1 (23) Joukkoliikenteen palvelutaso 2018 2021 Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi Sisällys Joukkoliikenteen palvelutaso 2018 2021... 1 1. Palvelutason määrittämisen taustaa... 1 2. Rakenne palvelutason määrittämiselle... 5 3. Kehittämiskohteet kunnittain... 8 4. Palvelutason käytännön toteutus... 10 Liitteet... 10 Joukkoliikenteen palvelutasoluokat... 11 Palvelutaso kunnittain... 13 Laadulliset palvelutasotavoitteet... 23 1. Palvelutason määrittämisen taustaa Lainsäädäntö Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta toimii joukkoliikennelain mukaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella harjoitettavan joukkoliikenteen osalta. lain (13.11.2009/869) 4 velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään alueellensa joukkoliikenteen palvelutason. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyllä kuvataan viranomaisen tahtotilaa siitä millainen joukkoliikenne on perustelluin kullakin maantieteellisellä alueella matkustustarpeet ja käytettävissä oleva rahoitus huomioon ottaen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen kaupunkiseuduilla on kirjattu joukkoliikennelain tavoitteisiin. Palvelutasomäärittely tehdään niin, että osapuolet voivat sitoutua sen toteuttamiseen. Määrittely itsessään ei kuitenkaan luo kansalaisille subjektiivista oikeutta vaatia palveluiden järjestämistä. Palvelutasomäärittely ohjaa joukkoliikenneliikennetarjonnan yksityiskohtaista suunnittelua. Määrittely toimii myös kuntien maankäytön suunnittelussa tehtäviä ratkaisuja tukevana asiakirjana. Palvelutasomäärittely laaditaan yleensä 3-8 vuoden määräajaksi. Sitä voidaan tarkistaa voimassaoloaikanaan, mikäli toimintaympäristössä tapahtuu määrittelyn tarkistamista perustelevia muutoksia. Tämän palvelutasomäärittelyn voimassaoloaika on 4 vuotta alkaen 1.1.2018. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on tarkoitus päivittää jatkossa valtuustokausittain, joukkoliikennelautakunnan toimikausien vaihteessa.
2 (23) Yhteys muihin suunnitelmiin Liikennevirasto on loppuvuonna 2015 laatinut ohjeistuksen toimivaltaisille viranomaisille palvelutason määrittelyä varten. Ohjeistuksen tavoitteena on yhtenäistää käytettäviä kriteereitä ja luokitusta, jotta palvelutasoja eri kuntien ja toimivaltaisten viranomaisten alueilla voitaisiin yhteismitallisesti tarkastella. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutason määrityksessä käytettäviä kriteereitä ja luokitusta on päivitetty paremmin vastaamaan Liikenneviraston oheistusta. Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on päättänyt tässä palvelutasomäärittelyssä käytettävistä kriteereistä kokouksessaan 26.10.2016. Keväällä 2017 on valmistunut Pirkanmaan ELY-keskuksen laatimana Pirkanmaan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma vuosille 2017 2019. Samassa yhteydessä on laadittu myös Keski-Suomen ELY-keskuksen palvelutasosuunnitelma. Tampereen kaupunkiseudun palvelutasomäärittely ja naapuritoimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten palvelutasomäärittelyjen yhteensopivuus on varmistettu osallistumalla naapuritoimivaltaisten viranomaisten palvelutason määritykseen. Aikaisempi voimassaoleva palvelutasotyö toimivalta-alueella on vuodelta 2011. Vuonna 2011 laadittu palvelutasomäärittely oli ensimmäinen joukkoliikennelain velvoittama alueen palvelutasoa kuvaava työ. Palvelutasomäärittelyssä vuosille 2011 2016 on käytetty viisiportaista palvelutasoluokitusta, joista korkein luokka on 5 tähteä ja matalin 1 tähti. Seuraavaa alueen palvelutasomäärittelyä varten on arvioitu aikaisemman palvelutason alueellisten tavoitteiden toteutumista vuoden 2016 joukkoliikennepalvelun avulla. Tässä tarkastelussa on otettu huomioon alueelle 2011 määritelty tavoite ja sen toteutuminen vuoden 2016 vuorotarjonnan avulla. Toimivalta-alueen nykytilan kuvaus palvelun perustana on matkustustarve, jota synnyttävät asuminen, työpaikat sekä muut palvelut. Tulevan palvelutason määrittämistä varten on kuvattu nykytilaa väestötiheyden sekä työpaikkojen sijoittumisen avulla. Alueille määritetyt palvelutasoluokat perustuvat ensisijaisesti näihin väestö- ja työpaikkatietoihin. Työssä käytetyt taustatiedot on esitelty tausta-aineistossa. Asukastiheys Asukastiheyttä on kuvattu koko seudulla yhden kilometrin ruutujaolla sekä tarkemmin kuntakohtaisesti tarkasteltuna 250 metrin ruutujaolla. Väestötiedot ovat vuodelta 2015 (Tilastokeskus).
