LUONNOS. KAAVATUNNUS 14:060 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS , Muutettu ja täydennetty ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

A S E M A K A A V A N LUONNOS S E L O S T U S 3. KAUPUNGINOSAN VESI-, JA VIRKISTYSALUEITA 14. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 11 TONTIN 18 OSAA, KORTTELIN 23 TONTTIA 1 SEKÄ VESI-, JA VIRKISTYSALUEITA ASEMAKAAVAN MUUTOS Tourujoki I KAAVATUNNUS 14:060 KAAVAN PÄIVÄYS 13.03.2017 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 08.05.2018, Muutettu ja täydennetty

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan vesi- ja virkistysalueita, 14.kaupunginosan korttelin 11 tontin 18 osaa, korttelin 23 tonttia 1 sekä vesi- ja virkistysalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu 3. kaupunginosan vesi- ja virkistysalueet, 14. kaupunginosan korttelin 23 tontti 5 sekä vesi- ja virkistysalueet. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan tunnus 14:060 Kaavan päiväys 13.03.2017 Kaavan laatija Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 5033 email: pirjo.heinanen@jkl.fi Kaavan Tiedotuslehti 13.1.2017 vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk, xx.xx.2018 Kh, Kv Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Puistolan ja Kankaan alueella Jyväskylän keskustan vieressä, ydinkeskustasta koilliseen n. 1,5 km ja käsittää Tourujoen ranta-alueita molemmin puolin jokea. Alue rajautuu lännessä Tourukatuun ja pohjoisessa vanhaan hautausmaahan sekä luonnonsuojelualueeseen ja etelässä Tourukadun varren pientaloasutukseen. Joen itäpuolella alueeseen kuuluu joen ranta-alueiden lisäksi yksi kerrostalotontti korttelista 23 Ailakinkadun varrelta. Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa Tourujoen kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet ja kevyenliikenteen toimintaedellytysten kehittämiseen liittyvää rakentamista Tourujoen varrella ja sen läheisyydessä. Asemakaavan muutos mahdollistaa polkupyöräilyn laatukäytävän ns. baanan alkupään rakentamisen Tourukadulta uuden sillan kautta Kankaan alueelle. Kaava-alueen pinta-ala on 3,0041 ha ja kerrosala vähenee alueella 2628 k-m2, johtuen teollisuusalueen muutoksesta virkistysalueeksi.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 ASEMAKAAVA... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Luonnonympäristö... 7 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 11 2.1.4 Maanomistus... 15 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 15 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 15 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 22 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN... 22 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 22 3.2.1 Osalliset... 22 3.2.2 Vireilletulo... 22.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 22 3.2.4 Viranomaisyhteistyö... 23 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 24 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 24 3.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 25 3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 27 3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN... 30 3.5.1 Luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset... 30 3.5.2 Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset... 31 3.5.3 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset... 31 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 32 4.1 KAAVAN RAKENNE... 32 4.1.1 Mitoitus... 32 4.1.2 Palvelut... 32 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 32 4.3 ALUEVARAUKSET... 34 4.3.1 Korttelialueet... 34 4.3.2 Muut alueet... 34 Puisto VP, VP-1... 34 Lähivirkistysalue VL, VL-2... 34 Vesialue W... 34 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 34 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET... 35 4.5.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa... 35 4.5.2 Epävarmuustekijät... 35 4.5.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen... 35 4.5.4 Vaikutusten arviointi... 35 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 42 4.7 NIMISTÖ... 42 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 43 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 43 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 44 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 44

