Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet Kunnonhallinta Joensuussa KEHTO-foorumi Pori 21.3.2013 Ari Varonen
Kadut ja viheralueet Korjausvelan periaateprojekti Korjausvelan periaatteiden määrityshanke käynnistettiin kesällä 2012 tarpeesta ymmärtää korjausvelka aina samalla tavalla. Tavoitteeksi asetettiin laskentaperiaatteiden määrittäminen ja laskentaohjeen tuottaminen. Lopullinen käyttötarkoitus: tarve laskea korjausvelka suurelle omaisuusmassalle Mukana KEHTO kunnat: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Joensuu, Hämeenlinna, Rovaniemi, Vaasa, Seinäjoki, Mikkeli, Rauma ja Kuntaliitto Konsulttina Rapal Oy, mukana myös Kuntotekniikka Oy
Korjausvelka, käsitteitä 1 Optimikuntotaso = sovittu taso, jolle kuntotila voi laskea ilman että syntyy korjausvelkaa Optimikuntoluokka = ennakkoon omaisuuserälle määritetty luokka, jonka mukainen kunnon alenema sallitaan, luokkia käytössä 4 kappaletta Nykyinen kuntotaso = kuntotaso, joka omaisuuserällä arvioidaan olevan korjausvelan määrityshetkellä Korjausvelka = omaisuuserän vaatimustasoa heikompi kunto eli nykykunto vrt. optimikunto, erotus on velkaa Korjausvastuu = summa, joka joudutaan investoimaan korjausvelan poistamiseksi, on aina suurempi kuin korjausvelka, koska korjataan aina yli optimitason
Korjausvelan laskentatapa Lähde: Rapal Oy
Korjausvelka, optimikuntotasot Luokan B katu 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Optimikuntotaso on strateginen valinta 10v 15v 20v 50v Laskennallinen korjausvelka Nykyhetki A=90 % B=75 % C=65 % D=50 % Lähde: Kuntotekniikka Oy
Korjausvelka, käsitteitä 2 Omaisuuserä = tarkasteltava kohde, esim. katu tai puisto Omaisuuserän osaryhmät = alustaosat, perustaosat, runko-osat, pintaosat, tekniikkaosat ja varusteosat Jäännösarvo = omaisuuserän tekninen arvo tarkasteluhetkellä % (uusi 100%), mallinnus kuntotasokortilla Mittauksiin perustuva kuntotasomalli = selvitetään tilanne maastossa ja tulosten perusteella määritetään kuntotaso Teoreettinen kuntotasomalli = historia ja ominaisuustietojen perustella laadittu korjausvelkamalli Hybridimalli = mitatun esimerkin perusteella laadittu teoreettinen malli, eli edustavat kohteet mitattu, suurin osa verkosta oletetaan mallintuvan mitatun esimerkin mukaan
Omaisuuserän osaryhmien havainnekuvat Katu: Puisto: Lähde: Rapal Oy
Kuntotasokortin muodostumiskaavio Lähde: Rapal Oy
Kuntoluokat Käytetään, kun omaisuuserän kuntoa arvioidaan silmämääräisesti tai mittaamalla
Kuntotasokortti TEOREETTINEN MALLINNUS AISTIVARAINEN HAVAINNOINTI Omaisuuserän osaryhmä Uusi 10v 20v 30v 50v Erittäin hyvä Hyvä Tyydttävä Huono Erittäin huono Alustaosat 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Perustaosat 25 % 24 % 20 % 18 % 16 % 25 % 24 % 20 % 18 % 16 % Runko osat 25 % 23 % 19 % 13 % 6 % 25 % 23 % 19 % 13 % 6 % Pintaosat 20 % 10 % 2 % 1 % 0 % 20 % 10 % 2 % 1 % 0 % Tekniikkaosat 15 % 8 % 5 % 2 % 0 % 15 % 8 % 5 % 2 % 0 % Varusteosat 15 % 5 % 0 % 0 % 0 % 15 % 5 % 0 % 0 % 0 % NYKYINEN KUNTOTASO 100 % 68 % 45 % 33 % 23 % 100 % 68 % 45 % 33 % 23 % Taulukon arvot ovat teoreettisia. Esimerkiksi pintaosan kuntotason muutos on hyvin erilainen asfaltilla ja graniitilla Lähde: Rapal Oy
Korjausvelan määrittäminen teoreettisesti Jäännösarvomatriisi, joka perustuu rakenteen ikään Lähde: Rapal Oy
