Tilannekuva: Koillismaa

Samankaltaiset tiedostot
Tilannekuva: Rannikko

Tilannekuva: Oulu ja ympäristö

Tilannekuva: Jokilaaksot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Vanhuspalveluiden tilannekatsaus

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh

Sisältö. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rakentuminen. Monialaisen maakunnan tulo- ja menovirrat. Talouden ohjausmekanismeista

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Raahe Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja

Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Pohjois-Pohjanmaalla Muutosagentti Rita Oinas

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

OYS-erva: Tiivistelmä ympärivuorokautista hoitoa ja asumispalveluja koskevasta selvityksestä

15 Pohjois-Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.

Elokuu 8/2016 Osavuosikatsaus II

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

INFO KEMPELE : Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Selvityshanke 11/2014-8/2015

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I

Toiminnan ja talouden neuvottelupäivät ja tilannekuvan valmistelu

PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulevaisuuden kunnassa näkökulmia oululaisten hyvinvointiin ja sen edistämiseen

Kotihoito 24/7- akuuttitilanteet/liikkuvat tiimit ja moniammatillisuus Ritva Kanervo, avohoidon tulosyksikköjohtaja RASHKY

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Lausunnot PoPSTer-loppuraporttiin. Sote-ryhmä

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Maakunta- ja sote-uudistus Pohjois-Pohjanmaalla

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

STM simulaation taustamateriaali

AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

VALTUUSTON INFO Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma hallituksen kehittämiskärkenä. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys ja kulttuuripalvelut

Soteka kierros kunnissa; verkoston rakentaminen. Mari Tuomikoski Projektipäällikkö, kasvupalvelut p

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2016 Taulukko 1. Esiopetus

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Maakuntavaltuusto Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke

SOTEN VALMISTELUSTA POPSTERISTA JA MAKUSTA

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Vanhustenhuollon palvelujen valvonta aluehallintovirastossa

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010

Oma erikoissairaanhoito /avohoitokäynti. Hoitopäivät / hoitopäivä /hoitopäivä Kulut Tuotot Netto

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Aikuissosiaalityö Raisio Raisio Raisio Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2015 Tilinpäätös Talousarvio Toteuma

Aikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2016 Tilinpäätös Talousarvio valtuusto Toteuma

(valtuusto) Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito,

Aikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2015 Tilinpäätös Talousarvio Toteuma

Transkriptio:

15.5.2018 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Tilannekuva: Koillismaa

Tilannekuva on tiivis kuvaus alueen väestöstä, palvelutarpeista, toimintaympäristöstä, palveluista ja resursseista. Tilannekuvat alueilta Tilannekuva taustoittaa alueen erityispiirteitä sekä kehittämis- ja uudistustarpeita, joihin on olennaista kiinnittää huomioita. Tilannekuvassa painopiste on alueen näkökulmassa, ei yksittäisen kunnan tilanteessa. Tilannekuvat laaditaan STM:n ja VM:n maakuntatalouden simulointineuvottelujen runkoa noudatellen yhteistyössä aluetyöryhmien ja valmistelijoiden kanssa. Tilannekuvat päivittyvät valmistelutyön edetessä.

Tilannekuvan sisältö Keskeiset huomiot alueelta Katsaus alueen väestöön, palvelutarpeisiin ja toimintaympäristöön Tietoa alueen sotekustannuksista Tietoa sotehenkilöstöstä alueella Tietoa palvelukokonaisuuksista Lisämateriaalia

Keskeiset huomiot Koillismaalla

Keskeiset huomiot Koillismaalla 1/3 Koillismaalla väestön väheneminen ja ikärakenteen muutos näkyvät alueista suhteellisesti voimakkaimpana Alueen tunnuspiirteitä ovat pieni väestöpohja, maaseututoimintaympäristö, pitkät etäisyydet ja palvelujen kysynnän kausivaihtelut (matkailu) Koillismaalla n. 40 % väestöstä asuu taajama-alueen ulkopuolella Koillismaan sisällä on korkean työttömyyden alueita ja kausityöttömyyttä Sairastavuus on alueella korkeaa Soten tarvevakioidut kustannukset ovat alueella sekä maakunnan että koko maan keskitasoa korkeammat Yksityisen terveydenhuollon käyttö vaihtelee alueen sisällä