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 4) asemakaavan muutosehdotus, pienennös, liitetään myöhemmin 5) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet, liitetään myöhemmin 6) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet, liitetään myöhemmin 7) tonttijakokartta, liitetään myöhemmin 8) asemakaavan seurantalomake 9) havainnekuva Viistoilmakuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavamuutoksen keskeisinä tavoitteina on mahdollistaa tärkeän kevyen liikenteen väylän ns. pyöräilyn laatukäytävän (baanan) rakentaminen Tourujoen yli Kankaan alueelle. Kokonaistavoitteena on pääpyöräilyreitin jatkon rakentamisen mahdollistaminen Kankaan ja Seppälän alueen kautta Laukaan suuntaan. Yksistään Kankaan alueelle on suunnitelmien mukaan tulossa n. 5000 asukasta ja 2001 työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Uuden turvallisen kävelyn ja nopean pyöräilyreitin luominen on Kankaan osayleiskaavan ja koko kaupungin yleiskaavan mukainen tärkeä kehitettävä reitti, joka palvelee sekä Kankaan alueen asukkaita ja työntekijöitä sekä laajemmin kevyttä liikennettä Seppälään ja Laukaan suuntaan. Asemakaavan muutoksella muodostuu yksi asuinkerrostalon tontti (muutos olevaan tonttiin) ja virkistys- sekä vesialueita. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Tourujoki I kaavoituksen aloittamisesta / vireille tulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 13.1.2017. Tämä suunnittelualue päätettiin kuitenkin jakaa kahdeksi alueeksi ja Tourujoki II vireille tulosta ja alueen jakamisesta kahdeksi tiedotettiin tiedotuslehdessä 15.3.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla. Sisäinen aloituskokous pidettiin 19.1.2017 Viranomaisneuvottelu pidettiin 2.5.2017 Asemakaavaluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 15.05.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille luonnosvaiheen kuulemisaineiston yhteydessä. Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä xx. xx.xx.201x välisen ajan Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Lisäksi asiakirjat olivat nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (6) 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kaavan tultua voimaan. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Sillan rakentamiselle ja eroosion torjuntatoimenpiteille haetaan tarvittavat luvat. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kankaan alueella Jyväskylän ydinkeskustasta koilliseen n. 1,5 km:ä Tourujoen rannoilla ja käsittää Tourujoen ranta-alueita vanhan hautausmaan eteläpuolelta Tourukadulta varrelta joen yli itään Ailakinkadulle. Suunnittelualueen ympäristössä on Tourukadun varrella kerrostaloja ja pientaloja ja Ailakinkadun varrella kerrostaloja. Muuten alueella on puistoa sekä Tourujoen puustoisia jyrkkiä rantapenkereitä ja alueen pohjoispuolella on hautausmaa-alue sekä luonnonsuojelualuetta. Suunnittelualueen pinta-ala on 3,0041 ha. Kankaan paperitehtaan toiminta alueen koillispuolella on lakannut v. 2010. Viistokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (7) 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Maisemarakenteellisesti suunnittelualue sijaitsee Tourujoen jyrkkien rantapenkereiden molemmin puolin. Maisemakuvaa hallitsevat puustoiset rinteet ja puiden yläpuolella näkyvät Ailakinkadun kerrostalojen huiput sekä kauempana maisemassa näkyy Kankaan piippu ja Koasin opiskelijaasuntotorni. Maisemakuvassa suunnittelualue ei sijaitse kauas näkyvällä paikalla. Suunnittelualueella on merkitystä lähinnä lähimaisemassa. Luonnonolot ja maaperä Tourujoen länsipuolella alue on Tourukadun varrella Vanhaan hautausmaahan rajautuvaa puistoaluetta, jota halkovat kevyen liikenteen polut sekä Tourujoen rantapolkuun laskevaa rinnealuetta. Alueen korkein kohta on noin +93,9 mpy Tourukadulla ja joen itäpuolella n. 96.94 jo rakennetun baanan alkupisteessä ja matalin kohta noin +79 mpy Tourujoen rannassa. Puistoalueella on suhteellisen harvahko, varttunut puusto. Lajeina mm. vaahtera, kuusi, jättituija ja sembramänty. Rinnealueen reunassa kasvaa koivuja. Rinnealueella ja aivan kapealla rantakaistalla kasvaa tuomia, harmaaleppää ja paikoin runsaana kasvustona viitapihlajaangervoa. Tourujoen itärannan rantaniemekkeellä sijaitsee kulttuurivaikutteinen lehtokuvio, jossa esiintyy runsaasti lehtipuustoa (tuomi, harmaaleppä, koivu). Alueelle on runsaasti lahopuustoa. Lehtipuuston seassa esiintyy yksittäisiä järeitä kuusia. Jyrkässä rinnetörmässä puusto on monikerroksinen, ja rinteessä kasvaa nuoremman lehtipuuston lisäksi järeitä mäntyjä, kuusia, haapoja ja koivuja. Suunnittelualue on osittain luonnontilaista metsää Tourujoen itärinteellä luonnonsuojelualueen kohdalla. Maaperä Kankaan alueen maaperästä on tehty useita tutkimuksia vuosien kuluessa, joita on käytetty lähtötietoina. Osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu kolme selvitystä: - Kankaan alueen rakennettavuusselvitys; 2011, Ramboll OY - Kankaan alueen stabiliteettilaskelmat ja laskentaparametrien määritys; Samuli Tikkanen 2012 - YIT/Kankaan alue Rakennettavuusselvitys; Ramboll OY 2012 Yleensä alueen maaperä on pääosin hiekkaista silttiä, jonka alla on savista silttiä. Tehdasalueella on runsaita täyttöjä. Tourujoen luiskien nykytilan vakavuus on heikko. Heikko vakavuus tulee merkitseväksi Kankaanrannan sillan itäpuolella, kun kevyen liikenteen väylä baana kulkee Tourujoen ja joen läheisyydessä sijaitsevan kerrostalon välistä. Kyseisessä kohdassa kevyen liikenteen väylän reuna on lähimmillään noin 5 m etäisyydellä Tourujoen luiskan yläreunasta. Maalajit Tourujoen luiskissa ovat pääosin silttiä/silttistä hiekkaa/ hiekkaista silttiä. Korkeat luiskat eivät ole pehmeikköä vaan kerrokset ovat suhteellisen tiiviitä ja karkearakeisia siltti ja hiekkakerroksia. Pohjavesi on syvällä 14-15 m maanpinnasta. Joen luiskien kaltevuus on asettunut vuosien saatossa virtaavan veden aiheuttaman eroosion myötä noin 1:1 kaltevuuteen, mutta on paikoin jopa jyrkempi.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (8) Tourujoki (Ote Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous raportista/nab LABS OY 58/2016) Vesipuitedirektiivin jokiluokittelussa Tourujoki on määritelty keskisuureksi kangasmaiden joeksi (Kk, voimakkaasti muutettu). Tourujoki saa alkunsa Palokkajärvestä ja laskee Jyväsjärveen. Tourujoen keskivirtaama on noin 3,1 m3/s ja keskiylivirtaama noin 11 m/s. Palokkajärven pinnankorkeutta ja Tourujoen vesivoimalaitokseen virtaavan veden määrää säätelee Tourujoessa kaksi patoa. Säännöstelypato sijaitsee voimalaitoskanavan yläpäässä ja voimalaitospato voimalaitoksen vieressä. Padot estävät kalojen vaelluksen Päijänteestä ja Jyväsjärvestä yläpuolisiin järviin. Tourujoki on voimakkaasti muutettu kaupunkijoki, josta on uoman oikaisun, perkausten ja säännöstelyn vuoksi kadonnut virtavesille tyypillinen suvantojen ja koskialueiden vuorottelu. Joki on hyvin hidasvirtainen. Joen keskiuoman pohja koostuu pääosin siltistä, hiekasta sekä yksittäisistä kivistä ja lohkareista. Laajempia, rakennettuja kivikoita on lähinnä uoman reunoilla välittömästi voimalaitospadon alapuolella sekä luonnonsuojelualueen alapuolella pyörätien varrella. Syksyllä 2011 tehdyn maastokäynnin perusteella varsinaista liejupohjaa esiintyy lähinnä joen alaosalla, jossa myös vesikasvillisuus ilmentää jo enemmän järvimäistä elinympäristöä. Hienojakoista mineraaliainesta on kerrostunut paikoitellen runsaasti erityisesti joen sisäkaarteisiin. Pohjakivien vähäisyyden ja hitaan virtauksen vuoksi Tourujoessa ei esiinny juurikaan koskipaikoille tyypillistä vesisammalta. Syksyllä 2015 vesisammalta havaittiin ainoastaan pieniä laikkuja voimalaitospadon alapuolella. Eri puolella Tourujokea on havaittavissa viitteitä ihmistoiminnasta. Rantapenkkaa on paikoitellen tuettu kiveyksin ja vesivoimalaitoksen alapuolella joen pohjassa on vaihtelevia määriä irtonaista puutavaraa ja puurakenteita, joista osa saattaa olla hyvinkin vanhoja. Rantapenkkojen tukeminen on ollut vielä viime vuosinakin tarpeen eroosioherkän maaperän vuoksi (hautausmaan penkka). Nykyhetkellä Tourujoen vesi on väriltään ruskehtavaa ja ravinnepitoisuus kuvastaa lähinnä rehevöitynyttä vesistöä. Tourujoen veden happipitoisuus on ollut jonkin verran normaalia alempia lämpimän veden aikana. Ilmiö on tyypillinen padotulle, hyvin hitaasti virtaavalle joelle, jossa ilman sekoittuminen veteen on huomattavasti vähäisempää kuin tyypillisissä koskipaikoissa. Tourujoen vedenlaatua säätelee merkittävästi Palokkajärvestä purkautuvan veden laatu. Erityisen joen alemmilla osilla vedenlaatuun vaikuttaa myös uomaeroosio ja lähivaluma-alueen kuormitus. Kalat, hyönteiset ja nisäkkäät Kalasto (Ote Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous raportista/nab LABS OY 58/2016) Tourujoen kalaston nykytilasta on varsin vähän raportoitua tietoa. Vuonna 2011 Tourujoessa sähkökalastettiin voimalaitospadon alapuolella sekä Tourujoen säännöstelypadon yläpuolella. Sähkökoekalastuksen saalis koostui yksinomaan järville tyypillisistä lajeista (ahven, hauki, kiiski, salakka, särki) eikä lohikaloista tehty tuolloin havaintoja (Alaja & Tolonen 2012,). Edellä mainittujen lajien lisäksi Tourujoessa vähintään satunnaisesti esiintyviä lajeja ovat ainakin kirjolohi ja kuha (Judin, suullinen tiedonanto). Vuonna 2001 2003 toteutetussa telemetriatutkimuksessa erään kuhayksilön todettiin ajoittain siirtyvän oleskelemaan Jyväsjärvestä Tourujoen alaosalle (Keskinen, suullinen tiedonanto). Taimenen esiintymisestä Tourujoessa ei ole varmuutta, koska esimerkiksi sähkökoekalastuksia ei ole toistettu vuoden 2011 jälkeen normaaleissa virtaamaolosuhteissa. Viime vuosilta on tiedossa vain yksi mahdollinen näköhavainto hyppäävästä taimenesta (Syrjänen, suullinen tiedonanto). Lepakot ja tärkeät lepakkokohteet Tourujoki on tunnetusti hyvää lepakkoaluetta. Tourujoen lepakkojen esiintymistä maastossa ja rakennuksissa on selvitetty Kankaan alueen kohdalla (Erkinaro 2011-12). Selvitysalue ulottuu Tourujokivarressa voimalaitoksen padolta Kinakujan sillalle. Selvityksessä tehtiin runsaasti lepakkohavaintoja Tourujokivarressa. Alueelta havaittiin pohjanlepakkoja, vesisiippoja ja määrittelemättömän siippalajin yksilöitä. Osoitteesta Kankaankatu 1 löydettiin pitkäaikainen lepakkopiilo. Lepakkojen erityistarpeet on tärkeää huomioida alueen valaistuksen suunnittelussa, jotta lepakkojen elinympäristön laatua (mm. kulkureittien käytettävyyttä) ei heikennetä valaistus-ratkaisuilla.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (9) Hyönteiset Tourujoen hyönteislajistoa ei ole systemaattisesti inventoitu. Tourujokivarressa ei ole tehty havaintoja uhanalaisista hyönteislajeista. Liito-oravat ja saukko Tourujokilaakso on liito-oravan esiintymisaluetta. Liito-oravaselvityksiä on tehty kaavoituksen yhteydessä Kankaan alueen ja Tourujoen alajuoksun välisellä alueella (Pylvänäinen 2011), Kivääritehtaan alueella (Heikkinen 2010), Kankaankadun ja Tourujoen välisellä alueella (Pylvänäinen 2013), Kankaan alueen ja Ailakin-kadun välisellä metsäalueella (Pylvänäinen 2014), Tourujoen yläjuoksulla Kankaan alueesta pohjoiseen (Laita 2014a) ja Tourukadun ja Rusokinkadun välinen liito-oravaselvitys, 2017(Laita) Systemaattiset liito-oravainventoinnit kattavat koko Tourujokivarren alueen (kaupungin omistuksessa olevan maa-alueen osalta). Systemaattisten inventointien lisäksi liito-oravasta on pitkin Tourujokivartta satunnaisia havaintoja (ELY-keskuksen liito-oravarekisteri). Liito-oravan esiintyminen painottuu Tourujoen alajuoksulle (Kankaan alueen seuduille ja siitä joen alajuoksulle). Kankaan alueen pohjoispuolella ei ole tehty havaintoja liito-oravista Tourujoen rantavyöhykkeellä. Liitooravahavainnot painottuvat kuvioille, jossa on järeämpiä kuusia ja/tai kolopuita. Lisäksi liito-orava pesii alueella sille tarkoitetuissa pesäpöntöissä. Tourukadun ja Rusokinkadun välinen liito-oravaselvitys, 2017(Laita) on viimeisin tätä kaava-aluetta koskeva liito-oravaselvitys. Tältä selvitysalueelta ei tehty jätöshavaintoja liito-oravasta. Vaikka selvitysalueelta ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä, niin alueella on todennäköisesti jo aikaisemmissa selvityksissä tunnistettu arvo liito-oravan ravintoalueena ja kulkuyhteytenä. Tourujoella on tehty saukkoselvitys talvella 2011 (Sulkava 2011). Saukkoselvityksessä on todettu, että Tourujoen alue on melko suurelta osin erinomaista saukkoympäristöä, ja alue on saukon satunnaisesti käyttämä elinpiirin osa. Tourujoen alue ei ole välttämättä elinpiirin keskeinen alue, mutta sillä saattaa olla merkitystä yksilön tai sen poikueen talviselviämiselle joinakin vuosina. Runsas-

