KASVUSTO-OIREET TUHOLAISET JUURIKASKIRPPA Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset lehdet) näkyy koloja. Kuvat SjT Torjuntatarve: Torjuntakynnys ylittyy, jos kirpat ovat syöneet taimesta toisen sirkkalehden tai kirppoja on vähintään 1 kpl/taimi. Torjunta: Juurikkaalle sallitut tuhoeläinaineet. JUURIKASKÄRPÄNEN Kuvat SjT Oireet: Valkoisia munia rykelmänä lehtien alapinnalla. Noin viikon sisällä munimisesta toukka kaivautuu juurikkaan lehden sisään. Munista kuoriutuvat toukat tekevät syömällä käytäviä lehden sisään ja nämä käytävät ruskistuvat myöhemmin solukoiden kuoltua. Lopulta toukka pudottautuu maahan ja koteloituu, ja siitä kehittyy seuraava sukupolvi. Kasvukauden aikana voi esiintyä useampi sukupolvi. Torjuntatarve: Normaalikeväinä siemenen peittausaine riittää. Torjuntakynnys ylittyy, kun joka kolmannesta kasvista löydetään toukan käytäviä. Aiheuttaa harvemmin suuria satotappioita. Torjunta: Juurikkaalle sallitut tuhoeläinaineet. Muista tarkistaa suojaetäisyys vesistöihin rajoittuvilla lohkoilla valmisteen käyttöohjeista. Pohjavesialueella EI saa käyttää dimetoaattivalmisteita. Sivu 1/12 Päivitetty 16.3.2018
LUDE kevätvioitukset Tuntomerkit: Pituudeltaan noin viisi millimetriä, yleensä vihertävän (tai harmaan) ruskea, pitkät tuntosarvet, selässä kolmio. Oireet: Vioittaa kasvupisteen, jolloin syntyy moninaattinen juurikas. Torjuntatarve: Normaalikeväinä siemenen peittausaine riittää. Torjuntakynnystä ei ole. Riskialueita (metsänlaitapellot, pellonpientareet) kannattaa seurata taimettumisen jälkeen. Torjunta: Juurikkaalle sallitut tuhoeläinaineet. Muista tarkistaa suojaetäisyys vesistöihin rajoittuvilla lohkoilla valmisteen käyttöohjeista. Pohjavesialueella EI saa käyttää dimetoaattivalmisteita. Kuvat SjT LUDE - kesävioitukset Kuva Muntola Oireet: Lehden kärki keltainen ja mutkalla, lehtisuonissa vioituskohtia. Torjuntatarve: Ei ole. Sivu 2/12 Päivitetty 16.3.2018
SYLKIKUORIAINEN Tuntomerkit: Sylkikuoriaisen keskivartalo on oranssi, muuten harmaanmusta. Oireet: Ei vioita juurikkaan lehtiä. Torjuntatarve: Ei aiheuta torjuntatarvetta. Kuva Kivelä GAMMAYÖKKÖSEN TOUKKA Tuntomerkit: Toukka on noin 3 cm pitkä ja väriltään vaaleanvihreä, jossa vaaleat sivujuovat. Kuva Muntola Kuva Heinonen Oireet: Toukka syö sileäreunaisia eri kokoisia reikiä lehtiin. Torjuntatarve: Esiintyy harvoin, sillä lähinnä kulkeutuu hellekesinä tuulien mukana Euroopasta heinäkuussa. Kun havaitset reikiä, niin seuraa tilannetta tarkasti päivittäin ja ruiskuta ajoissa, jos reiät lisääntyvät merkittävästi. Useimmiten reiät lehdissä havaitaan niin myöhään, että yleensä ei enää kannata ruiskuttaa. Torjunta: Juurikkaalle sallitut tuhoeläinaineet. Muista tarkistaa suojaetäisyys vesistöihin rajoittuvilla lohkoilla valmisteen käyttöohjeista. Pohjavesialueella EI saa käyttää dimetoaattivalmisteita Sivu 3/12 Päivitetty 16.3.2018
KASVITAUDIT - SIENTEN AIHEUTTAMAT LEHTITAUDIT RAMULARIA Kuvat Muntola Oireet: Ramularia beticola sienen aiheuttama lehtilaikkutauti, jossa lehtiin muodostuu epämääräisen muotoisia ruskeareunaisia laikkuja, jotka ovat keskiosaltaan vaaleita. Myöhemmin laikut voivat yhdistyä ja koko lehti tuhoutuu. Jos lehtiä tuhoutuu paljon, juurikas kasvattaa tilalle uusia, jolloin sokeripitoisuus laskee. Vaikutus satoon ja varsinkin sokerisatoon on merkittävä, jos tartunta ehtii levitä laajalle ja kasvustoa