3 (23) Kuva 1 Väestön sijoittuminen Tampereen kaupunkiseudulla Joukkoliikenteen palvelutaso on määritelty kaikille alueille, joilla on yli 50 asukasta 250 m x 250 m kokoisella ruudulla. Tämän väestöntiheyden alle meneville alueille voidaan järjestää joukkoliikennettä mikäli se muista syistä, esimerkiksi lakisääteisten koulukuljetusten johdosta on tarpeen. Työpaikkojen sijoittuminen Työpaikkatiedot ovat vuodelta 2013 ja niiden perusteella on tarkennettu väestön sijoittumisen pohjalta tehtyä arviota joukkoliikenteen palvelutasosta. Työpaikkojen tiivis sijoittuminen sekä työpaikkojen luonne vaikuttavat palvelutasoon ja väestötietojen pohjalta tehtyä arviota on voitu korottaa yhdellä tai kahdella luokalla työpaikkatietojen perusteella.
4 (23) Kuva 2: Työpaikkojen sijoittuminen Tampereen kaupunkiseudulla. Erityisinä työpaikka- sekä opiskelualueina Tampereen kaupunkiseudulla ovat Tampereen keskusta-alueen lisäksi TAYS:n alue sekä yliopiston kampusalue Hervannassa. Merkittävimmät täydentyvät tuotannollisen toiminnan alueet Tampereen kaupunkiseudulla ovat Lahdesjärvi ja Rusko Tampereella sekä Kolmenkulman alue, Tarastenjärven alue sekä Linnakallion alue Pirkkalassa. Työpaikkojen ja väestön sijoittumisen lisäksi palvelutasotyössä tarkasteltiin marraskuun 2016 alueellisia matkustajamääriä pysäkeittäin sekä joukkoliikennelinjaston alijäämätietoja. Asukasvuorovaikutus Palvelutason määrittämisen lähtötietoina hyödynnettiin Tampereen seudun joukkoliikenteelle annettua palautetta. Palaute on vuorovaikutuskeinona jatkuva toisin kuin yksittäiset yleisötilaisuudet tai kyselyt. Palvelutasomäärittelyn luonne on kuvata joukkoliikenteen arkielämän ratkaisuja hyvin yleispiirteisesti, joten asukasvuorovaikutuksessa on vaikea löytää sopivaa toteutustapaa tällä suunnittelun tasolla.
5 (23) Palvelutasoluonnoksen valmistuttua olivat alueelliset palvelutasotavoitteet nähtävillä paikkatietoon pohjautuvassa kyselyssä. Kyselyyn kävi jättämässä palautetta 397 vastaaja. Palvelutasoluonnokseen oli mahdollista tutustua myös yleisötilaisuuksissa, joita järjestettiin Kangasalla, Nokialla, Lempäälässä, Pirkkalassa, Orivedellä, Tampereella ja Ylöjärvellä. Samaan aikaan luonnos oli myös alueen kunnissa sekä muilla sidosryhmillä lausunnoilla. 2. Rakenne palvelutason määrittämiselle Palvelutasomäärittelyn rungon muodostavat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet. Niillä määritellään eri palvelutasotekijöiden (mm. vuoroväli, liikennöintiaika) tavoiteltavat arvot maankäytöllisesti ja maantieteellisesti erilaisissa toimintaympäristöissä. Koko seudulle sovelletaan yhtenäistä palvelutasoluokittelua, jonka Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on hyväksynyt suunnittelutyön pohjaksi 26.10.2016. Alueille määritetyt palvelutasoluokat perustuvat ensisijaisesti kunkin alueen asukasmäärään ja asukastiheyteen ja sitä kautta muodostuvaan matkustustarpeeseen. Määrityksessä on lisäksi otettu huomioon merkittävien työpaikka-alueiden sekä asiointikohteiden sijainti. Alueen toteutuva palvelutaso voi olla määritettyä luokkaa korkeampi, esimerkiksi jos alue sijaitsee liikenteellisesti kahden korkeampaa luokkaa edustavan alueen välissä. Kunkin alueen palvelutaso on kuitenkin tietoisesti määritetty ensisijaisesti alueen omien tarpeiden näkökohdasta. Näin palvelutasomäärittely ei ohjaa linjastosuunnittelua tiettyyn ratkaisuun, jos vaihtoehtoisia reittejä on käytettävissä. Pyrkimyksenä on alueellisesti ja seudullisesti yhtenäisin periaattein