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (10) liikkeiset tiet, tehtaan verkkoaidat, pato ja muut rakennelmat haittaavat saukkojen liikkumista alueella. Jokivarren suojaisuuden ja luonnontilaisten kohtien säilyttäminen on saukkojen kannalta tärkeää, sillä saukko hyötyy ennen kaikkea kaatuneiden runkojen ja rantakasvillisuuden tarjoamista piilopaikoista. Luonnonsuojelu- ja luontoarvot Selvitysalueen luontoarvoja on tarkasteltu useissa eri lajiryhmiä koskevissa selvityksissä. Useat selvitykset ovat kattavuudeltaan selvitysaluetta huomattavasti laajempia. Selvitysalueen luontoarvot kohdistuvat Tourujoen itärannan metsävyöhykkeelle. Tämän vyöhykkeen metsät ovat pääosin tuoretta, lehtipuuvaltaista rinnelehtoa. Alueella on runsaasti lahopuustoa. Lajistollisesti rinnemetsä on rikas etenkin sammal- ja lintulajistoltaan. Alue on osa laajempaa Kuokkalan kansallisesti tärkeää lintualuetta (ns. FINIBA-alue). Alueella on tunnistettu kolmen silmälläpidettävän tai alueellisesti uhanalaisen sammallajin esiintymäpaikat. Alueella ei ole luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltavia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella ei esiinny erityisesti suojeltavia lajeja. Alueen putkilokasvi- ja sammallajisto on inventoitu vuonna 2011 (Kypärä: Tourujoen ja Kankaan alueen kasviselvitys). Selvitysalueelta havaitut silmälläpidettävät tai valtakunnallisesti ja maakunnallisesti uhanalaiset lajit on esitetty kuvassa: Itärannan rantaniemekkeeltä on tehty kaksi havaintoa valtakunnallisesti/maakunnallisesti uhanalaisista tai silmälläpidettävistä sammalista. Rantanukkasammal (Dicranella humilis) on silmälläpidettävä (NT) lehtisammallaji, jonka havaittiin esiintyvän jyrkässä rinteessä paljaalla hienojakoisella maalla. Alueellisesti uhanalaisen kantohohtosammalen (Herzogiella seligeri) esiintymä havaittiin itärinteellä esiintyvältä mäntypölkyltä. Tämä lehtisammallaji on havulahopuuhun sidoksissa oleva rehevien ympäristöjen laji. Rantapolun vierestä ylempää rinteestä on tehty havainto alueellisesti uhanalaisesta (RT) pikkuhiippasammalesta (Orthotrichum pumilum). Laji löydettiin haavan rungolta.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (11) Kaava-alueen ulkopuolella Tourujoen varrella kaavamuutosalueelta pohjoiseen päin on luonnonsuojelualue jyrkässä rinteessä. Alueella kasvaa huomattavan runsas kasvilajisto ja myös linnusto on monipuolinen. Luonnonsuojelualueella tapahtui keväällä 2009 jyrkän maapenkereen sortuma, joka on korjattu keväällä 2011. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on yksi asuinkerrostalo Ailakinkadun varressa ja kaava-alueen ympäristössä on runsaasti asutusta kerrostaloissa Ailakinkadun ja omakotitaloissa Tourukadun varrella. Kankaan alueelle Piippurantaan ovat valmistuneet ensimmäiset asuinkerrostalot keväällä 2017. Rakennetuttua lähiympäristöä hallitsee rakenteilla oleva Kankaan Piippurannan kerrostaloalue ja paperitehtaan vanhan jo puretun voimalaitoksen punatiilinen piippu sekä uudemman paperikone 4:n harmaat betonin ja sinisen pellin väriset teollisuus- ja varastohallit, joista osa on myös jo purettu. Ympäristöstä näkyvät hyvin myös Taulumäen kirkko. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Kuva. RKY-alue Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Maisemallisesti hallitsevalla Taulumäellä sijaitseva, kauniisti säilynyt kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa. Vanhalla hautausmaalla on mm. maan kulttuurivaikuttajien hautamuistomerkkejä. RKY-alueen rajaus ulottuu kaavan muutosalueelle pienen puistoalueen kulman osalta Tourukadun varressa hautausmaan eteläpuolella. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne joen länsirannalla on monimuotoista rauhallista puistomaista kaupungin keskustaa bulevardimaisine katuineen ja kivijalkamyymälöineen. Joen itärannan rakennuskanta on hiukan nuorempaa kerrostalovaltaista väljästi puistomaiseen maisemaan istutettua 1980-luvun rakennuskantaa.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (12) Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluita. Suunnittelualue tukeutuu Jyväskylän keskusta-alueen palveluihin. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole työpaikkoja. Virkistys Suunnittelualueeseen virkistyskäyttö liittyy alueen polkuihin, jotka laskeutuvat Tourujoen rantaan ja jota kautta on yhteys myös luonnossuojelualueen luontopolulle. Tourujoen varsialueilla tärkein virkistyskäytön muoto on kävely, lenkkeily ja pyöräily joko koiran kanssa tai ilman. Luontopolku on tärkeä luonnon tarkkailun paikka. Liikenne Ajoneuvoliikenne Ajoneuvoliikenteelle on nopea yhteys valtateitä pitkin saavuttaessa alueelle sitten etelästä tai pohjoisesta. Ajoyhteys länsirannan alueelle on Puistokadun kautta ja itäpuolelle Rusokinkadun- Ailakinkadun kautta. Raideliikenne Kankaan tehdasalueelle johtaa teollisuusraide uuden purettavana olevan paperitehtaan itäpuolitse. Rautatietä on käytetty viimeaikoina Äänekosken Metsä Fibren sellutehtaan Kankaalla tapahtuneen väliaikaisen varastoinnin vuoksi. Muuten rautatietä ei ole käytetty enää kuin satunnaisesti. Teollisuusraide tullaan kokonaisuudessaan poistamaan viimeistään, kun Kankaan uusi eritasoristeys toteutetaan. Joukkoliikenne Joukkoliikennereitit kulkevat alueen länsi puolitse Puistokatua pitkin ja eteläpuolitse Tourulantietä pitkin. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen reitit keskustaan kulkevat Tourukadun ja Puistokadun kautta keskustaan tai Tourulantien ja Vapaudenkadun kautta. Tourujoen yli reitti kulkee Kinakadun sillan kautta tai etelämpää ns. Nahkurinsiltaa ja Ramoninkadun siltaa pitkin. Myös Vapaudenkadun -Tourulantien varrella on kevyenliikenteen väylät, Tourulantien alkupäässä tosin vain sen pohjoisreunalla.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (13) Kuva: Keskellä näkyy jo rakennettua baanaa Kankaan alueella ja siihen liittyvä erityisesti pyöräliikenteen turvallisuutta edistävä kiertoliittymä Rusokinkadun risteyksessä, kuva v.2017. Kuva: Edessä vasemmalla As.oy Kuusamansadon asuinkerrostalo, taustalla rakenteilla olevaa Kankaan aluetta, kuva v.2017.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (14) Tekninen huolto ja erityistoiminnat Hautausmaan eteläpuolitse on johdettu laajaa aluetta palveleva hulevesien poistoputki Tourujokeen. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue kohta on hyvin suojassa liikennemelulta. Maaperän pilaantuneisuus Suunnittelualueelta ei ole tietoa maaperän pilaantuneisuudesta.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (15) 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Vain vesialuetta ja asuinkerrostalon tontin osalta on yksityistä maanomistusta. Maanomistuskartta: vaalean vihreällä on esitetty kaupungin maanomistus 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista loppuvuodesta 2017. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Tavoitteena on vähähiilinen yhteiskunta, jossa ihminen ja luonto voivat hyvin ja yrityksillä on mahdollisuus uusiutua. Kestävät alueidenkäytön ratkaisut ovat välttämättömiä. Hyvinvointia tuova lähiympäristö, monimuotoinen luonto, kestävä kaupunkirakenne ja järkevät energiaratkaisut lyövät tavoitteissa kättä päälle. Tavoitteet tukevat myös kansainvälisten sitoumusten toteuttamista Suomessa, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen painottaa. Tavoitteita on nyt aiempaa merkittävästi vähemmän. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Uusiutumiskykyinen energiahuolto Valtioneuvoston päätös tuli voimaan 1.4.2018.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (16) Maakuntakaava Maakuntakaavatilanne Keski-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 1.12.2017 maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Lopputuloksena saatiin kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistiin, miltä osin aikaisempien kaavojen merkintöjä otetaan tarkistukseen mukaan, siirretään muuttamattomina tai päivitettyinä ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan 26.1.2018 ( 6) maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti määrätä Keski-Suomen maakuntavaltuuston 1.12.2017 ( 40) hyväksymän Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan tulemaan voimaan. Suunnittelualue on siinä merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on merkitty kohdemerkinnällä. Maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on esitetty maakuntakaavan alueluettelossa. Ote maakuntakaavan tarkistuksesta, hyväksytty 1.12.2017.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (17) Ote maakuntakaavan tarkistuksesta, hyväksytty 1.12.2017, kartta Kulttuuriympäristö 2/2. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö kohde 15 Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa. Yleiskaava Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi 4.11.2013 Kankaan osayleiskaavan. Päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen 2.9.2014. Osayleiskaava on tullut voimaan kokonaisuudessaan 17.10.2014. Asemakaavan muutosalue on voimassa olevassa Kankaan osayleiskaavassa VL-, VL-1 ja W- aluetta. Alueen kautta kulkee nopean pyöräilyn reitti/kevyen liikenteen reitti sekä Tourujoen yli ohjeellinen silta. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on merkitty viivamerkinnällä. Kankaan osayleiskaava

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (18) Koko kaupunkia koskeva uusi yleiskaava on hyväksytty 10.11.2014. Se on voimassa tällä suunnittelualueella vain kerrostalotontin osalla sekä osalla vesialuetta. Ote Jyväskylän Yleiskaavasta Kartta1 Yhdyskuntarakenteen ohjaus Suunnittelualueella yleiskaavassa on strategista keskusta aluetta sekä virkistysaluetta ja Kehä Vihreän merkintä: Ote Jyväskylän Yleiskaavasta Kartta 2 Luontoarvojen verkottuminen

