Herra paratkoon, meillä on tekemistä! Kohti avoimempaa ja monimuotoisempaa viestintää. Palopäällystöpäivät 24.3.2018 Mika Mäkinen, sisäministeriön viestintäjohtaja Johanna Franzén, suunnittelija, Etelä-Karjalan pelastuslaitos
Puheenparteni palat 1. Hommat on hianosti - pelastustoimen maine on ihan timanttia! 2. Käsillä on iso muutos julkisuus muokkaa todellisuuttamme 3. Jottai tars tehrä 4. Valmiutta muutokseen on 5. Keskustelua ja kysymyksiä 14.3.2018 2
Luottamus pelastustoimeen on vankka Pelastustoimeen luotetaan Sen toimintaa pidetään tehokkaana ja ammattitaitoisena, mielikuva tehokkuudesta on vahvistunut Pelastustoimi on ansainnut luottamuksensa omalla toiminnallaan Toimintaa pidetään tehokkaana erityisesti niissä onnettomuuksissa, joita pelastustoimella on eniten Suomalaisten pelastusasenteet 2017, - Esa Kokki 29.3.2018 3
29.3.2018 4
Onko kaikki OK?
Kentältä kuultua: Ei me meinata enää saada palotarkastajia töihin. Kolmas haku menossa samaan tehtävään eikä vieläkään päteviä hakijoita. Pelastusopistolla hakuprosentit laskee. Palomiehen ammatti ei enää kiinnosta. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat poliisi, tulli ja rajavartiolaitos. Palolaitosta ei ole juuri näkynyt missään. Tai ei varmaan tarvitsekaan näkyä niin kuin muita viranomaisia, kun te kuitenkin keskitytte lähinnä siihen tulipalojen sammuttamiseen.
Meillä on vahva brändi
Etelä-Karjalan pelastuslaitos on syrjäinen maalaispalokunta jolla on pienet resurssit ja vähän henkilöstöä. Etelä-Karjalan pelastuslaitos sammuttaa tulipaloja. Pelastuslaitoksella on töissä palomiehiä. Etelä-Karjalan pelastuslaitos on maakuntakonsernissa pieni ja mitätön toimija soten rinnalla. Etelä-Karjalan pelastuslaitos on vanhoillinen, byrokraattinen, jäykkä ja vaikeasti lähestyttävä virkamiesorganisaatio. Etelä-Karjalan pelastuslaitos on nykyaikainen, kehittyvä ja ketterä organisaatio jossa matala hierarkia mahdollistaa nopeat ratkaisut ja tehokkaan toiminnan. Etelä-Karjalan pelastuslaitos on koko maakunnan monipuolinen ja moniammatillinen turvallisuusosaaja. Etelä-Karjalan pelastuslaitos on merkittävä turvallisuusalan toimija, jonka rooli maakuntakonsernissa on suuri. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on töissä helposti lähestyttäviä, iloisia, palvelualttiita ja hyvinvoivia ihmisiä. Meillä pidetään työntekijöistä huolta meillä on hyvä olla töissä.
"Kansalaisten luottamus instituutioihin romahti." 29.3.2018 10
Väärää tietoa levitetään tahallisesti 29.3.2018 12
KULMAKIVET Luottamus Läsnäolo Tarina Osallistaminen AVAINSANAT Rehellisyys Ammattitaitoisuus Ollaan siellä missä ihmisetkin Tavoitettavuus Kuunteleminen Keitä me olemme? Mitä me teemme? Mistä me tulemme? Mihin olemme menossa? Yhteistyö Aktiivisuus Näkyvyys Yhdessä tekeminen TAVOITTEET Yhteiskunnan luottamus viranomaisiin säilyy kaikissa tilanteissa Työntekijöillä on luottamus työnantajaan, pelastuslaitos on hyvä ja vetovoimainen työpaikka Pelastuslaitos näkyy aktiivisesti kansallisessa turvallisuuskentässä ja keskustelussa Pelastuslaitos tekee aktiivista vuoropuhelua yhteiskunnassa ajankohtaisista asioista Me kerromme itse tarinamme, ei joku muu Meidän tarinamme on näkyvillä, ei piilossa Kansalaiset ja sopimuspalokunnat ovat aktiivisia turvallisuuden toimijoita Työntekijä on viestinnän tekijä, ei kohde
