Kunta Maalahden kunta Asiakirja Kaavaselostus - käännös Päivämäärä 15.5.2018 Hyväksytty kunnanvaltuustossa: MAALAHDEN KUNTA ÅMINNEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE ASEMAKAA- VAN MUUTOS JA LAAJENNUS
ÅMINNE KOLONILOTTSOMRÅDE ÄNDRING OCH UTVIDGNING AV DETALJPLAN 1-1 KAAVASELOSTUS ÅMINNEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Laatija Päivämäärä 15.5.2018 Tarkastaja Christoffer Rönnlund Jonas Lindholm Tarkastettu 15.5.2018 Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E 65100 VAASA P +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi
1-2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 1.1 Tunnistetiedot 4 1.2 Kaavoitettavan alueen sijainti 4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 6 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 6 2. TIIVISTELMÄ 7 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 7 2.2 Kaavan laatiminen 7 2.3 Osayleiskaavan toteutus 7 3. LÄHTÖKOHDAT 7 3.1 Selvitys kaavoitusalueen oloista 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 7 3.1.2 Luonnonympäristö 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö 8 3.1.4 Maanomistusolosuhteet 10 3.2 Suunnittelutilanne 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 10 3.2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 11 3.2.1.2 Maakuntakaava 11 3.2.1.2.1 Vaihemaakuntakaavat 1 & 2 12 3.2.1.3 Yleiskaava 12 3.2.1.4 Asemakaava 13 3.2.1.5 Rakennusjärjestys 13 3.2.1.6 Tonttijako ja tonttirekisteri 13 3.2.1.7 Pohjakartta 14 4. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 14 4.1 Kaavoitusprosessin kuvaus 14 4.2 Suunnittelun tarve 14 4.3 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 14 4.4 Osallistuminen ja yhteistyö 15 4.4.1 Osalliset 15 4.4.2 Vireilletulo 15 4.4.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 15 4.4.4 Viranomaisyhteistyö 16 5. KAAVAN TAVOITTEET 16 5.1 Lähtöaineiston mukaiset tavoitteet 16 5.2 Kaavaprosessin aikana tulleet tavoitteet 16 6. KAAVAN LÄHTÖKOHTAISET VAIHTOEHDOT 17 6.1 Luonnos 17 6.1.1 Luonnoksen nähtävilläolon aikana saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen 17 6.2 Ehdotus 17 6.2.1 Ehdotuksen nähtävilläolon aikana saadut lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioon ottaminen 17 7. KAAVAN KUVAUS 18 7.1 Kaavan rakenne 18
1-3 7.1.1 Mitoitus 18 7.2 Kaavan suhde muihin suunnitelmiin 18 7.3 Aluevaraukset Merkinnät ja määräykset 18 7.4 Nimi 18 8. KAAVAN VAIKUTUKSET 19 8.1 Selvitys vaikutuksista alueeseen 19 8.1.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 19 8.1.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 19 8.1.3 Virkistys- ja vapaa-ajan toiminta 20 8.1.4 Ympäristön häiriötekijät 20 9. KAAVAN TOTEUTUS 20 9.1 Toteuttaminen ja ajoitus 20
1-4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavoitus toteutetaan yhteistyöhankkeena Maalahden kunnan, Ramboll Finland Oy:n ja maanomistajan kesken. Tietoa tästä suunnitelmasta ja kaavahankkeesta saa kunnan yhteyshenkilöltä (alla yhteystiedot). KAAVOITUSVIRANOMAINEN: Maalahden kunta Malminkatu 5 FI-66100 Malax Puh. +358 (0)6 347 7111 www.malax.fi Kaavoitusinsinööri Jonas Aspholm Puh. +358 50 412 5900 S-posti: jonas.aspholm@malax.fi KAAVOITUSKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E 65100 VAASA Puh. 020 755 7600 Faksi 020 755 7602 www.ramboll.fi Kaavan laatija Maanmittausins. AMK Christoffer Rönnlund Puh. +358 44 312 2301 S-posti: christoffer.ronnlund@ramboll.fi Laaduntarkastaja Maanmittausins. AMK Jonas Lindholm, YKS- 605 Puh. +358 50 349 1156 S-posti: jonas.lindholm@ramboll.fi 1.2 Kaavoitettavan alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Åminnessa Maalahdessa. Etäisyys kunnan keskustaan on noin 4,5 km kun taas etäisyys seutukeskukseen Vaasaan on noin 25 km. Kaava-alueen sijainti alla olevissa kuvissa.
