Hanke 4313 Opinmäki Hankesuunnitelma 23.4.2012 Kuva: Arkkitehtitoimisto Esa Ruskeepää Oy E s p o o n k a u p u n k i T i l a k e s k u s - l i i k e l a i t o s T a l o n s u u n n i t t e l u
2 Opinmäen sijainti
3 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto hankkeesta... 5 1.1 Hankkeen perustiedot... 7 1.2 Hankesuunnitelman laadinta... 9 2 Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset... 10 2.1 Hankkeesta tehdyt aikaisemmat päätökset... 10 2.2 Hankkeesta tehdyt selvitykset... 11 2.2.1 Liikenneselvitys... 11 2.2.2 Alustavat pohjatutkimukset... 11 2.2.3 Yleinen arkkitehtuurikilpailu... 11 3 Hankkeen perustelut... 12 3.1 Tarpeellisuus ja kiireellisyys... 12 4 Rakennuspaikka... 12 4.1 Sijainti ja hallinta... 12 4.2 Kaava- ja kiinteistötiedot... 12 4.3 Tontin ympäristö... 12 4.4 Tontin ominaisuudet... 13 4.4.1 Maaperä... 13 4.4.2 Perustaminen... 13 4.5 Tontin rakennuskanta... 14 4.6 Liikenne ja paikoitus... 14 4.7 Kadut ja kunnallistekniikka... 14 4.8 Rakentamisen vaiheet... 15 5 Suunnittelutavoitteet... 15 5.1 Yleiset tavoitteet... 15 5.2 Tilaryhmäkohtaiset suunnitteluohjeet... 17 5.3 Ulkoalueiden suunnittelu... 21 5.4 Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet... 22 5.5 Kestävän rakentamisen tavoitteet... 22 5.6 Kaupunkikuvalliset tavoitteet... 23 5.7 Tilatavoitteet ja tilaohjelma... 24 5.8 Rakennustekniset tavoitteet... 24 Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet... 24 5.9 LVIA -tekniset tavoitteet... 24 5.9.1 Yleistä... 24 5.9.2 Lämmitys ja kylmiöt... 25 5.9.3 Vesijohdot ja viemärit... 26 5.9.4 Ilmanvaihto... 26 5.9.5 Rakennusautomaatio... 27 5.9.6 Huoltokirja... 27 5.10 Sähkötekniset tavoitteet... 27 5.10.1 Yleistä... 27 5.10.2 Sähkötilat ja -jako... 27 5.10.3 Valaistus ja pistorasiat... 28 5.10.4 Tietoliikennejärjestelmät... 28
4 5.10.5 Turvallisuusjärjestelmät... 29 5.10.6 Merkinantojärjestelmät... 29 6 Hankkeen laajuustavoitteet... 30 7 Hankkeen kustannustavoitteet... 30 7.1 Rakennuskustannusennuste... 30 7.2 Käyttökustannusennuste... 30 7.3 Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste... 30 8 Rahoitus, toteutus ja aikataulu... 31 9 Tarvittavat toimenpiteet... 31 9.1 Hankkeen käynnistäminen... 31 9.2 Hankkeeseen liittyvät muut toimenpiteet... 31 9.3 Tiedotus... 31
5 1 Yhteenveto hankkeesta Hankkeen nimi on Opinmäki. Hankenumero on 4313. Opinmäen rakennuttaa KOy Opinmäen Kampus niminen Espoon kaupungin kokonaan omistama kiinteistöyhtiö. Opinmäki rakennetaan Suurpeltoon. Suurpellosta muodostuu seuraavan kymmenen vuoden aikana uusi innovatiivinen asuin-, koulutus- ja yritysympäristö. Opinmäellä on keskeinen merkitys Suurpellon yhteisön luomisessa. Opinmäki on tulevaisuuden oppimisympäristö, joka tarjoaa oppimisen iloa ja virikkeellistä vapaa-aikaa kaikenikäisille. Opinmäessä opiskelun lähtökohtana on tutkivan oppimisen malli, jossa oppiminen on tutkimusprosessi ja oppijalla on aktiivinen rooli tiedon jäsentämisessä ja tuottamisessa. Rakennus ja ulkotilat toimivat tutkivan oppimisen kohteina ja välineinä. Espoon kaupunki järjesti Opinmäen suunnittelusta yleisen 22.8-25.11.2011 Yleisen suunnittelukilpailun. Kilpailun tarkoituksena oli löytää Opinmäen toteuttamiseksi kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu, jossa toiminnalliset, esteettiset ja teknistaloudelliset tavoitteet on ratkaistu tasapainoisesti. Opinmäen suunnittelutoimeksianto annettiin kilpailun voittaneen ehdotuksen tekijälle. Opinmäki suunnitellaan kokonaisvaltaisen kestävän rakentamisen esimerkkikohteeksi. Opinmäen hankkeessa käytettävät ympäristökriteerit perustuvat kansainvälisen ISO 21929 - standardiehdotuksen keskeisiin näkökulmiin. Tarkasteltavat kestävän rakentamisen näkökulmat ovat palvelujen saavutettavuus, esteettinen laatu, maankäyttö, tontin ja rakennuksen esteettömyys, päästöt ilmaan, uusiutumattomien resurssien käyttö, veden kulutus, jätteiden syntyminen, sisäolosuhteet, turvallisuus, käytettävyys, muuntojousto, kustannukset ja ylläpidettävyys. Opinmäki rakennetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan tilat Espoon kansainväliselle koululle ja suomenkieliselle peruskoululle, suomen- ja englanninkielisen päivähoidon tilat sekä Matinkylän suuralueen liikuntahalli. Kuntalaiskäyttöä varten tulee kirjasto sekä kahvila; kaikki Opinmäen tilat palvelevat myös kuntalaisia. Toisessa vaiheessa rakennetaan omat tilat nuorisopalveluille, työväenopistolle ja asukaspuistolle. Opinmäki suunnitellaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti toimivaksi. Kestävä kehitys on osa oleellinen osa Opinmäen toimintakulttuuria, kiinteistönkäyttöä ja ylläpitoa. Tämä hankesuunnitelman koskee Opinmäen 1. vaihetta. Kiinteistön käyttäjinä 1. rakennusvaiheessa ovat suomenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköt sekä liikuntapalvelut sekä kaupunginkirjasto. Englanninkielisen päivähoidon toteuttaa yksityinen palveluntuottaja. Opinmäen korttelissa 21952 on vireillä asemakaavan muutos. Osoite on Lillhemtintie 2, 02200 Espoo. Kortteli on Espoon kaupungin omistuksessa. Asemakaavamuutoksen mukaan korttelin 21052 kaavamerkintä on YO-1; Yleisten rakennusten korttelialue. Rakennusoikeus on 25000 k- m 2. Alueelle saa rakentaa rakennusoikeuden