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (19) LUO-Net merkintää on Tourujoen rannalla. Ote Jyväskylän Yleiskaavasta Kartta 6 Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen Suunnittelualueen kautta kulkee ohjeellinen pyöräilyn pääreitti.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (20) Voimassa oleva asemakaava Alueen asemakaava on hyväksytty 30.11.1988, 19.11.1994, 16.9.1997, 15.2.1999 ja 17.4.2000. Asemakaavassa alueella on teollisuus- ja varastorakennusten sekä kerrostalojen korttelialuetta, sekä virkistys- ja vesialueita. Puistoalueilla risteilee kevyenliikenteen ohjeelliset reitit. Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Sitä on tarkastettu ja tarkastetun rakennusjärjestyksen hyväksyi kaupunginvaltuusto 12.12.2016 ja se tuli voiman 1.1.2017. Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muutos koskee korttelin 23 tonttia 1. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 2017. Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (21) Selvitykset Asemakaavan muutos pohjautuu Kankaan osayleiskaavatyön yhteydessä tehtyihin selvityksiin ja kaavarunkoon. Tärkeimmät tätä osayleiskaavan tätä kaava-aluetta koskevat selvitykset ovat, ja löytyvät netistä oheisesta linkistä: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kankaan_osayleiskaava/kankaan_osayleiskaavan_selvitykset.pdf Kaavarunko 5.10.2012; Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Rantaväylän ja Kankaan alueen liikennejärjestelyt, Jyväskylä; Ramboll 2011 Kankaan paperitehdas, Rakennusinventointiraportti; Keski-Suomen museo, Saija Silen, 2011 Kankaan maisema- ja viheralueselvitys; Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut, kaavoitus 2011; Kalle Räinä, Mervi Vallinkoski Kankaan alueen kaupalliset kehittämisedellytykset; FCG, 2011 Kankaan alue rakennettavuusselvitys, Ramboll 2011 Timo Raitanen Rakenneselvitykset ja haitta-ainetutkimus, Kangas, PK, Vanhempi osa 15.5.2011; Sirate Tourujoen ennallistamisen esiselvitys. VSU arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy. 23.5.2011. Rantaväylä ja Kankaan alue, Meluselvitys ; Ramboll 2011 Kankaan osayleiskaava, Jyväskylä; meluselvitys; Ramboll 2012 Kankaan alueen stabiliteettilaskelmat ja laskentaparametrien määritys; Samuli Tikkanen 2012 YIT/Kankaan alue Rakennettavuusselvitys; Ramboll OY 2012 Kankaan ja Seppälän alueiden liikennetarkastelu; Strafica Oy 14.8.2012 Kankaan ja Seppälän ennustemuistio; Strafica 26.9.2012 Strafican lisäselvitykset 20. ja 21.8.2013, HCS-ohjelman raportit; Miikka Niinikoski Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset. Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä. 21.3.2013. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus; sisältää seuraavat selvitykset: o Saukkoselvitys. Tourujoki, Jyväskylä. Risto Sulkava. Maaliskuu 2011. o Tourujoen kalasto- ja pohjaeläinselvitys vuonna 2011. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 57/2012. Heikki Alaja & Kimmo T. Tolonen. o Tourujoen ja Kankaan kasviselvitys, Timo Kypärä 2012 o o Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011; Timo Pylvänäinen Jyväskylän Kankaan alueen lepakkokartoitus 2011 2012 sekä piilotutkimusten tulokset; Tutkimus- ja suunnittelutoimisto Habitaatti, Mikko Erkinaho 8.10.2012 Muita aluetta koskevia selvityksiä ovat: Tourujoen kehittämissuunnitelma 2015; Mervi Vallinkoski ja Anne Laita Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous /NAb LABS OY 58/2016 Tourujoen kunnostuksen yleissuunnitelma on tekeillä Rambollin toimesta. Raporttia hankkeesta ei ole vielä tehty. Oheisesta linkistä pääsee tutustumaan viimeisimpiin aineistoihin: https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/tourujoki Yleissuunnitelma kokonaisuudessaan valmistuu kevään-kesän aikana. Lisäksi on tehty tätä kaava-aluetta koskien seuraavat selvitykset/suunnitelmat: Tourukadun ja Rusokinkadun välinen liito-oravaselvitys, 2017 Anne Laita Kankaanpuisto ja Kankaanrannan silta, yleissuunnitelma 14.11.2017, Pontek Oy, Arcus, Maanlumo Tourujoki I asemakaava-alueen luontoarvokooste; 20.2.2018 Anne Laita

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (22) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Kankaan alueen asemakaavoituksen uusi vaihe käynnistetään tavoitteena mahdollistaa Tourujoen kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet ja kevyenliikenteen toimintaedellytysten kehittämiseen liittyvää rakentamista Tourujoen varrella ja läheisyydessä. Asemakaavan laatiminen on tullut vireille keväällä 2017, mutta varsinaiseen asemakaavan suunnittelutyöhön on ryhdytty helmikuussa 2018. Asemakaava perustuu Kankaan puisto- ja siltakilpailun voittajatyöhön ja saman työryhmän Kankaanpuisto ja Kankaanrannan silta yleissuunnitelmaan 14.11.2017. 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Museovirasto Keski-Suomen museo Keski-Suomen Pelastuslaitos Telia Kankaan Asukasyhdistys ry Jyväskylän Alakaupungin asukasyhdistys ry 3.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireille tulosta tiedotettiin 13.1.2017 sanomalehti Keskisuomalaisessa ja uudelleen, kun alueen jakamisesta kahdeksi tiedotettiin kaupungin tiedotuslehdessä 15.3.2017. Asemakaavahanketta on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä aloituspalaverissa 19.1.2017..2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (23) Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa ja tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Asemakaavan muutosluonnos pidetään nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille ja viranomaisille tiedotetaan myös kirjeitse tai sähköpostilla. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Ehdotusvaihe Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa MRL 65 :n mukaisesti nähtäville 30 päiväksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon (kirjaamo@jyvaskyla.fi). Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja muistutukset) esitellään kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen. Kokonaisuudessaan saatu palaute ja vastineet kootaan erilliseen kaavaselostuksen liitteeseen 6. Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). 3.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan liittyy sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.) Neuvottelu on pidetty 2.5.2017.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (24) 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista loppuvuodesta 2017. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Tavoitteena on vähähiilinen yhteiskunta, jossa ihminen ja luonto voivat hyvin ja yrityksillä on mahdollisuus uusiutua. Kestävät alueidenkäytön ratkaisut ovat välttämättömiä. Hyvinvointia tuova lähiympäristö, monimuotoinen luonto, kestävä kaupunkirakenne ja järkevät energiaratkaisut lyövät tavoitteissa kättä päälle. Tavoitteet tukevat myös kansainvälisten sitoumusten toteuttamista Suomessa, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen painottaa. Tavoitteita on nyt aiempaa merkittävästi vähemmän. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Uusiutumiskykyinen energiahuolto Työ valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamiseksi käynnistyi helmikuussa 2016. Työ tehtiin tiiviissä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Ensimmäistä kertaa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet annettiin vuonna 2000, ja ne tarkistettiin vuonna 2008. Tavoitteiden oikeusvaikutukset säilyvät uudistuksessa ennallaan. Valtioneuvoston päätös tuli voimaan 1.4.2018. Kaupungin asettamat tavoitteet Kankaan entisen paperitehtaan alue kokonaisuudessaan tullaan asemakaavoittamaan uudelleen useassa eri osassa tulevan vuosien aikana. Tavoitteena on kehittää koko Kangasta eläväksi keskustan laajennusalueeksi. Tärkeänä koko kaupunkia koskevana strategisena tavoitteena on resurssien viisas käyttö, joka toteuttaa eheää yhdyskuntarakennetta ja kannustaa kestävään liikkumiseen. Liikuntapääkaupunki teeman alla luodaan mahdollisuuksia elinikäiseen liikkumiseen kehittämällä yhteistyö- ja palvelumalleja sekä asuinympäristöjen liikuntamahdollisuuksia. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kankaan osayleiskaava ja koko kaupungin yleiskaava ohjaavat kevyen liikenteen väyläverkoston kehittämistä.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (25) Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tourujoen ympäristö ja valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Taulumäen kirkko ja vanha hautausmaa, asettavat vaatimuksia toteuttaa rakennettavat väylät ja silta hienovaraisesti maisemaan sovittaen. 3.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Ennen Kankaan osayleiskaavaprosessin käynnistymistä, Kaupungin Kangas-projektissa haettiin kaupunkilaisten ideoita ja unelmia alueen tulevaisuudesta v. 2011. Jyväskylän kaupunginhallitus on kokouksessaan 6.6.2011 hyväksynyt Kankaan alueen suunnittelulla ja kehittämiselle asetutut tavoitteet. Keskeiset teemat ovat: teemat Vihreä ja JALKA: - Vahva kevyt liikenne ja mahdollisuudet elää autoriippumattomasti; JALKA - Virikkeellinen virkistys, vesi ja vihreys; hoidettua, hoitamatonta ja suojeltua luontoa; VIHREÄ Asukkaiden toiveita ja ideoita kartoitettiin myös. monitavoitearvioinnin kautta Tourujoen kehittämissuunnitelman laadinnan yhteydessä v. 2014. Kaiken kaikkiaan saatiin satoja kommentteja: Osin ehdotukset keskenään ristiriitaisia, esim. joku toivoi uusia laitureita tai yleistä saunaa, joku toinen taas vastusti niitä Veden äärellä oleskelu ja kulkeminen (reitit, piknik-paikat, kahvila) Lisää aktiviteetteja, mm. melonta ja uinti Luonnon tarkkailu ja rauhoittuminen tärkeää jotkin alueet säilytettävä luonnontilaisina Kasvillisuuden raivaus, rantojen siistiminen Ei välttämättä ristiriidassa edellisen kanssa, vaan tärkeää on tunnistaa alueet, jotka säilyvät luonnontilassa, ja alueet, joilla voi tehdä raivauksia Ympäristötaide, lisää opasteita, penkkejä ja roska-astioita, valaistuksen lisääminen