1-5 Kuva 1. Alueellinen sijainti. Maanmittauslaitos. Kuva 2. Alueen ohjeellinen sijainti. Maanmittauslaitos.
1-6 Kuva 3. Asemakaavan suunnittelualue kartalla. Maamittauslaitos. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on ÅMINNEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAA- JENNUS. Hankkeella pyritään päivittämään kaavaa nykyisen maankäytön mukaisesti ja samalla mahdollistamaan alueen kehittäminen jatkossa uusilla tonttivarauksilla asumistarkoitukseen. Ks. lisää kohdasta 4.2 Suunnittelun tarve. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: Liite 2A Liite 2B Liite 4: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kooste vastineista, OAS- ja luonnosvaihe Kooste vastineista, ehdotusvaihe Asemakaavan seurantalomake.
1-7 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 12.2.2018 34 Kunnanhallitus päättää käynnistää kaavoituksen.....2018 OAS ja luonnos nähtävillä.....2018 Ehdotus nähtävillä...2018 Kunnanhallitus käsitteli asemakaavan...2018 Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan. 2.2 Kaavan laatiminen Keskeisintä kaavoituksessa on mm. tehdä pieniä muutoksia/päivityksiä nykyisiin korttelinrajoihin ja käyttötarkoituksiin. Lisäksi tullaan selvittämään, onko mahdollista sijoittaa uusia tontteja omakotitaloille alueen lounaisosaan. Myös tonttien rakennusoikeutta tutkitaan ja tarkistetaan tarpeen/mahdollisuuksien mukaan. 2.3 Osayleiskaavan toteutus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun se on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja saanut lainvoiman. Maanomistajilla on vastuu alueen toteuttamisesta. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaavoitusalueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Åminnessa, Åminnen huvikeskuksen välittömässä läheisyydessä. Alueelle on rakennettu suuri määrä siirtolapuutarhamökkejä. Alue toimii pitkälti sekä loma- että virkistysalueena. Meren läheisyys on selvästi havaittavissa. Alueen läheisyydessä on sekä venesatama että uimaranta. 3.1.2 Luonnonympäristö Maiseman ominaispiirteet Maisemassa korostuu meri länsipuolella. Tiiviimpi asutus on lähinnä alueen eteläpuolella, Åminnentien varressa. Idässä ja pohjoisessa levittäytyvät suuret yhtenäiset metsäalueet. Korkeusolosuhteet Korkeuskäyrät alueella vaihtelevat noin 3-7 m mpy. Maaperä Kaava-alueen maaperä muodostuu lähes kokonaan hienorakeisesta moreenista. Tietolähde; GTK.
1-8 Kuva 4. Oranssi väri osoittaa hienorakeisen moreenin. GTK Maanmittauslaitos. Vesistö ja vesitalous Stenskärsfjärden sijaitsee kaava-alueen lähellä. Kaava-alueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Kunnallinen vesijohto on rakennettu alueelle. Luonnonsuojelu Alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimpänä sijaitsevat suojelualueet sijaitsevat Söderfjärdenillä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestörakenne Kaava-alueella on sekä vapaa-ajan että pysyvää asutusta. Pysyvä asutus on kuitenkin lähinnä alueen eteläpuolella. Ylivoimaisesti suurinta osaa rakennuksista käytetään vapaa-ajan tarkoituksiin. Alueen eteläosa on tarkoitettu siirtolapuutarhamökeille, nykyään alueella on niitä noin 30. Alueen eteläpuolella on pysyvää asutusta Åminnentien varressa. Ympäristökeskuksen karttojen mukaan noin puolet alueesta muodostuu taajama-alueesta ja toinen puoli maaseutu-/haja-asutusalueesta.