6 lisäksi 250 k-m 2 suuruisen asukaspuiston. Rakennuksen voi kaavan mukaan olla II-V kerroksinen. Hankkeen laajuustavoitteet ovat hyötyala 1. vaiheessa 10342hym 2 ja 2. vaiheessa 3684 hym 2 ja bruttoala 16 700 brm 2 sekä tilavuus 78 110m 3. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään arkkitehtonisin ratkaisuin, muuntojoustavuudella, hyvällä lämmöneristävyydellä ja tiiveydellä, ilmanvaihdon energiatehokkuudella sekä suunnittelemalla kiinteistö helposti huolettavaksi ja ylläpidettäväksi. Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) sekä vaikeasti vaihdettavien sekundääristen rakennusosien osalta 100 vuotta. Hankesuunnitelman tavoitehinta on 50,00 M (2994 /brm 2 ) ilman alv, kustannustaso 1/2012, Haahtela indeksi 83,0 KL. Hanke tullaan rahoittamaan pääosin kaupungin KOy Opinmäen Kampukselle takaamalla lainalla. Niiltä osin kun koulukampus tulee palvelemaan Suurpellon aluetta, siihen käytetään taseyksikön maankäyttösopimustuloja vähintään 10 milj. euroa. Opinmäen arvioitu toimitilavuokra on 4 347 t /vuosi ilman alv. ja henkilöstö- ja toimintomenoihin n. 3420 t /vuosi eli käyttökustannusennuste on yhteensä 7767 t /vuosi ilman alv. Ensikertainen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on 2 483 t ilman alv. Hankkeen on määrä valmistua toukokuussa 2015 ja rakennus otetaan käyttöön elokuussa 2015. Liite 1: Lomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Tilaohjelma Liite 4: Asemakaava ja määräykset Liite 5: Alustava perustamistapaselvitys Liite 6: Tavoitehinta-arvio Liite 7: Kestävän rakentamisen kriteerit Liite 8: Palkintolautakunnan kehittämisohjeet voittaneelle ehdotukselle
7 1.1 Hankkeen perustiedot Hankkeen numero 4313 Kohteen nimi Opinmäki Käyttäjät 1. vaihe: Espoon kaupunki, Suomenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksikkö, liikuntapalvelut, kaupunginkirjasto, Espoo Catering Kiinteistön omistaja + hallinta KOy Opinmäen Kampus Kortteli 21052 Kaupunginosa 21 Henttaa Kiinteistötunnus 447-3-126, 447-3-126M6 Tontin pinta-ala 37050 m² Tontin rakennusoikeus 25000 + 250(asukaspuisto) k-m 2 Osoite Lillhemtintie 1, 02200 Espoo Asemakaava Hyväksytty KV 11.9.2006, Opinmäen kortteliin viereillä kaavamuutos Kaavamerkintä YO-1; Yleisten rakennusten korttelialue Tarveselvitys Hyötyala 17.6.2010 Suomenkielinen varhaiskasvatusja opetuslautakunta 24.8.2010 Kulttuurilautakunta 22.9.2010 Nuorisolautakunta (Päätti, Opinmäen 1. vaiheessa ei nuorisotoimelle tule omia tiloja) 23.9.2010 Liikuntalautakunta 1. vaihe 10342 hym 2 + 280 hym 2 katettu sisäpiha (+ kylmät tilat 115m 2 ) 2. vaihe 3684 hym 2 Bruttoala 1. vaihe 16700 brm 2 (+ kylmät tilat ) 2. vaihe 6000 brm 2 Laskennallinen huoneistoala (0,85 x brm2) 1. vaihe: 14195 htm 2 2. vaihe: 5100 htm 2 Kerrosluku II-V Rakennuksessa tapahtuva toiminta suomenkielinen ja kaksikielinen perusopetus, kansainvälisen koulun englanninkielinen perusopetus, suomenkielinen varhaiskasvatus,
8 Oppilaspaikat englanninkielinen päivähoito, koulujen liikunnanopetus, urheiluseurojen toiminta ja kuntalaisten liikuntaharrastus, kirjastopalvelut ja muu kuntalaisten opiskelu ja harrastustoiminta suomenkielisen ja kansainvälisen koulun laskennallinen oppilasmitoitus on yhteensä noin 1000 oppilaspaikkaa Päivähoitopaikat -suomenkielinen päivähoito 87 laskennallista hoitopaikkaa (sisältää esiopetuksen) -englanninkielinen päivähoito 21 laskennallista hoitopaikkaa Henkilökuntamäärä Opinmäen henkilökunta 1. vaiheessa on yht. 100-110 henkilöä Aikataulu Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään helmikuussa 2012. Projektinjohtourakkasuunnitelmat valmistuvat tammikuun lopussa 2013. Rakentaminen alkaa kesäkuussa 2013 ja valmistuu toukokuussa 2015. Rakennus otetaan käyttöön elokuussa 2015. Tarveselvityksen kustannusennuste 43 milj. (ilman alv), kustannustaso 06/2010; Haahtela ind. 77 KL. Tarveselvityksen jälkeen, käyttäjä on tarkastanut tilaohjelmaa niin, että 1. vaiheen laajuus on kasvanut 9 500 hym 2 :stä hankesuunnitteluvaiheessa 10 342 hym 2 :iin. Hankesuunnitelman tavoitehinta-arvio/ kattohinta 50 milj., 2994 /brm 2 (ilman alv), kustannustaso 01/2012; Haahtela ind. 83,0 KL
9 1.2 Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talotuotanto vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot. Tilakeskus -liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI hankesuunnitelman kokoaminen rakennetekniikka lvia-tekniikka sähkötekniikka kustannussuunnittelu energiatehokkuustavoitteet Juha Iivanainen Pertti Hakamäki Jaana Saira Pirjo Kurttila Sari Kinnunen Tiina Sekki Tekninen keskus, Geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C, PL 41 02070 ESPPON KAUPUNKI pohjarakenteet Sivitystoimi Tilat- ja alueet yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 31, 02070 ESPOON KAUPUNKI Espoon Catering-liikelaitos/ asiantuntijapalvelut PL 5111, 02070 ESPOON KAUPUNKI Kuultu seuraavia asiantuntijoita: Tekninen keskus, Viheralueet Virastopiha 2 C, PL 41, 02070 ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus, Asemakaavayksikkö Kirkkojärventie 6B, PL 43, 02070 ESPOON KAUPUNKI Matti Kaurila Sinikka Sorvari Leena Kangas Eija Riikonen Kaisa Peltonen Ilpo Salonen Anne-Marie Rapo Monica Gentz Johanna Andsten Leena Ihalainen Sari Knuuti Kalle Leppänen Marjut Huvinen Sirpa Sivonen
10 Janne Marttinen 2 Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset 2.1 Hankkeesta tehdyt aikaisemmat päätökset 21.3.2007 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaosto päätti, että Opinmäkeen rakennetaan tilat suomen-, englannin- ja ruotsinkielistä perusopetusta sekä päivähoitoa ja asukaspuistoa varten. 14.2.2007 Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Opinmäen tarveselvityksen Opinmäen tarveselvitys käsiteltiin vuonna 2007 sivistystoimen lautakunnissa sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Käyttäjälautakunnat hyväksyivät kukin omalta osaltaan tarveselvityksen. Eräät lautakunnat tekivät muutos- ja kehittämisehdotuksia päätöksen yhteydessä. Pienten opinmäestä on laadittu alustava hankesuunnitelma 3.12.2008. 