Johdatus maakuntien päätöksentekojärjestelmään Lainsäädännön puitteet Kymenlaakson liiton maakuntaseminaari 31.5.2018 Kirsi Mononen, johtava lakimies
Teemat Järjestämisen ja tuottaminen Järjestäjän ohjauskeinot» liikelaitos ja tuottajat Vaalikelpoisuus 2
Maakuntauudistuksen lakipaketit MAKU I MAAKUNNAN TEHTÄVÄT, HALLINTO ja RAHOITUS + voimaanpanolaki JÄRJESTÄMISLAIT Sote Alueiden kehittäminen ja kasvupalvelut Ympäristöterveydenhuolto Pelastustoimi Lomituspalvelut ASIAKKAAN VALIN- NANVAPAUSLAKI TUOTTAMISLAIT Sote MAKU II Valtiolta siirtyvät tehtävät, voimaanpano Maankuntakaava Ympäristöterveydenhuollon tehtävät viranomaisrakenteen muutoksesta aiheutuvat tekniset muutokset lainsäädäntöön. Luova Kasvupalvelu - Erityislait Rekrytointi- ja osaamispalvelut - Rahoituslaki - Tulossa kasvupalveluiden tietopalvelulaki tms. Sote -Erityislait Sosiaalihuolto - Terveydenhuolto - Vammaishuolto - Vanhustenhuolto - Lastensuojelu jne. Liikennelainsäädäntö Neljä kokonaisuuta Lomituspalvelut 3
Aikataulu ym? Perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoa odotetaan päivä päivältä hartaammin. Sen piti valmistua jo viime viikolla. Nyt sen pitäisi valmistua tällä viikolla ehkä. Pahin kiire loppui, kun hallitus päätti siirtää maakuntavaaleja yli lokakuun lopun, ties minne. Talousanomat 30.5.2018 Pääkirjoitus 4
Kuntaliiton korjaussarja Kaavamaisesta palveluiden järjestäjän ja tuottajan erottamisesta luovutaan. Valinnanvapausmalli toteutetaan, mutta maakuntien päätösvaltaa palveluiden markkinoille viennin laajuudesta ja aikataulusta lisätään olennaisesti. Palveluiden markkinoille viennin tulee perustua pääosin asiakasseteleihin, henkilökohtaiseen budjettiin ja julkisiin hankintoihin. Poistetaan lainsäädännöstä, erityisesti ns. järjestämislaista, valtion toimivalta puuttua maakunnan päätöksiin. Avataan kunnille mahdollisuus toimia palveluiden tuottajina ja omistaa palveluita tuottavia yhtiöitä. 5
Maakuntien talouden ohjausta koskevaa sääntelyä tulee keventää ja valtion maakuntien talouteen kohdistamista ohjaustoimenpiteistä tulee päättää lainsäädäntöön perustuen vuosittain julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Poistetaan lainsäädännöstä valtakunnallisten tukipalveluyhtiöiden (toimitila ja ICT) käyttövelvoitteet lähtökohtaisesti. Säädetään menettelystä, jolla kunnille kompensoidaan taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat kuntien omaisuuden siirrosta maakunnille. Säädetään kunnille mahdollisuus järjestää ja tuottaa kasvupalveluita kuntien ja maakuntien välisiin sopimuksiin perustuen. Uudistuksen toteutuksen alueellista ja aikataulullista vaiheistusta lisätään. 6
Vahva valtio - ohjaa - rahoittaa - Seuraa Luova Demokratia Maakuntavaltuusto Vahva järjestäjä? Talouden, palveluiden, tuottajien, asiakkuuksien, kokonaisuuksien ja verkostojen hallinta Vahvat ammattituottajat - Liikelaitokset - Yhteistyöalueet - Omat yhtiöt - Yksityiset tuottajat - Järjestöt Asukkaat, osallistuminen, vaikuttaminen
Maakunnan tarkastuslautakunta Maakuntavaalilautakunta Vaikuttamistoimielimet nuoriso, vammais, vanhus kielivähemmistöt Virasto Aluekehitys ja kasvu Tietohallinto Hallinto ja juridiikka, tarkastus ja valvonta Kasvupalvelut Pelastu ja kokonaisturvallisuus Alueiden käytön palvelut YTH Viestintä Koulutus ja tutkimus Kansainvälisyys Strategia Konserniohjaus Sote järjestäminen Taloushallinto, hankinnat Maaseutupalvelut Kehittämisyksikkö Henkilöstöhallinto Asiakkuus ja palveluiden hankinta Omistajuus Maakuntakonserni Maakuntavaltuusto Valtuuston koko porrastettu asukasluvun mukaan vähimmäismäärä (59-99) valiokunnat Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote -tuotanto) Maakuntahallitus --------------------- Maakuntajohtaja Maakunnan muut luottamushenkilöelimet esim. sote-lautakunta, kansainvälisyys ja elinvoima, asiakkuus ja palveluiden hankinta, kokonaisturvallisuus ja pelastus, turvallisuus, kasvu Järjestäjän ohjaus ja valvonta Jaostot Konsernihallinto Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Järjestäjän ohjaus ja valvonta Liikelaitos (kset) Ammattijohtokunta ja johtaja Viranhaltijaorganisaati o Valtuusto: Maakuntastrategia, palvelustrategia, palvelulupaus, hallintosääntö, investointisuunnitelma, talouden ohjaus, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Maakuntahallitus: Konserniohjaus, Toiminta, hallinto ja talous seuranta ja korjaavat liikkeet sekä sisäinen valvonta ja riskien hallinta Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Toimialat Vastuu tehtäväalasta ja sen kehittämisestä Liikelaitokset Vastuu kustannustehokkaasta palvelutuotannosta Tukipalvelut Asiakassuhde 8
