Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Samankaltaiset tiedostot
Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Hedelmän- ja marjanviljely

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Karhunvadelman viljely

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Herukkaviljelmän perustaminen

Amppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi

23330 Pensaat ja köynnökset

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

Avomaan vihannesviljely

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Herukat: Taimet ja lajikkeet

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

TIIVISTELMÄ. NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006 SZŐREGI RÓZSATŐ EY-N:o: HU-PGI SAN ( ) SMM ( X )

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage

Rehumaissin viljelyohjeet

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V

Marjanviljelyn edellytykset

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

Hamppu viljelykiertokasvina

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Mikä on muuttunut? MTT

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme

Löytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Bataviansalaatti Lollo Rossa. Keräsalaatti Barcelona

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

AVOMAANKURKUN KASVATUS

OHJEITA METSANVIUELUALLE

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman lajikeseuranta Loppuraportti

Puutarhamarttailua Pavut vuoden 2018 vihannes

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari

Tyrnin viljely MMM Heli Pirinen Kainuun ammattiopisto (KAO)

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Kasvualustat ammattiviljelyyn

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE

Alppiruusut ja atsaleat

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Viinirypälelajikkeiden kuvasto

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Taimien istutusohjeet

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Myllyvehnän lannoitus AK

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Transkriptio:

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia

Yleistietoa Viljelty Pohjois-Amerikassa 1900-luvulta saakka Nykyiset lajikkeet peräisin luonnonkannoista Nimetty saskatoon kaupungin mukaan

Kasvin tuntomerkit Pensasmainen kasvi Itsepölytteinen Hyötyy kuitenkin toisen lajikkeen siitepölystä Korkeus 1,5-3 m jopa 6 m Valkeat kukat ilmestyvät heti lehtien puhjettua Ryhmässä kukkia 1-20 kpl

Kasvin tuntomerkit Marjat pyöreitä tai päärynämaisia, halkaisija 14-17 mm Väri tumma purppura/sininen Sisältävät antosyaaneja Lisäksi rautaa, kuparia ja kuituja

Lajikkeet Lajikevalinta keskeinen tekijä Lajikkeiden väliset suurimmat erot pensaiden ja marjojen koossa Siemenlisätty taimiaines ei tasalaatuista Honeywood, Martin, Northline, Pembina, Smokey, Regent (Kanadassa)

Lajikkeet Honeywood pystyoksainen Kukkii noin viikon myöhemmin kuin muut lajikkeet Marjat suurina terttuina Marjan koko keskikokoisesta suureen noin 14 mm Hyvin satoisa Juurivesoja vähän

Lajikkeet Thiessen 4-5 m korkuinen pensas Kukkii aikaisemmin kuin muut lajikkeet Marjat suuria 15-18 mm ja maultaan erinomaisia Kypsyvät epätasaisesti Martin Thiessen:in siementaimi Suuret marjat max 18 mm ja yhtäaikainen kypsyminen

Lajikkeet Northline 150-180 cm korkea kasvu on erittäin tasaista ja nopeaa Pystykasvuinen hoitotoimet sujuvat helposti Haaroittuu hyvin Runsassatoinen Marjat suuria 16 mm, makeita ja aromikkaita Marjat eivät halkeile helposti

Lajikkeet Pembina Marjat pieniä Erinomainen maku Marja halkeilee helposti, jos saa liikaa vettä Satoisa Vähän haarova

Lajikkeet Smoky n. 2 m korkuinen Kasvuunlähtö epätasaista Hoito hitaampaa kuin Northline Haarautuu hyvin Pienet marjat 13-14 mm, mutta satotaso hyvä Hyvänmakuisia ja aromikkaita Paljon siemeniä Kypsyvät epätasaisesti

Lajikkeet Regent Matala Pienet marjat tummansinisiä Marjat makeita, mietoja maultaan, vähän pieniä siemeniä Kaunis syysväritys