5.9 2008 on myös laadittu Opinmäki, Käyttäjien tavoitteet hankesuunnitelmassa, joka nyt on tarkoitus päivittää. Opinmäen 1. vaiheen tarveselvitys Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakuntalautakunta hyväksyi tarveselvityksen 1.6.2010 2010. Lautakunta muutti esityslistan selostusosassa esitettyjä tarveselvityksen mitoitusperusteita siten, että tilat mitoitetaan kansainvälisen koulun kolmen luokkasarjan lisäksi alakoulu yhden luokkasarjan sekä kaksikielinen yläkoulu kahden luokkasarjan mukaan. Tämän mukaan koulun mitoitus kasvoi yhdellä luokkasarjalla luokka-asteita 7-9, mikä on otettu huomioon tarkistettaessa huonetilaohjemaa arkkitehtikilpailua varten. Hankesuunnitelman huonetilaohjelma on tehty 5-sarjaisen yläkoulun mukaan. Tiloihin sisältyvät auditorio ja kirjasto, jotka palvelevat myös kuntalaisia sekä suuralueen iso liikuntahalli koulujen liikunta tilaksi ja kuntalaiskäyttöön. Varhaiskasvatuksen tilat mitoitetaan yhdelle englanninkieliselle ja 5 suomenkieliselle ryhmälle, joihin sisältyy esiopetus. Kulttuuritoimen, työväenopiston ja nuorisotoimen omat tilat sekä asukaspuisto jäävät 2. vaiheeseen. Koulutilojen laajennukset, kulttuuripalveluiden, työväenopiston ja nuorisopalveluiden omat tilat sekä asukaspuisto toteutetaan hankkeen 2. vaiheessa. Tarveselvityksen muutoksen ovat hyväksyneet: 17.6.2010 Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 16.6.2010 Svenska dagvårds- och utbildningsnämden (päätti, että ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja perusopetus jäävät pois Opinmäestä) 24.8.2010 Kulttuurilautakunta 22.9.2010 Nuorisolautakunta (Päätti, Opinmäen 1. vaiheessa ei nuorisotoimelle tule omia tiloja) 23.9.2010 Liikuntalautakunta
11 Kiinteistö Oy Opinmäen Kampus: Kaupunginhallitus on 7.3.2011 perustanut kaupungin kokonaan omistaman osakeyhtiön, jonka taseeseen Opinmäen koulu tullaan rakentamaan. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin 15.6.2011. Hanke tullaan rahoittamaan pääosin kaupungin KOy Opinmäen Kampukselle takaamalla lainalla. Niiltä osin kun koulukampus tulee palvelemaan Suurpellon aluetta, siihen käytetään taseyksikön maankäyttösopimustuloja vähintään 10 milj. euroa. 2.2 Hankkeesta tehdyt selvitykset 2.2.1 Liikenneselvitys On laadittu selvitys Opinmäen liikennejärjestelyt, toimenpideselvitys, 29.05.08 / Ramboll. 2.2.2 Alustavat pohjatutkimukset Tontista on laadittu alustava perustamistapaselvitys, 12.05.08 / Geotekniikkayksikkö 2.2.3 Yleinen arkkitehtuurikilpailu Espoon kaupungin Tilakeskus liikelaitos järjesti yleisen arkkitehtuurikilpailun Opinmäen suunnittelusta 22.8-25.11.2011. Kilpailun tarkoituksena on löytää Opinmäen toteuttamiseksi kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja toteutuskelpoinen ratkaisu, jossa toiminnalliset, esteettiset ja teknis-taloudelliset tavoitteet on ratkaistu tasapainoisesti. Opinmäessä kestävän kehityksen ratkaisut sekä toimintatavat ovat osa rakennuksen päivittäistä toimintaa ja rakennuksesta on tarkoitus suunnitella kokonaisvaltaisen kestävän rakentamisen esimerkkikohde. Ensimmäisen vaiheen kustannustavoitteeksi asetettiin 50 milj., jota ei voida ylittää. Kilpailuun saapui 41 ehdotusta. Palkintolautakanta teetti kuudesta ehdotuksesta kustannustaloudellisen tarkastelun. Laskennassa mukana olleista kuudesta ehdotuksesta yksi todettiin sellaiseksi, että kustannustavoite ei toteudu. Muut laskennassa olleet ehdotukset (mukaan lukien 1. ja 2. palkinnon saaneet ehdotukset) ovat kehitettävissä siten, että kustannustavoitteessa pysytään. Palkintolautakunta valitsi yksimielisesti kilpailun voittajaksi kilpailuehdotuksen Mäkin opin, jonka tekijä on Arkkitehtitoimisto Esa Ruskeepää. Palkintolautakunta päätti suositella suunnittelutehtävän antamista ehdotuksen Mäkin opin tekijälle edellyttäen, että ehdotuksen jatkosuunnittelussa huomioidaan palkintolautakunnan Opinmäen yleisen suunnittelukilpailun arvostelupöytäkirjaan kirjaamat kehittämisohjeet. Mäkin opin ehdokseen liittyi avoin sisäpiha n. 280m 2, jonka palkintolautakunta edellyttää jatkosuunnitteluohjeissaan katettavan. Liite 8: Palkintolautakunnan kehittämisohjeet voittaneelle ehdotukselle
12 3 Hankkeen perustelut 3.1 Tarpeellisuus ja kiireellisyys Kansainvälisen koulun oppilasmäärä kasvaa ja se siirtyy yksiin tiloihin kolmesta eri toimipisteestä. Suurpellon suomenkielisille lapsille tarjotaan lähikoulu ja alle kouluikäisille varhaiskasvatusta. 4 Rakennuspaikka 4.1 Sijainti ja hallinta Opinmäki sijoitetaan kortteliin 21052 YO-1. Rakennuspaikka on kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. Opinmäen kortteliin laaditaan parhaillaan asemakaavamuutosta, joten alueelle ei ole laadittu tonttijakoa. Tontin pinta-ala on 37050m². 4.2 Kaava- ja kiinteistötiedot Alueella on voimassa kaupungin valtuuston 11.9.2006 hyväksymä Suurpelto I asemakaava. Alue on asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten kortteli-, lähivirkistys-, katu sekä suojaviheraluetta. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle on rakennusoikeutta 20000 k-m 2 ja rakentaa saa kolmeen kerrokseen. Opinmäen kortteliin on vireillä asemakaavan muutos. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa koulu hankkeelle riittävä määrä rakennusoikeutta ja muuttaa pikaraitiotien linjausta. Pikaraitiotien linjausmuutoksella parannetaan alueen joukkoliikenteen saavutettavuutta. Lisäksi asemakaavan muutoksessa osoitetaan tulvapenger hulevesivahinkojen estämistä varten. Asemakaavaluonnoksessa tontin kaavamerkintä on YO-1: Yleisten rakennusten korttelialue. Rakennusoikeus on 25000 k-m 2 ja suurin sallittu kerroskorkeus on II-V. Alueelle saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi 250 k-m 2 suuruisen asukaspuiston. Osa koulun ulkotiloista ja urheilukentistä voidaan sijoittaa Storhemtinpuiston puolelle kaavaalueiden rajasta huolimatta. Liite 4: Asemakaavamuutos ja määräykset 4.3 Tontin ympäristö Kortteli sijaitsee Suurpellon alueen ensimmäisen rakennusvaiheen (Suurpelto I) pohjoisosassa Henttaanaukion reunalla. Henttaanaukio toimii Henttaan puistokadun päätteenä. Korttelia rajaa etelässä Lillhemtintie ja idässä Likusterikatu sekä Likusteripolku. Muilta osin kortteli rajautuu vapaamuotoisesti Storhemtinpuistoon. Lillhemtintien eteläpuolella sijaitsevalle YL-1 -korttelialueelle on rakenteilla Suurpellon päiväkoti, jonka suunnittelusta järjestettiin yleinen suunnittelukilpailu vuonna 2008. Suurpellon päiväkoti valmistuu kesällä 2013 ja otetaan käyttöön elokuussa.
