Pirkanmaan liitto. Tehtävät ja tulevat muutokset Maakunnan tila Kaikkea ei pidä uskoa mitä mediassa sanotaan

Transkriptio

1 Pirkanmaan liitto Tehtävät ja tulevat muutokset Maakunnan tila Kaikkea ei pidä uskoa mitä mediassa sanotaan

2 Pirkanmaan liiton tehtävät Maakunnan edunvalvonta Maakunnan strateginen suunnittelu ja siihen liittyvä ohjelmatyö, maakunnan kehittäminen ja EU-asiat Maakuntakaavoitus Liikennejärjestelmätyö Ym

3 Iskukykyindeksi ja Pirkanmaa KOKO MAA Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland -250

4 Riski- rahoitus ,5 milj. 15 kohdeyritystä NIY-rahoitus ,1 milj. NIY-yrityksiä vuodesta 2008 kaiken kaikkiaan17 Tekes-rahoitus ,1 milj. 171 kohdeyritystä Alueellisia, kuntien ja korkeakoulujen yrityspalveluja hyödyntäneet yritykset Noin Yritystoimipaikkoja

5 Pirkanmaa Korkeana pysynyt maakuntaan muutto /vuosi Kasvun tuomat investoinnit - Kova asunto- ja palvelurakentaminen - Perus- ja keskisuuren infran investoinnit - Kansi - Eräät liikennehankkeet - Kauppakeskukset Elinkeinoelämän suhdannekuva Tampere 3 yliopistohanke - Pääomitus - Tutkimusympäristöt - Elinkeinovuoropuhelu Nokian jälkeinen yritysmaailma - Kasvuyritykset - Uudet kärjet - Kv-rahoitus - Osaajat houkutelleet uusia kv-yrityksiä Perusteollisuuden uudistuminen Rakennemuutoksen moninaisuus Kumuloituva suurten kynnysinvestointien tarve Erittäin korkea työttömyys Sosiaalisen rakenteen uhat Maakunnan eri osien epätasapainoinen kehitys Liikenteen moninaiset kapasiteettiongelmat - rata, tieliikenne, lento Kv-kysynnän suhdanteet Mega-hankkeiden viivästyminen Kansallinen keskittävä politiikka Huonosti yhteen sopivat valinnat, s.o. kärkien tylsyminen Pitkittyvä syvä työttömyys

6 Muutoksen lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksesta puhuttu yli 10 v. Useampi hallitus on yrittänyt muutosta eri tavoilla siinä onnistumatta Paras-hanke Kuntarakenneuudistus Kuntapohjainen sote-malli Nykyinen hallitus yhdisti sote- ja maakuntauudistuksen Samalla siihen yhdistettiin vapaan valinnan ihanne ja voimakas markkinoistuminen sekä lisääntynyt valtion ohjaus Monen asian yhdistäminen on johtanut siihen, että malli vaikuttaa sekavalta sekä teoreettisesti että käytännön toteutuksen näkökulmasta Paine muutoksen toteuttamiselle on suuri

7 > Järjestämisvastuu 297 kunnalla Järjestämisvastuu 18 maakunnalla Rahoitusvastuu valtio (30 %) kunnat (70 %) + asiakasmaksut Rahoitusvastuu valtio (100 %) + asiakasmaksut

8 Miten muualla? Uudistuksen jälkeenkään Suomessa ei ole isoja järjestäjiä Vakuutusrahoitus ei tuo lisäikää vakuutus vero Rahoitusmuoto ei ole oleellisin tekijä Sveitsi ja Lux. Parempi elinikä kalliimmalla Vain Portugali, Islanti ja Kreikka saavat paremman eliniän pienemmällä panoksella

9 Kalleimmat suurimmat ja? Tässä uudistuksessa normaali lääkäriin pääsy on marginaalinen kysymys, joskin tärkeäksi koettu