toimiva joukkoliikennejärjestelmä. Luokkien rajoja ei siis tarkastella ehdottomina, varsinkaan jos kyse on yksittäisen palvelutasotekijän vaadittua korkeammasta tasosta Tässä palvelutasomäärityksessä on palvelua kuvattu kuudella eri luokalla, joista 1 on matalin ja 6 on palvelutasoltaan paras. Aikaisempaan palvelutasomäärittelyyn verrattuna luokkia on yksi enemmän. Tämä mahdollistaa entistä paremmin tiiviin kaupunkimaisen ympäristön joukkoliikennepalvelun kuvaamisen. Luokkien määrittämisessä on otettu huomioon sekä aikaisemin yhdestä viiteen tähteen luokitus sekä valtakunnallisesti laadittu Liikenneviraston ohjeistus palvelutasoluokista. Tampereen kaupunkiseudun palvelutasotavoitteissa ei ole käytössä Liikenneviraston ohjeen mukaiset alimmat luokat. Palvelutasotavoitteet Kullekin kuudelle palvelutasoluokalle asetetaan tavoitteet joukkoliikenteen liikennöinnin suhteen. Palvelutasoa kuvaavat määrälliset kriteerit ovat: liikennöintiaika (arkena/lauantaisin/sunnuntaisin) vuoroväli kävelymatka pysäkille Kriteerit luokittain ovat esitetty liitteessä 1. Näiden määrällisten palvelutasoa kuvaavien kriteerien lisäksi palvelutasoa voidaan kuvata laadullisten tekijöiden kautta. Parhaimman palvelutason luokat (4-6) ovat oleellisessa roolissa joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamisessa. Yleisesti luokituksen piiriin kuuluvat alueet ovat niitä, jotka ovat kiinteä osa koko seudun joukkoliikennejärjestelmää. Palvelutason osalta määritellyillä alueilla pyritään tarjoamaan järjestelmän kannalta oleellisia palveluita ympäri vuoden.
6 (23) Erityisesti alimman luokan (1) alueilla koulukuljetuksilla ja muilla lakisääteisillä kuljetuksilla voi olla merkittävä rooli joukkoliikenteen taloudelle. Eri hallintokuntien kuljetusten yhteistä suunnittelua ja integrointia joukkoliikenteeseen edistetään aina kun se on kokonaistaloudellisesti edullisinta. Luokan yksi alapuolelle jää joukkoliikenteen minimitaso, jossa palveluita järjestetään lakisääteiset velvoitteet täyttäen. Minimitasoa on myöhemmin mahdollista laajentaa kahteen lisäluokkaan, mikäli toimivalta-alue laajenee alueille, joissa palvelutason kuvaukseen tarvitaan määrittelyä alhaisempaa tavoitetasoa. Minimitason alueilla matkustustarpeet joukkoliikenteessä ovat tyypillisesti paikallisia koulumatkoja. Nämäkin matkustustarpeet pyritään täyttämään avoimella joukkoliikenteellä hyödyntäen yhtenäistä lippu- ja maksujärjestelmää. Perusperiaatteena palvelutasoluokittelussa on, että alueelle määritetty palvelutasoluokka koskee aina ensisijaisesti yhteyksiä oman kunnan kuntakeskukseen ja sitä kautta edelleen maakuntakeskukseen. Palvelutasokuviin on lisätty niiden voimassaoloaikana kehittyvät alueet rasteroituna. Tällä merkinnällä kuvataan alueen muuttuvaa luonnetta ja alueelle sen rakentumisen jälkeen muodostuvaa palvelutasoa. Laadulliset tavoitteet Valtakunnallisessa Liikenneviraston ohjeessa on mitattavien vuoroväliä ja liikennöintiaikaa kuvaavien määrällisten tekijöiden lisäksi kuvattu joukkoliikenteen laadullisia tavoitteita. Laadullisilla palvelutasotavoitteilla kuvataan matkustajien kokemia matkan palvelutasoon liittyviä ominaispiirteitä, jotka eivät ole määrällisesti mitattavia. Tampereen kaupunkiseudun palvelutason määrityksessä arvioidaan samoin laadullisten kriteerien perusteella palvelutasoa. Laadullisen palvelutasotavoitteet eivät ole samalla tavalla tavoitteellisia. Laadulliset palvelutasotekijät toimivat suosituksina. Laadullisina palvelutasotavoitteina