Järjestäjän top 4 strategiaa Järjestäjän strategia (maakuntastrategia)» Järjestäjä edustaa omistajaa / asukkaita» Tavoitteet ja linjaukset konsernille ja toiminnalle Organisaatiostrategia» Rakenne, joka parhaiten tukee toimintaa» Toimivalta- ja vastuusuhteet» Johtamisjärjestelmä Markkinastrategia» Edellytykset markkinoiden toiminnalle» Maakuntakonsernin rooli markkinoilla Tukipalvelustrategia» Perinteiset tukipalvelut» Johtaminen, henkilöstö» Kehittäminen 9
Maakunta järjestäjänä Valtuusto vastaa palveluiden järjestämisestä ja asettaa järjestäjän organisaation Strategia, palvelustrategia, palvelulupaus ja tuotannon linjaukset» arvioi palveluiden tarpeen, asettaa tavoitteet ja - määrittää palvelukokonaisuudet» Arvioi markkinatilanteen ja oman tuotannon osuuden» turvaa lähipalvelut ja vastaa yhteistyöstä ja palveluiden kokoamisesta suurempiin kokonaisuuksiin yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi Oman tuotannon organisointi» Liikelaitokset ja niiden rakenne» Yhtiöt» Hankinnat, sopimukset» Tukipalvelut, suhde palvelukeskuksiin Valinnanvapaus» Suoran valinnan palvelut» Asiakassetelipalvelut, hebu» Määrittelee korvausperiaatteet ja korvaukset palvelukohtaisesti» Hallintopäätös ja sopimukset 10
Maakunta järjestäjänä 2 Yhteistyöalue» Yhteistyösopimus» Tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri, sähköiset palvelut, asiakas- ja potilastietojen käytön yhteensovitus ja näitä varten ylimaakunnallinen te» Muu yhteinen kehittäminen» Allianssit Koulutus, tutkimus ja Kehittäminen» Yhteistyöalueen rooli Yhteensovittaa palvelut kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa» Maakunnan ja kunnan neuvotteluvelvoite ja erityislainsäädäntö Vastaa toiminnan edellyttämästä tiedon hankinnasta sekä tietojärjestelmien sisällöstä ja toimivuudesta» Johdon työkalut, toiminnan ohjaus, asiakkuudenhallinta... 11
Maakunta järjestäjänä 3 Omavalvonnan tehtävät» Oma toiminta» Muut tuottajat ja niiden omavalvonta» Menettelytavat» Tarkastusten toteuttaminen» Laiminlyöntien seuraukset Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus» Viestintä» Osallistava suunnittelu» digi 12
Järjestäjän talous 4 Talousarvio» Käyttösuunnitelmat Rahoituksen ja maksuvalmiuden suunnittelu Raportoinnit Kontrollit Korvausten määrittely Talous- ja palvelutieto yhteen» Tuloksellisuuden seuranta Markkina-analyysit Investointien suunnittelu Neuvottelumenettelyt ja rahoitustarpeen arviointi Konsernitilinpäätös Tilintarkastajien valinta 13
Maakunnan johtaminen Maakuntavaltuusto käyttää päätösvaltaa Johtamisen välineet» Toiminnan organisointi, suhde liikelaitokseen, HS» Maakuntastrategia» Talousarvio- ja suunnitelma, talouden tasapainovaatimus» Päätökset ja niiden linjaukset Maakuntahallitus johtaa» Yhteensovittaa, omistaja- konserni-ja sopimusohjaus» Otto-oikeus, ei liikelaitoksen päätöksiin» Ennakkokäsitys 14
Palveluiden tuottaminen Maakunta voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut» itse» yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai» hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta.» Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan palvelun tuottamisen erottamisesta ja yhtiöittämisvelvollisuudesta säädetään erikseen. Maakunta voi antaa julkisen hallintotehtävän muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä lailla erikseen säädetään. 15
