TURUN OMAISHOIDON ASIAKASRAADIN KOKOUS 2/2015

Transkriptio

1 OPASTAVA-HANKE MUISTIO 1(5) TURUN OMAISHOIDON ASIAKASRAADIN KOKOUS 2/2015 AIKA klo PAIKKA LÄSNÄ Alvarium, Puutarhakatu 8 B, Turku Hätönen, Helinä Jussila, Jukka Kaskiluoto, Tarja Kennovaara, Riikka Kopu, Tarja Mäkinen, Anu Niemi, Tanja Nordling, Helvi Poikeljärvi-Halonen, Marjut Rinne, Mervi Rosenberg, Iia Saarto, Sanna Savolainen, Tuula Savunen, Leena Söderdahl, Jill Paatero, Seija Vuorinen, Anne 1. Kokouksen avaus, ilmoitusasiat ja edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Kokous avattiin klo Virpi Vepsäläinen esitteli kokouksessa vieraana olleen opiskelija Nina Aromäki- Palmroosin, jonka on tarkoitus haastatella raadin omaisjäseniä opinnäytetyötään varten. Leena Savusella oli tarkennus edellisen kokouksen pöytäkirjaan. Hän esitti seuraavaa muotoilua pöytäkirjan toiseen kappaleeseen: Sähköisen palvelusetelin ja ostopalvelujärjestelmän käyttöönottoon liittyvät sääntökirjat on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Nämä sisältävät siivouksen, kotihoidon, tehostetun palveluasumisen sekä omaishoidon tuen palvelusetelit. Näiden käyttöönotto tulee tapahtumaan kevään 2015 aikana. Setelien käyttöä seurataan ja niiden käyttöön liittyviä korjauksia tehdään tarvittaessa. Pöytäkirja hyväksyttiin Savusen lisäyksellä täydennettynä. 2. Ajankohtaispäivitys raadin ideoiden eteenpäin viennistä, Tarja Kopu, Turun kaupunki Toimeksiantosopimus-esitys on sosiaali- ja terveyslautakunnan asialistalla pidettävässä kokouksessa. Aloitus alkaen. Esityksessä ehdotetaan sijaishoitajan palkkioksi 1. palkkioluokassa 40 euroa alle 12

2 OPASTAVA-HANKE MUISTIO 2(5) tuntia/vrk ja 60 euroa tunnin hoitojakso/vrk. 2. palkkioluokassa 60 euroa alle 12 tuntia/vrk ja 80 euroa tunnin hoitojakso/vrk. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastus pilotoidaan touko-elokuun aikana. Pilottiin osallistuu 21 omaishoitajaa. Kriteereinä yli 80-vuoden ikä, toiminut omaishoitajana yli 2 vuotta ja ei lääkärikontaktia terveyskeskuslääkärille vuonna Tarkastuksia tekevät palveluohjauksen hyvinvointineuvojana toimivat kaksi terveydenhoitajaa. Kysyttiin pilotin laajentamisesta muihin kuin siihen sisällytettyihin ryhmiin, mm. alle 80 v ja mielenterveysomaishoitajille. Anne Vuorinen totesi, että kyse on pilotista ja tarkastuksen laajentamisesta pitää tehdä laskelmia, jotta sen kustannuksista saataisiin käsitys. Leena Savunen totesi asiasta keskustellun myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Seija Paatero totesi, että pilotista pitäisi syksyllä saada nopeasti kokemukset kootuksi, jotta voidaan hakea valtakunnallisesti tähän korvamerkittyjä rahoja ihmisten palkkaamiseksi kokeilun laajentamista varten. Paatero totesi myös, että kokeilu antaa suuntaa siitä, mitä KOHO-raportin myötä mahdollisesti lakiin siirtyvät terveystarkastukset tulevat Turun kaupungille maksamaan. Leena Savusen mukaan lautakunnan pöytäkirja tulee internetiin noin viikon sisällä kokouksesta. Tärkeimmät päätökset tulevat tietoon jo ennen sitä. [Lautakunta hyväksyi kokouksessaan ehdotuksen omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon järjestämisestä toimeksiantosopimuksella hoidettavan kotona. Toimeksiantosopimus otetaan käyttöön alkaen.] 