1-9 Kuva 5. Kuvassa yhdyskuntarakenne. Kaava-alueen sijainti vihreällä viivalla. Punainen väri; Taajama-alueet. Sininen väri; Maaseutuasutus/haja-asutus. MML, SYKE/YKR. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Osa alueesta kuuluu Åminnen kalasataman RKY-alueeseen. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin kulttuuriympäristöihin mm. siksi, että alueella on paljon venevajoja ja kalastustarvikelatoja. Rakennukset ovat Pohjanmaan maakunnan näyttävimpiä. Kalastus, merenkulku ja veneenrakennus ovat historiallisesti kuuluneet Maalahden tärkeisiin elinkeinoihin. Kuva 6. RKY-alue vihreällä värillä ja kaava-alueen rajaus punaisella viivalla. Maanmittauslaitos.
1-10 Kuva 7. Ilmakuva Åminnen kalasatamasta. Museovirasto. Virkistys ja vapaa-ajan toiminta Alueen ulkopuolella on Åminnen huvikeskus, joka on seudullisesti tärkeä virkistysalue. Huvikeskuksen yhteydessä on myös pienvenesatama ja uimaranta. Vähän kauempana etelässä on Åminnen lomakylä. Näiden mainittujen virkistystoimintojen sekä meren ja viereisten metsien läheisyyden johdosta alueella on erittäin hyvät mahdollisuudet virkistykseen. Liikenne Alueelle on tieyhteys. Alueelle voi kulkea joko Paviljongintien tai Mobergintien kautta. Alueella on Oksatie ja Tammitie. Liikenne alueella on suhteellisen vähäistä. Tekninen huolto Alueella on tekninen huolto sähkö- ja vesijohdon muodossa. 3.1.4 Maanomistusolosuhteet Suunnittelualue on sekä yksityishenkilöiden että yritysten ja osakeyhtiöiden omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
1-11 3.2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018. Alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisältönsä mukaan seuraaviksi kokonaisuuksiksi: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Uusiutumiskykyinen energiahuolto 3.2.1.2 Maakuntakaava Pohjanmaan rannikkoseutua koskee Pohjanmaan maakuntakaava (vahvistettu: 21.12.2010). Kaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan tehtävä on määritellä alueidenkäyttö ja yhdyskuntarakentamisen perusteet sekä osoittaa aluevarauksia, jotka kuuluvat kansallisiin tai maakunnallisiin tavoitteisiin tai alueidenkäyttöön, joka koskee useampia kuin yhtä kuntaa, siinä laajuudessa ja tarkkuudella, että alueidenkäyttö voidaan sovittaa yhteen. Kuva 8. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Sijainti ohjeellisena punaisella ympyrällä. Kaava-alueella on monia varauksia maakuntakaavassa, ne, joilla on tähän kaavaan merkitystä ovat:
1-12 Merkintä Merkinnän kuvaus, määräykset Merenläheinen kylä Jokilaaksojen kehittäminen Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Virkistysalue Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 laaditaan parhaillaan. Kaavaluonnos oli nähtävillä 5.2-9.3.2018. Luonnoksessa ei ole esitetty sellaisia näkökohtia, jotka aiheuttaisivat muutoksia Åminnen kaavaan. Kuva 9. Ote maakuntakaavaluonnoksesta 2040. 3.2.1.2.1 Vaihemaakuntakaavat 1 & 2 Vaihemaakuntakaava 1 - Kaupallisten palvelujen sijoittuminen ja Vaihemaakuntakaavan 2 Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla eivät sisällä varauksia, jotka koskisivat kaava-aluetta. 3.2.1.3 Yleiskaava Alueella on voimassa Ytter- ja Övermalaxin osayleiskaava. Alueella on yleiskaavassa merkinnät RA loma-asuntojen alue, RP siirtolapuutarha-/viljelyspalsta-alue sekä AP pientalovaltainen asuntoalue. Alue kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön - Åminnen kalasatamaan, joka on osoitettu osayleiskaavassa merkinnällä sk-1/b.