Keskeiset huomiot Koillismaalla 2/3 Perusterveydenhuolto Avoterveydenhuollon lääkärikäynnit ja muut kuin lääkärikäynnit asukasta kohden tarkasteltuna ovat maakunnan keskiarvon yläpuolella Käynnit ovat painottuneet lääkärillä asiointiin Perusterveydenhuollon avohoidon asukaskohtaiset nettokustannukset (pl. suun terveydenhuolto) ovat maakunnan keskitasoa selkeästi korkeammat Vuodeosastokapasiteettia on tarpeen tarkastella Mielenterveys- ja päihdepalvelut Alueella ikävakioitu mielenterveysindeksi on korkealla tasolla Asumispalvelurakennetta on tarpeen tarkastella Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon asukaskohtainen kustannus oli v. 2016 jonkin verran maakunnan keskitasoa korkeampi Syytä tarkastella alueellisesti toteutuvan erikoissairaanhoidon määrää ja sisältöä Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lapsiperheiden osuus perheistä sekä alle 18-vuotiaiden osuudet ovat alueista matalimmat Koillismaalla kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 18- vuotiaiden lasten ja nuorten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli alueista korkein Vuonna 2016 lasten ja perheiden palvelujen kustannukset ( /alle 18-v.) olivat alueista korkeimmat lasten ja perheiden avopalveluissa sekä lastensuojelun palveluissa Palvelurakennetta ja integraatioyhdyspintaa kuntaan tarpeen tarkastella Tiivis yhteistyö LAPE-työn kanssa tärkeää

Keskeiset huomiot Koillismaalla 3/3 Työikäisten sosiaalipalvelut Toimeentulotukea ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet ovat alueella maakunnan korkeimmat Vammaispalvelut Vuonna 2016 Koillismaalla oli tuhatta asukasta kohden tarkasteltuna yhdessä Jokilaaksojen kanssa alueista eniten Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuisuuksien saajia Vuonna 2016 vammaispalvelujen asukaskohtaisten kustannusten tarkastelussa korostuivat ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelujen kustannukset Palvelurakennetta ja tuottamistapaa tarpeen tarkastella ja ennakoida Ikäihmisten palvelut Väestörakenteen muutoksen huomioiminen 75 vuotta täyttäneistä kotona asumisen osuus on alueista korkein Kotona asumisen tukipalveluiden järjestämisen haasteet korostuvat, kun väestöstä iso osa (40 %) asuu taajaman ulkopuolella Omaishoidon peittävyys on korkea Säännöllisen kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja hoivahoidon palvelujen peittävyys on alueista matalin 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä Kotihoidon kustannukset 75 vuotta täyttänyttä kohden tarkasteltuna olivat alueista selkeästi matalimmat Ikääntyneiden kevyemmän tuen palvelujen kustannukset ovat alueista selkeästi korkeimmat (esim. eiympärivuorokautiset asumispalvelut, perhehoito, päivätoiminta Asumismuotojen kehittäminen Hyvien käytäntöjen juurruttaminen

PoPSTer-työryhmien esiin nostamia ongelmakohtia POPmaakunnassa Palveluratkaisut ovat jäykkiä ja raskaita palveluja suosivia Palvelurakenne on laitosvaltainen Asiakaskohtainen joustavuus on vähäistä Kotona asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima on suppea Kotona asumista ja toimintakykyä tukeva kuntoutus on vähäistä Palvelut eivät toimi integroidusti Asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin on jäsentymätöntä Osaamisessa on kehittämisen tarpeita esim. palvelutarpeen arvioinneissa ja palveluohjauksessa

Katsaus Koillismaan väestöön, palvelutarpeisiin ja toimintaympäristöön

Alueiden perustiedot Rannikko 47 170 asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % 18-64-vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 5 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 150 M (11 %) Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018 Väkiluku ja sote-organisaatiot 31.12.2017 Muut tiedot 31.12.2016 Sote-kustannukset nettona ilman ympäristöterveydenhuoltoa TP2016 Jokilaaksot Koillismaa Oulu ja ympäristö 73 200 asukasta (18 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % 18-64-vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 12 kuntaa ja 6 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 281 M (21 %) 19 450 asukasta (5 %) 0-17-vuotiaita n. 19 % 18-64-vuotiaita n. 55 % 65 vuotta täyttäneitä n. 26 % 2 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 78 M (6 %) 272 070 asukasta (66 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % 18-64-vuotiaita n. 60 % 65 vuotta täyttäneitä n. 16 % 11 kuntaa ja 8 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 818 M (62 %) Lisäksi kaikkien yhteinen PPSHP Päivitetty 4/2018

