto yksityisautoilulle, on asukkaille pystyttävä tarjoamaan riittävän tiheä pysäkkiverkosto ja tarpeeksi tiheät bussiliikennöinnin vuorovälit. Jos julkisen liikenteen käyttöönotto halutaan tehdä helpoksi vaihtoehdoksi uusille asukkaille, on uusi asuinrakentaminen hyvä sijoittaa toimivien julkisen liikenteen yhteyksien äärelle tai kehittää heikkoa julkista liikennettä jo ennen lisärakentamisen valmistumista.

Loppusanat: palvelut Palvelut Palvelut Lempäälässä sijoittuvat merkittävästi nauhataajaman alueelle. Palvelukeskittyminä Lempäälän keskusta ja Ideaparkin liikekeskus näkyvät vahvasti kartalla. Näiden kahden keskittymän lisäksi Lempäälä haluaa kehittää myös Sääksjärven keskustaa palvelujen keskittymäksi. Keskusten lisäksi on tärkeää, että asukkailla on käytössään tarvittavat lähipalvelut sopivan etäisyyden päässä jokapäiväisestä elämästään. Tämä tukee nauhataajaman kehittämistä tiiviimmäksi, jolloin asukkaat ja lähipalvelut kohtaavat entistä paremmin. Lisääntynyt väestömäärä toivottavasti myös lisää edelleen palvelun tarjontaa nauhataajaman alueella.

Loppusanat: Nauhataajaman esimerkkialueet Nauhataajaman esimerkkialueet Esimerkkialuetarkastelun tarkoitus on tuoda esiin Lempäälän nauhataajamasta löytyviä erilaisia asuinaluetyyppejä. Aluerajauksissa on pyritty ottamaan huomioon asuinaluetyyppien ominaispiirteet. Rakentamisalatarpeen vertailun lähtökohdaksi on otettu alueella tällä hetkellä asuvien ihmisten määrä suhteessa alueen kokoon. Vertailu osoittaa, että samansuuntaisiin asukastiheyksiin on mahdollista päästä keskenään erilaisten asuinalueratkaisujen kautta. Näin ollen esimerkiksi tiivistä asuinrakentamista tai täydennysrakentamista voi toteuttaa monella eri tapaa ja luoda monipuolista asuntotarjontaa ja erityyppisiä asuinalueita.

Mitä vielä? Mahdollisia tulevia tarkasteluja Asukaskysely täydennysrakentamisesta Karttapohjainen kysely esimerkiksi siitä, minne voitaisiin rakentaa uusia asuntoja, minne tarvittaisiin parempia kulkuyhteyksiä ja missä sijaitsevat tärkeät virkistysalueet. Mahdollista selvittää alueita, joiden rakentaminen herättäisi mahdollisimman vähän ristiriitoja Mahdollista priorisoida kehittämisalueita Asukastyytyväisyyskysely Asukkaiden tyytyväisyys asuinalueisiinsa: asuinympäristön arvostukset, syy asua Lempäälässä Lempäälän kunnan ominaispiirteet asukkaan näkökulmasta Mitä ominaisuuksia on syytä vaalia Lempäälää kehitettäessä Julkisen liikenteen saavutettavuus Paikkatietopohjainen tarkastelu julkisen liikenteen pysäkeistä ja vuorotiheyksistä sekä asukkaiden sijoittumisesta Asukkaiden mahdollisuus käyttää julkista liikennettä: onko se varteenotettava liikkumisvaihtoehto? Potentiaaliset lisärakentamisen alueet Paikkatietopohjainen tarkastelu lisärakentamiselle edullisista ja epäedullisista alueista. Tarkasteluun voi valita tärkeäksi katsottuja muuttujia, kuten esimerkiksi maaperän soveltuvuus, maisema- ja luontoarvotiedot, kunnallisen infrastruktuurin olemassaolo, rakentamisen kustannukset, melutekijät, julkisen liikenteen palveluverkko, palvelujen läheisyys ja alueiden kytkeytyminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. On kuitenkin huomioitava, että lisärakentamisella myös luodaan uutta kaupunkirakennetta ja lisärakentaminen voi vaikuttaa osaan edellä mainituista muuttujista.