1-13 Kuva 10. Ote Ytter- ja Övermalaxin osayleiskaavasta. 3.2.1.4 Asemakaava Alueen alkuperäinen asemakaava hyväksyttiin 13.2.2012. Kuva 11. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 3.2.1.5 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 8.4.2002. 3.2.1.6 Tonttijako ja tonttirekisteri Alueen kiinteistöjaon tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen ajantasaisiin tietoihin.
1-14 3.2.1.7 Pohjakartta Alueelta on laadittu ajantasainen pohjakartta, jota tullaan käyttämään kaavoituksen pohjana. 4. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavoitusprosessin kuvaus Kunnilla on Suomen lain mukaan kaavoitusmonopoli omilla alueillaan, ja siten koko kaavaprosessin ajan on tehtävä sujuvaa yhteystyötä Maalahden kunnan kanssa tiedonkulun varmistamiseksi. Osallisille on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi, ja siksi järjestetään virallisia nähtävilläolovaiheita. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää huomautuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. OAS on tiedottava asiakirja, joka kertoo siitä, mistä kaavoituksessa on kyse, mitkä lakipykälät ohjaavat kaavoitusta, ja kuka on yhteyshenkilö mahdollisia kysymyksiä varten. Tarvittaessa OAS:aa täydennetään kaavaprosessin aikana. Toisessa vaiheessa laaditaan luonnos alueen maankäytöstä, jossa huomioidaan OAS:n nähtävilläoloaikana saatu palaute. Laaditut ja olemassa olevat hanketta koskevat selvitykset otetaan huomioon. Kun toimiva kaavaratkaisu on saatu aikaan, luonnos asetetaan virallisesti nähtäville. Osalliset voivat jättää nähtävilläoloaikana huomautuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ensimmäinen ja toinen vaihe tehdään samanaikaisesti. Kolmannessa vaiheessa laaditaan ehdotus alueen maankäytöstä, jossa otetaan huomioon luonnoksen nähtävilläolon aikana saatu palaute. Kaavaehdotus laaditaan parhaan mahdollisen ratkaisun saamiseksi. Kun toimiva kaavaratkaisu on saatu aikaan, kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Neljännessä vaiheessa ehdotukseen tehdään teknisiä tarkistuksia. Tekniset tarkistukset tehdään kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana saadun palautteen pohjalta sekä mahdollisten pienten virheiden korjaamiseksi. Jos ehdotukseen on tehtävä suuria muutoksia, ehdotus voidaan joutua asettamaan uudelleen virallisesti nähtäville. Pienet ehdotukseen tehdyt korjaukset eivät kuitenkaan edellytä uutta nähtäville asettamista. Viidennessä ja viimeisessä vaiheessa kunta hyväksyy kaavaehdotuksen. Hyväksymisestä voi tehdä valituksen. Mikäli valituksia ei jätetä, kaava saa lainvoiman. 4.2 Suunnittelun tarve Kaavoituksen tarve on muodostunut, koska joitakin korttelinrajoja tarvitsee tarkistaa niin, että ne vastaavat kaavan toteutumista ja alueen kiinteistöjakoa. Kaavoituksella tulee myös tarkistaa mahdollisuudet sijoittaa uusia asuintontteja alueelle. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan ja tarkistetaan kaavaa kaikilta osin siten, että se vastaa niitä tarpeita, joita nykyään on. Päivitykset tulee tehdä kaavan kaikilta osin. 4.3 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti kaavoitustyön aloittamisesta 12.2.2018