Lähde: Tilastokeskus 4/2018 Väestö vähenee tulevaisuudessa Koillismaalla 350 000 300 000 250 000 2017 2030 +11 % Väestö vähenee Koillismaalla vuoteen 2030 mennessä n. 2 100 hlö eli n. 11 %. 200 000 150 000 100 000 50 000-11 % -3 % -3 % Vuonna 2017 POP maakunnassa oli asukkaita n. 411 856 hlö. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 asukkaita on yhteensä 436 121 (+6 %). - Oulu ja ympäristö Koillismaa 2017 2030 Rannikko Jokilaaksot

2030 2016 Lähde: Tilastokeskus 4/2018 Väestörakenteen muutos Koillismaalla on voimakas 2017 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 24% 19% 23% 24% 60% 55% 53% 53% 16% 26% 23% 23% Väestön ikärakenteen muutos on alueista suurin Koillismaalla. Vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täytteiden osuus väestöstä on 37 % (+ 1 400 hlö) 2030 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 22% 17% 22% 24% 57% 46% 49% 49% 21% 37% 29% 28% Vuoteen 2030 mennessä alle 18- vuotiaiden määrä vähenee n. 730 hlö. Samoin työikäisten määrä vähenee n. 2 800 hlö nykytilanteesta. Alle 18-v. 18-64-v. 65 v. täyttäneet

Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2018 Koillismaan alue on pääosin harvaan asuttua maaseutua. + Vaala (Harvaan asuttu maaseutu) Alueella on myös maaseudun paikalliskeskus ja ydinmaaseutua.

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Koillismaalla asutaan paljon taajaman ulkopuolella 100% 80% 60% 40% 90% 60% 76% 65% Koillismaalla n. 60 % väestöstä asuu taajamassa. Taajama-aste on maakunnan alueista matalin. Koillismaan tunnuspiirteitä ovat harva asutus ja pitkät etäisyydet. 20% 0% Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Väestön sijoittuminen taajaman ulkopuolelle vaikuttaa mm. kotiin tarjottaviin palveluihin sekä kuljetusten järjestämiseen.

Soten tarvekerroin alueittain, %ero maan keskiarvoon Kerroin sisältää tietoa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta Koillismaalla soten palvelutarpeet ovat korkeat

Lähde: THL, 2/2018 THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi on Koillismaalla korkea Oulu ja ympäristö Koillismaa Syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tukija liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia. Ikärakenteen vaikutus indeksiin on poistettu. Rannikko Jokilaaksot

Tietoa Koillismaan sote-kustannuksista

Soten nettokustannukset olivat v. 2016 Koillismaalla n. 78,4 M eli n. 6 % POPmaakunnan sote-kustannuksista. Asukaskohtaiset kustannukset olivat 3 986 ilman tarvevakiointia. 900 800 700 600 500 818 3 025 3 986 3 175 3 800 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 P-P yhteensä 1,327 M P-P keskimäärin 3228 /asukas 400 300 200 281 2 000 1 500 1 000 TP 2016 /asukas 100 - Oulu ja ympäristö 78 150 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 500 - Lähde: Tilastokeskus

4 000 3 500 3 000 2 500 Koillismaalla soten tarvevakioidut nettokustannukset v. 2016 olivat asukasta kohden maakunnan keskiarvoa korkeammat 3 610 3 114 2 744 3 103 3 067 3 185 3 128 3 279 3 277 Kuntaliiton laskentamalli: Mahdollistaa suuntaa antavan vertailun kuntien välillä 2 931 3 327 3 274 3 284 2 654 2 902 2 949 2 956 2 781 3 106 3 403 3 171 2 762 3 020 3 201 3 299 3 317 3 227 3 286 3 588 3 069 3112 2 000 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 1 500 1 000 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto, tarvekerroin THL v. 2016

Lähde: THL 2018, tarvekerroin v. 2016 Koillismaalla tarvevakioidut soten nettokustannukset v. 2016 olivat asukasta kohden maan keskiarvoa korkeammat THL:n laskentamalli: Mahdollistaa suuntaa antavan vertailun kuntien välillä Ei sisällä kaikkia sote-kustannuksia ja osa kustannuksista skaalattuja Vertailu koko maan tasoon Eroaa osin Kuntaliiton mallista Soten tarvevakioidut menot /asukas: indeksi v. 2016 Koko maa = 100

Koillismaalla Kelan korvaaman yksityisen terveydenhuollon kustannukset v. 2016 olivat n. 93 /asukas Vuonna 2016 yksityisen terveydenhuollon kustannukset olivat POP maakunnassa n. 53,6 M eli n. 130 / as. Lisäksi huomioitava mm. palvelutarpeet, julkisten ja yksityisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, sosioekonomiset tekijät sekä toimintakulttuuri Sisältää: Yksityisten lääkäripalvelujen kustannukset Yksityisen tutkimuksen ja hoidon kustannukset Yksityisen hammashuollon kustannukset 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 156 Oulu ja ympäristö /asukas 93 89 75 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Lähde: Sotkanet 3/2018

