Asiakkaan ääni kuntoutuksen tavoitteiden asettelussa Spiral menetelmä Psykologitutkija Kati Peltonen

Samankaltaiset tiedostot
ICF-pohjainen SPIRAL-menetelmä asiakaslähtöisen toimintakykyarvioinnin tukena. Johanna Stenberg psykologitutkija Kuntoutussäätiö

Piia Aro-Pulliainen SPIRAL-PELISTÄ VAUHTIA KUNTOUTUKSEN TAVOITTEENASETTELUUN

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

ICF-pohjaisen SPIRAL- lautapelin mahdollisuudet GAS-tavoitteiden konkretisoijana Kelan kuntoutuksessa (Tulevaisuus pelissä-hanke)

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Toivon tietoa sairaudestani

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Järjestöt kuntoutuksen kentällä. Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Mitä muuttuu kuntoutuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja Etuuspäällikkö Seija Sukula

Toivon tietoa sairaudestani

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Palvelumuotoilu ja tuleva tuotteistamisen malli

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Pelihaittojen ehkäisy THL Rundi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Kuntoutuksen uudet muodot etäkuntoutus Ohjelma

GAS-menetelmää käytetty

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula

Sopeutumisvalmennuksen vaikutukset kokemuksina ja euroina. Kuntoutuspäivät Sonja Bäckman ja Sirpa Pajunen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

TEO-HANKE/LUONNOS - ASKELMALLI - PÄÄTAVOITTEET

Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

TK 2-hanke arviointitutkimus

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja ohjauskäytäntö / Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Kelan kuntoutus nyt. Kelan koulutukset palveluntuottajille Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Learning cafen yhteenveto. Oulu

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00

Ruori. Ohjauksen- ja tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Riina Karvonen

Mikä auttaa selviytymään?

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

ja Ekapeli

TUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

AMMATILLISTA PERUSTUTKINTOA SUORITTAVIEN OPISKELIJOIDEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (OPI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

LEIKILLISTEN JA PELILLISTEN SOSIAALITYÖN TOIMINTATAPOJEN ESITTELY. Tytti Hytti ja Pekko Kähkönen

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7

Transkriptio:

Asiakkaan ääni kuntoutuksen tavoitteiden asettelussa Spiral menetelmä Psykologitutkija Kati Peltonen

SPIRAL-menetelmän tausta Lähtökohtana kokemus siitä, että mielenterveyden häiriöihin ja neuropsykiatrisiin ongelmiin kohdistuvan kuntoutuksen suunnittelu on usein puutteellista Asiakaslähtöisyyden toteutumattomuus Kuntoutussuunnitelmien kapea-alaisuus ja puutteet perustiedoissa Puutteellinen tavoitteen asettelu epärealistiset tavoitteet liian yleiselle tasolle jäävät tavoitteet työntekijän tai läheisen näkökulmasta asetetut tavoitteet GAS-menetelmä (Goal Attainment Scaling ; Kiresuk & Sherman 1968) on tehokas kuntoutustavoitteiden jäsentämisen ja seuraamisen menetelmä, mutta sen käytännön toteutus on usein haasteellista (mm. Sukula 2013, Turunen, Hannonen ja Ylisassi 2015) Sivu 2 Kuntoutussäätiö 2015

SPIRAL-menetelmän tausta Kansainvälisen, WHO:n hyväksymän ICF-luokituksen (THL 2013) hyödyntämistä kuntoutustyössä pidetään yleisesti suositeltavana (Paltamaa ym. 2011, Pärnä ym. 2011) Luokitus on kuitenkin juurtunut terveydenhuollon käytäntöihin jähmeästi (Paltamaa & Perttinä 2015; Stenberg ym. 2016) ICF-luokituksen käyttö voisi taata laaja-alaisen näkökulman yksilön toimintakyvystä Pelilliset menetelmät ovat lisääntymässä terveydenhuollon konteksteissa (mm. King ym. 2013, Pereira ym. 2014) Lautapelimuotoisia välineitä on aiemmin kehitelty esim. sairastumiseen sopeutumisen tueksi (Pon 2010) ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun (Torres ym. 2002) Sivu 3 Kuntoutussäätiö 2015