1-15 4.4 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja ilmaista mielipiteensä asiasta kirjallisesti tai suullisesti (MRL 62 :n mukaisesti). Kaavoitukseen osallisiksi on määritelty seuraavat (MRA 28 :n mukaisesti): 4.4.1 Osalliset Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään: MAALAHDEN KUNNAN ERI HALLINTOTOIMET (Malminkatu 5, 66000 MAALAHTI) POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (PL 262, 65101 VAASA) POHJANMAAN PELASTUSLAITOS (Sepänkyläntie 14 16, 65100 VAASA) POHJANMAAN LIITO PL 174, 65101 VAASA POHJANMAAN MUSEO (PL 3, 65101 VAASA) Alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja organisaatiot, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään. Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa: Käyttäjät, haltijat, maanomistajat sekä asukkaat kaava-alueella ja sen vaikutusalueella. Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai sidosryhmiin kaavoituksella saattaa olla vaikutuksia. 4.4.2 Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta kuulutetaan OAS:n (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) ja kaavaluonnoksen nähtävilläolon yhteydessä, jolloin hankkeen käynnistämisestä tiedotetaan yleisesti. Kuulutus oli paikallislehdissä..2018. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat olleet nähtävillä internetissä osoitteessa www.malax.fi. 4.4.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Tätä kohtaa täydennetään päivämäärillä kaavaprosessin aikana sitä mukaa kuin kyseinen vaihe on käsitelty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet MRL 62 :n ja MRL 63 :n sekä MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx xx.xx.201x välisen ajan. Samalla on lähetetty lausuntopyynnöt luonnoksesta viranomaisille ja yhteisöille, joiden toimialaa kaavoitus koskee. Kaavaluonnoksesta saatiin viranomaislausuntoa ja mielipidettä. Ehdotus on ollut nähtävillä...2018 (MRL 65 ). Lausuntopyynnöt ehdotuksesta on lähetetty asianomaisille viranomaisille ja yhteisöille (MRA 27 ja MRA 28 ). Ehdotuksesta saatiin lausuntoa ja muistutusta.
1-16 4.4.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisia kuullaan lausuntomenettelyllä prosessin aikana. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. 5. KAAVAN TAVOITTEET 5.1 Lähtöaineiston mukaiset tavoitteet Kaavoituksen tavoitteena on päivittää asemakaavaa siten, että se vastaa nykyisiä tarpeita. Lähinnä on kyse pienistä teknisistä tarkistuksista/muutoksista korttelinrajoihin. Kaavoituksen aikana tullaan myös selvittämään mahdollisuus sijoittaa alueelle tontti pysyvään asumiseen. Tausta-aineisto Kaavoituksen tausta-aineistona ovat: nykyiset kaavat, ajantasainen kiinteistöjako ja päivitetty pohjakartta. Kaavoituksen toteuttaminen: Maankäyttö- ja rakennuslain 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet 9 - Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa muodostavat perustan kaavan laatimiselle. 5.2 Kaavaprosessin aikana tulleet tavoitteet Kaava-aluetta laajennettiin kaavoituksen käynnistyttyä. Maalahden kunnan Tekniikka-, infrastruktuuri- ja ympäristöosasto on päättänyt suositella kaava-alueen rajojen muutosta, koska se edistää alueen suunnittelua kokonaisuutena. Laajennuksen myötä otetaan mukaan olemassa oleva asuintontti (475-401-21-115), osasyy laajennukselle on, että näin voidaan paremmin järjestää tieyhteys tälle tontille. Nykyään tontille ajetaan Åminnen huvikeskuksen pysäköintialueen kautta. Muodostamalla uusi tieyhteys tontille, saadaan myös mahdollisuus kaavoittaa uusia tontteja suunnitellun tien varteen ja siten tehokkaampaa maankäyttöä alueelle.
