TORIRAATIKOKOUKSEN MUISTIO AIKA: 13.9.2018 klo 14.00 PAIKKA: Peurankalliokeskus, Peurankallionkatu 9, 33230 Tampere LÄSNÄ: Cederqvist Hans, asiakas/vapaaehtoinen Hakala Raimo, asiakas/omaishoitaja Harju Raija, asiakas (uusi) Koskela Riitta, osastonhoitaja, Tipotien tk, Tampereen kaupunki Kuusela Aulikki, asiakas Nurmio Kirsi, vanhusneuvoston esit.siht., Tampereen kaupunki Salonen Tuulikki, asiakas (uusi) Siira Säde, kappalainen, Tampereen ev.lut. seurakunta Sola Johanna, suunnittelija, Tampereen kaupunki Stavén Tiina-Riitta, toiminnanjohtaja, Amurin Teon Tupa Vesterbacka Merja, yrittäjä Lahtinen Merja, palvelujohtaja, Tampereen Kaupunkilähetys Ovaskainen Riikka, Peurankalliokeskuksen johtaja, puh.joht. Leijo Jenni, Lähitorin palveluohjaaja, siht. VIERAINA: Laine Ville, kehittämissuunnittelija, Tampereen kaupunki Pitkäniitty Tanja, Kangasalan Lähitorin vastaava Tervo Johanna, harjoittelija 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Riikka Ovaskainen avasi kokouksen. Sihteerinä toimi Jenni Leijo. Käytiin esittelykierros, koska yksi jäsen on luopunut ehdokkuudesta ja tilalle on tullut kaksi uutta jäsentä. Lisäksi kokouksessa oli kolme vierailijaa. 2. Kehittämissuunnittelija Ville Laineen terveiset Tampereen kaupungin terveyskeskusten asiakaraatien kehittämistyöstä Ville Laine kertoi, että asiakasraati on väylä, jonka kautta asiakkaat voivat antaa palautetta palvelusta sekä osallistua palvelujen kehittämiseen yhteistyössä palvelujen tuottajan kanssa. Toiveena on osallistaa asiakasraadin jäseniä yhä vahvemmin toiminnan kehittämiseen, koska asiakkailla on arvokasta tietoa siitä, millä osa-alueilla palveluissa on onnistuttu ja mitä osa-alueita tulisi kehittää. Vastaanottopalvelujen asiakasraatitoiminnan tavoitteena on laatia yhteistyönä asiakasraatitoiminnan käsikirja, joka sisältää tietoa ja yleisiä ohjeita asiakasraatitoiminnasta. Tavoitteena on, että kaikkia asiakasraadit toimivat samojen periaatteiden mukaisesti. Ville Laineen mukaan yhtä tärkeää on, että käsikirjan ohjeita sovelletaan 1
käytäntöön kullekin asiakasraadille parhaiten soveltuvalla tavalla. Näin asiakasraatien tavoitteet ovat yhteiset, vaikka asiakasraatitoiminnan käytännöt voivat osittain vaihdella paikallisesti. Sovittiin, että Ville Laine tulee esittelemään Lähitorin asiakkaille käsikirjaa, kun se valmistuu. 3. Edellisen kokouksen ehdotusten käyttöönotto Puheenjohtaja Riikka Ovaskainen nosti esille ennakkomateriaalina lähetetty vuosikatsauksen, joka sisälsi palveluohjausmäärän, vapaaehtoisten määrän sekä koko asiakasmäärän yhteensä sisältäen palveluohjauksen, ryhmät ja tilaisuudet. Edellisessä kokouksessa raatilaiset ideoivat asiakastyön kehittämistä. Asiakastyössä raatilaiset painottivat asiakkaan kuulemista, toiveiden kysymistä ja niihin vastaamista. Raatilaisten ehdotuksen mukaan kevään aikana on pyritty tavoittaa uusia asiakkaita esimerkiksi aloittamalla markkinointi Instagramin ja Facebookin avulla sekä panostettu myös yhdistyksen omien sivujen ajantasaisuuteen. Myös jalkautumisia on lisätty ja sitä kautta pyritty kertomaan, mistä apua voi tarvittaessa kysyä ja saada. Yhteistyötä yhdistysten kanssa raatilaiset miettivät edellisessä kokouksessa. Tärkeänä pidettiin kahdensuuntaista yhteistyötä; Lähitorilta jalkauduttaisiin yhdistyksiin kertomaan Lähitorin toiminnasta ja yhdistyksistä Lähitorille esiintymään. Tätä on kevään aikana lisätty ja uusia yhdistyksiä on aktiivisesti haettu. Myös erilaisia tapahtumia ja kursseja on yhdessä järjestetty, kuten Voimanaiset -tapahtuma läheistään tai