Vastaanottaja Kaustisen kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 27.10.2016 KAUSTISEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS; OSAKORTTELI 122
2 Tarkastus 29.4.2016 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus 27.10.2016 (ehdotus), 29.4.2016 (luonnos) Ville Vihanta Anne Koskela Kaustisen kunnanvaltuusto Kaavaselostus
3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 5 1.1 Alueen määrittely 5 1.2 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue 5 1.3 Kaavan nimi ja tavoite 6 2. YHTEYSTIEDOT 6 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 6 3.1 Suunnittelutehtävä ja tavoite 6 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 7 3.2.1 Suunnittelualueen ympäristön nykytila 7 3.2.2 Väestö 7 3.2.3 Palvelut 7 3.2.4 Työpaikat 7 3.2.5 Virkistys 8 3.2.6 Liikenne 8 3.2.7 Tekninen huolto 8 3.2.8 Maanomistus 8 3.2.9 Häiriöt 8 4. SUUNNITTELUTILANNE 9 4.1 Maakuntakaava 9 4.2 Yleiskaava 10 4.3 Asemakaava 11 4.4 Rakennusjärjestys 11 4.5 Pohjakartta 11 5. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 11 5.1 Osalliset 11 5.2 Vireilletulo 12 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 12 5.3.1 Valmisteluvaiheen kuuleminen 12 5.3.2 Ehdotusvaiheen kuuleminen 12 5.3.3 Kaavan hyväksyminen 12 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS 13 6.1 Laaditut vaihtoehdot 13 6.2 Asemakaavaluonnos 13 6.3 Asemakaavaehdotus 13 6.4 Laajuustiedot 13 7. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 14 8. KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET 14 9. ALUEEN TOTEUTTAMINEN 14
4 LIITTEET Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Erillisenä Kaavaehdotuskartta 1:2000 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy, Kaustisen kunta, 2009 Kaustisen kunta; Kuntakeskuksen kehittämissuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy, 2009 Kaustisen kaupallinen selvitys. FCG Planeko Oy, 2008. Kaustisen kaupallinen selvitys 2014. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2014. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kaustisen kunta, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vesihydro Oy, 2002 Vesihuollon toiminta-alueen laajennus. Ramboll Oy, 2007
5 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Alueen määrittely Asemakaavan muutos koskee osaa Kaustisen kirkonseudun asemakaavan korttelista 122. Asemakaavan muutoksella muodostuu osa Kaustisen kirkonseudun asemakaavan korttelista 122. 1.2 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Suunnittelualueen koko on n. 0,4 hehtaaria ja se sijaitsee Kaustisen keskustassa Harjutien ja Savitien välisellä alueella. Alue on nykykaavassa erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kaavan vaikutusalue ulottuu suunnittelualueen lähiympäristöön. Suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvissa 1 ja 2. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Maanmittauslaitos
6 Kuva 2. Suunnittelualueen tarkempi sijainti punaisella rajauksella. 1.3 Kaavan nimi ja tavoite Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavan muutos. Kaavan nimi on Kirkonseudun asemakaavan muutos; osakortteli 122. 2. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kaustisen kunta Kappelintie 13 69600 KAUSTINEN KAAVAKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA Tekninen johtaja Patrik Knutar Rakennustarkastaja Tero Uusitalo Kaavasuunnittelija, Ville Vihanta ville.vihanta@ramboll.fi puh. 040 142 4796 (keskiviikkoisin) Hankkeen vastuuhenkilö projektipäällikkö, Anne Koskela anne.koskela@ramboll.fi puh. 050 524 8011 Kaavasuunnittelija, Ville Vihanta ville.vihanta@ramboll.fi puh. 050 590 6214 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelutehtävä ja tavoite Kunnanhallitus on päättänyt 30.11.2015 käynnistää alueen asemakaavan muutoksen. Suunnittelutehtävänä on laatia Kirkonseudun asemakaavan muutos korttelin 122 tonteille 5-7. Tavoitteena on yhdistää AO-tontteja rivitaloalueeksi (AR) ja osoittaa pysäköimispaikkoja Harjutien ja Savitien risteykseen. Kaavoituksessa huomioidaan lähialueen nykyinen toiminta, sijainti pohjavesialueella sekä kaavatyön yhteydessä esiin tulevat muut asiat. Asemakaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti siten, että se täyttää MRL 54 :ssä asemakaavoitukselle asetetut sisältövaatimukset.