13 Länsi- ja pohjoisosalla kortteli 21052 rajautuu Storhemtinpuistoon. Kilpailualueen pohjoispuolella aukeaa kulttuurihistoriallisesti arvokas peltomaisema, jota rajaavat kallioiset metsäselänteet. Osa alueesta on ollut viljelykäytössä jo 1700-luvulta lähtien. Storhemtinmäki on laajan avoimen puistoalueen tärkeä maamerkki. Kylämäen vanhasta asutuksesta on jäljellä rakennusten perustuksia ja komea pihapuusto. Storhemtin kylämäeltä kaakkoon päin lähtevä tien linjaus on mahdollisesti keskiajalta. Storhemtin mäestä pohjoiseen sijaitsevan Gerkin kylämäen (nykyisen Gerkin kartanon) alueella on edelleen vanhaa rakennuskantaa ja kulttuurikasvillisuutta. Stensin kylämäeltä voi mahdollisesti löytyä vanhaa kulttuurikasvillisuutta keskiaikaisten asutuskerrostumien ohella. Storhemtinpuiston toiselle puolelle kilpailualueesta luoteeseen päin kaavoitetaan asuinpientaloja sekä varaus päiväkodille (Suurpelto V). Sekä puistosuunnitelmassa että kaavan havainnekuvassa on esitetty, että koulun urheilukentät ja muut ulkotilat voivat sijoittua osittain Storhemtinpuiston puolelle. Puistossa sijaitsevan, ulkoilureittinä toimivan Piilipuunpolun länsipuolella kulkee Henttaanpuro, jonka uoman uusi linjaus on esitetty puistosuunnitelmassa. 4.4 Tontin ominaisuudet Geotekniikkayksikkö on alustavasti selvittänyt kartta-aineistojen ja pohjatutkimusarkiston tietojen perusteella rakennettavuusolosuhteita suunniteltavan Opinmäen rakennuspaikalla. 4.4.1 Maaperä Alustava perustamistapaselvitys on laadittu. Rakennusalue on vanhaa peltomaata. Kasvukerroksen alapuolella on 8.23 m paksu pehmeikkökerros. Sen yläosa on enimmillään 9 metrin syvyyteen liejua ja liejuista savea. Pehmeikön alapuolella alkaa moreenikerrostuma, johon painokairaukset ovat pysähtyneet 10,4 25 metrin syvyyteen maanpinnasta. Irtomaa-ainekset ovat routivia. Alueella ei ole Espoon ympäristökeskuksen mukaan tontin toimintahistorian mukaan syytä epäillä maaperän pilaantumista. Pohjaveden pinta on alueella sijaitsevissa pohjaveden havaintoputkissa todettu ajoittain paineelliseksi. Alueen kallioperä ei ole erityisen radonpitoista ja eristävä pehmeikkökerros on paksu, mutta siitä huolimatta voi rakentamisen yhteydessä esiintyä radonia. 4.4.2 Perustaminen Rakennus perustetaan tukipaaluja käyttäen kantavan moreenimuodostuman varaan. Paalutuksessa on huomioitava maa-aineksen sulfidipitoisuus ja paalujatkosten tarve. Alapohjat tehdään kantavina. Perustukset varustetaan routasuojauksella. Ympäröivät katualueet on suunniteltu korkoihin +6.70 +7.50. Tontin maanpinta nostetaan ympäröivien katujen tasalle. Tämä edellyttää maapohjan vahvistamista syvästabiloinnilla. Puiston puolella sijaitseva Piilipuunpolku on korossa +5.80. Piha- ja liikennealueiden tasaus on suunniteltava siten, että luonnollinen pintakuivatus toteutuu. Putkijohdot perustetaan syvästabiloinnin varaan tai paalutetaan. Huonojen pohjaolosuhteiden johdosta tasaisellakin alueella yli metrin syvyiset kaivannot
14 edellyttävät stabiliteettitarkastelua. Katujen läheisyydessä kaivannot on todennäköisesti tehtävä tuettuina. Kellarikerroksen rakentaminen ei huonojen pohjaolosuhteiden takia ole taloudelliset tekijät huomioon ottaen mahdollista. Liite 5: Alustava perustamistapaselvitys 4.5 Tontin rakennuskanta Tontilla ei ole olemassa olevia rakennuksia. 4.6 Liikenne ja paikoitus Suurpellossa painotetaan julkisen liikenteen merkitystä ja Opinmäkeen saavutaan eri tavoin - jalan, pyörätuolilla, lastenvaunujen tai rollaattorin kanssa, autolla, mopolla, pyörällä. Koulun ja päiväkodin saattoliikenteen osalta on varauduttava siihen, että osa lapsista tuodaan Opinmäkeen autolla. Lasten saattoliikenteen tulee olla sujuvaa ja turvallista. Lilhemtintieltä ajoyhteys tontille järjestetään LP-alueen kautta. Toinen ajoneuvoliittymä tehdään Likusterikadulta tai Likusteripolulta. Likusterikadulle ja -polulle rakennetaan pikaraitiotie tulevaisuudessa. Ennen pikaraitiotien rakentamista Likusteripolku voidaan maisemoida, mikäli tonttiyhteyttä ei sijoiteta sen alueelle. Muuta ajoneuvoliikennettä kuin mahdollista tontille ajoa ja pikaraitiotietä ei Likusteripolulle tule. Ajoneuvoliittymät tontille rakennetaan Lillhemtintielle LP-alueen kautta ja Likusterikadulle riittävän etäälle Henttaanaukion risteysalueesta. Saatto- ja huoltoliikenne sekä kevytliikenne erotetaan tontilla toisistaan. Koulun huoltoliikenteen reittien tulee olla selkeitä ja turvallisia. Rakennus huolletaan huoltopihankautta 12 m pitkällä kuorma-autolla päivittäin. Liikuntakentille järjestetään kenttien kausittaiseen ylläpitoon liittyvä turvallinen huoltoajoneuvoyhteys. Pelastusajoneuvoreittien mitoituksessa huomioidaan nostokoriautojen mitoitus. Autopaikkoja tulee sijoittaa tontille asemakaavan mukaan vähintään 1 ap / 200 km 2. Lähtökohtana on kuitenkin, että henkilökunnalle ja muille käyttäjille osoitetaan 100 autopaikkaa Opinmäen tontilla. Opinmäen tontin viereinen LP-korttelialue on varattu yleiselle pysäköinnille eikä sille sijoittuvia autopaikkoja lasketa mukaan edellä mainittuun autopaikkamäärään Polkupyörä- ja mopopaikkoja varataan riittävä määrä koulun tontille. 4.7 Kadut ja kunnallistekniikka Kiinteistö liitetään kunnallistekniseen verkkoon. Opinmäen vaatimaa kunnallistekniikkaa ei ole vielä rakennettu eikä myöskään tonttia rajaavia Likusterikatua eikä Lillhemtintietä. Katurakentaminen jatkuu näiltä osin tämän vuoden aikana. Rakennus liitetään alueelliseen imujätejärjestelmään. Ulkona sijaitsevaan jätteenkeruupaikkaan sijoitetaan syöttöaukot biojätteelle, sekajätteelle ja keräyspaperille, yhteensä kolme syöttöaukkoa. Syöttöaukoista jätteet kulkevat maan alle sijoitettua putkistoa pitkin alipaineen avulla jäteterminaaliin.
15 4.8 Rakentamisen vaiheet Opinmäki toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan varhaiskasvatuksen tilat sekä suomen- ja englanninkielisen perusopetuksen tilat pääosin. Näihin tiloihin liittyvät ruokasalit, alueellinen liikuntahalli, kirjasto, taito- ja taidetilat sekä auditorio mitoitetaan ja varustetaan myös monipuolisia kuntalaispalveluja sekä aikuisopiskelu- ja harrastustoimintaa varten. Toisessa vaiheessa laajennetaan perusopetuksen ja hallinnon tiloja, lisätään liikunta- ja ruokailutiloja sekä rakennetaan tiloja työväenopistolle, nuorisopalveluille ja asukaspuistolle. Ensimmäisen rakennusvaiheen lisäksi ehdotussuunnitteluvaiheessa (L1) esitetään laajennusmahdollisuus toiselle rakennusvaiheelle. Toisen rakennusvaiheen tilat eivät muodosta erillistä kokonaisuutta, vaan ne liittyvät toiminta-alueittain ensimmäisen rakennusvaiheen tiloihin. Yhtenä vaihtoehtona tämän toteuttamiselle on, että toisen rakennusvaiheen yhteydessä ensimmäisen rakennusvaiheen tiloja muunnetaan osittain uusiin käyttötarkoituksiin, jotta kokonaisuudesta muodostuu toimiva, kun rakennuksen pinta-ala kasvaa. 5 Suunnittelutavoitteet 5.1 Yleiset tavoitteet Opinmäki on 1. vaiheessa sekä yhtenäinen peruskoulu ja päiväkoti että monipuolinen vapaaajan keskus. Se on avoin ja yhteistyöhön perustuva kohtauspaikka, jonka tilat ovat kaikkien alueen asukkaiden ja toimijoiden käytössä. Rakennuksessa on laaja valikoima Espoon sivistystoimen palveluja eri-ikäisille kuntalaisille. Yksi keskeinen käyttäjäryhmä on lakisääteistä taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset. Tilat ja välineet ovat käytettävissä myös järjestöjen ja yhdistysten sekä kuntalaisten omaehtoiseen toimintaan. Opinmäen tilakokonaisuuden tulee saada monet toimijat, toimintatavat ja -muodot sopimaan yhteen ja kehittymään yhteistyössä keskenään ja muiden Suurpellon toimijoiden kanssa. Vuorovaikutusta ja yhteistyötä on myös kansainvälisesti sekä tietotekniikan avulla että vierailuina ja aitona kohtaamisena. Rakennus ja ulkoalueet itsessään toimivat tutkivan oppimisen kohteina ja välineinä. Arkkitehtoniset ja tekniset ratkaisut havainnollistavat konkreettisesti matemaattisia, fysikaalisia, teknisiä ja taiteellisia ilmiöitä ja käsitteitä. Suuren, kahdessa vaiheessa rakentuvan rakennuskokonaisuuden sisäisen liikenteen ratkaisuihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tilat tulee sijoittaa selkeäksi kokonaisuudeksi enintään viiteen kerrokseen. Rakennuksen monikerroksisuus tuo mahdollisuuksia avata näkymiä eri kerrosten ja tilojen välille sekä pitää kulkuyhteyksien pituudet kohtuullisina. Rakennuksen massoittelussa tulee huomioida myös vaikeat perustamisolosuhteet sekä energiatehokkuustavoitteet. Rakennus varustetaan kahdella tai kolmelle henkilö- ja tavarankuljetukseen soveltuvalla hissillä sekä tarvittaessa nostimilla esteettömän kulun järjestämiseksi. Rakennuksen sisä- ja ulkopuoliset huoltoreitit suunnitellaan turvallisiksi, sujuviksi ja tehokkaiksi. Oppilaat liikkuvat eri kerroksiin pääsääntöisesti portaita pitkin.