10 Maakuntien rahoitus 1) Menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen : Meno 100 % / tarve 0 % 2020: 80/ : 60/ : 40/ : 20/ : 0/100

11 Maakuntien rahoitus: menot vs. tarve Lähde: Sote- ja maakunta -lakiluonnosten vaikutusarviointimuistioita , s. 6

12 Maakuntien rahoitus Valtion yleiskatteellinen rahoitus Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto Valtionrahoituksen määräytyminen n. prosentit elävät vielä 89% Tarveperusteinen rahoitus 87% Ikärakenne ja tarve 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään Asukaslukuperusteinen rahoitus 10% 1% Hyterahoitus

13 Hallintoa vähemmäksi, luottamushenkilöitä alle 1/5 nykyisestä

14 Yksityinen vs julkinen palvelutuotanto Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä; Osuus käyttökustannuksista 1) 1997 ja 2012, %

15 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Mitä asioita uudistus koskee: Uuden maakunnan keskeiset tehtävät Aluekehittäminen Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut

16 Uuden maakunnan tehtävät 1. Sosiaali- ja terveydenhuolto 7) maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta; 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen; 17) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa; 21) ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen; 2. sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntija-tuki kunnille ja ehkäisevät palvelut; 8) kalatalous ja vesitalous; 13)kulttuuriympäristön hoito; 18) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista; 22) yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen. 3. Alueellinen alkoholihallinto 4. Pelastustoimi 9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen; 14) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valta-kunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun; 5. terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (ympäristöterveydenhuolto);. 10) alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu; 15) yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät; 19) vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta; 23) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen sekä poronhoitajien sijaisavun kustannusten korvaaminen; 24) alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät 25) yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen; 6. maatalous ja maaseudun kehittäminen; 11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus; 16) alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät; 20) vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu;

17 Muutos tehdään vaiheittain Sote-uudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016, esitys eduskunnalle Maakuntauudistuksen hallituksen esitys keväällä /2016 Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset lausunnolle 11/2016 ja esitys eduskunnalle 2/2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä alkaen Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika.

18 Rakenteiden yksinkertaistaminen Valtio - Omat tehtävät - Omat yhtiöt - Sopimukset Maakunta - Omat tehtävät - Omat yhtiöt - Sopimukset Kunnat - Omat tehtävät - Omat yhtiöt - Sopimukset Onko tarvetta? - valvontatehtäville - muiden kuin rajattujen YOsairaala- ja pelastustehtävien laeille eriyttämisestä? Onko tarvetta enää - kuntayhtymille? - yhteiselle yleiskaavalle? - rajata tehtäviä, joita ei saa antaa maakunnalle?

19 Ketju-, verkko- ja pisteoptimoijat Laatutasot Mitattu Koettu Seurauskustannukset Kannustimet

20 Tuloksenteon ja seurannan tasot Maakunnan johto Vertailutieto kilpailijoista, yksikkötiedot Koettu ja mitattu laatu Riskinottokyky Tuottajan johto Markkinatilannekuva, tulevat kilpailut Yksikön vetäjä Tuote ja tuoteryhmätieto, innovaatioiden ylläpito Työntekijä Suoriteperusteinen tieto ja vertailutieto Kehittämisen asenne Mittarit ja palkkiot Kolmen kolmanneksen periaate - oikeudenmukaisuus

21 Rahoituksella ohjaamisen 3 ulottuvuutta Valtion ja maakunnan välinen suhde rahoituksen kohdentaminen maakunnille Rahojen kohdentaminen maakunnan sisällä rahoitus yleisesti maakunnan toimintaan maakunnan budjettivalta: maakunta päättää kohdentamisesta tuottajien korvausjärjestelmä maakunnassa korvausjärjestelmän perusteet portinvartijatehtävät rahoituksessa Asiakasmaksut ei ole suunniteltu lisärahoitettavaksi asiakasmaksujen kautta asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistus 2017 lukien omavastuun ja järkevän asioinnin tukeminen