3. Loppuraportin viimeistelyä Virpi Vepsäläinen totesi, että loppuraportista on tässä vaiheessa tullut palautetta vain sen verran, että se on liian pitkä. Seija Paatero esitti, että kohdissa, joissa sanotaan Turun kaupungin olleen toimijana, tarkennettaisiin kuka ja mikä kaupungin taho on ollut asian takana. Anne Vuorinen totesi samoin, että esim. vanhus- ja vammaispalveluiden omaishoidon tuen yksikkö voisi olla hyvä mainita erikseen. Seija Paatero esitti toiveenaan, että raporttiin tulisi kohta, jossa olisi hyvin tiiviisti mainittuna ne avainasiat, jotka raadin työskentelyssä ovat nousseet esille. Laajuutena esim. yksi A4. Samoin Seija Paatero totesi, että Turku on kaksikielinen kaupunki ja tiivistelmän tulisi siksi olla myös ruotsiksi. Marjut Poikeljärvi-Halonen totesi, että viittomakielen tulkkeja on vaikeaa saada Turussa. Seija Paatero totesi, että kunhan raportti valmistuu, esim. paikallisia aistivammaisjärjestöjä ja maahanmuuttajajärjestöjä voisi haastaa kääntämään raporttia omille kielilleen. Nostettiin esille kriisitilanne, jossa aistivammaista henkilöä hoitavalle omaishoitajalle tuli yöaikaan sairauskohtaus ja aistivammainen hoidettava jäi omaishoitajan sairaalaan viemisen seurauksena yksin kotiin. Kaivattiin yhteispäivystyksen ja ensiavun parempia valmiuksia tällaisten tilanteiden hoitamiseen. Tietoutta ja toimintakäytäntöjä miten näissä tilanteissa toimitaan. Virpi Vepsäläinen totesi, että mahdolliset toiveet raportin tiivistämisestä ym. tulee toimittaa hänelle seuraavan viikon loppuun mennessä. Todettiin, että koska kokouksia ei enää ole jäljellä, raati ei enää mahdollisia viimeisiä muutoksia ehdi tarkistaa, vaan Virpi Vepsäläinen saa viimeistellä raportin. Kommentoinnille todettiin raatilaisten mielestä olleen jo riittävästi aikaa.

3 OPASTAVA-HANKE MUISTIO 3(5) 4. Raadin toimikauden arviointikyselyn tulosten ja palautteiden esittelyä Virpi Vepsäläinen esitteli raadin saamaa palautetta. Raadin toimintaa ja tuloksia arvioivaan kyselyyn oli saatu kokoontumispäivään mennessä 10 vastausta raatilaisilta ja siihen pyydettiin lisää vastaajia. Tähän asti saatujen vastausten perusteella raatilaiset olivat olleet varsin tyytyväisiä moniin seikkoihin raadin työssä, mm. vuorovaikutuksen, tärkeiden tarpeiden esiin nostamisen sekä eteenpäin välittämisen koettiin onnistuneen ja raatia pidettiin hyvänä keinona lisätä omaishoitajien vaikutusmahdollisuuksia. Myös työskentelytapoihin kuten ryhmätyöskentelyyn oltiin pääosin tyytyväisiä. Kehittämiskohteina nähtiin mm. raadin edustavuuden lisääminen entisestään (vieläkin enemmän erilaisia omaishoitotilanteita mukaan, uusia asiantuntijatahoja) sekä tehokkaampi viestiminen suhteessa päätöksentekoon. Raadin kokoonpanoon ja kokoontumismäärään sekä sihteeristön osaamiseen oltiin kyselyn perusteella tyytyväisiä, mutta toisaalta toivottiin mm. lisää aikaa asioiden käsittelyyn ja sihteeristöltä syvällisempää päätöksentekojärjestelmän tuntemusta. Tiivistelmä arviointikyselyn lopullisista tuloksista tulee myös osaksi raadin 1. toimikauden loppuraporttia. 5. Arvioidaan yhdessä raadin toimikautta ja suunnitellaan jatkoa Raatilaiset pohtivat itsenäisesti ja pareittain raadin toista toimikautta koskevia ehdotuksia ja kehittämistarpeita. Toimikauden käynnistämisestä todettiin, että seuraava toimikausi olisi hyvä käynnistää 2016 alussa tammi-helmikuussa. Kokoontumisia olisi joko 5 6 kertaa toimikauden aikana kuten nyt tai toimikausi olisi pidempi, esim. 2 vuotta, jolloin kokoontumisia voisi vastaavasti olla enemmän, esim Seuraavaa toimikautta voisi valmistella suunnittelutyöryhmä, jonka kokoonpanossa olisi edustava otos