16 Esteettömyys laaja-alaisena periaatteena sekä turvallisuus tulee ottaa huomioon kaikissa ratkaisuissa. Opinmäen turvallisuussuunnittelussa tehdään yhteistyötä Laureaammattikorkeakoulun turvallisuuskoulutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Suunnittelussa huomioidaan mm. turvallisuuden, poistumisteiden ja valvonnan kannalta tilapäisen majoittumisen mahdollisuus luokkatiloissa esim. suurten liikunta ja kulttuuritapahtumien yhteydessä. Kohteen suunnittelu toteutetaan tietomallipohjaisena erikseen tarkennetussa laajuudessa. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. Pääsuunnittelijan vaativuusluokka on AA. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on AA. Rakennesuunnittelun projektinvetäjän pätevyys on oltava vaatimusluokkaa AA betonirakenteiden osalta. TOIMINTA OPINMÄESSÄ Opinmäessä on toimintaa viikon jokaisena päivänä sekä kesäisin että talvisin. Ympärivuotisessa käytössä ovat ainakin päiväkodin tilat keittiö- ja ruokailutiloineen, liikuntatilat, taito- ja taidetilat, kirjasto sekä hallintotilat. Toisessa rakennusvaiheessa toteutettavat asukaspuiston, nuorisotoimen ja työväenopiston tilat ovat myös käytössä vuoden ympäri. Tavoitteena on, että kaikkia tiloja voidaan käyttää tarpeiden mukaan tai rajata pois käytöstä iltaisin, viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina. Opinmäen arkipäivän ohella tiloissa järjestetään suuria tapahtumia ja juhlia ja myös pienempiä tapaamisia ja tilaisuuksia. Suomenkielinen peruskoulu on alueen lähikoulu. Kansainväliseen kouluun tullaan laajemmalta alueelta. Kansainvälisessä koulussa käytetään International Baccalaureate (IB) - järjestön Primary Years Programme (PYP) ja Middle Years Programme (MYP) - opetusohjelmia. PYP on 3 12 -vuotiaille ja MYP 11 16 -vuotiaille suunnattu opetusohjelma. IB -opetusohjelmille keskeistä on mm. oppilaista lähtevä, tutkiva ja omia tietoja ja taitoja rakentava aktiivinen lähestymistapa sekä kokonaisvaltainen oppiminen. Opinmäessä opiskellaan aihekokonaisuuksien pohjalta. Oppiminen tapahtuu välillä opettajan ohjauksessa, välillä itsenäisesti ja ryhmissä tutkien ja kokeillen tai leikinomaisesti puuhaten ja liikkuen. Jokainen kuuluu omaan päiväkoti- tai opetusryhmäänsä, mutta sen ohella varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa muodostetaan yhteisiä projekteja ja toimintaryhmiä yhdistäen ikäryhmiä, luokka-asteita sekä suomen- ja englanninkielistä toimintaa. Toiminnassa voi olla mukana myös koulun ulkopuolisia kumppaneita. Toimintatapa edellyttää pedagogista ammattitaitoa, idearikkautta sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta monella tasolla, tietotekniikan välineitä ja osaavaa käyttöä sekä päivittäin muunneltavia ja joustavasti käytettäviä tiloja. MUUNNELTAVUUS Oppimisen, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden vuoksi tilat ovat valoisia ja avaria ja toiminta on yleensä näkyvää. Tilaohjelma ja -mitoitus perustuvat yhteiskäyttöisiin ja monipuolisiin tiloihin. Tilaohjelmassa esitetyt tilojen luettelot ja pinta-alat antavat esimerkin tilajakautumasta: tarpeiden muuttuessa myös tilojen määrät ja niiden pinta-alat muuttuvat kokonaisuuden sallimissa puitteissa. Oppilasryhmiä ja opetustiloja tulee voida yhdistää toisiinsa ja aulatilaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi sekä jakaa pienemmiksi tarvittaessa. Kaikissa olosuhteissa pitää opettajan pystyä valvomaan oppilaiden liikkumista ja toimintaa.
17 Peruskoulun opetusryhmän yhteistä opetusta varten tarvitaan tilaa noin 25 oppilaalle. Tarvittaessa ryhmiä voidaan jakaa, jolloin ryhmän koko voi olla 4-20 oppilasta. Tilaa varataan vähintään 2 m 2 /oppilas yleisissä opetustiloissa. Eräissä erityisvarustelluissa tiloissa ryhmän koko on enintään 16 oppilasta. Esisuunnitelmavaiheessa (L1 -vaihe) tutkitaan: miten paljon ryhmiä voidaan yhdistää? miten paljon ryhmien koko voi vaihdella? millaista joustavuutta ja muunneltavuutta eri luokka-asteilla tarvitaan? Lisäksi tutkitaan yhdistämis- ja jakoratkaisuja luokka-asteittain: luokat 1-4 - kaksoisovi vai siirtoseinä - kaksi kotiluokkaa - kotiluokka ja pienryhmätila - kotiluokka ja aula luokat 5-9 - kaksoisovi vai siirtoseinä - luokka ja aula - jakotilat ja luokat - luokkatiloja 1-3 - luokat ja laboratoriot vai riittäkö lasiseinä väliin? Tilojen joustavaa käyttöä edistetään sijoittamalla opetustiloihin kiinteitä kalusteita vain välttämätön määrä. Esisuunnitelmavaiheessa tutkitaan tarvitaanko vesipiste, interaktiiviset taulut sekä tussi-/liitutaulut joka luokkaan. Tarvitaanko luokkiin kiinteät kaapit vai yhteiset varastotilat? Tarvitaanko luokkien välille siirtoseiniä vai kaksoisovia? Myös käytävä- ja aulatilat suunnitellaan opiskeluympäristöksi. Niihin voidaan sijoittaa kalusteryhmiä ja muodostaa soppia itsenäistä työskentelyä, ryhmätyötä tai oleskelua varten. WC- ja märkätilojen, teknisten tilojen ja talotekniikan reittien oikealla ryhmittelyllä luodaan mahdollisuuksia muunneltavuuteen eri aikaväleillä. Muunneltavuus ja avoimuus asettavat erityisiä haasteita ääniympäristön suunnitteluun. Suurten tilojen, käytävien ja aulojen meluisuutta estetään suunnitteluratkaisuin. Ääntä tuottaviin ja hiljaisuutta tarvitseviin tiloihin kuten pienryhmä- ja neuvottelutiloihin suunnitellaan muita tiloja parempi äänieristys. 5.2 Tilaryhmäkohtaiset suunnitteluohjeet KUNTALAISKÄYTÖN ALUEET JA TAPAHTUMATORI Kuntalaiskäytössä oleviin tiloihin on selkeät kulkuyhteydet sisäänkäynneiltä ja rakennuksen pääaulasta eli tapahtumatorilta. Yläkoulun opetustiloja voidaan käyttää myös elinikäisen oppimisen oppimisympäristönä. Kuntalaiskäytön tiloista tulee voida tarvittaessa sulkea käynti rakennuksen muihin tiloihin. Liikuntatiloihin (molemmat salit, pukuhuoneet ja katsomo) sekä nuorisotiloihin tulee olla lisäksi omat sisäänkäynnit. PÄIVÄKODIN TILAT SEKÄ TILAT LUOKKA-ASTEILLE 1 4 Päiväkodin, esiopetuksen ja perusopetuksen vuosiluokkien 1 4 tilat muodostavat oman tilaryhmänsä. Tilaryhmän yhteisiä tiloja ovat lasten taito- ja taidetilat sekä liikunta- ja musiikkisali