SPIRAL-lautapeli SPIRAL-lautapeli on kuntoutustavoitteiden asettelua helpottamaan kehitetty menetelmä vapaasti tulostettavissa www.kuntoutussaatio.fi/spiral Peli on Kelan rahoittaman Tulevaisuus pelissä - kehittämishankkeen tulos. Kuntoutussäätiö on toteuttanut hankkeen yhteistyössä Lempäälän kunnan psykiatrian yksikön ja MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kanssa vuosina 2014 2016. SPIRAL 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 4

SPIRAL-pelin yhteys ICF-viitekehykseen SPIRAL-pelissä arvioidaan toimintakykyä laaja-alaisesti ICF-luokitukseen pohjautuen. Jokainen pelaaja arvioi henkilökohtaisia suoritus- ja osallistumisrajoitteitaan, psykofyysisiä toimintarajoitteitaan sekä oman tilanteen kannalta oleellisia ympäristötekijöitä muiden pelaajien kanssa keskustellen. Tarkoitus on kartoittaa, millaiseen muutokseen kuntoutuja on itse motivoitunut. 24 kysymystä, jotka perustuvat ICF-luokituksen mukaisiin toimintakyvyn osa-alueisiin. SPIRAL 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 5

SPIRAL-lautapelin pelaaminen SPIRAL-peliä pelataan pienryhmissä (esim. 3-5 hlöä), mutta pelaaminen on mahdollista myös yksilökuntoutuksessa. Pelin aikana jokainen pelaaja täyttää laajaalaisesti toimintakyvyn eri osa-alueita käsittävän SPIRAL-itsearviointilomakkeen, jota voidaan hyödyntää mm. kuntoutustavoitteiden asettelussa ja seurannassa. Itsearviointilomaketta on mahdollista käyttää myös moniammatillisien tiedon siirtämisen välineenä. Pelin mielekkyyttä lisäävät erilaiset tehtävät, joita ohjaaja voi halutessaan pelitilanteen aikana teettää. Peli ei edellytä ohjaajalta erityisosaamista tai taustateorioiden seikkaperäistä hallitsemista. SPIRAL 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 6

Peliversiot Tulevaisuus pelissä -hanke 1. Mielenterveyskuntoutujat Aikuiset 2. Autismikirjo Nuoret SPIRAL 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 7

TYÖNTEKIJÄ KUNTOUTUJA Tulevaisuus pelissä -tuloksia: SPIRAL -pelin pelaaminen sujuvoitti tavoitteen asettelua Seuratuilla kursseilla kuntoutujien tavoitteet asetettiin GAS-menetelmän mukaisesti toteutetuissa yksilöllisissä tavoitekeskusteluissa MT-ryhmä: työntekijä ja kuntoutuja AS-ryhmä: työntekijä, kuntoutuja, huoltaja Keskustelun päätteeksi sekä kuntoutuja että työntekijä arvioivat tavoitekeskustelun sujuvuutta asteikolla 1 5: 1 2 3 4 5 Kuinka helppoa kuntoutustavoitteen asettaminen oli? 3,50 3,00 Kuinka tärkeäksi koet itsellesi asetetun tavoitteen? 4,21 4,00 Kuinka helposti kuntoutustavoite löytyi? 3,00 3,62 Kuinka kuvailisit kuntoutujan omaa aktiivisuutta tavoitekeskustelussa? 3,90 3,53 SPIRAL-ryhmä (n=42) kontrolliryhmä (n=17) Sivu 8 Kuntoutussäätiö 2015