Tietoa Koillismaan sote-henkilöstöstä

Organisaatio Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Haapavesi 285 30 315 Hailuoto 28 14 42 Jokilaaksojen pelastuslaitos 232 49 281 Kainuun pelastuslaitos 1 1 2 Kalajoki 365 153 518 Kempele 172 55 227 Kuusamo 410 34 444 Kärsämäki 26 0 26 Liminka 139 56 195 Lumijoki 36 12 48 Muhos 250 75 325 Nivala 73 0 73 NordLab 528 122 650 Oulainen 194 21 215 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos 384 51 435 Oulun kaupunki 2811 961 3772 Oulunkaaren kuntayhtymä 715 260 975 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 858 289 1147 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 529 165 694 Pohjois-Pohjanmaan liitto 42 2 44 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 4977 1599 6576 Posio 6 56 62 Pudasjärvi 11 0 11 Pyhäjärvi 5 0 5 Pyhäntä 29 0 29 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1015 274 1289 Reisjärvi 86 3 89 Siikalatva 66 0 66 Taivalkoski 117 51 168 Tyrnävä 89 21 110 Yhteensä 14479 4354 18833 Lähde: POPmaakunnan henkilöstövalmistelu

Lähde: POPmaakunnan henkilöstövalmistelu Ennakoitu eläkkeelle siirtyvien soteammattilaisten määrä 2016-2035 POPmaakunnassa Lähde: PPSHP:n henkilöstökertomus vuodelta 2016 https://www.ppshp.fi/dokumentit/esittely/ppshpn %20henkil%C3%B6st%C3%B6kertomus%202016.pdf

Perusterveydenhuolto

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,7 348 1,1 Oulu ja ympäristö 2,3 746 1,8 Lääkärikäynnit / asukas 1,3 410 1,3 1,2 561 1,5 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Muut kuin lääkärikäynnit / asukas POP 413 /as Pth:n avohoidon (pl. suun th) nettokustannukset, /as 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Koillismaalla avoterveydenhuollon lääkärikäynnit ja muut kuin lääkärikäynnit asukasta kohden tarkasteltuna ovat maakunnan keskiarvon yläpuolella. Käynnit ovat painottuneet lääkärillä asiointiin. Keskimäärin POPmaakunnassa lääkärillä asioidaan kerran jokaista asukasta kohden ja muun kuin lääkärin vastaanotolla 1,2 kertaa per asukas. Perusterveydenhuollon avohoidon asukaskohtaiset nettokustannukset (pl. suun terveydenhuolto) ovat Koillismaalla maakunnan keskitasoa (413 /as) selkeästi korkeammat. Tarkastelussa on huomioitava myös mm. alueen sairastavuus, palvelutarpeet, toimintakäytännöt ja palvelujen saatavuus.

PoPSTerin sairaala- ja vuodeosastotyöryhmä käsitteli omassa loppuraportissaan POPmaakunnan sairaalakapasiteettia ja muutostarpeita. Koillismaan osalta tarkastelussa nousi esiin, että rakenteita ja prosesseja uudistamalla voitaisiin alueelta supistaa nykyisestä kapasiteetista arviolta 42 sairaansijaa. PoPSTer kesä 2017 PoPSTerin sairaala- ja vuodeosastotyöryhmä: kapasiteetti v. 2016 ja muutostarpeet Oulu ja ympäristö 469-1 ss Koillismaa 91-42 ss Rannikko 136-26 ss Jokilaaksot 219-61 ss

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Koillismaalla v. 2016 perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon asukaskohtaiset kustannukset olivat alueista korkeimmat (321 ). Suun terveydenhuollossa asukaskohtaiset kustannukset olivat alueita vertailtaessa puolestaan matalimmat (83 ). 350 300 250 200 150 100 50 0 172 Oulu ja ympäristö Pth:n vuodeosastohoidon nettokustannukset, /asukas 321 262 237 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot POP keskimäärin 201 /asukas 120 100 80 60 40 20 0 85 83 89 Oulu ja ympäristö Suun terveydenhuollon nettokustannukset, /asukas 101 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot POP keskimäärin 88 /asukas