18 (sisäkorkeus 4 m). Yhteistiloja voidaan päiväkoti- ja kouluaikojen ulkopuolella käyttää muussa toiminnassa. Tilaryhmästä tulee olla selkeä kulkuyhteys Opinmäen yhteisiin kirjasto- ja ruokailutiloihin. Tilaryhmä tulee sijoittaa pääosin rakennuksen ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen. Vuosiluokkien 1 4 tilat voivat sijaita osittain myös kolmannessa kerroksessa. Tilaryhmän sisällä varhaiskasvatuksen tilat muodostavat oman kokonaisuuden, jonka lisäksi on oma alue yksityisen palveluntuottajan järjestämää englanninkielistä varhaiskasvatusta varten. Varhaiskasvatuksen kotialueeseen kuuluu ryhmätilat, pienryhmähuone, aula, wc-tilat ja kuraeteinen. Sisäänkäyntijärjestelyt suunnitellaan toimivaksi kokonaisuudeksi, johon kuuluu katokset ja kuraeteisten yhteydessä wc. Varhaiskasvatuksen kaikki tilat, myös käytävät ja eteiset, suunnitellaan leikki- ja toimintatiloiksi. Tilojen suunnittelussa huomioidaan pienten lasten mittakaava. Leikkipihalle on suora yhteys sisäänkäynniltä. Peruskoulun 1 4 -luokilla on kotiluokat, jotka ryhmitellään kotialueiksi kieliryhmittäin. Kotialueiden yhteiset aulatilat ovat toiminta-aluetta sekä näyttely- ja esitysaluetta lasten töille ja projekteille. Opettajien työtilat sijoitetaan kotialueiden yhteyteen siten, että esi- ja alkuopetuksen opettajilla on oma työtila ja 3 4 -luokkien opettajilla on oma. Toisessa rakennusvaiheessa toteutetaan lisää opetustiloja ja niihin liittyviä aputiloja luokkaasteille 1 4. Nämä tilat tulee sijoittaa lähelle ensimmäisessä vaiheessa rakennettuja vastaavia tiloja. TILAT LUOKKA-ASTEILLE 5 9 Perusopetuksen vuosiluokkien 5 9 tilat ovat kokonaisuus, joka jäsennetään aihealueittain oppimisen alueiksi sekä oheistiloiksi. Oppimisen alueilla on erikokoisia, muunneltavia ja tarvittaessa erityistarkoitukseen varustettuja opetustiloja, yhteistä aulatilaa sekä opettajien työtilat ja opetusvälinevarastot. Oppiminen, työ ja tulokset ovat näkyvissä. Kieliryhmät toimivat samoilla alueilla. Tilaryhmästä tulee olla selkeä kulkuyhteys Opinmäen yhteisiin kirjasto- ja ruokailutiloihin. Taito- ja taidetilat, kotitalouden opetustila ja auditorio ovat kouluajan ulkopuolella muiden kuntalaisten käytössä. Taito- ja taideaineita ja kotitalouden opetustilojen yhteyteen varataan varastotilaa myös muuta kuntalaiskäyttöä varten mm. työväenopistolle. Yleisissä opetustiloissa voidaan järjestää esimerkiksi kielikursseja. Toisessa rakennusvaiheessa toteutetaan lisää tiloja luokka-asteille 5 9. Nämä tilat tulee sijoittaa lähelle ensimmäisessä vaiheessa rakennettuja vastaavia tiloja. HALLINTO- JA TYÖTILAT Opinmäen henkilökunnan yhteinen taukotila ja sen läheisyydessä olevat yhteiskäyttöiset kokous- ja neuvottelutilat muodostavat oman kokonaisuuden, jonne tulee olla selkeä kulkuyhteys tapahtumatorilta. Hallintohenkilökunnan toimistotilat ja aputilat keskitetään omaksi ryhmäkseen. Opettajien työtilat sijoitetaan opetustilojen läheisyyteen. Päiväkodin tauko- ja työtilat sijoitetaan muiden päiväkodin tilojen yhteyteen. Toisessa rakennusvaiheessa rakennetaan lisää hallinto- ja työtiloja, jotka voidaan sijoittaa omaksi kokonaisuudekseen tai liittää ensimmäisen vaiheen vastaaviin tiloihin. OPPILASHUOLLON JA OPINTO-OHJAUKSEN TILAT
19 Oppilashuollon tilat sijoitetaan omaksi alueekseen, jonne pienimmillä oppilailla on helppo kulkuyhteys kotiluokistaan. Tiloihin tulee olla helppo tulla myös ulkoa. Oppilashuollon palveluja voi haitata liian julkinen sisäänkäynti ja odotustila. Opinto-ohjauksen tiloihin on selkeät kulkuyhteydet sekä hallinnon tiloista että 5 9 - luokkalaisten oleskelutiloista. Toisen rakennusvaiheen oppilashuollon tilat sijoitetaan lähelle ensimmäisen vaiheen vastaavia tiloja. KEITTIÖ- JA RUOKAILUTILAT Keittiö on tuotantokeittiö. Keittiö ja sitä palveleva huoltopiha lastauslaitureineen sijaitsevat maantasossa. Tilat jäsennellään eteis-, varasto-, ruuanvalmistus-, astianpesu sekä siivousja jätetiloihin. Keittiön yhteydessä on myös keittiöhenkilökunnan sosiaalitilat. Ruokasalissa ruokailevat koululaiset ja henkilöstö. Ruokasalista varataan oma alue 3 6 - vuotiaiden ruokailua varten. Alle 3-vuotiaat lapset ruokailevat päiväkodin omalla kotialueella. Ruoka noudetaan tarjoilutilasta, jossa on kaksi jakelulinjaa sekä erillinen keittiöstä huollettava linja. Tarjoilutila on suljettavissa esim. liukuovin. Astianpalautus ei näy ruokasaliin ja se voidaan sulkea äänieristetyllä sälerullaverholla. Jonotuksen sijoittuminen otetaan huomioon. Osa ruokasalista erotetaan noin 30 50 hengen kabinetiksi, jossa on oma tarjoilulinjasto. Kabinetti voi toimia ruokailuaikojen ulkopuolella kahvilana. Ruokasali toimii myös liikuntakilpailuiden ja muiden tapahtumien oheistilana. Liikuntahallin aulasta tulisi olla yhteys ruokasaliin. Kuntalaiskäyttöä varten tehdään ruokasalin läheisyyteen minikeittiö. Ruokasali on viihtyisä ja rauhallinen tila ruokailuhetkiin, mutta myös monimuotoinen ja muuntuva opetus-, kokoontumis- ja oleskelupaikka, joka liittyy rakennuksen tapahtumatoriin. Osaa ruokasalista voidaan käyttää kirjaston työskentely- tai oleskelutilana ruokailuaikojen ulkopuolella. Ruokasalin ja siihen liittyvien aulatilojen äänenvaimennukseen sekä ympäröivien tilojen ääneneristykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toisessa rakennusvaiheessa ruokasali- ja aputilat laajenevat. Uudet tilat liitetään osaksi ensimmäisen vaiheen ruokasalin ja tapahtumatorin muodostamaa tilakokonaisuutta. KIRJASTO Kumppanuuskirjasto Opinmäen kirjasto palvelee sekä kuntalaisia, koululaisia että päiväkotilapsia kumppanuusperiaatteella. Toiminnallisella yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa synenergiahyötyjä mm. tilankäytön ja henkilöstön osalta. Toimintaperiaate Kirjasto on arkisin auki kouluaikana pelkästään koulun oppilaille, päiväkodeille ja perhepäivähoitajille. Tämän jälkeen kirjasto on auki kaikille käyttäjille. Kirjastossa työskentelee minimissään 2 kirjastoalan koulutettua henkilöä, jotka tekevät kirjastoammatilliset työt, jolloin koulu ei tarvitse koulukirjastonhoitajaa. Koulun iltavalvoja voi osittain toimia iltahenkilökuntana. Kirjastohenkilökunnan rekrytoinnissa tulee ottaa huomioon koulun kaksikielisyys. Kirjasto lainaus ja palautus tapahtuu automaattien avulla, joita koululaiset voivat käyttää, vaikka hen-