raatilaisista. Siis sekä yhdistysedustajia, kaupungin edustajia että omaisia. Raatilaiset hyväksyivät ajatuksen työryhmän perustamisesta. Anne Vuorinen totesi, että tarvitaan konsensus siitä, mikä taho ottaa vetovastuun. Vetäjänä tulisi olla joku järjestö ja kaupunki toimisi kumppanina. Kaupungin tiloja voisi käyttää kokoontumisiin. Seija Paatero totesi, että koska raadin on tarkoitus olla ulkopuolinen taho, joka kommentoi ja kehittää kaupungin palveluita, kaupunki ei voi olla raadin suunnittelutyöryhmän osalta vetovastuussa. Riikka Kennovaara ehdotti, että suunnittelutyöryhmän vetovastuussa olisi Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. Raatilaiset kannattivat asiaa. Raadin puheenjohtajuutta ehdotettiin myös Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:lle. Sihteeriksi ehdotettiin Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistystä. Toisena ehdotuksena esitettiin, että sihteereinä toimisivat raadissa olevat lasten ja nuorten omaishoitajat. Seija Paatero lupasi Turun Seudun Omaishoitajien ja Läheisten puolesta, että he voivat ottaa suunnittelutyöryhmän vetovastuun. Helinä Hätönen ehdotti, että Virpi Vepsäläinen tekee kyselyn siitä, miten edustusten pitäisi jakautua. Leena Savunen piti hyvänä ratkaisuna, että lautakunnalle toisesta toimikaudesta tehtävä esitys tehdään samaan aikaan kun ensimmäisen toimikauden raportti valmistuu. Esityksen tekovastuuta Virpi Vepsäläinen ehdotti suunnittelutyöryhmän tehtäväksi.

4 OPASTAVA-HANKE MUISTIO 4(5) Keskusteltiin raadin kokoonpanosta: omais-, yhdistys- ja ammattilaisedustajien kiintiöistä. Arviointikyselyn ja kirjallisten ehdotusten perusteella moni on tyytyväinen kokoonpanoon nykyisellään, mutta erilaisia omaishoitotilanteita ja mm. päätöksentekijöitä ja terveydenhuollon ammattilaisia toivotaan lisää jäsenistöön. Anne Vuorinen totesi, että raadin omaisedustus on keskeinen asia, ammattilaisedustajat voivat vaikka vain vierailla. Raatilaisilta kerätyn palautteen mukaan yhdistysjäseniä ei toivota lisää. Esitettiin myös, että raadissa olisi vain omaisjäseniä, jotta siinä voisi keskustella vapaammin. Lisäksi toivottiin erillisiä raateja tai työryhmiä esim. aistivammaisille, mielenterveysomaisille jne. Seija Paatero totesi, että pienryhmät voisivat valmistella raadille asioita, joita ne haluaisivat tuoda sen käsiteltäväksi. Riikka Kennovaara sanoi, että ajattelee asiasta samalla tavalla. Asioiden valmistelu raadin istuntojen puitteissa on vaikeaa sen vaatiman ajan vuoksi. Anne Vuorinen totesi, että vaikka omaishoidon tukitoimistossa on jatkuva kiire, on edustus raadissa tärkeää. Yksi omaishoidon ohjaaja voisi olla raadin vakituisena jäsenenä, muiden osallistumista katsottaisiin tapauskohtaisesti tarpeen mukaan. Suunnittelutyöryhmä jatkaa raadin kokoonpanon miettimistä. Toiminnan tavoitteista kommentoitiin, että tavoitteena tulisi edelleen olla palvelutarpeista tiedottaminen ja palveluiden hiominen tarpeita vastaavaksi. Helinä Hätönen kysyi jäsenistön uudistamisesta. Palautteissa esitettiin sekä vanhan jäsenistön jatkamista että sen uudistumista. Raatilaisilta kysyttiin heidän kiinnostustaan toimia konkarijäsenenä. Marjut Poikeljärvi-Halonen ilmoittautui halukkaaksi konkarijäseneksi. Anne Vuorinen piti hyvänä sitä, että osa vanhoista jäsenistä jatkaisi, jotta tulisi jatkuvuutta. Jill Söderdahl kannatti myös sitä, että osa vanhoista jäsenistä jatkaisi. Virpi Vepsäläinen totesi, että jos ammattilaisjäseniä