tuhoutuu. Torjuntatarve: Tarkkailu aloitetaan heinä-elokuun vaihteessa. Kun ensimmäiset Ramularia laikut havaitaan ja sääolosuhteet ovat sienelle suotuisat, eli on sateista ja lehdet sekä maa pysyvät kosteina, ruiskutusta suositellaan tehtäväksi heti. Jollain lajikkeilla on parempi Ramulariansieto. Torjunta: Juurikkaalle sallitut tautiaineet. Ruiskutus ei hävitä oireita, vaan pysäyttää sienen etenemisen. Myös viljelykierto vähentää tautipainetta. PHOMA Kuva Muntola Oireet: Phoma betae sienen aiheuttama lehtilaikkutauti, jossa lehtiin muodostuu melko isoja, pyöreämuotoisia tummanruskeareunaisia laikkuja, jotka ovat myös keskiosaltaan ruskeita. Ei ole vaikutusta satoon. Torjuntatarve: Ei ole. Siemenen peittaus suojaa tainta alkuvaiheessa ja myöhemmin kasvukaudella tautia voidaan havaita vain yksittäisissä kasveissa. Sivu 4/12 Päivitetty 16.3.2018
STEMPHYLIUM Kuva IRS, Hollanti Oireet: Pieniä, epämääräisiä kellertäviä pilkkuja, joiden keskustassa ruskea piste. Vanhetessa pilkut yhdistyvät ja lehdet tuhoutuvat. Torjuntatarve: Ei torjuntatarvetta. Yksittäinen havainto Suomessa. HÄRMÄ Oireet: Härmä on Eryspihe betae sienen aiheuttama tauti, joka leviää ilmassa itiöinä. Voi esiintyä jos loppukesä on sateinen ja lämmin (20 o C) sekä esiintyy yökastetta, jolloin sienirihmasto näkyy lehden pinnalla vaaleana jauhona. Ei vaikutusta satoon, koska esiintyy Suomessa harvoin ja niin myöhään. Torjuntatarve: Torjuntatarvetta ei ole. Sivu 5/12 Päivitetty 16.3.2018
CERCOSPORA Oireet: Cercospora beticola sienen aiheuttama lehtilaikkutauti. Lehtiin muodostuu pieniä, pyöreän muotoisia punaruskeareunaisia pilkkuja. Vaatii esiintyäkseen korkeampia lämpötiloja kuin Ramularia. On Suomessa vielä harvinainen, mutta voi yleistyä ilmaston lämmetessä. Torjuntatarve: Tarkkailu aloitetaan heinä-elokuun vaihteessa. Kun ensimmäiset Cercospora pilkut havaitaan ja sääolosuhteet ovat sienelle suotuisat, eli on sateista ja sekä lehdet että maa pysyvät kosteina ja on lämmintä, ruiskutusta suositellaan tehtäväksi heti. Torjunta: Juurikkaalle sallitut tautiaineet. Ruiskutus ei hävitä oireita, vaan pysäyttää sienen etenemisen. Myös viljelykierto vähentää tautipainetta. Kuvat SjT VERTICILLIUM Kuvat Nordic Beet Research, Ruotsi Oireet: Puolet lehdestä kellastuu ja kasvusto nuutuu. Torjuntatarve: Taudin analysointi vielä keskeneräinen, mutta havaittu Ruotsissa. Sivu 6/12 Päivitetty 16.3.2018
KASVITAUDIT - SIENTEN AIHEUTTAMAT JUURITAUDIT RHIZOCTONIA Kuvat SjT Oireet: Rhizoctonia solani on Basidiomycete-heimoon kuuluva kantasieni. Se elää maassa ja esiintyy pelloilla luontaisesti maalajista riippumatta. Sieni leviää pellolta toiselle helposti maa-aineksen mukana. Sienirihmasto säilyy maassa ja kasvijätteessä eikä häviä, vaikka pellolla ei viljeltäisi sen isäntäkasveja. Torjuntatarve: Riittävän pitkä viljelykierto. RHIZOMANIA Kuva Pests, Diseases and Disorders of Sugar beet Rhizomania: ei tavattu vielä onneksi Suomessa, sillä se on pelätyin kasvitauti. Rhizomania on virustauti (BNYWV), jonka kantaja on maassa elävä Polymyxa betae-sieni. Rhizomania aiheuttaa lehtisuonten kellastumista, vioittaa juurta ja johtojänteet tummuvat. Tunnistaa parhaiten pienestä juuresta, jossa on lukuisia juurihaaroja. Torjuntatarve: Ei ole torjuntamenetelmää, viljelykierto pakollinen. Kaikki lajikkeet on jalostettu Rhizomanian kestäväksi. Sivu 7/12 Päivitetty 16.3.2018