Lajikkeet Altaglow Korkea pensas Marjat suuria ja valkoisia, makeita, mutta mietoja Itsesteriili tarvitsee pölyttäjän Erinomainen syysväritys

Lajikkeet Paleface Matala pensas Suuret, valkoiset, mauttomat marjat Vähän haarautuva

Taimien hankinta Astiataimina Paljasjuuriset taimet Valitse matalia 30-60 cm korkuisia taimia Tarkista juuristo Lepotilassa olevat taimet voi säilyttää 0 - -1 asteessa Kasvun aloittaneet taimet eivät saa jäätyä! Säilytä juuristo kosteana

Taimien hankinta Mikrolisätyt taimet Pieniä ja hentoja Vaativat välikasvatuksen Taimien saatavuus Suomessa http://suomalainentaimi.fi/saskatoonmarjatuomipihlaja Rengon Taimitarha Wicmans Plantskola

Lisäys Siemenet Pistokkaat Juurivesat mikrolisäys

Kasvupaikan valinta hikevä maalaji, jossa kosteus säilyy tasaisena, hiekansekainen savi tai hiesu loiva rinne ei kestä seisovaa vettä ojitus kuntoon! Hapan tai neutraali kasvualusta ph 6-7 Ei tuulinen paikka kuivattaa ja altistaa talvivaurioille

Harjuviljely Istutus peruslannoitettuun harjuun, joka on katettu muovilla tai katekankaalla

Peruslannoitus mustaherukan kaltainen Maa-analyysin pohjalta Minimitarve 0-15 cm syvyydessä /ha 28-56 kg/n 56-112 kg/p 336-672 kg/k 15-30 cm syvyydessä/ha 39-84 kg/n 90-180 kg /P 560-1120 kg/k

Kastelu kastelujärjestelmä

Istutus riviväli 4 metriä ja taimiväli riveissä noin 1 metri Huom! Käytettävän koneistuksen mukaan! = Hehtaarille noin 2500 tainta Sadonkorjuu käsin Taimiväli 1.5-2 m Ilmavampi Helpompi kerätä

Istutus Paljasjuuriset taimet istutetaan taimien ollessa lepotilassa - aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä Astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan Istutus samaan syvyyteen kuin ostettaessa

Istutus Kastelu istutuksen jälkeen

Rivivälien hoito voi kylvää nurmen, jonka hoitaminen onnistuu erilaisilla leikkureilla

Kasvukausien aikainen hoito Lisälannoitus 2 erässä Nuput aukeavat erä 1 Terälehdet tipahtavat erä 2 Leikkaus Nuoret versot tuottavat paremmin marjoja Vuosittain keväällä lepotilaisilta pensailta poistetaan huonokuntoiset ja heikot versot 6-10 ikäisistä pensaista poistetaan vanhimpia oksia Poista oksat maanrajasta Valitse poistettavaksi yli 2 m korkeita ja huonosti marjovia oksia, yli 2-2,5 cm paksuja Paras marjonta on 2-4 vuotiailla oksilla

Tuholaisten ja tautien torjunta Suomessa ei vielä pahoja tuholaisia Perhosten ja pistiäisten toukat Linnut Huom! Jänikset eivät tykkää!

Sadonkorjuu Alkavat tuottaa satoa 3-5 vuoden kuluttua istutuksesta, hyvä satotaso 6-8 vuotiailla ja maksimi 12-15 vuotiailla Leikkauksilla ja hyvällä hoidolla pensas satokykyinen 30-50 vuotta käsin vai koneellisesti? Poimintakone vaatii riittävän tilan rivien välissä ja päisteissä

Sato Sato kypsyy noin 45-60 vrk kukinnasta 3 000 to 4 500 kg/ha, 2-3 kg/kasvi 10 vuoden ajalla 7 tavallista satoa, 2 huonoa satoa ja 1 alle tavallisen sadon (kanadalainen tutkimus)

Suomessa ammattimaista viljelyä http://www.marjakka.fi/index.html

Käyttö http://www.saskatoonberry.com/