7 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.2.1 Suunnittelualueen ympäristön nykytila Suunnittelualue on rakentumatonta niittyä, jonka lähiympäristö koostuu rakentuneista omakotitalo-, paritalo- sekä rivitaloalueista. Alueen pohjoispuolella on puistoalue, jonka läpi kulkee kevyenliikenteen reitti. Suunnittelualue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Oosinharjun pohjavesialueella (1023601). Oosinharjun, Kaustin, Åsen A, Åsen B, Koppeloharjun, Peltokydönharjun ja Pläkkisenharjun vedenhankintaa varten tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita koskeva suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2009. Oosinharjun I-luokan pohjavesialue kuuluu Kaustiselta Kokkolaan kulkevaan harjujaksoon. Länsi-Suomen vesioikeus on määrännyt pohjavedenottamolle suoja-alueen vuonna 1979. Tanhuanpään vedenottamo sijaitsee noin 200 metrin päässä kaavoitettavasta alueesta itään. Suoja-alue ei ulotu kaavoitettavalle alueelle. Seuraavassa on ilmakuva suunnittelualueelta Kuva 3. Ilmakuva suunnittelualueelta. Maanmittauslaitos 3.2.2 Väestö Suunnittelualueella ei ole asutusta, mutta alue sijoittuu Kaustisen kuntakeskukseen, joten lähiympäristön asuinalueilla asuu useita satoja henkilöitä. 3.2.3 Palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat noin 1 km päässä Kaustisen liikekeskustassa. 3.2.4 Työpaikat Suunnittelualueelle ei sijoitu työpaikkoja
8 3.2.5 Virkistys Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee puistoalue ja alueelta on hyvät yhteydet taajaman eri puolilla oleville virkistys- ja liikunta-alueille. Urheilutalo palveluineen sijaitsee noin 2 kilometrin päässä suunnittelualueesta. 3.2.6 Liikenne Suunnittelualueen itäpuolella kulkee Savitie ja eteläpuolella Harjutie. Harjutie yhdistyy päätieverkkoon kantatielle 63 Jylhäntien sekä Ylijoentien kautta. Alueella on voimassa alueellinen 40 km/h nopeusrajoitus. Lähimmät linja-autopysäkit ovat kantatien varrella vajaan kilometrin päässä suunnittelualueesta. Lisäksi alue on hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen yhteyksien kautta. 3.2.7 Tekninen huolto Suunnittelualue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. 3.2.8 Maanomistus Suunnittelualue on Kaustisen kunnan omistuksessa. 3.2.9 Häiriöt Alueelle ei sijoitu häiriötä aiheuttavia kohteita.
9 4. SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Kaustisen kunta kuuluu Keski-Pohjanmaan liiton maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu 24.10.2003, 2. vaihe 29.11.2007 ja 3. vaihe 8.2.2012 sekä 4. vaihe 22.6.2016. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan vuonna 2001. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Vahvistetuissa vaihemaakuntakaavoissa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueeseen, matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen sekä maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Lisäksi alueelle on osoitettu tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue merkintä. Keski-Pohjanmaan liitossa on aloitettu 5. vaihemaakuntakaavan valmistelu. Kaava tulee ajantasaistamaan kaupan palvelurakennetta ja huomioimaan seudulliset ampumaradat. Lisäksi kaavassa tarkastetaan yhdyskuntarakenteen merkintöjä ja elinkeinoelämän edellytyksiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä 1.9.-30.9.2015. Suunnittelualueella on voimassa oleva yleiskaava, joten maakuntakaava ei suoraan ohjaa alueen suunnittelua. Kuva 4. Ote vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä.