Sote Maakunnan oma ja muu palvelutuotanto Maakunnan on erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuottamisesta vastaa maakunnan liikelaitos. Kaikki maakunnan omat sosiaali- ja terveyspalvelut on annettava yhden liikelaitoksen tuotettavaksi. Maakunta voi lisäksi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja yhteistoiminnassa ja sopimuksin. Kunnat, kuntayhtymät sekä niiden tytäryhteisöt ja määräysvallassa olevat säätiöt eivät saa tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Maakunnan liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa palvelut, jos niitä ei muutoin ole saatavilla lainsäädännön, palvelustrategian tai maakunnan palvelulupauksen mukaisesti. 16
Maakuntavaltuusto, hallitus, toimielimet Strategia, omistajapolitiikka Sopimushallinta Omistajaohjaus Konserniohjaus Päätökset, TA, HS Yksityiset palvelujen tuottajat Osakkuusyhtiöt Tukipalvelu Oy Yhteisyritys Oy Apotti Oy Una Oy Maakuntien tilakeskus Oy Sote-digi Oy Vimana Oy Kasvu-digi Tuotanto Konserniyhtiöt SV yhtiö Oy Erikois Oy Pesula Oy Oy Oma tuotanto Liikelaitos 1 SV yksikkö SV liikelaitos SV liikelaitos Muut liikelaitokset Liikelaitos 5 SV yksikkö Liikelaitos 5 SV Liikelaitos 5
Tuotantorakenne suoran valinnan palveluissa 15 Suoran valinnan palveluja tuottavat» maakunnan liikelaitokset sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja suunhoidon yksiköissä sekä» tuottajiksi hyväksytyt yhtiöt ja yhteisöt (VVL 15 ) Maakunnalla tulee olla liikelaitoksessa sosiaali- ja terveyskeskus tai -keskuksia ja suunhoidon yksikkö tai yksiköitä.» osana liikelaitosta tai erillinen liikelaitos tai liikelaitoksia. Maakunnalla voi olla yhtiöitä» yksi tai useampia yhtiöitä tai muita yhteisöjä Kirjanpito on eriytettävä muusta liikelaitoksen toiminnasta. 18
Maakunnan, maakunnan liikelaitoksen ja palvelukeskuksen palvelut maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palveluntuottajalle on hinnoiteltava markkinaperusteisesti. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamisesta säädetään kilpailulaissa (948/2011). 19
Yhteistoimintavelvoitteet Sote-yhteistyöalueet» Kootut palvelut» kehittämistoiminta» Romaniasian neuvottelukunnat Pelastus» Kootut palvelut Tienpidon yhteistyöalueet Yhdelle maakunnalle säädetyt tehtävät Vesi- ja kalatalouden sekä vesienhoidon yhteistyöalueet Keskitetyt rakennerahastotehtävät Palvelukeskusyhtiöt 20
Vaalikelpoisuuden rajoitukset maakuntavaltuustoon 1. Valtion virkamies, jolla maakuntaa koskevia valvontatehtäviä; 2. Maakunnan palveluksessa oleva henkilö, - Johtavat ja vastuulliset tehtävät - Myös liikelaitoksessa 3. Maakunnan tytäryhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, - Johtavat ja vastuulliset tehtävät 4. Liikelaitoksen tai maakunnalle palveluja tuottavan yhteisön - hallituksen jäsen tai johtavat ja vastuulliset tehtävät - henkilö on kuitenkin vaalikelpoinen, jos hän yhteisön palvelutuotannon laajuuden perusteella rinnastuu asemaltaan ammatinharjoittajaan tai kyseessä on yksittäinen palvelutehtävä. 21
Vaalikelpoisuus maakuntahallitukseen 1. Maakunnan palveluksessa oleva henkilö - Toimii välittömästi maakuntahallituksen alaisena - lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa maakuntahallituksen käsiteltäviksi tulevien asioiden valmistelusta 2. Tytäryhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, - kohdassa tarkoitettuun tehtävään rinnastuvassa tehtävässä; 3. Liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, - hallituksen jäsen taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa - yhteisö, jolle maakuntahallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. 4. Henkilöstön edunvalvonnasta huolehtivan yhteisön hallituksen puheenjohtaja tai henkilö, joka neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa henkilöstön edunvalvonnasta ei ole vaalikelpoinen maakuntahallitukseen. 22
Vaalikelpoisuus muihin toimielimiin 1) maakunnan palveluksessa oleva - lautakunnan tai liikelaitoksen johtokunnan alainen henkilö; 2) tytäryhteisön tai säätiön palveluksessa; - henkilö, joka on lautakunnan tehtäväalueella toimivan yhtiön palveluksessa 3) lautakunnan tehtäväalueella palveluja tuottavan yhteisön tai säätiön palveluksessa; 4) liiketoimintaa harjoittavassa yhteisö - hallituksen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa, - kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavaan toimielimeen sovelletaan, mitä 62 :n 2 momentissa säädetään. Johtokuntaan ja toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen maakuntahallitukseen ja lautakuntaan tai joka ei ole kyseisen maakunnan asukas. Vaalikelpoisuudesta liikelaitoksen johtokuntaan säädetään 55 :ssä. 23