1-17 6. KAAVAN LÄHTÖKOHTAISET VAIHTOEHDOT 6.1 Luonnos Laaditussa luonnoksessa on huomioitu kaavoituksen aloitteentekijän ja Maalahden kunnan esittämät tavoitteet. Seuraavat merkittävimmät muutokset on tehty (verrattuna voimassa olevaan kaavaan): Korttelia 61 on suurennettu, viisi uutta AO-tonttia on muodostettu, joista neljä on rakentamattomia. Muodostettava Oksakuja toimii ajoyhteytenä AO-tonteille. KL-tonttia samassa korttelissa on samalla jonkin verran muotoiltu uudelleen ja tontille on myös annettu mahdollisuus rakentaa pääasiallista toimintaa palveleva asuinhuoneisto. Osa Oksatien katualueesta on pienennetty 12 metristä 7 metriin. Alueen länsiosassa sijaitseva EV-alue on muutettu VL-alueeksi, korttelin 64 tontit 1 & 2 on yhdistetty ja muutettu RA-alueesta AO-alueeksi, Oksatien itäistä liittymää on korjattu nykyisen mukaiseksi, myös Oksatien sijaintia korttelin 60 pohjoispuolella on korjattu, itäistä LPA-aluetta on tarkistettu, molempia RS-alueita on suurennettu, kevyen liikenteen väyliä korttelissa 60 on pienennetty 6 metristä 4 metriin, kaavan ET-aluetta on muotoiltu jonkin verran uudelleen ja korttelin 60 tontteja 4, 5 ja 6 on muutettu sopimaan nykytilanteeseen. RA-tonttien rakennusoikeuksia on muutettu 140 m²:iin Maalahden kunnan muiden kaavojen mukaisesti. Tämän lisäksi on tehty useita pieniä teknisiä korjauksia mm. rakennusaloihin. Kuva 12. Kaavaluonnos. 6.1.1 Luonnoksen nähtävilläolon aikana saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen 6.2 Ehdotus 6.2.1 Ehdotuksen nähtävilläolon aikana saadut lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioon ottaminen
1-18 7. KAAVAN KUVAUS 7.1 Kaavan rakenne Kaava perustuu edelleen siihen rakenteeseen, joka on aiemmin hyväksytyssä kaavassa. Keskeiset varaukset kaavassa ovat siirtolapuutarhat, vapaa-ajan asuminen, omakotitalot ja lähivirkistysalue. 7.1.1 Mitoitus Verrattuna aiempaan kaavaan mitoitus muuttuu tonttien lukumäärän osalta. Korttelissa 64 muutetaan tontit 1 & 2 kahdesta erillisestä RA-tontista AO-tontiksi. Tämä noudattaa poikkeamispäätöstä, joka on tehty kunnassa aiemmin. Kortteliin 61 sijoitetaan viisi täysin uutta AO-tonttia, joista neljä on rakentamattomia. Suurin osa korttelista 61 on Ytter- ja Övermalaxin osayleiskaavassa osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), lisätonttivaraukset ovat siten osayleiskaavassa osoitettujen varausten mukaisia. 7.2 Kaavan suhde muihin suunnitelmiin Maakuntakaavan huomioiminen: Asemakaava on tehty maakuntakaavan merkintöjen mukaisesti. Osayleiskaavan huomioiminen: Valtuuston hyväksymä osayleiskaava on huomioitu asemakaavoituksessa. Asemakaavaan on lisätty viisi uutta AO-tonttia. Suuri osa näistä tonteista sijoittuu osayleiskaavan AP-alueelle. Muutoin asemakaava noudattaa osayleiskaavassa osoitettuja varauksia. 7.3 Aluevaraukset Merkinnät ja määräykset Kaavan merkinnät on esitetty alla ja ne on merkitty myös kartalle. Määräykset ainoastaan kartalla. AO RA RP RS KL PL VL LPA ET ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE SIIRTOLAPUUTARHA/PALSTAVILJELYSALUE SAUNAN KORTTELIALUE LIIKENNERAKENNUSTEN KORTTELIALUE LÄHIPALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE LÄHIVIRKISTYSALUE AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUE YHDYSKUNTATEKNISTÄ HUOLTOA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN JA LAITOSTEN ALUE 7.4 Nimi Kaavalla muodostuu Oksakuja.