omaistaan hoitaville naisille. Jenni Leijo kertoi, että tulossa on myös Luustokurssi ja esiintymisiä yhdessä eri järjestöjen kanssa isommissa tilaisuuksissa. Raatilaiset ideoivat edellisessä kokouksessa yhteistyötä yritysten kanssa ja ehdottivat, että sitä voisi kehittää erilaisten esittelyiden avulla. Jenni Leijo kertoi, että yhteistyötä on lisätty monella tapaa ja tulossa on muun muassa Hyvinvointi tapahtuma 16.11., johon on kutsuttu 16 eri hyvinvointiin ja terveyden edistämisen yrittäjää esittelemään tuotteitaan ja palveluitaan. Keväällä toriraadin kokouksessa raatilaiset toivoivat yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa panostettavan tulossa olevan vaikuttavuuden arviointiin. Lähitori Peurankallio panosti ajallisesti ja suurella työpanoksella kaupungin teettämän Lähitoreille suunnatun vaikuttavuuden arviointiin. Lähitori Peurankalliolta saatiin yksinomaan 207 kyselylomakkeen vas- 2
tausta, kun muut Lähitorit saivat kaikki yhteensä 119 vastausta. Tämän lisäksi ryhmähaastatteluun osallistui 10 asiakasta sekä netin kautta vapaaehtoisia ja henkilökuntaa vastasi kyselyyn toistakymmentä. Lähitori Peurankallion panos oli siis merkittävä vastausmäärässä ja tuloksia voidaan käyttää toiminnan kehittämiseksi, koska otos oli suuri. Riikka Ovaskainen kertoi, että kaupunki on aiemmin luvannut antaa Peurankalliokeskuksen vastaukset erikseen, jotta aitoa toiminnan kehittämistä voidaan tehdä. Yhteistyötä maakunta tasolla on lisätty, koska Tampereen Kaupunkilähetys ja Peurankallion Lähitori on ollut mukana Ikäneuvo -hankkeessa. Vastaava lähitorikoordinaattori Tanja Pitkäniitty Kangasalan Lähitorilta kertoi konkreettisesta yhteistyöstä ja siitä, miten saatiin eri yhdistyksiä aktivoitumaan mukaan Kangasalan Lähitori toimintaan. 4. Itsehoitopisteen kyselyn tutkimukset ja jalkautuvan neuvontatoiminnan kehittäminen Suunnittelija Medeia Häkkilä järjesti itsehoitopisteen asiakaskyselyn, joka oli vastattavana 12.2.-25.2.2018 välisenä aikana myös Peurankallion Lähitorilla. Kokonaisuudessaan kyselyyn vastasi 578. Vastauksia kerättiin sekä sähköisesti että paperisena. Vastauspisteitä oli esimerkiksi ITEpisteillä, Lähitoreilla, hyvinvointikeskuksissa, terveysasemilla, uimahalleissa ja useissa kirjastoissa. Keskustan alueen vastaajista 88 % ei koskaan ollut käynyt ITE-pisteellä. +65 vuotiaat toivoivat tietoa ja ohjausta, asiaa muistista ja sen huoltamisesta, unesta ja unettomuudesta sekä eri pitkäaikaissairauksien omahoidosta. Vastaajat toivoivat henkilökohtaista ja yksilöllistä palvelua. Lähitori Peurankalliolla järjestettiin 14.8. itsehoitopisteen ideoimis- ja kehittämispäivä asiakkaille. Positiivisen asiana oli se, että lähes kaikki ideat on ollut käytössä Peurankalliolla yhtä lukuun ottamatta, mitä ei ole vuosien aikana toteutettu: uuden lain myötä tullut omaishoitajien terveystarkastuksesta luento. Jenni Leijo kertoi, että sekin on jo tulossa. 5. Lähitorin vaikuttavuuden arviointi, loppuraportti Tampereen kaupunki teetti laajan Lähitorien vaikuttavuuden arvioinnin keväällä 2018. Tuloksista kävi ilmi, että La hitorit palvelevat hyvin ikäihmisiä ja toiminta on parantanut asiakkaiden kokeman perusteella heidän toimintakykyään sekä vähentänyt yksinäisyyden tunnetta. Ohjautumista asiakasohjaajalle tapahtuu harvoin, 6-11 x/v. tai harvemmin. Tulosten mukaan Keinupuisto, Kuusela ja Orivesi palvelevat pääasiassa yhtä aluetta, Peurankallion ja Tammelan asiakaskunta jakaantuu. Jenni Leijo ker- 3