Liikelaitoksen johtokunnan kokoonpano Liikelaitoksen johtokunnan ja sen puheenjohtajiston valitsee maakuntavaltuusto. Jäsenten määrästä ja toimikaudesta määrätään hallintosäännössä. Jäsenellä tulee olla riittävä talouden ja liiketoiminnan tai laitoksen toimialan johtamisen asiantuntemus. ei saa olla maakunnan toimielimen jäsen. Jäsen ja johtaja eivät saa olla maakunnan tytäryhteisön hallituksen jäseniä. Jäsenenä ei saa olla se, joka ei ole vaalikelpoinen maakuntahallitukseen.» Johtava viranhaltija, konserniyhtiöiden johto, liikeyritysten johto, henkilöstön edunvalvonnasta vastaavat, enemmistö muita kuin maakuntakonsernin palveluksessa olevia 24
Maakuntauudistus ja liikennetehtävät Maakuntiin siirtyvät tehtäväkokonaisuudet ( 6 ) Pakolliset: Maanteiden alueellinen tienpito Alueellisen liikennejärjestelmäsuunnittelun vetovastuu Liikenneturvallisuustyön koordinointi Yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät Vapaaehtoiset Henkilöliikenteen suunnittelu ja järjestäminen sekä siihen liittyvät valtionavustustehtävät (lukuun ottamatta seudullisten ja kunnallisten viranomaisten vastuulla olevaa) Saaristoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen 25
Kasvupalvelut Järjestetään valtion, maakunnan ja kunnan muiden palvelujen kanssa yhteen sovitettuina tarkoituksenmukaisina toimivina kokonaisuuksina, väestön ja yritysten tarpeet huomioon ottaen, sekä sähköistä asiointia hyödyntäen. Maakunnat ottavat kasvupalveluja järjestäessään huomioon alueen kuntien itsehallinnon nojalla itselleen ottamat tehtävät (kunnan yleinen toimiala) sekä pyrkivät kasvupalvelujen ja kuntien tehtävien tehokkaaseen yhteensovittamiseen.» Allianssit 26
Kasvupalvelut Järjestämisen ja oman palvelutuotannon eriyttäminen Maakunnan on omassa toiminnassaan eriytettävä kasvupalvelujen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen. Maakunta vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta ja maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen yhteensovittamiseksi tarvittavasta yhteistyöstä muiden palveluntuottajien kanssa. Kasvupalvelut tulee eriyttää muusta toiminnasta siten, että toiminnan tulot ja menot sekä varat ja pääomat pidetään erillään maakunnan muusta toiminnasta ja taloudesta 27
Maakunta kasvupalvelujen tuottajana Tuottaessaan kasvupalveluja kilpailutilanteessa markkinoilla maakunnan on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus) siten kuin maakuntalaissa säädetään. 28
Peruseläinlääkäripalvelu Maakunnan on järjestettävä arkipäivisin virka-aikana saatavilla oleva peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka maakunnassa. Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, maakunnan ei tarvitse järjestää peruseläinlääkäripalvelua muita kotieläimiä kuin hyötyeläimiä varten siltä osin kuin palvelua on muutoin saatavilla. Maakunnan tarjotessa mainittua palvelua kilpailutilanteessa markkinoilla se voi yhtiöittämisvelvollisuuden estämättä hoitaa tehtävää omana toimintanaan 29
Terveydensuojeluviranomainen Toimii maakunnan terveydensuojeluviranomaisena ja vastaa turvallisen elinympäristön edistämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta ja alkoholivalvonnasta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta ja eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä. 30
Ympäristöasioista vastaava viranomainen Vastaa maakunnan terveellisen ja viihtyisän ympäristön, kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen, vesihuollon sekä luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämisestä ja kulttuuriympäristön hoidosta sekä maakunnan kala- ja vesitalouden, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävistä, alueellisista luonnonvaratehtävistä, vesien ja merensuojelun, vesien ja merenhoidon järjestämisestä ja toteuttamista sekä merialuesuunnittelusta sekä ympäristötiedon tuottamisesta. 31