nimetään, heidän pitäisi olla sellaisia, että he myös osallistuisivat raadin toimintaan. Vepsäläinen totesi myös, että vaatii aikaa edetä tarpeista käytännön ratkaisuihin. Leena Savunen toi esille sen, että raadin tehtävänä ei olisi ainoastaan esitysten tekeminen esim. lautakunnalle vaan pienten parannusten pitäisi edetä suoraan raadin ammattilaisjäsenten kautta. Anne Vuorinen totesi edelliseen liittyen ja Leena Savusen näkemystä kannattaen, että raadilla on myös tärkeänä tehtävänä tuoda omaishoitajien arkea ammattilaisten tietoisuuteen. Riikka Kennovaara toi esille sen, että raatilaisilla voisi olla rooli myös siinä, miten omaisten asioita tuodaan esille palveluiden rahoituksesta päättäville tahoille. Kaupunkia edustavat ammattilaiset eivät kuitenkaan rahoituksesta päätä. 6. Syksyn tilaisuuden suunnittelua Virpi Vepsäläinen esitteli syksyn tilaisuuden ja paneelikeskustelun alustavaa ideaa. Tavoitteena on järjestää syksyllä raadin toimikauden päätöstilaisuus, jossa tuodaan tietoa raadin toiminnasta ja sen tuloksista suurelle yleisölle sekä päätöksentekijöille. Esitellään raadin kehittämisehdotuksiin saadut vastineet ja jatkosuunnitelmat ja pyritään sitouttamaan vastuutahoja niiden edistämiseen. Tilaisuuden ohessa olisi myös paneelikeskustelu, alustavasti on ajateltu omaishoitajien sekä päättäjien välistä paneelia. Samoin tilaisuudessa järjestettäisiin pieni erillinen perehdytys raatitoiminnan

5 OPASTAVA-HANKE MUISTIO 5(5) toteuttamisesta kiinnostuneille ja potentiaalisille uusille raatilaisille sekä lyhyt kiitostilaisuus kaikille ensimmäisen toimikauden raatilaisille. Keskusteltiin tilaisuuden kohderyhmästä (avoin kaikille kiinnostuneille) ja todettiin, että päätöksentekijöiden paikalle saaminen on tärkeää. Ehdotettiin että tilaisuus pidetään illalla klo 17-20, jotta paikalle saadaan esim. lautakunnan väkeä ja koulutus pidettäisiin sitä ennen. Helinä Hätönen, Tarja Kopu, Tarja Kaskiluoto (tai joku muu alle 18-vuotiaiden palveluista) ja Virpi Vepsäläinen suunnittelevat tilaisuuden toteutusta. Tilaisuuden alustavaksi ajankohdaksi kaavailtiin viikkoa 43 tai 44. [Tilaisuus järjestetään klo , johon perään raatilaisten lyhyt kiitostilaisuus ja perehdytysosuus uusille kiinnostuneille klo alkaen. Sovittiin, että omaiset ja päätöksentekijät osallistuisivat yhteiseen paneeliin. Marjut Poikeljärvi-Halonen ja Iia Rosenberg ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi paneelin omaisjäseniksi. Anne Vuorinen ehdotti, että siinä olisi edustaja myös kaupunginvaltuustosta. Anne Vuorinen ehdotti myös, että paneelissa voisi olla mukana kansanedustaja. Anne Vuorinen nosti esiin myös paneelin vetäjän merkityksen. 7. Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo [Kokouksessa ei ehditty käsitellä raadin asiantuntijajäseniltä ja yhdistystoimijoilta tullutta toivetta, että sosiaali- ja terveyslautakunnalle tehdään vielä erillinen aloite raadin nimissä terveystarkastuksiin ja toimeksiantosopimuksen käyttöönottoon liittyen. Kokouksen jälkeen Leena Savusen, Seija Paateron ja Virpi Vepsäläisen muotoilema aloiteluonnos toimitettiin tähän kokoukseen osallistuneiden raatilaisten kommenteille ja pyydettiin kanta sen hyväksymiseen tai hylkäämiseen. Määräaikaan mennessä tavoitettiin 10 kokoukseen osaa ottanutta äänivaltaista edustajaa, jotka kaikki kannattivat aloitetta (määräenemmistö). Aloite toimitettiin täten sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyttäväksi.]