Mielenterveysja päihdepalvelut

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018 Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Pudasjärvi Tyrnävä Utajärvi Vaala Kuusamo Taivalkoski Kalajoki Merijärvi Pyhäjoki Raahe Siikajoki Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kärsämäki Nivala Oulainen Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Sievi Siikalatva Ylivieska Ikävakioitu mielenterveysindeksi on Koillismaan alueella korkea sekä POPmaakunnan (131,5) että maan keskitasoon (100) verrattuna 200 180 160 140 120 100 80 POP keskimäärin 108,6 91,7 75,7 102,5 108,8 128 157,2 110,3 171,6 170,9 164,4 171,7 93,2 87,4 148 134,3 162,8 167 143,4165,4 143,6 152,5 180,5 154 137,7 142,1133,8 60 40 20 0 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Anonymiteetin turvaamiseksi kaikista kunnista ei ole tietoja käytettävissä

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Tietoja mielenterveyspalveluiden käytöstä Koillismaalla. Tarkastelu / 1000 asukasta. 700 600 500 400 300 200 100 0 626 562 395 199 233 267 118 120 152 119 108 60 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit / 1000 asukasta Psykiatrian erikoisalojen avohoitokäynnit / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Tietoja päihdepalveluiden käytöstä Koillismaalla. Tarkastelu / 1000 asukasta. 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 16,4 14,0 10,4 10,7 7,2 5,5 5,1 3,6 2,6 3,2 3,9 1,6 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitosten asiakkaiden hoitopäivät vuoden aikana / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta

Erikoissairaanhoito

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 350 300 250 1143 309 1210 1219 1267 1400 1200 1000 Esikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat Koillismaalla v. 2016 n. 24 M. 200 150 100 50 0 Oulu ja ympäristö 24 58 94 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot ESH:n nettokustannukset, M 800 600 400 200 0 Asukaskohtainen kustannus 1 210 oli jonkin verran maakunnan keskitasoa (1 177 /as) korkeampi. Kustannuksia tarkastellessa on tarpeen huomioida myös mm. sairastavuus, palvelutarpeet, palvelujen järjestämistapa ja muut alueen erityispiirteet. ESH:n nettokustannukset, /asukas

Esh:n kustannukset (TP 2016) vaihtelevat alueella P-P keskimäärin 1177 /asukas 2 000 1 800 1 774 1 600 1 400 1 200 1 538 1 344 1 178 1 068 1 086 1 122 1 019 1 427 1 057 1 333 1 143 1 179 1 328 1 210 1 344 1 359 1 359 1 158 1 219 1 248 1 150 1 219 1 235 1 207 1 215 1 196 1 517 237 1 2141 1 143 1 466 1 139 1 267 1177 1 000 800 600 400 200 0 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Yht. 484 M 36,5 % soten kokonaismenoista Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Tietoja somaattisen erikoissairaanhoidon käytöstä Koillismaalla. Tarkastelu / 1000 asukasta. 1169 439 1079 679 1353 1006 468 518 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1 000 asukasta Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1 000 asukasta

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Koillismaalla kaikista perheistä lapsiperheitä on 32 %. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä on alueista matalin eli 19 %. Lapsiperheiden osuus perheistä, % 0-17-v. osuus väestöstä, % 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 44% Oulu ja ympäristö 32% 38% 39% Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 24% Oulu ja ympäristö 19% 23% 24% Koillismaa Rannikko Jokilaaksot

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 800 700 600 500 400 300 200 100 0 727 1,1 % Oulu ja ympäristö 1,3 % 47 1,1 % 119 1,2 % 216 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Kodin ulkopuolelle sijoitetut alle 18-v. Kodin ulkopuolelle sijoitetut alle 18-v., % vastaavan ikäisistä 1,4 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % Koillismaalla kodin ulkopuolelle oli vuonna 2016 sijoitettuna 47 alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta. Osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli POPmaakunnan alueista korkein. Tarkastelussa on tarpeen ottaa huomioon myös mm. alueiden koko ja väestörakenne. Vuonna 2016 kodin ulkopuolelle oli koko maakunnassa sijoitettuna 1 115 alle 18 vuotiasta lasta ja nuorta eli n. 1,1 % vastaan ikäisestä väestöstä.