Palvelukeskukset Vimana Oy» tuottaa maakunnille asiantuntija- ja kehityspalveluita sekä hankkii markkinoilta ja yhteistyökumppaneiltaan ohjelmistoja ja muita ratkaisuja.» muutokseen liittyvät tukitehtävät sekä palvelujen siirrot. SoteDigi Oy» kehittää kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja. Maakuntien Tilakeskus Oy» vuokraa maakunnille niiden tarvitsemat toimitilat joko omistamistaan tiloista tai hankkimalla ne markkinoilta ja edelleen vuokraamalla ne maakunnille. Kasvupalvelut Oy» Kehittää toimialan digitaalisten ratkaisuja Vimanan tytäryhtiönä. 32
Poliittinen johtaminen maakunnassa Valtuuston ja toimielinten koko Toimielinrakenne Koko- ja osa-aikaiset puheenjohtajat Toimivalta- ja vastuusuhteet Maakuntajohtaja ja esittely Maakuntien yhteistoiminta Valmistelevat valiokunnat Maakuntahallitus Maakuntahallitus Lautakunnat Päättävät valiokunnat Maakuntahallitus Jaostot )
Maakunnan hallintosääntömalli I OSA JÄRJESTÄJÄN HALLINTO JA TOIMINTA 1 luku: Maakunnan johtaminen 2 luku: Toimielinorganisaatio 3 luku: Henkilöstöorganisaatio 4 luku: Omistajaohjaus, konserniohjaus ja sopimusohjaus 5 luku: Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako X luku: Maakuntien yhteistoiminta-alueet 6 luku: Toimivalta henkilöstöasioissa 7 luku: Asiakirjahallinnon järjestäminen Kaksikieliset maakunnat X luku: Kielelliset oikeudet II OSA MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO 8 luku: Maakunnan liikelaitokset III OSA TALOUS JA VALVONTA 9 luku: Taloudenhoito 10 luku: Ulkoinen valvonta 11 luku: Sisäinen valvonta ja riskienhallinta IV OSA MAAKUNTAVALTUUSTO 12 luku: Maakuntavaltuuston toiminta 13 luku: Maakuntavaltuuston kokoukset 14 luku: Enemmistövaali ja suhteellinen vaali 15 luku: Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus V OSA PÄÄTÖKSENTEKO- JA HALLINTOMENETTELY 16 luku: Kokousmenettely 17 luku: Muut määräykset
3 5 1. sosiaali- ja terveydenhuolto Maakunnan tehtävät ja yhteys kuntiin 2. hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille 3. alueellinen alkoholihallinto 4. pelastustoimi 5. ympäristöterveydenhuolto 6. maatalous ja maaseudun kehittäminen 7. maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta 8. kalatalous ja vesitalous 9. aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen 10. alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu 11. maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus 12. kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 13. luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito 15. yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät 14. liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun; 18. maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa 19. kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista 16. vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät 20. vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta 17. alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät 21. vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu Erittäin merkittävä Merkittävä Vähemmän merkittävä 22. ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen 23. maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen 24. maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen sekä poronhoitajien sijaisavun kustannusten korvaaminen 25. alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät 26. yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen
Kunnan ja maakunnan väliset yhteistyön tasot Kunta Kunnanvaltuustot Muut toimielimet Kuntajohtajat Sivistysjohtajat ja muut toimialajohtajat Asiantuntijat/ vastuuhenkilöt Kentällä toimijat Poliittisen päätöksenteon taso Yhteiset tavoitteet, strategiat, sopimukset Johdon taso Yhteistyöryhmät (esim. LAPE/SISOTE), valmistelu, kehittäminen Asiantuntijataso Asiantuntijaverkostot (esim. liikunta), valmistelu, kehittäminen Asiakkaan taso Sujuvat prosessit TOIMIVAT PALVELUT Maakunta Maakuntavaltuusto Muut toimielimet Maakuntajohtajat Kuntayhteistyön vastuuhenkilöt Asiantuntijat/ vastuuhenkilöt Kentällä toimijat 8
Lisätietoja: Kirsi Mononen, 050 512 6452, kirsi.mononen@kuntaliitto.fi Riitta Myllymäki, 050 349 5460, riitta.myllymaki@kuntaliitto.fi