Tuloksia Pelin pelaaminen tukee kuntoutujan osallisuutta GAStavoitteen asettelussa GAS -tavoite löytyi helpommin niissä ryhmissä, joissa pelattiin SPIRAL-lautapeliä Hyöty kuntoutuskurssien sisältöjen suunnittelussa Edesauttaa ryhmäytymistä Sivu 9 Kuntoutussäätiö 2015

SPIRAL -pelin uudet muodot (2017-18) SPIRAL peliä on kehitetty edelleen uusille kohderyhmille Tausta ja tarve: Usealla kuntoutusta saavalla kohderyhmällä esiintyy sairauden tai häiriön aiheuttamia kommunikaatioongelmia asettaen erityisiä haasteita kuntoutukselle. Tarvetta on kuvallisesti tuetulle toiminnalliselle menetelmälle, jota voidaan hyödyntää kuntoutuksen tavoitteen asettelussa. Hanke pyrkii edistämään ICF:n juurruttamista kuntoutuksen kentälle sekä helpottamaan GASkuntoutustavoitteiden konkretisoimista. SPIRAL 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 10

SPIRAL -pelin uudet muodot 2017-18 Kohderyhmät: Kielihäiriöiset lapset ja perheet Aikuiset, joilla on afasia Vieraskieliset aikuiset Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuvat Tavoite: Tuottaa kuvallisesti tuettuja SPIRAL peliversioita kohderyhmillä, joilla on kommunikaation/ymmärryksen rajoitteita kielitaustan, kielellisen häiriön tai iän pohjalta. Pilotoida SPIRAL-peliä ammatillisen kuntoutuksen kentällä Aiemmin tuotettujen peliversioiden (mielenterveys- ja autismikirjo) kuvallistaminen Kaikkien peliversioiden kääntäminen ruotsin ja englannin kielille SPIRAL -menetelmän tutkiminen ja kehittäminen SPIRAL 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 11

SPIRAL-pelin uudet muodot hanke (2017-2018) SPIRAL 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 12

Peliversiot Tulevaisuus pelissä -hanke 1. Mielenterveyskuntoutujat Aikuiset 2. Autismikirjo Nuoret SPIRAL-pelin uudet muodot 3. Kielelliset vaikeudet Lapset 4. Kielelliset vaikeudet - Perhe 5. Kielelliset vaikeudet Aikuiset 6. Ammatillinen kuntoutus Sekä peleistä käännökset ruotsin ja englannin kielille, Yht 18 peliversiota. SPIRAL 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 13

Tuloksia Kielelliset vaikeudet -perhepelin pelaamisesta Työntekijän mielestä perhe oli aktiivisempi kuntoutustavoitteiden asettamisessa ja tavoite löytyi helpommin, kuin ryhmässä jossa SPIRAL peliä ei pelattu Perheen mielestä kuntoutustavoitteen asettaminen helpottui Haasteena Kuinka saada lapsi itse osallistumaan enemmän Kuinka lapsi jaksaa keskittyä Sivu 14 Kuntoutussäätiö 2015

Kyseessä on maksuton peli SPIRAL-pelin voi tulostaa ilmaiseksi osoitteesta www.kuntoutussaatio.fi/spiral Samasta osoitteesta löytyy myös SPIRAL-koulutusvideoita, jotka helpottavat pelin käyttöönottoa. Lisätietoa: Kati Peltonen, psykologitutkija kati.peltonen@kuntoutussaatio.fi, SPIRAL 2018 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 15

SPIRAL-menetelmän soveltaminen Tulevaisuus pelissä ja SPIRAL-pelin uuden muodot - hankkeiden ulkopuolella Tutkija, psykologi Piia Pietilä Kuntoutuspäivät 7-8.6.2018

SPIRAL-menetelmä on herättänyt kiinnostusta mm. järjestöissä sopeutumisvalmennuksen tavoitetyöskentelyä tukevana työvälineenä päihteiden käytön vähentämiseen tähtäävässä yhteisölähtöisessä ryhmätoiminnassa puutteellisen kielitaidon omaavien maahanmuuttajien ryhmätoiminnassa monet kuntoutusalan opiskelijat ovat lähteneet kehittämään uusia versioita osana kehittämisprojektejaan ja opinnäytetöitään. Kuntoutussäätiö 2015