tarkastellaan palvelun täsmällisyyttä, lippujärjestelmää, linjaston selkeyttä, matkaan sisältyvien vaihtojen tarvetta, matka-aikaa, infrastruktuuria sekä palvelun toteutuksessa käytettävää kalustoa. Laadulliset tavoitteet palvelutasoluokittain on esitetty tämän dokumentin liitteenä 3. Täsmällisyys Täsmällinen ja luotettava joukkoliikenne on mahdollista riittävien joukkoliikenne-etuuksien avulla. Etuuksia ovat esimerkiksi omat kaistat ja liikennevaloetuudet. Matkustajainformaatioja liikennevaloetuusjärjestelmä toteutetaan yhteensopivasti ja seudullisesti kattavasti. Lähtökohtaisesti järjestelmää sovelletaan kaikilla alueilla, alimmassa luokassa harkinnan mukaan. Lippujärjestelmä Tampereen kaupunkiseudulla on joukkoliikenteessä käytössä monipuolinen ja yhtenäinen lippujärjestelmä.
7 (23) Linjaston selkeys Informaatio on selkeää ja yhtenäistä erityisesti runkolinjoilla. Muu linjasto muodostaa selkeän kokonaisuuden. Joukkoliikenteen helppokäyttöisyyttä tukevat säännölliset aikataulut. Linjakartat luovat selkeän yleiskuvan Tampereen sisäisestä ja seudullisesta liikenteestä. Reittipoikkeamia pyritään välttämään linjaston selkeyden parantamiseksi. Vaihtojen määrä Vaihto tarkoittaa joukkoliikennevälineestä toiseen tapahtuvaa vaihtoa. Tampereen sisäisessä ja seutuliikenteessä linjasto perustuu pääosin Keskustorin tai Koskipuiston kautta kulkeviin heilurilinjoihin. Vähemmistö linjoista päättyy Keskustorille, jonka kautta kulkevat lähes kaikki paikallis- ja lähiliikenteen linjat. Heilurilinjasto mahdollistaa vaihdottomien matkojen tekemisen keskustan läpi lähiöiden välillä ja etenkin keskustan ulkopuolella sijaitseville työpaikkaalueille. Lisäksi heilurilinjasto tarjoaa kattavan palvelun keskusta-alueella. Esimerkiksi lännestä tultaessa ovat suorat vaihtoyhteydet myös keskustan itäosiin ja päinvastoin. Normaalin tarjonnan aikoina vuorovälejä pidetään niin tiheinä, ettei aikataulusuunnittelussa ole erityisiä tarpeita lähtöjen yhteensovittamiseen. Normaalin tarjonnan aikaan voi olla mielekästä vaihtaa myös jo keskustan sisääntuloväylillä. Hiljaisena aikana linjat lähtevät Keskustorilta samanaikaisesti, mikä mahdollistaa lyhyet vaihtoajat. Lisäksi vaihdottomia yhteyksiä tarjoavat myös keskustan ulkopuolella liikennöivät suorat poikittaislinjat. Yhteydet Tampereen keskustaan ovat joko vaihdottomia tai liityntävaihto on järjestetty. Yhteydet oman kunnan keskustaan tai palvelukeskukseen ovat aina vaihdottomia. Liityntävaihto voi olla yhteys toiseen bussilinjaan tai junaan siten, että vaihtoaika on minimoitu aikataulusuunnittelussa. Tampereen kantakaupungin ulkopuolella yhteydet Tampereen keskustaan voivat perustua liityntä-vaihtoon. Yhteydet Tampereen merkittäville työpaikka-alueille (TAYS, Hervanta, Hatanpää) voivat olla esimerkiksi Keskustorin tai Koskipuiston kautta liityntävaihtoja. Järjestetyllä vaihdolla tarkoitetaan vaihtoa, jonka toimivuus on varmistettu siten, että liikennevälineet odottavat vaihtavia matkustajia samalla terminaali- tai pysäkkialueella. Järjestetty vaihto rinnastetaan vaihdottomaan yhteyteen. Raitiotien rakentaminen Tampereelle muodostaa tarpeen uudistaa Tampereen kantakaupungin linjastoa vuosina 2019-2021. Raitiotien liityntälinjojen osalta kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on 24.8.2016 päättänyt suunnitteluperiaatteista. Raitiotietä tukevien liityntälinjojen suunnittelussa joukkoliikennelautakunnan vahvistamat suunnitteluperiaatteet ovat ensisijaisia tämän palvelutasomäärittelyn laadullisiin tavoitteisiin nähden. Matka-aika Linjasto rakennetaan siten, että linjat etenevät pääsääntöisesti matkan suuntaan. Tällöin matka-ajat pysyvät kohtuullisina. Linjastossa vältetään rengasmaisia osuuksia. Mikäli näihin joudutaan turvautumaan, pyritään niiden ajallinen kesto rajoittamaan 10 minuuttiin. Parhaimpien palvelutasojen (luokat 6 ja 5) alueilla tavoitellaan henkilöauton kanssa kilpailukykyistä kokonaismatka-aikaa. Tavoitteena on, että Tampereen kantakaupungissa matka-