Korjausvelan määrittäminen havaintoihin perustuen Nykyisen kuntotason määrittely havainnoimalla saadun kuntoluokan määrittelyn jälkeen (alempi), voidaan tarkentaa määrittelemällä osaryhmittäin erikseen (ylempi) Lähde: Rapal Oy
Korjausvelan määrittäminen hybridimallilla Korjausvelka lasketaan teoreettisella mallilla Teoreettinen malli luodaan mittausten avulla (alue, pohjamaa, ) Vaatii myöskin selvityksen onko edes mahdollista ja mitä tietoa, millä tavalla ja kuinka paljon (tarkkuusvaatimus ohjaa) 1970 1980 1990 2000 2010 2020 5 4 3 2 Ahotie Hauentie/ Kuhantie Laihotie Lohentie Ranta-Mutala 1 0
Katujen kunnonhallintaa Joensuussa
Miksi katujen kunnonhallintaa Saadaan katuomaisuus haltuun ja kunto oikeasti selville Voidaan määritellä korjausvelka ja sen kehittyminen Voidaan määritellä kuhunkin kohteeseen tehokkaimmat / tarkoituksenmukaisimmat toimenpiteet Voidaan toteuttaa parannustyöt oikeassa järjestyksessä ja oikein toimenpitein Voidaan budjetoida ja ohjelmoida kohteet paremmin eli löydetään tehokkain tapa korjausvelan pitämiseen hallinnassa Voidaan osoittaa rahoitustarpeet yksiselitteisesti Voidaan perustella erilaiset tarpeet faktatiedon pohjalta Saadaan määriteltyä hyväksyttävä kuntotaso/korjausvelka ja tämän perusteella määräytyy vaadittava rahoitustaso
Kunnon hallinnan kokonaisuus PTM SYYPERUST.VAURIO- INVENT. Tasaisuus KUVA Tähän perustuva kunnonhallinta on otettu Joensuussa käyttöön TIETO- VARASTO Ominaisuustieto KUNNON- HALLINTA GIS Voidaan määritellä korjausvelka tarkkaan Voidaan käyttää ohjelmoinnin perustana KANTA- VUUS MAATUTK A Tarpeet yksilöidysti ja perustellusti esille LABRA KAIRAUS Kaavion lähde: Kuntotekniikka Oy
Kunnonhallinnan prosessi Lähde: Kuntotekniikka Oy
Korjausvelan määrittäminen mittauksiin perustuvalla mallintamisella Kaikki kadut käydään läpi jonkinlaisella seulalla, jonka tiheys määräytyy käytettävissä olevan budjetin mukaisesti 0. seula => maastokatselmus katumestarin kanssa, yksi katu, yksi kuntoluokka, aina yksi silmäpari kunnan ulkopuolelta, samat henkilöt 1. seula => tehdään metritarkkuudella syyperusteinen vaurioinventointi maastossa 2. seula => kuvataan katuverkko ja käytetään apuna maatutkaa, päällystetutkaa tai 3D maatutkaa vaurioiden syiden arvioinnissa (toimistolla täydennys) + muu tieto 3. seula => lisäksi merkittävimmille kaduille PTM -mittaus ja valitulle joukolle lisäksi kantavuusmittaus
Mallintamalla tehty korjausvelkaesimerkki Joensuusta KADUT PAINOTETTU VAURIOSUMMA (%) Kuntoluokka vaurioiden perusteella Nykyinen kuntotaso Uudishinta Korjausvastuu Korjausvelka Linjan nimi [= (2 10)] [Luokat 1 5 ] HUOMIOT!!! % Malmitie 41,93 3 Routinut aika pahasti 58,07 109 076 45736 7559 Kaskipolku 41,89 3 Verkolla 58,11 40 783 17084 2810 Kirkkokatu 40,98 3 Routahalkeamaa 59,02 695 101 284852 41567 Satotie 40,25 3 Alku aivan verkolla 59,75 90 310 36350 4741 Huvimäentie 39,42 3 Alussa ja lopussa vaurioituneet jaksot. Kantavuusvaurioita ja reunapainumaa 60,58 415 844 163926 18380 Ollintie 39,17 3 Verkkohalkeilua ja routumista 60,83 185 323 72591 7728 Yläsatamakatu 38,05 3 Voimakasta routimista 61,95 478 412 182036 14592 Jussintie 37,67 3 Keskivaiheilla vaurioituneempi jakso 62,33 493 515 185907 13177 Rantalantie 36,73 3 Kantavuushalkeilua ja reunapainumaa 63,27 151 019 55469 2613 Latvuskuja 36,71 3 Viemärikaivanto paikkaamatta, lopussa routii 63,29 43 610 16009 746 Sammontie 35,21 3 