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (26) Tourujoen kunnostuksen yleissuunnitelma 2017 Tourujoen kunnostuksen yleissuunnitelman laadinnan osana on suunniteltu Tourujoen alaosaan toimenpiteitä. Kuva Tourujoen kunnostuksen yleissuunnitelma, Tourujoen ala-osa Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavamuutoksen laadullisena tavoitteena on luoda viihtyisää kaupunkiympäristöä ja edistää kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (27) 3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutosluonnos Asemakaavan muutoksesta ei ole laadittu vaihtoehtoja, mutta Kankaanpuisto ja Kankaanranta siltakilpailuun tuli 4 ehdotusta. Kilpailuaika oli 2.5.-31.8.2016. Voittajaksi valittiin työ Where the Wild Things Grow tekijöinään Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy ja Insinööritoimisto Pontek Oy, Insinööritoimisto Arcus Oy. Kuva: Where the Wild Things Grow, aluesuunnitelma Kilpailuehdotuksista kysyttiin asukkaiden näkemyksiä internet-pohjaisen kyselyn avulla. Kyselyssä oli pohjana jokaisesta ehdotuksesta Kankaanpuiston yleissuunnitelmakuva, jota sai tutkia ja kommentoida. Puistosuunnitelmien lisäksi oli vielä kysymys koskien Kankaanrannan siltavaihtoehtoja. Kyselyyn pystyi vastaamaan internetissä 9.- 21.9.2016 välisenä aikana. Kyselyyn tuli vastauksia yhteensä 228. Erillisiä karttamerkintöjä oli kaikkiaan 759 kappaletta. Vastaajien taustoista ilmeni, että selvä enemmistö asui kauempana kuin yhden kilometrin päässä Kankaalta. Puistossa tärkeimmiksi asioiksi koettiin kävely- ja ulkoilumahdollisuudet, luonnon tarkkailu tai luonnosta nauttiminen, pyöräilyreitit ja oleskelumahdollisuudet.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (28) Kankaanpuisto ja Kankaanrannan silta, yleissuunnitelma Voittajatyön tekijät jatkoivat alueen suunnittelua laatimalla alueelle yleissuunnitelman. Yleissuunnitelmatyön aikana sillan paikkaa muutettiin kauemmaksi hautausmaasta puistoalueen eteläreunaan. Näin sillan kannen pituutta saatiin lyhennettyä ja kustannuksia pienennettyä. Myös RKY-alueelle tulee näin vain vähän muutoksia.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (29) Yleissuunnitelmassa on esitetty: Baana laskeutuu vähitellen kohti Tourujokea AK-korttelin 23 (As Oy Kuusamansato) kohdalla. Baana kapenee seitsemästä viiteen metriin ja muuttuu yhtenäiseksi asfalttipinnaksi ilman korotuskaistaa. Tourujoen rinnemaasto on tässä kohdassa erittäin jyrkkää. Tämä vuoksi maaston pintaa lasketaan nykyisestä tasosta pari metriä. AK-korttelin kohdalla tarvitaan matala tukimuuri ja suojakaide. Maastoa muotoillaan molemmin puolin baanaa ja muokatut alueet istutetaan uudelleen. Kapea polku baanalta Tourujoen rantaan veden äärelle kunnostetaan. Polku siistitään ja katetaan puunkuorihakkeella ja varustetaan käsijohteella. Baana muuttuu huomaamattomasti siroksi Kankaanrannan sillaksi, jonka arkkitehtuuri saa innoituksensa Tourujoen luonnon viidakkomaisuudesta. Sillan päällysrakenne kaartuu lehvästön lomassa ja jokiuoman yllä hoikkana ja nauhamaisena. Sillalla kulkijalle se hahmottuu selkeänä ja sulavana reittinä ensin puunrunkojen lomassa, sitten latvustojen sisässä ja lopulta joen yllä. Näin korostuu Baanan luonne erilaisten maisematilojen läpi yhtenäisenä jatkuvana, puistokokonaisuutta sitovana väylänä. Silta levenee molemmin puolin jokea siten, että syntyy kaksi näköalapaikkaa joen ja joenvarsiluonnon äärelle pysähtymiselle. Katselupaikkojen kohdalla on kiikarit luontoalueiden tarkkailuun. Kulkureitti jatkuu metsän latvuston korkeudella ja vähitellen siirrytään metsän siimeksestä kohti keskustaa tai rantapuistoa. Nykyistä ympäristöä on muokattu hienovaraisesti olevaa puustoa säilyttäen ja viereisen asuinalueen asukkaat huomioiden. Kevyen liikenteen yhteys Tourujoen rantaan sillan alitse säilyy nykyisellään ja sillan rakennustöistä aiheutuneet vauriot maastoon kunnostetaan sillan rakentamisen jälkeen. Kankaanrannan silta liittyy kantakaupungin puoleiseen maastoon ja Tourukatuun pienen aukion välityksellä. Aukio rajaan matalilla istuskelukorkuisilla muureilla. Aukion laidalle sijoitetaan baanan ja Kankaanpuiston informaatiota sisältävä infopiste. Sillan vieressä olevien pientalotonttien ja baanan väliin istutetaan suojapuustoa. Sillan alapuoliset maanpinnat viimeistellään puukuorihakkeella.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (30) Asemakaavan muutosluonnoksessa on huomioitu yleissuunnitelman periaatteelliset ratkaisut. 3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN 3.5.1 Luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset Asemakaavan muutosluonnos pidetään nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Kaavaluonnoksesta saatiin nähtävilläolon aikana x lausuntoa. Kooste niistä lausunnoista, jossa on ollut huomauttamista, liitetään selostukseen. Täydennetään myöhemmin

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (31) 3.5.2 Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavamuutoksen luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saadun palautteen sekä tarkentuneiden tavoitteiden ja suunnitelmien vuoksi asemakaavan muutosluonnokseen on... Asemakaavan muutosluonnokseen tehtiin nähtävilläolon jälkeen seuraavat muutokset: Täydennetään myöhemmin 3.5.3 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- rakennuslain MRL 65 :n sekä -asetuksen 27 ja 28 :n määräysten mukaisesti julkisesti nähtävillä xx välisen ajan. muutokset: Täydennetään myöhemmin

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (32) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE 4.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 3,0041 hehtaaria. Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu yksi asuinkerrostalojen tontti sekä virkistys- ja vesialuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: AK-korttelialuetta 0,3619 hehtaaria ja rakennusoikeutta 3074 k-m2. Virkistysalueita (VP; VL; VL-2, VP-1 ja VP/s) yhteensä 2,1193 hehtaaria W-aluetta 0,5229 hehtaaria. Nykytilanne autopaikkojen osalta: AK-korttelialueella on autopaikkoja nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennettava yksi kutakin asuinkerrosalan 85 neliömetriä kohti. Autopaikoista saadaan tontille sijoittaa enintään 80 prosenttia. Muut autopaikat tulee sijoittaa AP-korttelialueelle kortteliin 14-11. Laskennallinen tarve on 32 voimassa olevassa asemakaavassa. Autopaikkoja on tontilla 20 +6 tallissa ja 11 korttelissa 11. Eli yhteensä 37 kpl autopaikkaa on nyt taloyhtiön käytössä. Asemakaavaluonnoksen mukaan autopaikat: Asuinkerrostalon kerrosala on tarkastettu rakennusvalvonnan toimesta tammikuussa 2018. Kerrosalaa on 3074 k-m2 ja autopaikkoja on tehtävä 1/100 asuinkerrosalaneliömetriä. Autopaikkoja tulee asemakaavan muutoksen perusteella rakentaa 31 kpl. Korttelin/ tontin 23/5 autopaikat tulee asemakaavan muutoksella sijoittaa kaikki tontille. Uudet autopaikat mahtuvat lisäalueelle. 4.1.2 Palvelut Asemakaava-alueella ei ole palveluja. Alue tukeutuu keskustan palveluihin. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Suunnittelualueen Kankaanrannan sillan tulee ilmentää alueen luonnetta ottaen huomioon sekä maisemalliset että tekniset vaatimukset ja ominaisuudet. Silta on omaleimainen ja tunnistettava, mutta se ei kuitenkaan saa olla ympäristöä hallitseva erityisesti tulee ottaa huomioon Tourujoen luonnonsuojelualue sekä valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (Taulumäen kirkko ja Vanha hautausmaa). Sillan suunnittelussa kiinnitetään huomiota sillalta avautuviin näkymiin ja kulkijoiden mahdollisuuteen pysähtyä niitä ihailemaan. Silta sopeutuu luontevasti ympäristöönsä ja on luonteva osa pyöräbaanaa. Silta lyhentää ja nopeuttaa erityisesti työmatkapyöräilyn yhteyksiä Seppälänkankaan ja keskustan välillä. Uuden sillan tulee liittyä esteettömästi Tourujoen ympäristön nykyisiin ja suunniteltaviin reitteihin. Kankaanpuiston läpi kulkee keskustan ja Seppälänkankaan yhdistävä pyöräilyn pääreitti eli pyöräbaana (Kankaan baana) ja sille on asetettu merkittävät laatutekijät pyöräilyn kulkumuodon edistämiseksi. Pyöräilyn pääreittinä pyöräbaana on osa laajempaa kaupungin pyöräilyverkostoa, joka on osoitettu yleiskaavassa. Laadukkaan ja käyttäjäystävällisen pyöräilyn pääreitin tulee tarjota nopea, turvallinen ja mukava pyöräily viihtyisässä ympäristössä. Pyöräbaanan linjauksen ja tasauksen tulee olla mahdollisimman jouhevia eikä sillä saa olla jyrkkiä käännöksiä tasaisen nopeuden ylläpi-

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (33) tämiseksi. Kaksisuuntaisen pyöräbaanan rinnalla kulkee erillinen korotetulla välikaistalla erotettu jalkakäytävä. Sillan ja sillan päätyjen sekä Tourujoen penkereiden perustamisratkaisussa tuli kilpailun mukaan ottaa huomioon haastavat ja herkästi häiriintyvät maaperäolosuhteet. Silta oli suunniteltava perustettavaksi kallioon poratuilla porapaaluilla ainakin uoman läheisyydessä. Lisäksi toivottiin, etteivät sillan perustukset ulotu joen uomaan saakka Alueen puiston toivottiin kilpailuohjelman mukaan tarjoavan monipuolisia toimintoja eri käyttäjäryhmille, eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Alueelle tuli varata myös tapahtumapaikkoja ja kaupunkiviljelyä. Reitistön oli määrä olla sujuva ja selkeä. Alueen pääreitin, Baanan, oli noudatettava kilpailuohjelmassa annettuja suunnitteluohjeita. Tavoitteena oli muodostaa sujuva, luontevasti linjattu ja tunnistettava pääreitti. Suunnittelussa tuli ottaa huomioon pitkän ajan kuluessa rakentuvan toteutuksen vaiheittaisuus, väliaikaiset puistoratkaisut sekä muuntojoustavuus. Kuva: Havainnekuva sillasta kilpailuvaiheessa

