Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Samankaltaiset tiedostot
Vuorokausirytmin puutos. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Une$omuudesta ja. une$omuuden hoidosta. Timo Partonen psykiatrian dosen6, Helsingin yliopisto tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Luonnonvalo, uni ja painonhallinta. Timo Partonen tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto)

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

Miten käytän oikein melatoniinia?

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki

Uniapnea unettomuuden taustalla

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Lataa Hyvä yö - Björn Hedensjö. Lataa

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij Hämeenlinna

AKTIIVINEN ELÄMÄNTAPA, UNI JA AIVOT

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Lataa Lisää unta - Timo Partonen. Lataa

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

Opiskelijan unipäiväkirja

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010

Koululaisten lepo ja uni

Suomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa

Terveelliset elämäntavat

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Nimi, luokka, päivämäärä

TULOS NOUSUUN NUKKUMALLA. Tanja Lappi, Heltin unikoulun rehtori, työterveyspsykologi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Terveyslautakunta Tja/

Työajat ja monialtistuminen

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Iltavirkut ovat alttiita monille sairauksille

Lasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SUOMALAISTEN HYVINVOINTI TÄNÄÄN HAVAINTOJA FIRSTBEAT TIETOKANNASTA

TE5 Terveystiedon abikurssi. Elintavat: ravitsemus, uni ja lepo, liikunta

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija

Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Biologisena ilmiönä unen säätelyä ei vielä

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Arja Markkanen NUKKUMATIN TOP TEN. Opaslehtinen opiskeluterveydenhoitajien ohjausmateriaaliksi

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

LIIKUNTA JA DEPRESSIO DEPRESSIOFOORUMI LEVI SAMI LEPPÄMÄKI, DOS, PSYKIATRI

Uni, terveys ja toimintakyky

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Ella-Riikka Eskola & Essi Vesterinen

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Opinnäytetyö (AMK) Terveysala. Sairaanhoitaja (AMK) Sirja Leino & Milla Maaniitty NUORI, NUKU HYVIN! unen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin

Liikahdus Elämäntapa

Maito ravitsemuksessa

Toiminnallinen oppitunti Kuitinmäen koulun 8. luokkalaisille unen tarpeellisuudesta

Ruotsinsuomalaisten ja syntyperäisten ruotsalaisten terveyserot Ruotsissa

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

info Unen merkitys hyvinvoinnille s.3 Elämänlaatuni parani CPAP-hoidon avulla s. 6 Eero Salmela kertoo: CPAP-klubilehti nro 3 lokakuu 2007

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

FYYSISEN AKTIIVISUUDEN YHTEYS UNEN KESTOON JA LAATUUN SUOMALAISILLA LAPSILLA JA NUORILLA. Juho Kilkki & Noora Kilpeläinen

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Uniapnea ja liitännäissairaudet

Hyvinvointia työstä. Mikael Sallinen. Työterveyslaitos

Uneton Suomessa. Sote-kärkihanke HUS kickoff Markku Partinen, LKT, professori, neurologi, tutkimusjohtaja

Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon. Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE. Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon

Esimerkki TAYS/ UNI-poliklinikan vastaanotolta

Lasten ja nuorten uni ja sen ongelmat

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sähköinen terveystarkastus ja valmennus

Helpoin tapa syödä hyvin

Lihavuus ja liitännäissairaudet

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS

Iltavirkut ovat alttiita monille sairauksille

Transkriptio:

Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni.

Unessa on monta vaihetta

mutta vain yksi kaava. Univaiheet kevyt perusuni syvä perusuni 16 20 % vilkeuni (REM) 21 30 % valvetta 1 % uniajasta.

Electroencephalogr Clin Neurophysiol 1957;9:673-90.

Uni antaa palautteen sisäiselle kellolle Sisäinen keskuskello säätelee suoraan vilkeunta. Vilkeuni (REM) sisäinen keskuskello edistää. Perusuni (NREM) sisäinen keskuskello jätättää. Nat Neurosci 2003;6:1086-90. Curr Biol 2009;19:848-52.

J Theor Biol 1982;98:369-92.

Yöunelle on aikaikkunansa Sisäinen kello voi paitsi edistää, myös estää nukahtamista. Science 1980;210:1264-7. Chronobiol Int 2015;32:1029-48.

Hum Neurobiol 1982;1:195-204.

Elimistön sisäinen kello luo vuorokausirytmit Keskuskello antaa sisäiset aikamerkit. J Endocrinol 2007;195:187-98. Nature 2012;491:348-56. Ann Neurol 2015;78:317-22.