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko 195 138 353 231 164 367 321 321 641 Koillismaalla vuonna 2016 lasten ja perheiden palvelujen kustannukset ( /alle 18-v.) olivat alueista korkeimmat lasten ja perheiden avopalveluissa sekä lastensuojelun palveluissa. Jokilaaksot 167 203 467 Lasten ja perheiden muiden avopalvelujen nettokustannukset, /alle 18-v. Lastensuojelun avohuoltopalvelujen nettokustannukset, /alle 18-v. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset, /alle 18-v. Kokonaisuuteen "Muut lasten ja perheiden avopalvelut" sisältyy kasvatus- ja perheneuvonta, lasten ja perheiden tukihenkilötoiminta, isyyden selvittäminen, lapsen elatus- ja elatuksen turvaamisasiat, adoptioneuvontapalvelu, perheasioiden sovittelu, ensi- ja turvakodit, opiskeluhuollon kuraattori, ehkäisevä perhetyö, kodin- ja lastenhoitopalvelut sekä muut muihin luokkiin kuulumattomat lasten ja perheiden palvelut.

Työikäisten sosiaalipalvelut

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Koillismaalla v. 2016 toimeentulotukea sai 8,4 % 25-64 vuotiaista. Saman ikäisistä työkyvyttömyyseläkettä sai 13,6 %. Luvut ovat POPmaakunnan alueista korkeimmat. 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% 6,2 % Oulu ja ympäristö Toimeentulotukea saaneet 25-64-v., % 8,5 % 6,3 % 6,6 % Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Työkyvyttömyyseläkettä saaneet 25-64-v., % 7,8 % Oulu ja ympäristö 13,8 % 9,9 % 11,3 % Koillismaa Rannikko Jokilaaksot

Työllisyystilanne Koillismaalla maaliskuussa 2018 Koillismaalla työttömänä oli maaliskuussa 2018 n. 10,7 % työvoimasta eli 898 hlö. POPmaakunnassa oli maaliskuussa 2018 yhteensä 21 000 työtöntä, mikä on 5 000 (-19 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,2 %, mikä on 2,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Lähde: TEM työllisyyskatsaus 3/2018 14% 12,0 % 12% 10,7 % 10% 8% 6% 4% 2% 0% Oulu ja ympäristö Työttömyys% maaliskuussa 2018 8,9 % 9,5 % Koillismaa Rannikko Jokilaaksot

Kunta Oulu ja ympäristö %osuus Hlö Miehet Naiset Alle 20-v. Alle 25-v. Yli 50-v. Pitkäaik. tyött. Vamm. ja pitkäaik. sairaat Avoimet työpaikat Hailuoto 382 8,6 33 25 8.... 16 7.. 19 Ii 4 084 13,6 554 337 217 12 60 250 146 75 42 Kempele 8 206 9 737 378 359 26 124 234 211 74 82 Liminka 4 252 7,4 314 178 136 15 48 92 73 30 25 Lumijoki 821 10,5 86 40 46.. 12 23 20 10.. Muhos 3 857 9,2 355 201 154 19 47 136 112 30 98 Oulu 97 832 12,6 12 294 7 129 5 165 367 2 132 3 513 4 183 1 385 2 269 Pudasjärvi 3 113 13,8 429 309 120 10 32 244 110 83 60 Tyrnävä 2 853 8,5 242 127 115 14 31 92 61 30 34 Utajärvi 1 106 12,1 134 77 57.. 13 72 39 15 9 Vaala 1 152 15,8 182 122 60.. 17 97 60 30 18 Koillismaa Kuusamo 6 674 9,7 647 433 214 12 69 346 145 57 174 Taivalkoski 1 687 14,9 251 174 77.. 25 136 56 29 5 Rannikko Kalajoki 5 532 7,2 399 209 190.. 41 170 89 45 129 Merijärvi 409 7,6 31 18 13.... 12.. 5.. Pyhäjoki 1 274 8,6 109 49 60.. 13 44 26 15 25 Raahe 10 461 9,9 1 035 564 471 43 188 353 216 145 186 Siikajoki 2 173 8,7 189 92 97.. 24 74 38 27 21 Jokilaaksot Työvoima Työttömät Alavieska 1 099 8,3 91 48 43.. 10 35 21 7 5 Haapajärvi 3 004 8,0 240 137 103 9 37 90 56 40 51 Haapavesi 2 931 10,4 304 205 99.. 43 129 86 42 83 Kärsämäki 1 032 9,9 102 57 45.. 13 44 19 16 15 Nivala 4 473 9,0 404 246 158 12 65 143 108 57 110 Oulainen 3 121 10,0 312 177 135 7 48 110 81 45 37 Pyhäjärvi 2 064 11,4 236 164 72 8 32 109 48 33 30 Pyhäntä 669 8,8 59 34 25.. 7 27 8 6 26 Reisjärvi 1 154 7,0 81 54 27.. 13 31 20 13 7 Sievi 1 962 8,6 169 81 88.. 18 54 45 18 175 Siikalatva 2 320 11,7 271 157 114 7 20 129 74 32 22 Ylivieska 6 896 9,6 664 371 293 16 90 207 192 60 243 Yhteensä 186 593 11 20 954 12 193 8 761 616 3 278 7 012 6 353 2 457 4 006 Maaliskuussa 2018 Koillismaalla oli työttömänä yhteensä 898 hlö. Alle 25-vuotiaita heistä oli 94 hlö. Pitkäaikaistyöttömiä oli 201 hlö ja vammaisia tai pitkäaikaissairaita 85 hlö. Maaliskuussa Koillismaalla oli avoimena 179 työpaikkaa. Lähde: TEM työllisyyskatsaus 3/2018