Pahasti vaurioitunut pitkäjakso alkupuolella, loppupuoli soralla 64,79 440 297 155029 925 Lankkutie 34,35 3 Routahalkeamaa lopussa 65,65 Lauttatie 33,33 3 Lopusta vaurioitunut 66,67 Sammalkatu 33,33 3 Routa ja kantavuushalkeamaa 66,67 Joutsentie 33,33 3 Yksi pahemmin vaurioitunut lyhyt jakso. Kantavuuspuutteita 66,67 Rukavedentie 32,72 3 Alkupuolella pari pahasti vaurioitunutta jaksoa 67,28 Kuusenjuurentie 32,54 3 Routahalkeamaa, reunatpainunut 67,46 Helmiharjuntie 32,43 3 Alkupuolella ajourat verkolla ja painuneet. Loppupuoli parempi, mutta lieviä vaurioita 67,57 Vatatie 32,11 3 Routimista ja lievää kantavuushalkeilua 67,89 Olkkolantie 30,53 3 Keskellä vaurioitunut jakso. Reunat painunu 69,47 Ketsuntupa 30,26 3 Routii 69,74 Asematie 30,23 3 69,77 Ruukintie 30,2 3 Alkupuolelta vauioitunut. Noin 315 paalulta eteenpäin sora 69,8 Tervastie 29,55 2 Alusta routinut ja painunut, muuten heikkoa halkeilua 70,45 Värttinätie 2 16 29,53 2 Routahalkeamaa 70,47 Horttanantie 28,66 2 Alussa heikkoja halkeamia, mutta puolen välin jälkeen kunto heikkenee huomattavasti. Verkkohalkeamaa ja painumia 71,34 Keskikankaantie 28,5 2 Lopussa vähän vaurioita 71,5 Mallintamalla saadut kuntotasoarvot vastaavat yllättävän hyvin kuntoluokkaa Korjausvastuu on tässä laskettu uudishinnan ja nykyisen kuntotason suhteessa
Korjausvelka Joensuun kadut 900 787 7 169 870 1 538 601 Pääkadut Kokoojakadut Asuntokadut Toiminnallinen luokka Optimikuntotaso % Korjausvelka ( ) Korjausvastuu ( ) Pääkadut 90 900 787 1811 347 Kokoojakadut 75 1 538 601 3916 064 Asuntokadut 65 7 169 870 15941 970 YHTEENSÄ 9 609 259 21669 381 Laskentaperusteet ovat korjausvelan määritysprojektin mukaiset
Esimerkki kuntoluokkakartasta
Esimerkki analyysin avulla tehdystä saneerausmäärittelystä YLEISSUUNNITTELU KADUN NIMI PITUUS EHDOTETTU TOIMENPIDE [M] SANEERAUS MUUT YHT. Ahotie 259 tasausmassa+pintaus+kuivatus/luiskien muotoilu 0 11 369 11 369 Alapappilantie 673 Saneeraukseen 370 150 0 370 150 Alustavasti pintaus, mutta vaatii 530 Harjutie maastokatselmuksen (Päällystetty osuus) 0 22 562 22562 Hepolammintie 182 Saneeraus 100 100 0 100 100 Hopantie 245 Saneeraus, tai ei TP 134 750 0 134 750 Plv.40 220 Saneeraus, plv.220 650 pintaus, plv. 650 1038 Kaltimonkoskentie 1038 Ei TP 99 000 21630 120630 Kanavantie 328 Pintaus 0 130, 130 300 Saneeraus 93 500 5 872 99 372 Korpilaiduntie 264 Saneeraus 145 200 0 145 200 Korpitie 809 Pintaus+tasausmassa+kuivatus 0 35 088 35 088 Kukkulatie 224 Saneeraus plv.25 130, muuten pintaus 5 587 57 750 63 337 Lossitie 534 Plv.140 200 murskelisäys, Muuten pintaus+liimaus 0 26289 26289 Massanvaihto ja rummun korjaus samalla plv.150 441 Lönnrotintie 200. Muuten pintaus+liimaus. Kuivatus koko katu 27 500 17582 45082 Paaluväli 440 680 lisämursketta. Muuten 1366 Metsätie tasausmassa+ päällyste 0 66546 66546 Plv. 0 120 saneeraus, Plv.120 261 261 Piennartie pintaus+tasausmassa tai ei tp 6 967 66000 72967 Puistokuja 132 Saneeraus 0 7 003 7 003 Ratamotie 266 Saneeraus plv.0 220 121 000 0 121 000 Rinnetie 652 Saneeraus 412 390 0 412 390 Plv. 50 140 murskelisäys (notko) muuten 504 Riutantie pintaus+liimaus. Kuivatus koko katu 0 21815 21815
KIITOS! Yhteystiedot: Ari Varonen kaupungininsinööri Joensuun kaupunki, Kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie 5, 80100 JOENSUU e-mail ari.varonen@jns.fi puh +358 50 337 8578