toi, että Peurankallion kyselylomakkeen vastaajat ilmoittivat 24 eri postinumeroa vastauksissaan eli asiakkaita tulee Peurankalliokeskukseen ympäri Tamperetta. Tutkimuksen tulosten mukaan työntekijät ja vapaaehtoiset pitivät ilmapiiriä hyvänä ja toimintaa monipuolisena. 91 % sidosryhma la isista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön. Noin 55 % sidosryhma la isista koki, etta La hitorin alueelle on syntynyt uutta, yhteista toimintaa, kumppanuutta. Kehitettävää jäi tutkimuksen mukaan monilta osin. Tutkimuksessa oli nostettu esiin ryhmähaastattelun vastaajien palauteet. 11 avoimesta vastauksesta 7 koski fyysistä toimintakykyä, ja kaikki niistä olivat myönteisiä. Sen sijaan palveluohjaa sai yhden kehitettävän palautteen, ja sairaanhoitaja ei saanut mitään palautetta. Lisäksi kehittämisen kohdista nousi se, että ammattilaisten tietoisuutta La hitoreista tulee lisa ta, samoin kuin tilastointia tulee yhdenmukaistaa. Tutkimuksen tulosten mukaan myös ika rajattomuutta tulee ta smenta a ja markkinointia tehostaa. Toriraatien tunnettuutta on parannettava, sillä 70 % vastanneista sidosryhma la isista ei tiennyt, toimiiko La hitoreilla asiakasraati tai toriraati. 16 % vastanneista sidosryhma la isista on osallistunut toriraadin toimintaan, ja heistä 86 % koki kehitysideoidensa tulleen huomioiduiksi hyvin tai erittäin hyvin. Tulosten esittelyn jälkeen raatilaisten keskustelussa nousi esiin se, että ammattinimikkeet voivat olla vieraita asiakkaille ja saattaa olla, että asiakkaat eivät tiedä, mitä esimerkiksi palveluohjaaja tekee työkseen. Myös ikärajattomuutta pidettiin hankalana ja mietittiin, kuinka kaikki mahtuu tiloihin, kun nykyäänkin tilat ovat varattuja aamusta iltaan. Keskusteltiin myös siitä, että työntekijöiden osaaminen on ikääntyneiden asioissa, ja kokemusta ja koulutusta kaikenikäisten palveluohjauksesta ei tällä hetkellä ole. Eräs raatilainen ehdotti, että naapurista Tredusta voitaisiin kysyä tiloja nuorille, kun yhteistyötä tehdään muutenkin viikottain. Raatilaiset toivat esiin myös sen, että tällä alueella asuu huomattavasti enemmän ikäihmisiä kuin lapsia. Mietittiin, että ikärajattomuutta on hyvä toteuttaa pienin askelin. Ammattilaisten tietoisuutta raatilaisten mukaan voisi lisätä siten, että otettaisiin yhteyttä yksityisiin lääkäriasemoihin. Jenni Leijo kertoi, että vaikuttavuuden arvioinnissa ammattilaiset tarkoittivat pääosin kaupungin omia työntekijöitä ja heidän työpaisteitään, kuten terveysasemaa, psykiatria- ja päihdekeskuksessa toimivaa matalan kynnyksen ensiohjaus En- 4
siota, lasten ja nuorten palveluita, mielenterveyspalveluita, vammaispalveluita ja kehitysvammahuoltoa sekä sosiaalipalveluiden neuvontaa. Eräs raatilainen ehdotti yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää työnkiertoa. Lisäksi ehdotettiin jalkautumista ja tapaamista molemmin puolin, esimerkiksi eri yksiköiden vastaavat voisivat tulla tutustumaan Lähitoreille. Toivottiin, että yksi edustaja voisi puhua monen puolesta. Lisäksi ehdotettiin kaupungin erilaisissa koulutustilaisuuksissa pieniä infoja Lähitoreista. Keskusteltiin siitä, että tunnettavuus vaatii toistoa ja pitkäjänteistä työtä. Markkinointiin tulisi kiinnittää huomioita edelleen ja hyviä väyliä olisivat raatilaisten mukaan esimerkiksi julkinen liikenne, radiomainokset ja terveysasemilla videot. 6. Muut mahdolliset asiat Ei muita asioita. 7. Seuraava tapaaminen Seuraava toriraadin kokous on torstaina 24.1.2019 klo 14.00. Esityslista ja ennakkomateriaali lähetetään ennakkoon. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti raatilaisia ja päätti kokouksen kello 15.45. 5