10 4.2 Yleiskaava Kaustisen keskustan alueella on voimassa Keskustan osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2015 24. Kuva 5. Ote alueen osayleiskaavasta. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle osoitettuja merkintöjä ovat:
11 4.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 18.1.1991 kunnanvaltuuston hyväksymä asemakaava, jossa alue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Korttelin kerroskorkeudeksi on osoitettu 1 ja tehokkuusluvuksi 0,2. Kuva 6. Ote voimassaolevien asemakaavojen kaavayhdistelmästä. Suunnittelualue on rajattu punaisella rajauksella. 4.4 Rakennusjärjestys Kaustisen kunnassa on voimassa 1.7.2004 hyväksytty rakennusjärjestys. Rakennusjärjestystä päivitetään parhaillaan. 4.5 Pohjakartta Asemakaavan 1:2000 vektorimuotoinen pohjakartta on laadittu vuonna 2013 ilmakuvauksen ja mittausten pohjalta. Pohjakartan on laatinut Kiinteistö ja Mittaus Oy. 5. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä (luonnosvaihe) ja muistutuksia (ehdotusvaihe) sekä viranomaisten ja yhteisöjen antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisia ovat MRL: 62 :n mukaan: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:
12 Kaustisen kunnan eri hallintokunnat Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan liitto K.H. Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Museovirasto Korpelan Voima Oy Kaustisen Lämpö Oy Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt 5.2 Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on kuulutettu 29.5.2016 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty yleisesti nähtäville samanaikaisesti kaavaluonnoksen ja selostuksen kanssa 30.5.-29.6.2016 välisen ajan. 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 5.3.1 Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos on pidetty yleisesti nähtävillä yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa 30.5.-29.6.2016 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatiin 3 lausuntoa. Mielipiteitä kaavaluonnoksesta ei saatu. Tiivistelmät saaduista lausunnoista: K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, 28.6.2016 Museovirasto syytä lisätä osallisiin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, 29.6.2016 Kaavaprosessi ei toteuta OAS:ssa esitettyä erillistä aloitusvaihetta Alue sijoittuu pohjavesialueelle ja siksi on syytä tarkistaa mahdollinen tarve ELY-keskuksesta annettavalle ohjeistukselle Keski-Pohjanmaan liitto, 30.6.2016 Ei huomautettavaa Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen jatkosuunnittelussa huomioitiin seuraavaa: Museovirasto lisättiin osallisiin OAS:n kohdan 6 alussa on esitetty yleispätevä karkea kaavio kaavaprosessin vaiheista. Valmisteluvaiheen (luonnosvaiheen) kuvauksessa mainitaan että kaavaluonnos pidetään aloitusvaiheen (OAS:n) yhteydessä samanaikaisesti nähtävillä. ELY-keskuksen Antti Hakalalta on sähköpostitse tiedusteltu kaavan sijainnista johtuvaa mahdollista tarvetta mahdolliselle ohjeistukselle. Hakolan vastauksen mukaisesti on lisätty kaavamääräys autojen pesupaikkojen materiaalista sekä pesuvesien johtamisesta pohjavesialueen ulkopuolelle. 5.3.2 Ehdotusvaiheen kuuleminen marras-joulukuussa 2016 5.3.3 Kaavan hyväksyminen joulu-tammikuussa 2016-2017
13 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Laaditut vaihtoehdot Alueelta ei laadita erillisiä vaihtoehtoja, vaan kaavaratkaisu perustuu nykyiseen voimassa olevaan asemakaavaan sekä annettuihin tavoitteisiin. 6.2 Asemakaavaluonnos Kaavaluonnoksessa erillispientalojen korttelialueena (AO) osoitetut tontit 5-7 on muutettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Kerroskorkeus (I) ja tehokkuusluku (0,2) on säilynyt samana suhteessa voimassaolevaan asemakaavaan. Rivitalojen paikat on osoitettu ohjeellisena ja suunnittelualueen eteläosaan on osoitettu ohjeellinen pysäköimispaikka. Kuva 7. Asemakaavaluonnos. 6.3 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus perustuu kaavaluonnokseen. Harjutien varteen ja suunnittelualueen pohjoisosaan on ehdotuksessa osoitettu liittymäkielto. Kaavamääräyksiin on tarkennettu, että autojen pesupaikat pitää päällystää vettä läpäisemättömällä materiaalilla ja pesuvedet on viemäröitävä ja johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. 6.4 Laajuustiedot Käyttötarkoitus Kortteli Tontti Pinta-ala (m2) Rakennusoikeus (k-m2) AR 122 5 3988 798 I Kerroskorkeus Asemakaavan laajuustiedot on esitetty myös liitteenä 1 olevalla seurantalomakkeella.
14 7. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Suunnittelualueen rakentuminen rivitaloina omakotitalojen sijaan nostaa hieman alueen asukasmäärää, minkä lähialueen asukkaat saattavat kokea negatiivisena kun liikenne ja liikkuminen alueella lisääntyvät. Liikennemäärän kasvu on kuitenkin vähäistä, eikä alueen liikenneturvallisuus siten oleellisesti huonone. Luonnonympäristöltään suunnittelualue on muuttunutta eikä alueella ole erityisiä luonnonarvoja. Kaavoitettava alue sijoittuu pohjavesialueelle, joka on otettava kaavamääräysten mukaan huomioon kaikessa rakentamisessa. 8. KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkintöinä on käytetty asetuksen 2000 mukaisia merkintöjä. Lisäksi on annettu yleismääräyksiä. 9. ALUEEN TOTEUTTAMINEN Asemakaava tulee valtuuston hyväksyttäväksi talvella 2016-2017 ja rakentaminen alueella voi alkaa kun kaava on saanut lainvoiman. Kokkolassa, 27.10.2016 Anne Koskela Kaavan laatija Ville Vihanta Kaavasuunnittelija