Vammaispalvelut

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuuksien saajia / 1000 asukasta 56 Oulu ja ympäristö 78 66 78 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Vuonna 2016 Koillismaalla oli tuhatta asukasta kohden tarkasteltuna yhdessä Jokilaaksojen kanssa alueista eniten Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuisuuksien saajia (yht. 1 535 hlö).

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Oulu ja ympäristö 170 118 17 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 92 147 189 125 160 8 118 19 29 Koillismaalla vuonna 2016 vammaispalvelujen asukaskohtaisten kustannusten tarkastelussa korostuvat ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelujen kustannukset. Vammaisten muiden palvelujen nettokustannukset, /asukas Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelujen nettokustannukset, /asukas Vammaisten laitoshoidon nettokustannukset, /asukas "Muut vammaisten palvelut" sis. ei-ympärivuorokautiset asumispalvelut, päivätoiminta, työtoiminta, perhehoito, vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, vammaiskotitalouksiin myönnetyt omaishoidontuet sekä muut vammaisten palvelut, joita ei sisällytetä muihin vammaispalveluiden tehtäväluokkiin

Ikäihmisten palvelut

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 75 vuotta täyttäneistä kotona asumisen osuus on korkein Koillismaalla (94 %). Koillismaalla asutaan alueista eniten taajaman ulkopuolella. Taajama-aste on tarpeen huomioida mm. kotona asumisen tukipalvelujen järjestämisessä sekä kuljetuksen ja liikkumisen palveluissa.

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Oulu ja ympäristö 6,3 % 12,5 % 6,7 % 2,7 % Koillismaa 8,9 % 10,6 % 5,9 % 0,3 % Palvelujen peittävyys Rannikko Jokilaaksot 3,9 % 6,5 % 18,8 % 15,5 % 7,6 % 9,7 % 1,4 % 0,3 % Vuoden 2016 tietotojen perusteella Koillismaalla omaishoidon peittävyys on POPmaakunnan alueista korkein (8,9 %) 75 vuotta täyttäneiden osalta. Omaishoidon tuen 75 v. täyttäneet hoidettavat, % vastaavan ikäisistä Säännöllisen kotihoidon 75 v. täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisistä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 v. täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisistä Säännöllisen kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja hoivahoidon palvelujen peittävyys on puolestaan alueista matalin 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Laitoshoitoa järjestetään vain toisessa alueen kunnista. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 v. täyttäneet, % vastaavan ikäisistä

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 0 2000 4000 6000 8000 330 741 1098 2240 3254 2277 2260 1165 2818 2755 2694 653 4486 1921 Ikääntyneiden muiden palvelujen nettokustannukset, /75 v. täyttänyt Kotihoidon nettokustannukset, /75 v. täyttänyt Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelujen nettokustannukset, /75 v. täyttänyt Ikääntyneiden laitoshoidon nettokustannukset, /75 v. täyttänyt 191 Kustannusluokka Kotihoito voi sisältää myös muita kuin ikääntyneiden kotihoidon palveluja. Palvelujen kustannuksia Vuoden 2016 tietojen perusteella Koillismaalla ei kohdennu kustannuksia ikääntyneiden laitoshoitoon. Ikääntyneiden muiden palvelujen kustannukset ovat alueista selkeästi korkeimmat (3254 /75 v. täyttänyt). Kotihoidon kustannukset 75 vuotta täyttänyttä kohden tarkasteltuna olivat Koillismaalla alueista selkeästi matalimmat. "Muut ikääntyneiden palvelut" sis. mm. ei-ympärivuorokautiset asumispalvelut, perhehoito, päivätoiminta, ikääntyneiden kotitalouksiin myönnetyt omaishoidontuet ja palveluohjaus