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (34) 4.3 ALUEVARAUKSET 4.3.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue AK AK-merkinnällä on osoitettu alueelle jo 1980-luvulla rakennetun asuinkerrostalon tontti. Tontin rakennusoikeus on tarkistettu vastaamaan nykyistä laskentatapaa. Autopaikkojen asemakaavan mukainen laskennallinen tarve on laskettu vastaamaan tätä uutta kerrosalaa. Maanvaihdolla on tontin kulmasta n. 160 m2 muutettu virkistysalueeksi ja vastaava pinta-ala on liitetty nykyisen pysäköintialueen jatkoksi puistoon päin. 4.3.2 Muut alueet Puisto VP, VP-1 Merkinnällä VP/s on osoitettu säilyvä alue Tourukadun varressa, joka on RKY-aluetta. Tämä puiston pohjoisosa hautausmaan eteläpuolella säilyy nykyisellään polkuineen ja puineen. Pieni osa puistosta on esitetty merkinnällä VP. Tälle osalle tulee uuden kevyenliikenteen reitin (baanan) alku ja joka jatkuu sillalla joen yli. Väylän eteläpuolelle AP tonttia vasten sijoittuvalle puiston osalle tulee istuttaa suojapuita ja pensaita. VP-1 merkinnällä on osoitettu puistoalue, jolla on voimassa ELY:n myöntämä poikkeuslupa KESELY/1176/2014, minkä päätöksiä tulee noudattaa. Lähivirkistysalue VL, VL-2 Lähivirkistysalueeksi VL on osoitettu pieni alue Ailakinkadun varrella, josta on kevyenliikenteen yhteys baanalle. VL-2 merkinnällä on osoitettu Tourujoen ranta-alueet, jotka ovat lähivirkistysaluetta ja tulee säilyttää luontoarvoiltaan mahdollisemman monimuotoisena viheryhteytenä. Alueella ovat sallittuja Tourujoen kunnostuksen mahdollisesti vaatimat toimenpiteet ja yleissuunnitelman mukaisten väylien sekä eroosionsuojauksen, joen kunnostuksen ja sillan toteutuksen vaatimien työmaateiden rakentamisen. Vesialue W Vesialueeksi on osoitettu Tourujoki. Se on lisämerkinnällä osoitettu kunnan tarpeisiin. 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamääräykset ja merkinnät on esitetty liitteenä olevassa kaavakartassa.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (35) 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.5.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita on täydennetty tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä. 4.5.2 Epävarmuustekijät Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Asemakaavan aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei voida tarkasti arvioida, miten ja missä aikataulussa alue tulee kehittymään, mitä toimijoita ja toimintoja alueelle sijoittuu, ja minkälaisia muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. Kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä ohjataan rakentamista kuitenkin niin, että suunnittelun yhteydessä sovitut periaatteet ja tavoitetilat voivat toteutua. Asemakaavamuutoksen sisällön kannalta toteutukseen liittyvät epävarmuustekijät eivät kuitenkaan ole merkittäviä eivätkä ne vaikuta kaavaratkaisun sisältöön olennaisesti. Kaavamuutoksessa on määritelty ne tekijät, joilla on suurin merkitys muun muassa aluerakenteeseen, kaupunkikuvaan, liikenteeseen ja kulttuuriympäristön arvoihin. 4.5.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan laadinnan kuluessa on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Näistä on kerrottu tarkemmin seuraavassa kappaleessa vaikutusten arvioinnin tulosten kuvailun yhteydessä. 4.5.4 Vaikutusten arviointi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus kaavaratkaisuun Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista loppuvuodesta 2017. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Tavoitteena on vähähiilinen yhteiskunta, jossa ihminen ja luonto voivat hyvin ja yrityksillä on mahdollisuus uusiutua. Kestävät alueidenkäytön ratkaisut ovat välttämättömiä. Hyvinvointia tuova lähiympäristö, monimuotoinen luonto, kestävä kaupunkirakenne ja järkevät energiaratkaisut lyövät tavoitteissa kättä päälle. Tavoitteet tukevat myös kansainvälisten sitoumusten toteuttamista Suomessa, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen painottaa. Tavoitteita nyt aiempaa merkittävästi vähemmän Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Uusiutumiskykyinen energiahuolto

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (36) Työ valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamiseksi käynnistyi helmikuussa 2016. Työ tehtiin tiiviissä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Ensimmäistä kertaa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet annettiin vuonna 2000, ja ne tarkistettiin vuonna 2008. Tavoitteiden oikeusvaikutukset säilyvät uudistuksessa ennallaan. Valtioneuvoston päätös tuli voimaan 1.4.2018. Vaikutukset valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) RKY-alueen (Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa) huomioiminen ja vaikutusten minimointi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen alueeseen edellyttävät sillan hienovaraista sovittamista maastoon ja ympäröivän puuston säilyttämistä mahdollisuuksien mukaan. Vaikutuksia voidaan myös vähentää sillä, ettei siltaan tule korkeita pyloneita tai vastaavia kannatusrakenteita, jotka näkyisivät kulttuurihistoriallisesti arvokkaalta alueelta. Kevyestä liikenteestä ei aiheudu melu- tai pöly- yms. haittaa, joka ylittäisi ympäröivän ajoneuvoliikenteen aiheuttamat vastaavat haitat hautausmaa-alueella. Lisääntyvä liikenne voi aiheuttaa kuitenkin alueelle vilinää, joka näkyy hautausmaalle metallisen aidan läpi paikoitellen kohdista, joissa ei ole suojaavaa puustoa tai muuta kasvillisuutta. Sillan muotoilulla ja välttämällä pitkiä pengerryksiä voidaan sillasta tehdä alueelle hyvin sopiva uusi elementti. Sillan linjauksen siirtäminen kauemmaksi hautausmaasta on johtanut siihen, että vain vähän muutoksia tulee RKY-rajauksen sisäpuoliselle alueelle, joka ulottuu hautausmaalta puistoon. Nykyiset olemassa olevat polut ja puut säilyvät ennallaan puistoalueen pohjoisosassa. Eteläosaan puistoa tulee pienelle RKY-alueen osalle uuden kevyenliikenteen väylän alkupää. Myös RKY-alueelle on viimevuosina tehty muutoksia, kun hautausmaan eteläpäätä on uudistettu. Mm. hautausmaan pensasaita on korvattu kivi- ja metallipinnakaideaidalla ja sankarihautojen alue on kunnostettu ja osittain korvattu uudenlaisilla elementeillä. Suunnittelualueella puiston tämä reuna korkeine puineen säilyy ennallaan ja lieventää siten uuden väylän ja sillan näkyvyyttä hautausmaa-alueelle. Kevyen liikenteen määrä katuverkolla ja erityisesti Tourukadulla kasvaa huomattavasti, mutta pääosa liikenteestä ohjataan Rauhankadun kautta Puistokadulle.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (37) Kuva: Keskellä kuvaa näkyy hautausmaan eteläpään kohdalta lähtevä nykyinen kevyenliikenteen reitti Tourujoen rantaan. Sen vasemmalla puolella olevat puut säilyvät ja pääosa oikealla puolella olevist puista myös. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojelualueeseen Asemakaavamuutoksen vaikutukset luontoon ovat merkittäviä rakennettavan sillan ja baanan kohdalla ja erityisesti rakentamisen aikana pienellä alueella. Alueen koko on kuitenkin Tourujoen kokonaisuudessa vähäinen. Tourujoen kunnostuksen ja sillanrakentamisen yhteydessä toteutettavat eroosion torjuntatoimenpiteet luovat edellytyksiä säilyttää rinteiden stabiliteetti nykyistä parempana, jolloin luontoa säästyisi tavoitteiden mukaisesti tulevaisuudessa suurilta muutoksilta. Sillan rakentamisesta voidaan arvioida olevan jonkin verran haittaa luonnonsuojelualueen rauhalle. Luonnonsuojelualue tulee ikään kuin paremmin esille ja siten saattaa lisätä liikkumista alueella. Pyöräilijät tuskin kovin usein jalkautuvat pyöriensä selästä luonnonsuojelualueen vaikeaan maastoon. Tekemällä Tourujoen itärannalle tarpeeksi hyvä ja vetävä ulkoilureitti joen rantamaisemiin sillalta tulevan reitin jatkeeksi, voidaan toisaalta saavuttaa myös luonnonsuojelualueen kautta tapahtuvan kulkemisen vähentymistä nykytilanteesta. Tourujoen itäranta on uuden sillan kohdalta erittäin jyrkkä ja alueella on sattunut jo aikaisemmin useita rinteen sortumisia eroosion seurauksena. Ellei mitään tehdä, on tulevaisuudessa odotettavissa lisää sortumia, jotka voivat ulottua jopa läheisten asuinrakennusten piha-alueille. Tästä voi aiheutua suoranaista henkilövahingon vaaraa aineellisten vahinkojen lisäksi, mm. kaatuvien puiden vuoksi. Alustavien suunnitelmien mukaan silta toteutetaan pilareiden päällä kansirakenteena, jolloin joen rannan luiskia ei sillan vuoksi tarvitse pengertää. Joen ranta vesirajassa vaatisi mutkakohdassa tukemista, jotta virtaavan veden eroosiota aiheuttava vaikutus ja luiskan syöpyminen saadaan jatkossa estettyä. Eroosiosuojaus joudutaan toteuttamaan sillan rakentamisesta riippumatta. Suojaukset tulevat vaikuttamaan jossain määrin joen rantoihin, joihin siltarakenteella ei kuitenkaan suoranaisesti ole vaikutusta. Rakennustöiden aikana on odotettavissa veden samentumishaittoja. Sillan rakentamisessa ja rannan eroosiosuojauksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota kaupunkikuvalliseen korkealaatuisuuteen sekä siihen, että vaikutukset luonnonympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Valaistuksen suunnittelussa tulee huomioida lepakkojen esiintyminen alueella.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (38) Uudet reitit mahdollistavat liikkumisen Tourujoen läheisyydessä menemättä luonnonsuojelualueelle, tämä voi vähentää painetta liikkumiselle siellä. Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan Asemakaavan muutoksella on vaikutusta lähimaisemassa ja kaupunkikuvassa. Rakennettava silta luo maisemaan uuden kiinnostavan ja arkkitehtonisesti korkeatasoisen elementin, joka on kuitenkin alisteinen valtakunnallisesti arvokkaaseen Taulumäen ja vanhan hautausmaan rakennettuun kulttuuriympäristöön nähden. Osa puustosta joudutaan poistamaan, mutta uutta puustoa istutetaan tilalle ja myös suojapuustoksi omakotiasutuksen suuntaan Tourukadun varressa. Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Suunnitelman tavoitteena on parantaa myös Tourujoen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Keskeisimpiä toimenpiteitä tähän liittyen on reitistön kehittäminen, niin nykyisten reittien parantaminen kuin uusien reittien toteuttaminen. Reittien varsien kehittämisessä on tärkeää myös niiden varustetason parantaminen. Suunnittelualue on osa KehäVihreää ja sen kehittäminen palvelee siten laajaa virkistysreittiyhteyksien verkkoa. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavamuutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat merkittäviä, koska rakennettava baana täydentää kävelyn ja pyöräilyn reitistöjä ja parantaa erityisesti työmatkapyöräilyn edellytyksiä laajalla alueella. Vaikutukset liikenteeseen Alueelta on hyvät ja lyhyet kevyenliikenteen yhteydet niin Viitaniemen- Rajakadun oppilaitosten ja kampusalueiden ja keskustan suuntaan Puistokadun kautta, joten kävely ja pyöräily tarjoavat todellisen vaihtoehdon liikkumistapaa valittaessa. Autoliikenteen määrän ei odoteta lisääntyvän Kankaan alueen muuta kasvua vastaavasti, koska alueelta on hyvät kevyenliikenteen yhteydet. Arvioitaessa sillan rakentamisesta aiheutuvia haittoja ja hyötyjä yksilön ja yhteiskunnan kannalta, voidaan todeta, että pyöräilyn edistäminen kulkumuotona edellyttää nopeita ja helppoja yhteyksiä, jotta se tulee valituksi autoilun sijasta. Tourujoen uusi silta lyhentää ja nopeuttaa yhteyksiä Kankaalta säteittäisesti laajalle alueelle ja toisaalta myös keskustasta Seppälään ja edelleen eteenpäin. Kyseinen pyöräreitti on yksi Jyväskylän pyöräilyverkon pääreiteistä.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (39) Kuva. Virkistys- ja pyöräilyreittien tavoitteellinen luokitus Tourujoen alueella (mustat aluereittejä sekä pyöräilyn pääreittejä, ruskeat ovat lähireittejä, vihreä luonto-polku). Sillan paikkaa on muutettu tämän kuvan mukaisesta linjauksesta etelämmäksi.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (40) Kuva: Alustava suunnitelma; baanan liittyminen Rauhankadun kautta Puistokadun pyöräilyreitteihin. Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella on sosiaalisia vaikutuksia. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen muuttaa nykytilanteeseen verrattuna alueen käytettävyyttä virkistäytymiseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Silta lyhentää merkittävästi matkaa Kankaan alueelta esim. vanhalle hautausmaalle. Kankaan alueelle on valmistumassa seniori-ikäisille suunnattuja vuokra-asuntoja ja myös heille suunnattuja asumisoikeusasuntoja on suunnitteilla. Erityisesti ikääntyneiden kohdalla tällä on merkitystä, koska siinä ikäryhmässä on tutkimusten mukaan tärkeä liikkumista edistävä kohde ovat hautausmaalla käynnit. Hautausmaan rauhassa on turvallista kävellä myös hitaammin liikkuvien henkilöiden. Baanalla on pyöräily ja kävely erotettu toisistaan, jolloin eri kulkutapojen välisiä törmäämisiä voidaan ehkäistä. Lisääntyvän liikenteen pelätään aiheuttavan häiriötä erityisesti baanan linjausta lähinnä olevan kerrostalon ja pientalon asukkaille ja haittaavan oman pihan käyttöä virkistäytymiseen. Haitallisten vaikutusten vähentämiseksi on baanan linjauksen tason laskulla saatu kerrostalon piha jäämään ylemmälle tasolle ja lisäksi rakennettava aita antaa näkösuojaa ja estää poikkeamiset väylältä muualle. Asuinpientalotontin ja baanan välille on istutettava suojapuustometsää. Hanke on luonteeltaan yleishyödyllinen eikä sen voida olettaa loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Sillan hyödyt ovat huomattavia toteutuksesta koituviin haittoihin ja menetyksiin nähden. Pyöräilyä ja jalankulkua palveleva silta yhdistää Kankaan alueen osaksi Jyväskylän kaupungin keskustaa, jolloin sillä on suuri yhdyskuntarakenteellinen ja liikenteellinen merkitys. Se lyhentää keskustan ja Seppälän välistä välimatkaa, jolla on mm. työmatkaliikenteen kannalta suuri merkitys, ja myös mm. kaupungin itäosissa asuvien opiskelijoiden ja koululaisten matkaa Rajakadun ja Viitaniemen kampusalueille.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (41) Kankaan alueella jo asuvat odottavat sillan valmistumista malttamattomina, mutta myös sillan toteuttamista vastustetaan, koska sillan rakentamisen arvellaan vaikuttavan negatiivisesti alueen luontoon ja häiritsevän olemassa olevaa asutusta joen molemmilla rannoilla. Vaikutukset vesitalouteen Kankaanpuiston ja Kankaanrannan sillan yleissuunnitelmassa on paneuduttu hulevesien hallintaan. Hulevesiä imeytetään ja viivytetään niiden syntysijoilla ja johdetaan hallittuja reittejä pitkin eteenpäin. Vaikutukset ilmastoon Asemakaavan muutos tukee Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteita edistämällä pyöräilyä ja jalankulkua. Pyöräilyn edistäminen on valtakunnallisesti keskeinen tavoite pyrittäessä vähentämään liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä ja auttaa osaltaan pääsemisessä EU:n asettamiin päästötavoitteisiin. Pyöräilyn edistämisestä on monenlaista hyötyä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta alkaen myönteisistä terveysvaikutuksista ja kunnon kohenemisesta, päästöjen vähenemisen kautta myönteisiin ilmastovaikutuksiin ja taloudellisiin säästöihin.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (42) Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Sillan ja baanan rakentamiskustannukset ovat kalliit. Pyöräilyn edistäminen on Jyväskylän kaupungin strategisten tavoitteiden mukaista ja pitkällä aikavälillä positiiviset vaikutukset ja säästöt ovat kustannuksia suurempia. Muut vaikutukset 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueella tai sen lähiympäristössä ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. 4.7 NIMISTÖ Asemakaavassa on esitetty nimi Kankaanrannan silta.