SPIRAL järjestöjen toteuttamassa sopeutumisvalmennuksessa Suomen Sydänliitto ja Syöpäjärjestöt kehittävät yhdessä STEAn tuella ammatillisen kokemuksen ja ICF-luokituksen pohjalta sopeutumisvalmennukseen soveltuvia kysymyksiä: alkusysäyksenä kehittämistyölle järjestettiin molempien järjestöjen ohjaajille yhteinen työpaja Tavoitteiden asettaminen sopeutumisvalmennuksessa suunnittelu yhdessä koettu antoisaksi, yhteisiä asioita kohderyhmien välillä on löydetty paljon SPIRAL koettiin potentiaaliseksi välineeksi, keskeiseksi haasteeksi todettiin kysymysten suuri määrä yhdistettynä ryhmäkokoon ja rajalliseen aikaan. Kuntoutussäätiö 2015

SPIRAL järjestöjen toteuttamassa sopeutumisvalmennuksessa Allergia-, iho- ja astmaliitto ja Psoriasisliitto soveltavat SPIRALmenetelmää aurinkopainotteisessa sopeutumisvalmennuksessa: kokeiltiin pelaamista pienryhmissä ilman ohjaajaa osoittautui liian hankalaksi toimivaksi ratkaisuksi osoittautui pelaaminen pienryhmissä ilman pelilautaa, kokemukset erittäin myönteisiä koettu hyväksi puheeksi oton menetelmäksi kysymysten määrää vähennettiin, noin 16 kysymystä koettu toimivaksi vastauslomakkeen Toivoisitko tähän muutosta kohta koettu tärkeäksi, kyllä / ei vaihtoehtoihin lisättiin ehkä valittavien kehittämiskohteiden ( eniten toivon muutosta ) määrä vastauslomakkeella rajattiin enintään kolmeen. Kuntoutussäätiö 2015

Monika-Naiset liitto: SPIRAL järjestöjen toteuttamassa sopeutumisvalmennuksessa toimivuutta kokeillaan non-stop tyyppisessä ryhmätoiminnassa rajallisen suomen kielen taidon omaavilla ensimmäiseen kokeiluun valitaan puolet (=12 kpl) mielenterveyskuntoutujien peliversion kysymyksistä kuvallisesti tuettuna jatkossa voidaan kehittää myös uusia, maahanmuuttajille suunniteltuja kysymyksiä peli voi kannustaa käyttämään suomen kieltä ryhmässä ja edistää suomen kielen oppimista. Kuntoutussäätiö 2015

SPIRAL päihteiden käytön vähentämiseen tähtäävässä yhteisölähtöisessä toiminnassa Tapatuunaus-hanke, Kuntoutussäätiö toimivuutta kokeiltu sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen määrärahalla toteutettavassa non-stop tyyppisessä, itseohjautuvassa ryhmätoiminnassa (ryhmä toimii ilman ennakkosuunnitelmaa ja tavoitteiden asettamista) vastaanotto menetelmälle oli ryhmässä erittäin myönteinen, pelin koettiin helpottavan asioista puhumista ja ryhmäytymistä ohjaajan näkökulmasta pelaaminen nostaa esiin keskeisiä teemoja ryhmätoiminnan mahdolliseksi sisällöksi kokeilussa oli 19 kohderyhmälle suunniteltua kysymystä. Keskustelua syntyi runsaasti, kysymyksiä hyvä vähentää edelleen. Kuntoutussäätiö 2015

Lisätietoa: Piia Pietilä, tutkija, psykologi etunimi.sukunimi@kuntoutussaatio.fi Kiitos! Kuntoutussäätiö 2015