Viestinnän ohjaus ja verkostot EKP johtoryhmä Ohjaa Sopimuspalokuntien viestintätyöryhmä Sopimuspalokuntien rekrytointi ja näkyvyys EKP viestintätyöryhmä viestinnän sateenvarjo Strategiatyö, ohjaus, koulutus ja yhteensovittaminen Mukana edustajat johdosta, pelastustoiminnasta, valvonnasta, ja tuvista Etelä-Karjalan viestintäverkosto Alueen toimijoiden viestinnän yhteistyöryhmä Maakunnan viestintäverkosto Maakunnan toimijoiden viestinnän yhteistyöryhmä Kaikki sopimuspalokuntalaiset Viestinnän tekijät EKP koko henkilöstö EKP Viestinnän valmiusryhmä EKTurva Viestintä Alueen kriittisten toimijoiden kriisiviestinnän yhteistyöryhmä
Kaikkialla, kaikkien kanssa
15-29-vuotiaiden suomalaisten päivittäinen median käyttö TELEVISIO Ilmainen 101 min Maksulliset TV-palvelut 56 min RADIO 99 min SANOMALEHDET Printti 28 min Digi 43 min AIKAKAUSLEHDET Printti 13 min Digi 13 min INTERNET Some 75 min Blogit 25 min Muu internet 107 min Lähde: Aller, Diginatiivin arki 29.3.2018 17
Mikään ei ole kuin eilen 29.3.2018 18
29.3.2018 19
EKP sosiaalisen median läsnäolo ja segmentointi Facebook Twitter Instagram Kohderyhmä: 30+ suomalaiset Isät, äidit, perheet Idea ja sisältö: Kansalaiset. Luottamus. Tuvi: koti, perheet, ikäihmiset, lapset työturvallisuus. Sopimuspalokunnat. Ohjeistus ja neuvonta. Varoittaminen. Rekrytointi. Brändi. Kohderyhmä: Sidosryhmät, toimittajat, virkamiehet, asiantuntijat, päättäjät Idea: Keskustelu, vaikuttaminen, yhteiskunta Sisältö: Asiantuntijat, muutos, sidosryhmäviestintä, hankkeet, brändi, kehitys, Tehostettu- ja kriisiviestintä Kohderyhmä: Nuoret, someaktiivit Idea: Visuaalisuus, kuvat, videot Sisältö: Palomiehet, pelastustoiminta, brändi, maine, rekrytointi, alan kiinnostavuus, myös valvonta ja tuvi Tehdään työ ja sen tekijät näkyviksi Snapchat
Julkisuuden toimintaympäristön muutos vaatii uutta otetta.
Julkisuus muokkaa todellisuuttamme Mediaa kulutetaan paljon ja viestimme enemmän kuin koskaan. Viestintäympäristö on muuttunut räävittömämmäksi (someraivo, vihapuhe, informaatiovaikuttaminen) ja toimintaympäristö ennakoimattomammaksi Median nopeus ja pinnallisuus sekä tiedon määrä ovat kasvaneet. Miten laatu mediassa kestää? Luottamus mediaan rapautuu? Rapautuuko myös luottamus viranomaisiin ja viranomaisten viestintään? 29.3.2018 22
Julkisuudessa ei ole tyhjiöitä Kaikki organisaatiot ovat läpinäkyviä. Niistä ja niiden työstä keskustellaan ja muodostetaan mielipiteitä. Myös pelastustoimen asioista puhutaan nekin, jotka eivät asiasta mitään tajua puhuvat, ja heitäkin kuunnellaan. Avoimuuden vaatimus on korostunut, lain vähimmäisvaatimusten täyttäminen ei riitä. Jotta sisäistä turvallisuutta koskevista asioista voidaan käydä rakentavaa ja faktoihin perustuvaa keskustelua, on viranomaisten osallistuttava julkisuudessa (myös somessa) käytävään keskusteluun - entistä aktiivisemmin. 29.3.2018 23
Ei ole viranomaisen tehtävä päättää, mitä tietoa kansalaiset tarvitsevat. He päättävät sen itse. Viestinnässä valta ei ole enää organisaatioilla vaan ihmisillä. Kukaan ei omista itse omaa mainettaan. 29.3.2018 24
Usein kysyttyjä kysymyksiä: Miten voidaan hallita some-keskustelua? Miten voidaan pysäyttää huhujen ja väärien tietojen leviäminen? Miten voidaan varmistaa että kaikilla pelastusalalla / laitoksilla on yhtenäinen viesti? Miten voidaan hallita mitä työntekijät puhuvat somessa työnantajastaan? 25
Viestinnän ammattitaitoa on ymmärtää nykyaikainen toimintaympäristö ja osata toimia siellä järkevästi. Löytyykö tätä osaamista laitoksilta? 26
Mitäs tehtäis?