8 (23) aika keskustaan on enintään 30 minuuttia. Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Ylöjärven keskustoista Tampereen keskustaan ovat nopeimmat yhteydet ruuhka-aikaan 30 minuuttia (tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että osa matkasta ajetaan valtatietä pitkin). Oriveden ja Vesilahden keskustoista matka-aika ruuhka-aikojen ulkopuolella on Keskustorille enintään 60 minuuttia (ruuhka-aikana tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että osa lähdöistä ajetaan valtatietä pitkin). Infrastruktuuri Uudet pysäkit ja informaatio suunnitellaan esteettömyysohjeiden mukaisesti. Pysäkkien parantamistoimenpiteet, kuten katokset kohdistetaan ensisijaisesti runkolinjoille ja niille pysäkeille, joilla on nousevia matkustajia eniten. Linja-autokalusto PSA-liikenteessä käytettävä kalusto on pääsääntöisesti matalalattiaista siellä, missä liikennetyyppi sitä edellyttää ja teiden kunto sen mahdollistaa. Linja-autoissa on matkustamon jäähdytysilmastointi. 3. Kehittämiskohteet kunnittain Alueellisten palvelutasoluokitusten avulla kuvataan vuosina 2018 2021 toteutettava joukkoliikenteen perusteet. Määritellyn palvelutason mukainen liikenne pyritään järjestämään palvelutason voimassaoloaikana. Lisäksi nostetaan esiin palvelutasomäärittelyn voimassaoloaikana tapahtuvia muutoksia alueellisilla rasterimerkinnöillä. Näitä kehittyviä alueita lukuun ottamatta joukkoliikenteen palvelu pyritään toteuttamaan kokonaisuutena nykyisen suuruisella subventioasteella. Joukkoliikenteen kehittämiskohteet on listattu alla kunnittain. Seudun joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää kunnilta mahdollisen liikennetarjonnan järjestämiseen osallistumisen lisäksi aina maankäytön suunnitteluun ja hallintaan sekä katu- ja pysäkki-infrastruktuuriin liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Kangasala 1. Vahvistetaan matka-ajaltaan henkilöautolle kilpailukykyistä yhteyttä Kangasalan nauhataajaman ja Tampereen keskusta-alueen välillä. 2. Kehitetään yhteyksiä TAYS:n alueelle sekä Hervantaan. 3. Pikkolan alueen vahvistuminen koulu- ja opiskelumatkojen kohteena huomioidaan palvelutason voimassaoloaikana yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 4. Lentolan ja Kallion teollisuusalueiden työssäkäyntiliikenteen toteuttaminen. 5. Tursolan ja Metsäkulman alueen palvelutason nostoa tarkastellaan Lempäälä 1. Vahvistetaan matka- ajaltaan henkilöautolle kilpailukykyisempää yhteyttä Lempäälän nauhataajaman ja Tampereen keskusta-alueen välillä. 2. Poikittaisyhteyden kehittäminen Lempäälästä Sääksjärveltä Hervantaan