KASVITAUDIT - BAKTEERIEN AIHEUTTAMAT LEHTITAUDIT PSEUDOMONAS Oireet: Mekaanisen vioituksen (esim. raekuuro) aiheuttamien haavapintojen kautta maassa elävä pseudomonasbakteeri pääsee kasvin sisään aiheuttaen tummia, mustia laikuja lehtiin. Sateiset, kosteat olosuhteet keväällä suosivat tautia. Oireet katoavat kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa. Torjuntatarve: Ei ole. KASVITAUDIT - BAKTEERIEN AIHEUTTAMAT JUURITAUDIT RUPI Oireet: Juurikkaan pinnalla kohopintaisia rupilaikkuja, jotka aiheuttavat Streptomyces- eli sädebakteerit. Laikut eivät vaikuta juurikkaan satoon eikä laatuun. Torjuntatarve: Ei ole. Sivu 8/12 Päivitetty 16.3.2018
SÄÄILMIÖT RAEKUUROT Kuva Muntola Oireet: Lehdet repaleiset, reikäiset. Naatit saattavat olla maata myöten. Pari päivää raekuuron jälkeen juurikas on saanut haavapinnat umpeen ja nostaa naatin takaisin pystyyn. Kesällä raesateiden aiheuttamat vioitukset vaikuttavat satotasoon alentavasti riippuen vioituksen voimakkuudesta. PAKKANEN -kevätvioitukset Kuvat Muntola Oireet: Yleensä kevätpakkasvioitusten aikaan juurikkaan taimet ovat sirkkalehtivaiheessa. Vasemmanpuoleinen taimi on mustunut kokonaan kasvupistettä myöden, jolloin taimi ei jää eloon. Oikeanpuoleisen taimen lehtien kärjet ovat mustuneet, mutta kasvupiste on elossa, joten taimi jää henkiin, kunhan sää lämpenee. Uusintakylvön kynnys ylittyy, jos henkiin jääviä taimia on lohkolla keskimäärin alle 2 kpl / metri. Sivu 9/12 Päivitetty 16.3.2018
PAKKANEN -syksyvioitukset Kuvat Muntola Oireet: Juurikas jäätyy osittain tai kokonaan, jolloin solukon väri muuttuu valkeasta kellertävän ruskeahkoksi. Aumassa jäätynyt juurikas alkaa pilaantua sulamisen jälkeen, jolloin mikrobit ja bakteerit hajottavat sokeria ja tuottavat pilaantumistuotteita juurikkaaseen. Pellossa jäätynyt juurikas yleensä palautuu, jolloin väri muuttuu takaisin vaaleahkoksi, mutta juurikas käyttää palautumiseen varastoitua sokeria. Vaikuttaa satoon alentaen sokeripitoisuutta, paitsi jos juurikas on vielä jäässä saapuessaan tehtaalle, silloin se on täysin prosessoitavissa. Jäätynyttä juurikasta ei saa nostaa aumaan, jollei ajovuoro ole noin viikon sisällä (riippuu lämpötilasta). Tarvittaessa ota yhteyttä konsulenttiisi. MUUT GEENIVIRHE Oireet: Lehtivihreä puuttuu, jolloin lehti on valkea. Esiintyy yksittäisinä lehtinä tai koko kasvissa, mutta ei ole vaikutusta satoon. Sivu 10/12 Päivitetty 16.3.2018
KASVINSUOJELUAINEVIOITUKSET SAFARI -vioitus Kuvat Tanner Oireet: Safari-ruiskutus aiheuttaa lehtiin keltaisia laikkuja, jotka helposti voidaan sekoittaa Mangaaninpuutosoireisiin (kts. kuva alta). Oireet häviävät kasvukauden aikana. Kuva Muntola VILJA-AINE -vioitus Huom. Toisen kasvilajin kasvinsuojeluaineet voivat kulkeutua pitkänkin matkan tuulen mukana tai huonosti pestyn kasvinsuojeluruiskun kautta. Vaikutus satoon riippuu käytetyistä aineista ja ainemääristä. Oireet: Lehtisuonet muuttuvat ruskeiksi ja lehdet kuolevat hiljalleen kokonaan. Sivu 11/12 Päivitetty 16.3.2018
VILJAN HORMOONIVALMISTE -vioitus Kuva Muntola Oireet: Lehdet kipristyvät ja liimaantuvat toisiinsa, selvästi nähtävillä kasvuhäiriöitä. Huom. Myös Tramatin (etofumesaatti) suurempi käyttömäärä voi aiheuttaa saman ilmiön. LIIAN VAHVA TANKKISEOS -vioitus Oireet: Lehdet kiertyvät rullalle ja niiden reunassa on polttovioituksia. Oireet häviävät kasvukauden aikana. Kuvat SjT Sivu 12/12 Päivitetty 16.3.2018