1-19 8. KAAVAN VAIKUTUKSET 8.1 Selvitys vaikutuksista alueeseen 8.1.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maiseman erityispiirteet Kaavamuutoksella ei ole mainittavaa vaikutusta maiseman ominaispiirteisiin. Pieni osa viheralueesta lännessä katoaa ja tilalle tulee uusia asuintontteja. Tältä osin alue tulee rakentumaan sen sijaan, että pysyisi vihreänä. Vaikutukset arvioidaan hyvin vähäisiksi. Vesistö ja vesitalous Kaavalla ei ole vaikutusta läheiseen vesistöön. Vesitaloutta voidaan hyödyntää tehokkaammin, kun useampi tontti liitetään kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Vaikutukset ovat merkityksettömiä. Luonnonsuojelu Kaavalla ei ole vaikutuksia luonnonsuojeluun. 8.1.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne Kaava mahdollistaa muutoksia paikalliseen rakennettuun ympäristöön. Uudet AO-tontit korttelissa 61 muodostavat suurimman muutoksen. Alueen tiivistäminen mahdollistaa tehokkaamman maankäytön hyödyntämisen. Suuri osa korttelista on osoitettu osayleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Asemakaavavaraus noudattaa siten osayleiskaavassa tehtyjä yleispiirteisempiä linjauksia. Rakennusoikeuden korotus RA-tonteilla muodostaa muutoksen, mutta ei ole merkittävä. Muutoin ei ole tehty muutoksia, joilla olisi merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset arvioidaan pieniksi. Rakennettu kulttuuriympäristö Osa korttelista 61 kuuluu Åminnen kalasataman RKY-alueeseen. RKY-alueen arvon ja luonteen huomioimiseksi on tälle korttelille annettu erityisiä rakennusmääräyksiä. Rakennusmääräyksillä halutaan varmistaa, että asemakaava ei vaaranna RKY-alueen asemaa. Rakennusmääräysten mukaan tulee mm. erityisesti ottaa huomioon rakennusperinne, kulttuuriympäristöarvot ja pihapiirien perinteinen rakenne. Uudet rakennukset tulee rakentaa perinteisellä tyylillä. Rakennettu kulttuuriympäristö on huomioitu sopivalla tavalla, vaikutukset arvioidaan siten myönteisiksi. Liikenne Oksatietä, joka muodostaa alueen läntisen sisäänajon, pienennetään ja tehdään kapeammaksi. Ajatuksena on käyttää itäistä sisäänajoa, kun taas läntinen toimisi viereisten tonttien ajoyhteytenä. Kaavalla on muodostettu Oksakuja, tiealue on 8 m, joka on pienehkö, mutta riittää tarkoitukseen. Oksakujan yhteyteen kortteliin 61 muodostetaan AO-tontteja, jotka käyttävät tietä. Aiemmassa kaavassa on ollut katualuevaraus liikenteelle pohjoiseen (Siirtolapuutarhantie), tämä katu muutetaan kevyen liikenteen väyläksi. Syynä on, että läpikulkuliikennettä halutaan välttää tulevaisuudessa. Kaavalla on alueen sisäiseen liikenteeseen hyviä vaikutuksia.
1-20 8.1.3 Virkistys- ja vapaa-ajan toiminta Kaavassa on edelleen hyviä mahdollisuuksia virkistykseen ja vapaa-ajan toimintoihin. Vaikutukset ovat hyviä. 8.1.4 Ympäristön häiriötekijät Alue rajautuu Åminnen huvikeskukseen. Huvikeskuksessa järjestetään ajoittain, lähinnä kesäaikaan, toimintaa, joka voi aiheuttaa melua lähialueelle. Meluhaitat arvioidaan kuitenkin pieniksi ja niitä esiintyy ainoastaan satunnaisesti. Huvikeskuksen yhteydessä on suuri pysäköintialue, jonne tapahtumien yhteydessä kokoontuu lähinnä nuorisoa, pysäköintialue voidaan kokea häiritseväksi alueen asutukselle. Asemakaavalla kuitenkin parannetaan lähialueen asutuksen viihtyisyyttä muodostamalla Oksakuja, jonka rakentuessa pysäköintialuetta lähimmät asuintontit käyttävät Oksakujaa tonttikatuna, siten tontilla ei enää ole sisäänajoa pysäköintialueelta. Pysäköintialuetta lähimmille asuintonteille on osoitettu suurempi yhtenäinen istutettava alue, jotta myös sillä tavoin asuintontteja suojataan pysäköintialuetta vasten. 9. KAAVAN TOTEUTUS 9.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tarkoituksena on, että kaava hyväksytään kunnanvaltuustossa vuoden 2018 loppuun mennessä. Kaavan vahvistumisen jälkeen alueen toteuttaminen kuuluu maanomistajille.