Lähde: Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Säännöllisen kotihoidon 75 v. täyttäneet asiakkaat, käyntimäärien %osuus kokonaisuudesta (11/2016) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Oulu ja ympäristö 12,1 % 13,5 % 10,8 % 20,8 % 22,1 % 18,7 % Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 32,0 % 29,3 % 23,9 % 17,0 % 15,6 % 7,7 % 14,2 % 13,0 % 11,6 % 15,1 % 18,9 % 15,4 % 11,2 % 12,0 % 14,3 % 17,0 % 12,0 % 13,0 % Pienemmissä kunnissa tietosuojan vuoksi kaikkia tietoja ei ole saatavilla, joten siksi yhteenlaskettu määrä voi jäädä alle 100 % 19,7 % 14,5 % 11,3 % 19,3 % 18,2 % 16,9 % Käyntejä 1-3 / kk Käyntejä 4-9 / kk Käyntejä 10-29 / kk Käyntejä 30-59 / kk Käyntejä 60-89 / kk Käyntejä 90 + / kk

Lähde: Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Säännöllisen kotihoidon 75 v. täyttäneet asiakkaat, käyntimäärien %osuus kokonaisuudesta (11/2016) Pienemmissä kunnissa tietosuojan vuoksi kaikkia tietoja ei ole saatavilla tai tiedot eivät muusta syystä ole käytettävissä, joten siksi yhteenlaskettu määrä voi jäädä alle 100 % 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 9% 13% 15% 12% 18% 33% 11% 9% 14% 38% 23% 12% 27% 12% 20% 13% 16% 17% 13% 20% 16% 14% 20% 19% 21% 13% 12% 27% 25% 18% 23% 27% 17% 15% 14% 25% 23% 29% 20% 12% 14% 20% 13% 10% 32% 13% 16% 7% 7% 17% 17% 10% 16% 14% 11% 10% 10% 16% 4% 4% 9% 12% 7% 18% 67% 12% 14% 14% 15% 18% 13% 11% 14% 15% 10% 29% 25% 17% 30% 16% 17% 8% 10% 12% 6% 21% 16% 20% 21% 25% 18% 41% 17% 42% 43% 20% 23% 25% 27% 10% 20% 14% 7% 10% 24% 12% 8% 17% 14% 20% 19% 16% 10% 14% 35% 26% 25% 11% 20% 12% 20% 7% 19% 20% 21% 9% 9% 15% 16% 7% 13% 30% 16% 15% 14% 13% 11% 19% 10% 38% 25% 29% 32% 7% 10% 15% Käyntejä 1-3 / kk Käyntejä 4-9 / kk Käyntejä 10-29 / kk Käyntejä 30-59 / kk Käyntejä 60-89 / kk Käyntejä 90 + / kk

Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Pudasjärvi Tyrnävä Utajärvi Vaala Kuusamo Taivalkoski Kalajoki Merijärvi Pyhäjoki Raahe Siikajoki Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kärsämäki Nivala Oulainen Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Sievi Siikalatva Ylivieska 91 92 91 83 79 106 103 96 92 120 107 124 127 132 134 123 121 127 129 154 147 149 151 134 174 181 208 Lähde: Sotkanet 4/2018 Pohjois-Pohjanmaan dementia-indeksi on keskimäärin 124,2 eli n. 24 % korkeampi kuin maassa keskimäärin (iän vaikutus suodatettu pois). Koillismaan alueella indeksi vaihtelee kuntien välillä. 250 200 150 100 50 0 Dementiaindeksi ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väestöön. Iän vaikutus on suodatettu pois. Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Anonymiteetin turvaamiseksi kaikista kunnista ei ole tietoja käytettävissä

Lisämateriaalia

klikkaa PowerPointin esitystilassa otsikoita Pohjois-Pohjanmaan tietopaketit: 1 Yleistietoa Pohjois-Pohjanmaasta (pdf) PoPSTerin työryhmien loppuraportit: https://www.pohjoispohjanmaa.fi/index.php?1948&eve nt_id=1145 2 Tietoa lapsista ja perheistä (pdf) 3 Tietoa nuorista aikuisista ja työikäisistä (pdf) 4 Tietoa ikäihmisistä (pdf) 5 Tietoa välittömän avun tarpeesta (pdf) 6 Tietoa avohoidosta ja vastaanottotoiminnasta (pdf) 7 Tietoa vuodeosasto- ja sairaalahoidosta (pdf) 8 Tietoa mielenterveydestä ja päihteistä (pdf) 9 Tietoa vammaispalveluista (pdf) 10 Tietoa kuntoutumisesta ja toimintakyvystä (pdf)