Valo ja pimeys antavat ulkoiset aikamerkit Ihmisen sisäinen keskuskello tahdistuu aamuvaloon. CRY1,2 J Neurosci 2002;22:RC191. Science 2002;295:1065-70. J Endocrinol 2007;195:187-98. Curr Biol 2007;17:R44-5.

Elimistön sisäinen keskuskello jätättää Jätätys voimistuu etenkin murrosiässä ja talvisin. Ihmisen sisäinen vuorokausi: 23 h 41 min 24 h 35 min naisilla 24 h 5 min, miehillä 24 h 11 min. Ihmisen kronotyyppi: morning larks, välimaastossa olevat tai night owls. Science 1999;284:2177-81. PNAS 2001;98:14027-32. PNAS 2007;104:7664-9. PNAS 2011;108 Suppl 3:15602-8.

Vuodenajat rasittavat keskuskelloa Iltasolut hallitsevat kesäisin, aamusolut talvisin. Cell 2007;129:207-19. PNAS 2007;104:7664-9. J Physiol Sci 2018 Feb 19 [Epub ahead of print].

Melatoniini avaa portin yöuneen mutta vain jos on pimeää!

Nat Neurosci 2010;13:239-45.

Unella on erilaisia ilmiasuja Yöunen pituus ja ajoitus ovat yksilöllisiä. Yöunen pituus: Yöunen ajoitus: Lyhytuniset (15 %) Aamuvirkut (47 %) pitkäuniset (14 %) iltavirkut (12 %) keskiuniset (71 %). päivävirkut (41 %). Unen tarve on kuin kengännumero: osa tarvitsee isommat kengät, osa pienemmät.

Sisäinen kello Yöunen ajoitus on tärkeää. Owls Larks Jos yhtä pitkä yöuni mutta myöhäinen nukkumaanmenoaika + myöhäinen heräämisaika, niin suurempi vaara: ylipaino, lihavuus, niukka liikunta, pitkä ruutuaika, epäterveellinen ruokavalio. Sleep 2011;34:1299-307. Int J Obes (Lond) 2013;37:546-51 (n = 2 200, Australia, 9 16-vuotiaat oppilaat).

Sisäinen kello Iltavirkkuus ensin sitten haitat. Owls Larks Iltavirkkuus ennakoi huonompaa opintomenestystä, runsaampaa päihteiden käyttöä, suurempaa sosiaalista aikaeroa, masennusoireita ja masennussairautta. Päihteiden käyttö ennakoi suurempaa sosiaalista aikaeroa muttei iltavirkkuutta. Chronobiol Int 2015;32:1233-45 (n = 942, eteläinen Ontario, 17 25-vuotiaat oppilaat, vuosiseuranta 3 vuotta). Depress Anxiety 2017;34:967-76 (n = 255, pohjoinen Colorado, 11 18-vuotiaat oppilaat, seuranta 1 vuosi).

Sisäinen kello Terveysriskit kasaantuvat illanvirkuille. Kuolleisuus. Owls Larks Unettomuus, painajaiset, depressio, kaamosoireet, verenpainetauti, aikuisiän diabetes, keuhkoastma, selkäsairaudet, selkäkipu, pitkät kuukautiset jne. Univaje, epäterveellinen ruokavalio, tunnesyöminen, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, niukka liikunta, pitkä ruutuaika jne. Finriskit 2007 ja 2012 (25 74-vuotiaat suomalaiset). Entisten huippu-urheilijoiden kohortti.

, seasons, etc. Brain, e.g., winter depression PNAS 2006;103:7414-9. Pflugers Arch 2016;468:983-91. Nat Commun 2017;8:1923. Neurological diseases, e.g., multiple sclerosis

Yöunen neuvolakäyrä Uni on herkkä terveysmittari. Pediatrics 2003;111:302-7.

Univelka maailmalla Onko ihmisen uniaika lyhentynyt? 7 h 15 min Sleep Med Rev 2016;28:69-85.

Onko suomalaisten uniaika lyhentynyt? J Sleep Res 2008;17:54-62.

Nauta Lammas Hevonen BMC Evol Biol 2009;9:7.

Sosiaalinen jet-lag Suomessa Työpäivinä/arkisin vuoteeseen kello? Vapaapäivinä/viikonloppuisin vuoteeseen kello? Finriski 2012.

Sosiaalinen jet-lag Suomessa Työpäivinä/arkisin vuoteesta kello? Vapaapäivinä/viikonloppuisin vuoteeseen kello? Finriski 2012.

Univelka Suomessa Nukutteko mielestänne tarpeeksi? Finriski 2012.

Sleep Health 2015;1:233-43.

Sleep Health 2017;3:6-19.

Sleep Health 2017;3:6-19.

Lisää unta: kiireen lyhyt historia. Duodecim, 2014.