9 (23) Orivesi 3. Lempäälän keskustan kehittämishankkeiden ottaminen huomioon yksityiskohtaisemmassa reittisuunnittelussa. Määritetyn palvelutasoluokan saavuttaminen edellyttää olemassa olevien joukkoliikennepalvelujen (bussien pikavuorot, bussien vakiovuorot + juna) integrointia toisiinsa myös lippujärjestelmän osalta Nokia 1. Kunnan sisäisten yhteyksien kehittäminen niin, että asiointiyhteys Nokian uuden hypermarketin alueelle mahdollistuisi paremmin 2. Tervasuon ja Sammaliston alueiden palvelutason parantamista tarkastellaan määrittelyn voimassaolon aikana. Pitkäniemen sairaala-alueen osalta palvelutasotavoite on esitetty Tampereen suuntautuvien matkojen osalta, Nokian suuntaan palvelutasotavoite on mahdollistaa tyypillisimmät työssäkäynti- ja opiskelumatkat joukkoliikenteellä. Pirkkala 1. Linnakallion teollisuusalueen / Jasperintien joukkoliikenneyhteyksien parantaminen. 2. Poikittaisyhteyden kehittäminen Pirkkalasta Hervantaan Tampere 1. Palvelutason parantaminen alueilla, joilla maankäyttö on kehittymässä: Niemenrannan alue, Lintuhytin ja Hervantajärven alueet sekä Ranta-Tampellan ja Tampellan alueet 2. Vuoreksen palvelutason parantaminen palvelutason voimassaoloaikana sekä toimivien poikittaisyhteyksien takaaminen alueelle. 3. Vuorojen lisääminen linjoilla, joiden matkustajamäärä kasvaa voimakkaasti (erityisesti runkolinjat 1-10) 4. Poikittaisyhteydet alakeskuksiin o Härmälä - Lakalaiva - Turtola o Koilliskeskus - Kaukajärvi - Hervanta o Lielahti - Tesoma / Epilä - Tesoma Vesilahti Palvelutasotavoitteen mukaisen liikenteen järjestäminen myös viikonloppuisin Ylöjärvi 1. Työläjärven ja Siltatien alueen palvelutason varmistaminen alueen rakentuessa. 2. Varmistetaan koulutuskeskus Valon saavutettavuus yksityiskohtaisessa suunnittelussa
10 (23) 4. Palvelutason käytännön toteutus Valtaosa joukkoliikennetarjonnasta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan toimivalta-alueella perustuu bruttosopimusmalliseen PSA-liikenteeseen, mutta palvelutasomäärittelyn mukainen liikenne voidaan toteuttaa myös markkinaehtoisena liikenteenä tai näiden yhdistelmänä. Yksittäisiä vuoroja koskevat vielä voimassaolevat siirtymäajan sopimukset päättyvät vuoteen 2019 mennessä. Tärkein näkökulma liikenteen järjestämistavan valinnassa on asiakkaan kannalta yhtenäisen seudullista ja alueellista liikkumista palvelevan joukkoliikennejärjestelmän muodostuminen ja seudullisesti joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Junaliikenne voi muodostaa palvelutasomäärittelyn mukaisen tarjonnan joko osittain tai kokonaan siellä, missä palvelu on käytettävissä. Kun junaliikennettä käytetään palvelutasomäärittelyn mukaisen palvelutason toteuttamiseen, varmistetaan järjestelmän riittävä integrointi muuhun seudulliseen joukkoliikennejärjestelmään. Liikenteen käytännön järjestäminen tapahtuu kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. lautakunta koordinoi seudullisesti yhtenäisen kokonaisuuden järjestämistä. Yksinomaan alueellista merkitystä omaavia joukkoliikennepalveluita (kuten palveluliikenne ja koulukuljetukset) kunnat voivat järjestää myös itsenäisesti. Lähtökohtana on, että kaikkien esitettyjen kehittämistoimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksia tarkastellaan määrittelyn voimassaoloaikana ja kohteet joiden toteuttaminen osoittautuu mahdolliseksi, toteutetaan viimeistään vuonna 2021. Liitteet 1. Joukkoliikenteen palvelutasoluokat ja palvelutasokriteerit 2. Palvelutaso kunnittain 3. Joukkoliikenteen laadulliset tavoitteet
11 (23) Joukkoliikenteen palvelutasoluokat
12 (23)
13 (23) Palvelutaso kunnittain Kangasala
14 (23) Lempäälä
15 (23) Nokia
16 (23) Orivesi
17 (23) Pirkkala
18 (23) Tampere
19 (23) Vesilahti
20 (23) Ylöjärvi
21 (23) Kuva Sonja Aarnio ja Riikka Salkonen
22 (23) Kuva Sonja Aarnio ja Riikka Salkonen
23 (23) Laadulliset palvelutasotavoitteet