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (43) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on tehty havainnollistavia kuvia ja valokuvasovituksia. Kuva Kilpailuvaiheen valokuvasovitus sillasta, materiaalit ja idea ovat säilyneet vaikka sijaintia on muutettu etelämmäksi

14:060 / TOURUJOKI I, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (44) 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavamuutoksen toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua voimaan. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa.

09.01.2017(1);28.2.2017; 08.03.2017; 18.04.2017; 07.05.2018(1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TOURUJOKI I ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN VESI- JA VIRKISTYSALUEELLE SEKÄ 14. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 11 TONTILLE 18 (OSA), KORTTELIN 23 TONTILLE 1, SEKÄ VESI- JA VIRKISTYSALUEELLE Kaavatunnus 14:060 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaava Keski-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 1.12.2017 maakuntakaavan tarkistuksen. Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan 26.1.2018 ( 6) maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti määrätä Keski- Suomen maakuntavaltuuston 1.12.2017 ( 40) hyväksymän Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan tulemaan voimaan. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Tourulan ja Kankaan alueella Jyväskylän ydinkeskustasta koilliseen Tourujoen ranta-alueilla ja käsittää alueita Ailakinkadun varrelta Tourukadulle saakka. Alueen rajaus tarkentuu suunnittelun kuluessa. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kankaan alueen asemakaavoituksen uusi vaihe käynnistetään kaupungin aloitteesta tavoitteena mahdollistaa Tourujoen kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet ja kevyenliikenteen toimintaedellytysten kehittämiseen liittyvää rakentamista Tourujoen varrella ja läheisyydessä. Tourujoki I asemakaavan muutosalue on jaettu kahdeksi kaava-alueeksi aikataulullisista syistä helmikuun lopulla 2017. Pohjoisosa alueesta on nimetty Tourujoki II asemakaavan muutosalueeksi. Alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Tontti 1 korttelissa 23 on asunto-osakeyhtiön omistuksessa. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kankaan alue on siinä merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimalinja. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Taulumäen kirkko ja hautausmaa pääosin suunnittelualueen pohjoispuolella on merkitty kohdemerkinnällä. Maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on esitetty maakuntakaavan alueluettelossa. Yleiskaava Suurimmalla osalla suunnittelualuetta on voimassa Kankaan osayleiskaava ja lisäksi pienellä osalla aluetta on voimassa Jyväskylän yleiskaava. Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi 4.11.2013 Kankaan osayleiskaavan. Osayleiskaava on tullut 17.10.2014 voimaan. Asemakaavan muutosalue on voimassa olevassa Kankaan osayleiskaavassa VL, V-1 ja W-aluetta. Alueen kautta kulkee nopean pyöräilyn reitti/kevyen liikenteen reitti ja joen yli on esitetty ohjeellinen silta. Koko kaupunkia koskeva uusi yleiskaava on hyväksytty 10.11.2014. Se on voimassa pienellä osalla suunnittelualuetta: vesialueella sekä kerrostalon tontilla. Yleiskaavassa alue on strategista keskustatoimintojen aluetta, KehäVihreän aluetta ja vesialuetta Alueen asemakaava on hyväksytty 30.11.1988, 19.11.1994, 16.9.1997, 15.2.1999 ja 17.4.2000. Asemakaavassa alueella on teollisuus- ja varastorakennusten sekä kerrostalojen korttelialuetta, sekä virkistys- ja vesialueita.