20 kilökunta ei ole läsnä. Kirjaston kokoelma on yhteiskäytössä ja kirjastotoimi hankkisi peruskokoelman. Koska koulun opetus tapahtuu myös englanniksi, kokoelmassa ja tilatarpeessa on huomioita tästä johtuvat lisätarpeet. Koululla on mahdollisuus jatkuvasti saada tiedonhaku- ja kirjavinkkauspalveluja ja kirjasto voi olla mukava järjestämässä kulttuuritapahtumia koulun tiloissa. Tilavaatimukset Kirjaston on oltava helposti saavutettava, mielellään katutasossa oleva tila, jonka erilliskäyttö on mahdollista ja iltavalvonta toimii. Kaksikielisen kirjaston materiaalien tilatarpeesta seuraa, että kuntalaisten työskentely- ja oleskelutiloina tulee käyttää koulun aula-, ruokasali- tms. tiloja.. Osan tilasta tulee olla suljettavissa ja vain henkilökunnan käytössä. Koulun sosiaali- ja kokoustilojen tulee olla myös kirjaston henkilökunnan käytössä. Kaikkien kuntalaisten käyttämän tilan tulee olla viihtyisästi kalustettu. Kirjaston päivittäisten aineistokuljetusten on voitava sujua vaivattomasti. Käynti kirjastoon tapahtuu Opinmäen sisäänkäyntiaulasta ja kouluaikojen ulkopuolella erillisen sisäänkäynnin kautta. LIIKUNTATILAT Ensimmäisessä rakennusvaiheessa toteutetaan suuri liikuntahalli aputiloineen. Tilat muodostavat kokonaisuuden, johon on oma sisäänkäynti auloineen. Liikuntahallin aulasta on sisäyhteys koulun tapahtumatorille, jolloin näitä voi käyttää oheistiloina esimerkiksi liikuntakilpailuiden ja muiden isojen tapahtumien yhteydessä. Liikuntahallin tulee olla jaettavissa kolmeen yhtä suureen osaan, joista kuhunkin on käynti käytävän kautta puku- ja pesutiloista sekä varastoista. Liikuntakäytössä oleva vapaa sisätila on vaakamitoiltaan 25 m x 44 m ja vapaa korkeus vähintään 13 m. Tämän lisäksi liikuntahallissa tulee olla katsomo noin 300 500 henkilölle. Katsomo voidaan sijoittaa esimerkiksi pukuhuonetilojen yläpuolelle. Ainakin kahden pukuhuoneen ja ulkovälinevaraston tulee sijaita ensimmäisessä kerroksessa. Liikuntasalin varastojen tulee olla salin välittömässä yhteydessä ja ainakin yhteen varastoon tulee olla 3 m leveä kulkuväylä. Toisessa rakennusvaiheessa toteutetaan pienempi liikuntasali (korkeus 7 m) aputiloineen. Sali tulee sijoittaa ensimmäisessä vaiheessa toteutettavien liikuntatilojen läheisyyteen. Päiväkodin ja alakoulun käytössä on oma liikunta- ja musiikkisali (korkeus 4 m), katso kohta Päiväkodin ja luokka-asteiden 1 4 tilat. Ulkoliikunta-alueet käsitellään ulkoalueiden suunnitteluohjeiden yhteydessä. Sisäliikuntatilojen pukuhuonetilat palvelevat myös ulkoliikuntatiloja. ASUKASPUISTO, NUORISOTILA JA TYÖVÄENOPISTO Opinmäen asukaspuiston tilat toteutetaan toisessa rakennusvaiheessa. Avoin varhaiskasvatus on eri-ikäisille lapsille sekä heidän vanhemmilleen suunnattua toimintaa. Avoin varhaiskasvatus tukee lasten kotona hoitamista ja asukaspuisto on alueen lapsiperheiden kohtaamispaikka, joka tutustuttaa heitä alueeseen ja tukee yhteisöllisyyden ja yhteisvastuullisuuden kehittymistä. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhot tarjoavat kotihoidossa oleville lapsille päivähoidon vaihtoehdoksi kevyempää toimintaa, jossa lapsi osallistuu ohjattuun toimintaan. Pienryhmätilat (esim. kaksi yhdistettävää tilaa) toimivat kerhotilana. Pienille koululaisille asukaspuistot mahdollistavat valvotun toimintapaikan iltapäivisin koulutuntien jälkeen ja tarjoavat koulujen lukuvuoden aikana 1 2 -luokkalaisille mahdollisuuden osallistua maksulliseen välipalaan. Toi-
21 mintaa järjestetään eri toimintayksiköiden mahdollisuuksien mukaisesti sekä sisällä että ulkona. Asukaspuiston tilat sijoitetaan päiväkodin ja alakoulun tilojen läheisyyteen. Tiloihin on suora kulku asukaspuiston omalta piha-alueelta. Asukaspuiston tilat ovat vuokrattavissa iltaisin ja viikonloppuisin eri toimijoiden ja yksityishenkilöiden käyttöön. Nuorisotilat tarjoavat alueen lapsille ja nuorille ohjattua toimintaa koulupäivän ulkopuolella. Nuorisopalvelut käyttää oman tilansa lisäksi yhteisiä taito-, taide- ja liikuntatiloja. Toisessa rakennusvaiheessa toteutettavat nuorisotilat sijoitetaan yhteistilojen läheisyyteen. Nuorisotiloihin on oma sisäänkäynti ja tilat ovat suljettavissa muista tiloista. Nuorisotilat sisältävät 140 m 2 suuruisen kerhohuoneen, toimistotilat ja aputilat. Yhteistilojen osalta käytetään erityisesti salia, joka voi olla esimerkiksi pienten lasten liikunta- ja musiikkisali, mikäli se sijaitsee lähellä. Työväenopisto tarjoaa monipuolista opetusta aikuisille. Opetuksessa käytetään yhteisiä taito-, taide- ja liikuntatiloja. Toisessa vaiheessa toteutettavat opetus- ja varastotilat sijoitetaan lähelle em. tiloja. 1. vaiheessa työväenopisto toimii kouluaikojen ulkopuolella koulun tiloissa. Pääovi toimii myös työväenopiston sisäänkäyntinä. VÄESTÖSUOJATILAT Väestösuojatiloja rakennetaan voimassa olevien määräysten mukaisesti (suojapinta-ala 1. vaiheessa 935 m 2, 2. vaiheessa 395 m 2 ). Koska kellarikerrosta ei huonojen pohjaolosuhteiden takia voida rakentaa, pitää väestösuojatilat sijoittaa maanpäällisiin kerroksiin. Mahdollisimman suurelle osalle tiloista tulee esittää hyötykäyttöä. Heti suunnittelun alussa tulee selvittää rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen kanta, voidaanko esim. luokkahuoneita sijoittaa väestösuojatilaan siten, että yhdellä seinälle sijoitetaan suuri ikkuna-aukko, joka voidaan ulkopuolelta sulkea liukuteräsovella, jolla saavutetaan määräykset täyttävä sirpalesuojaus. Myös puku- ja pesutilat, teknisen työn varastot sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja luokka-asteiden 1 4 käyttöön tuleva liikunta- ja musiikkisali (140 hym 2 varastotilat mukaan lukien) voivat soveltua väestösuojakäyttöön. 5.3 Ulkoalueiden suunnittelu Rakennus sijoitetaan tontille siten, että syntyy aurinkoisia ulkoalueita ja suojaa katupölyltä ja -melulta. Rakennuksen oville on turvalliset kulkutiet joka suunnalta. Pihojen jäsentämisessä ja tilojen sijoittelussa otetaan huomioon koulun ja päiväkodin saattoliikenne sekä vilkkaasta kuntalaiskäytöstä aiheutuva liikenne. Piha-alue jäsennetään päiväkodin pihoihin ja koulun pihoihin sekä yhteisiin oleskelu- ja viheralueisiin. Pihat varustetaan leikkivälineillä ikäkausien mukaisesti, mutta jätetään myös vapaata tilaa ja pelikenttiä. Välitunti- ja leikkipihan mitoitus on noin 5m 2 / oppilas ja 15m 2 / päivähoitopaikka. Päiväkodin ja koulun pihat ovat turvallisia ja helposti valvottavia, sisätiloista on näkymiä pihalle eikä katvealueita saa syntyä. Toisessa rakennusvaiheessa toteutettavan asukaspuiston piha-alue sijoitetaan päiväkodin pihan läheisyyteen. Asukaspuiston piha on aamu- ja iltapäivisin myös koululaisten käytössä. Piha varustetaan monipuolisilla leikki- ja liikuntavälineillä, jotka sopivat kaiken ikäisille, myös aikuisille ja senioreille.