14:060 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.01.2017(2);28.2.2017; 08.03.2017; 18.04.2017; 07.05.2018 (2) Tourujoki I asemakaavan muutos Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Suunnittelualueen nykytilanne: Alueeseen kuuluu Tourujoen ranta-alueita molemmin puolin jokea ja yksi asuinkerrostalon tontti. Tourujoen länsirannalla suunnittelualue rajautuu Vanhaan hautausmaahan sekä luonnonsuojelualueeseen. Muutosalueesta pieni osa kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Kankaan paperitehtaan tehdasalueeseen. Tourukadun varrelta osa pienestä puistoalueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa, RKY-rajauksen sisäpuolelle. Alueen läheisyydessä on kerrostaloja Ailakinkadun ja Tourujoen välisen jyrkän rinteen yläosan tasanteella. Tourukadun varressa on pientaloasutusta. Tourujoki on syövyttänyt uomansa pehmeiden maakerrosten läpi ja virtaa syvällä jyrkkäreunaisten puustoisten rinteiden suojassa. Maaperä on soramuodostumaa ja hiekkaista silttiä. Korkeat luiskat eivät ole pehmeikköä vaan kerrokset ovat suhteellisen tiiviitä ja karkearakeisia siltti ja hiekkakerroksia. Alueen kautta kulkee hulevesien poistoputki Tourukadulta jokeen. Alue on kunnallisteknisten verkkojen piirissä. Kaava-alueen pinta-ala on n. 3,0 ha. Kaava-alueella ei ole palveluja. Julkiset palvelut mm. päiväkoti, koulut ja terveyskeskus sijaitsevat Tourujoen länsipuolella Jyväskylän keskustaalueella. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Puistokadun, Vapaaherrantien ja Tourulantien varrella. Kankaan -Tourujoen alueelta on tehty osayleiskaavaa varten useita erityyppisiä luontoselvityksiä: 1. Jyväskylä, Tourujoki. Saukkoselvitys maaliskuu 2011 (Risto Sulkava) 2. Tourujoen kalasto ja pohjaeläinselvitys vuonna 2011 (Heikki Alaja ja Kimmo T. Tolonen) 3. Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 (Timo Pylvänäinen 19.8.2011) 4. Tourujoen ja Kankaan alueen kasviselvitys (Timo Kypärä 31.3.2012) 5. Jyväskylän Kankaan alueen lepakkokartoitus 2011-2012 sekä piilotutkimusten tulokset (Mikko Erkinaro 8.10.2012) Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsäalueen liito-orava selvitys 2014 (Timo Pylvänäinen. Tourukadun ja Rusokinkadun välinen liitooravaselvitys 2017 ( Anne Laita). Tourujoki I asemakaava-alueen luontoarvokooste; 20.2.2018 (Anne Laita) Tourujoen alueelta on tehty havaintoja lepakoista ja sekä saukosta. Itärannan rantaniemekkeeltä on tehty kaksi havaintoa valtakunnallisesti/maakunnallisesti uhanalaisista tai silmälläpidettävistä sammalista. Rantanukkasammal on silmälläpidettävä (NT) lehtisammallaji, jonka havaittiin esiintyvän jyrkässä rinteessä paljaalla hienojakoisella maalla. Alueellisesti uhanalaisen kantohohtosammalen esiintymä havaittiin itärinteellä esiintyvältä mäntypölkyltä. ja pikkuhiippasammalta hiukan pohjoisempana puiden rungoilla. Jyväskylän yleiskaavassa kartassa 6/7 Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen on esitetty ohjeellinen pyöräilyn pääreitti alueen kautta. Tourujoen kehittämissuunnitelma 2015; Mervi Vallinkoski ja Anne Laita. Alue kuuluu Kankaan 1.vaiheen yleissuunnitelman alueeseen. Kankaanrannan sillan ja puiston suunnittelusta on järjestetty suunnittelukilpailu v. 2016. Sen voitti maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy. Kankaanpuisto ja Kankaanrannan silta, yleissuunnitelma 1. vaihe on valmistunut 14.11.2017. (MaanlumoOY, Pontek Oy, Arcus) 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus ja pysäköinnin järjestelysopimus laaditaan, mikäli ne katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Museovirasto Keski-Suomen museo Keski-Suomen Pelastuslaitos Telia

14:060 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.01.2017(3);28.2.2017; 08.03.2017; 18.04.2017; 07.05.2018 (3) Tourujoki I asemakaavan muutos Kankaan Asukasyhdistys ry Jyväskylän Alakaupungin asukasyhdistys ry 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan liittyy sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tuli järjestää. (MRL 66 2 mom.) Kokous on pidetty 2.5.2017. 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön - vaikutukset luontoon - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset virkistysalueisiin ja yhteyksiin - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset - vaikutukset ilmastoon - vaikutukset talouteen Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan pääasiassa olemassa oleviin selvityksiin. Alueelle on hyväksytty oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka yhteydessä on laadittu kattavat selvitykset. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Liito-oravaselvitys on tehty koko alueesta keväällä 2017. Maaperän osalta tehdään tarvittavia lisäselvityksiä ennen rakentamiseen ryhtymistä. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kevät 2018) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotettiin 13.1.2017 ja alueen jakamisesta kahdeksi asemakaavan muutosalueeksi tiedotettiin kaupungin tiedotuslehdessä 15.3.2017. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä 2018) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (syksy 2018) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30.päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (syksy-talvi 2018) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa.

14:060 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.01.2017(4);28.2.2017; 08.03.2017; 18.04.2017; 07.05.2018 (4) Tourujoki I asemakaavan muutos 11. Yhteystiedot Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17, (Rakentajantalo 3. krs) Puh. (014) 266 5033 email: pirjo.heinanen@jkl.fi internet: www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Viistokuva suunnittelualueesta. Suunnittelualue on rajattu kuvaan viitteellisesti.

179-12-34-2 179-14-41-2 179-14-42-1 179-14-42-2 179-14-41-3 179-12-10-7 179-14-9902-2 179-14-41-4 179-401-27-0 179-3-9903-0 179-3-9901-0 179-14-23-3 179-14-23-4 179-14-9903-0 179-3-9903-0 179-3-55-2 3-45-3 179-3-55-3 179-3-55-4 179-3-45-7 179-3-45-8 179-3-45-6 179-14-41-5 179-14-41-6 179-14-9901-17 179-401-23-4 179-14-9903-0 179-401-876-18 179-401-23-9 179-3-55-5 179-3-55-6 179-3-55-7 3-55-8 179-3-55-10 179-3-55-11 179-3-54-15 179-3-54-13 179-3-54-10 179-3-45-5 179-3-46-2 179-3-46-12 179-3-46-3 179-14-44-1 179-401-23-4 179-3-61-1 179-3-9901-0 179-3-9903-0 179-14-23-1 179-14-23-2 179-401-13-208 179-401-87-0 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA LIITE 2.

179-14-9901-17 179-14-44-1 179-3-9903-0 179-3-9901-0 179-401-23-4 179-3-61-1 179-401-13-208 179-14-23-1 179-401-87-0 179-1 179-14-23-2 179-14-23-3 179-14 179-3-45-8 179-3-9903-0 179-3-55-2 179-14-9903-0 179-14-23-4 179-3-45-6 179-3-45-7 179-3-55-3 179-3-55-4 179-3-45-5

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen kor elialue. Puisto. Puisto. Puistoalueella on voimassa ELY:n myöntämä poikkeuslupa KESELY/1176/2014, minkä päätöksiä tulee nouda aa. Lähivirkistysalue. Lähivirkistysalue, joka tulee säily ää luontoarvoiltaan mahdollisimman monimuotoisena viheryhteytenä. Alueella ovat salli uja Tourujoen kunnostuksen mahdollises vaa mat toimenpiteet ja yleissuunnitelman mukaisten väylien sekä eroosionsuojauksen, joen kunnostuksen ja sillan toteutuksen vaa mien työmaateiden rakentaminen. Vesialue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Ton n raja. Kor elin numero. Ton n numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema. Rakennusala. Istute ava alueen osa, jolle on istute ava puita ja pensaita suojametsäksi. Alueen osalla ovat eroosionsuojauksen ja väylän toteutuksen kannalta väl ämä ömät kunnostus ja hoitotoimenpiteet mahdollisia. Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle vara u alueen osa. Ohjeellinen polku. Pysäköimispaikka. Vesialueen osa, jonka yli saa rakentaa sillan. Indeksi osoi aa, e ä alue on vara u kunnan tarpeisiin. Alue, jolla ympäristö säilytetään. Valtakunnallises merki ävä rakenne u kul uuriympäristö. Kaupunginosan numero.

PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Pysäköin paikkoja on vara ava ton lle vähintään seuraavas : 1 autopaikka 100 asuinkerrosalaneliömetriä koh Polkupyöräpaikkoja on rakenne ava vähintään 1/asunto. Polkupyöräpaikkojen on oltava helpos käyte äviä ja vähintään puolet on oltava kate uja loja. Polkupyörien säilytys loja saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle ton lla. RAKENTAMISTAPA Rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa talousrakennuksen kerrosalaltaan enintään 30 m2. Annetun rakennusoikeuden lisäksi ylimpään asuinkerrokseen tai ullakkokerrokseen saa rakentaa asukkaiden yhteiseen käy öön tarkoitetun saunaosaston ja kellarikerrokseen sisäänkäynnin ja porrashuoneen. Asukkaiden yhteiseen käy öön soveltuvaa leikki ja oleskelu laa tulee varata vähintään 10 neliömetriä asuntoa koh. Rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali on puna ili. Ylimmän asuinkerroksen tulee olla sisäänvede y. YLEISMÄÄRÄYKSET Alueelle laadi ua yleissuunnitelmaa tulee nouda aa. Alueen suunni elussa tulee huomioida Taulumäen ja vanhan hautausmaan valtakunnallises merki ävä rakenne u kul uuriympäristö. Alueen valaistusta (valaisintyypit, voimakkuus ja suuntaus) suunniteltaessa on varmiste ava, e ei valaistuksesta aiheudu häiriötä lepakkojen elinympäristölle. Sillan tulee olla omaleimainen ja tunniste ava, mu a se ei kuitenkaan saa olla ympäristöä hallitseva. Sillan tulee olla muotoilultaan ja materiaaleiltaan korkeatasoinen. Lähivirkistysalueen puolelle ton n 5 luoteisrajalle on rakenne ava näköeste, aita tai vastaava. Eroosiontorjuntaa on salli ua tehdä vesialueella erillisen hyväksytyn suunnitelman mukaises. Vesirajaan voidaan toteu aa eroosiontorjuntaratkaisuun integroitu polkumainen kulkuyhteys. Sitova ton jako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 19.04.2018 3. KAUPUNGINOSAN VESI- JA VIRKISTYSALUEIDEN, 14. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 11 Kaavan nimi TONTIN 18 OSAN, KORTTELIN 23 TONTIN 1 SEKÄ VESI- JA VIRKISTYSALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (Tourujoki I) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 13.01.2017 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 14:060 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 3,0041 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,0041 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,0041 100,0 3074 0,10 0,0000-2204 A yhteensä 0,3619 12,0 3074 0,85-0,0007 424 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -0,3754-2628 V yhteensä 2,1193 70,5 0,3761 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 0,5229 17,4 0,0000 Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,0041 100,0 3074 0,10 0,0000-2204 A yhteensä 0,3619 12,0 3074 0,85-0,0007 424 AK 0,3619 100,0 3074 0,85-0,0007 424 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -0,3754-2628 T -0,3754-2628 V yhteensä 2,1193 70,5 0,3761 VP 0,0750 3,5-1,6682 VL 0,0557 2,6 0,0557 VL-2 1,5831 74,7 1,5831 VP-1 0,1198 5,7 0,1198 VP/s 0,2857 13,5 0,2857 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 0,5229 17,4 0,0000 W 0,5229 100,0 0,0000

HAVAINNEKUVA LIITE 9 Kuva: Havainnekuva sillasta kilpailuvaiheessa Kuva: Havainnekuva baanasta Kankaan alueella