22 Kilpailualueelle sijoitetaan kaksi suurikokoista kenttää ulkoliikuntaa varten. Kenttien koot ovat 45 m x 70 m ja 67 m x 103 m. Kentät aidataan ja valaistaan. Pituushyppypaikka tulee rakentaa jommankumman suuren kentän yhteyteen niitä rajaavien teräslankaverkkoaitojen ulkopuolelle. Talvisin ainakin toinen kentistä jäädytetään luistinradaksi. Suuremmalla kentällä on mahdollista järjestää myös lasten ja nuorten turnauksia. Pienempää kenttää voidaan käyttää suurten tapahtumien esim. koulun juhlien tai liikuntahallissa järjestettävien turnausten aikana tilapäisenä parkkipaikkana. Tämän johdosta pienemmälle pallokentälle tulee järjestää ajoyhteys. Sisäliikuntatilojen pukuhuonetilat palvelevat myös ulkoliikuntatiloja. Välituntipihoille sijoitetaan lisäksi katukoris (asfalttia 16-19 x 21-32m) ja monitoimikenttä (hiekkatekonurmea 10-20 x 23-36m). Monitoimikenttä aidataan kolmilankaverkkoaidalla. Lisäksi pihalle sijoitetaan kiipeily-, kuntoilu-, leikki- ym. välineitä. Ulkoalueiden suunnittelussa on huomioitava kevyen liikenteen kulkureitti tontilta luoteeseen puistoraitille. Pysäköintialueiden sijoituksessa huomioidaan kulkureitit mm. liikuntahalliin ja urheilukentille. Koulun kaikki piha-alueet ovat kuntalaisten käytössä koulun ja päiväkodin toiminta-aikojen ulkopuolella. 5.4 Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) sekä vaikeasti vaihdettavien sekundääristen rakennusosien osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään seuraavin keinoin: 1. arkkitehtoniset ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Auringon aiheuttamasta ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella. 2. muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut keskitetään. 3. hyvä lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmöneristysmääräyksinä noudatetaan voimassa olevan Suomen rakentamismääräyskokoelman C3 määräyksiä sekä vuonna 2012 voimaan astuvia RakMk:n D2 ja D3 määräyksiä. Rakennus suunnitellaan tiiviiksi, erityisesti lävistykset ja saumat. Tavoitteeksi asetetaan ilmavuotoluvun arvo q50 < 1 m³/ h m² (rakennuksen vaipan neliön läpi virtaa ilmavirta yksi kuutio tunnissa paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ollessa 50 Pa). Tiiveyden toteutuminen varmistetaan rakennusvaiheessa mittaamalla. 4. ilmanvaihdon energiatehokkuus Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin sekä lämmön talteenotolla. 5. ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. Energiatehokkuusvaatimukset on esitetty liitteessä 7. 5.5 Kestävän rakentamisen tavoitteet
23 Kestävä kehitys on osa Opinmäen toimintakulttuuria varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa sekä aikuisopiskelussa ja harrastuksissa sekä osa kiinteistön käyttöä, yllä- ja kunnossapitoa. Opinmäki suunnitellaan kokonaisvaltaisen kestävän rakentamisen esimerkkikohteeksi. Opinmäen hankkeessa käytettävät ympäristökriteerit perustuvat kansainvälisen ISO 21929 - standardiehdotuksen keskeisiin näkökulmiin. Tarkasteltavat kestävän rakentamisen näkökulmat ovat palvelujen saavutettavuus, esteettinen laatu, maan käyttö, tontin ja rakennuksen esteettömyys, päästöt ilmaan, uusiutumattomien resurssien käyttö, veden kulutus, jätteiden syntyminen, sisäolosuhteet, turvallisuus, käytettävyys, muuntojousto, kustannukset ja ylläpidettävyys. Kilpailuehdotusten arvioinnissa käytettiin standardin kriteeristöä vain siltä osin, kuin kilpailuehdotukset voivat niihin vaikuttaa ja siksi ei tarkastella esimerkiksi rakennuspaikan sijainnista riippuvia seikkoja. Kriteerit edustavat uudenlaista näkökulmaa kestävään rakentamiseen. Kriteerit ja niiden perusteet on esitetty liitteessä 7. Hanketta tullaan jatkosuunnittelussa arvioimaan liitteessä 7. esitettyjen kriteerien pohjalta. Rakennuksen tarkempi energiatehokkuustavoite asetetaan myöhemmin (E-luku, todellinen tavoite-energiankulutus sekä energiatodistusluokka). Suunnittelussa noudatetaan 1.7.2012 voimaan astuvia uusia energiatehokkuusmääräyksiä. 5.6 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Opinmäen kortteli/tontti sijaitsee tiiviisti rakennettavan kaupunginosan ja puistoalueen rajalla. Lillhemtintien ja Likusterikadun asuinkerrostalokortteleiden kerrosluvut ovat IV ja V. Naapurikortteleiden rakennuksia ei ole vielä rakennettu, mutta osa on rakennuslupavaiheessa. Lillhemtintien eteläpuolella sijaitsevalle YL-1 -korttelialueelle on rakenteilla Suurpellon päiväkoti, jonka suunnittelusta järjestettiin yleinen suunnittelukilpailu vuonna 2008. Länsi- ja pohjoisosalla kortteli 21052 rajautuu Storhemtinpuistoon. Kilpailualueen pohjoispuolella aukeaa kulttuurihistoriallisesti arvokas peltomaisema, jota rajaavat kallioiset metsäselänteet. Osa alueesta on ollut viljelykäytössä jo 1700-luvulta lähtien. Storhemtinmäki on laajan avoimen puistoalueen tärkeä maamerkki. Kylämäen vanhasta asutuksesta on jäljellä rakennusten perustuksia ja komea pihapuusto. Storhemtin kylämäeltä kaakkoon päin lähtevä tien linjaus on mahdollisesti keskiajalta. Storhemtin mäestä pohjoiseen sijaitsevan Gerkin kylämäen (nykyisen Gerkin kartanon) alueella on edelleen vanhaa rakennuskantaa ja kulttuurikasvillisuutta. Stensin kylämäeltä voi mahdollisesti löytyä vanhaa kulttuurikasvillisuutta keskiaikaisten asutuskerrostumien ohella. Storhemtinpuiston toiselle puolelle Opinmäestä luoteeseen päin kaavoitetaan asuinpientaloja sekä varaus päiväkodille (Suurpelto V). Sekä puistosuunnitelmassa että kaavan havainnekuvassa on esitetty, että koulun urheilukentät ja muut ulkotilat voivat sijoittua osittain Storhemtinpuiston puolelle. Puistossa sijaitsevan, ulkoilureittinä toimivan Piilipuunpolun länsipuolella kulkee Henttaanpuro, jonka uoman uusi linjaus on esitetty puistosuunnitelmassa. Kilpailualue rajoittuu Piilipuunpolkuun. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kaupunkitilan muodostamiseen Henttaanaukiolla, Lillhemtintiellä ja Likusterikadulla. Opinmäen kortteli on katunäkymien päätteenä Piilipuuntieltä, Poppelikujalta ja Likusterikadulta nähtynä.