Muutos vaatii meiltä paljon Ihmisten odotukset on tunnettava. Luottamus mediaan heikentynyt ihmiset kaipaavat tietoa suoraan viranomaisilta. Viranomaisen tarjottava oikeaa tietoa ihmisten mielipiteiden muodostamisen ja oman toiminnan tueksi. Pelastustoimen on vahvistettava rooliaan mielipidejohtajana ja vaikuttajana Tiedon panttaaminen ei toimi tyhjiö täyttyy aina. 29.3.2018 28
Tueksi strateginen viestintä 1. Tukee pelastuslaitoksen tärkeimpien tehtävien onnistumista: onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, pelastustoiminnan sujuvuutta, kansalaisten kykyä selvitä erilaisista tilanteista 2. Vahvistaa pelastuslaitoksen toimintaedellytyksiä (esim. resurssit, luottamus, maine) 3. Lisää kansalaisten turvallisuudentunnetta ja parantaa turvallisuuskulttuuria
Luottamus kriisitilanteita varten rakennetaan nyt! 1. Aktiivisella viestinnällä arjessa 2. Kertomalla myös ikävistä asioista avoimesti 3. Olemalla rohkeasti dialogissa sidosryhmien ja kansalaisten kanssa Turha aloittaa vasta sitten, kun on jo rytisee! 29.3.2018 30
Kuva, kiitos @ellunkanat 29.3.2018 31
Kuva, kiitos @ellunkanat 29.3.2018 32
33
Valmiutta muutokseen on
Valmiutta aktiivisempaan vaikuttamiseen Pelkkä lakisääteisten valistus- ja tiedottamisvelvollisuuksien täyttäminen ei riitä. Pelastuslaitoksilla entistä vahvempi tarve ja halu kehittää ulkoista viestintää. Viestinnällä ylläpidetään ja rakennetaan myös pelastuslaitosten ja pelastustoimen mainetta sekä kansalaisten luottamusta niin pelastusviranomaisiin kuin yhteiskuntaan yleensä. Viestinnän roolin sisäistämisessä ja resursoinnissa on paljon kirjavuutta Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt hanke, väliraportti 31.12.2017, Aino Harinen 29.3.2018 35
Pelastuslaitosten toiveita pelastustoimen viestinnälle Nykyistä vuorovaikutteisempaa viestintää Rohkeita kannanottoja ja osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun Yhteiset perusviestit ja vapaus soveltaa niitä alueellisesti Sisäministeriöstä tukea viestinnän kehittämiselle Viestintävastaavien verkosto jatkamaan hankkeissa syntynyttä yhteistyötä pysyvästi Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt hanke, väliraportti 31.12.2017, Aino Harinen 29.3.2018 36
Pelastusjohtajien ja viestintäväen huolia Pelastustoimen heikko näkyvyys yhteiskunnallisessa keskustelussa Tasapainoilu valtakunnallisen yhtenäisyyden ja alueellisten tarpeiden välillä Sosiaalisen median nopeus ja armottomuus Median toimintatavat Puutteellinen viestintäosaaminen laitoksilla: Taustalla viestinnän niukat resurssit? Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt hanke, väliraportti 31.12.2017, Aino Harinen 29.3.2018 37
Mitä on laitoksilla tarvittava viestintäosaaminen?
EKP SOME-työpajat tammi-maaliskuu 2018 Kaikki halukkaat tervetulleita! Ensisijaiset kohderyhmät: Johtoryhmä, P31, P20, riskienhallinnan henkilöstö Miten voin käyttää somea omassa työssäni? Miten SOME-tilejä luodaan? Miten julkaisuja tehdään ja jaetaan? Millainen on hyvä julkaisu? Miten erottaa siviili- ja työprofiilit SOMEssa? Mitä voi julkaista ja mitä ei? Miten somessa keskustellaan? Miten voin verkostoitua ja kehittyä ammatillisesti somen avulla? 17.1. klo 13-14 Armilankatu luokka 2.2. klo 10-11 Joutseno 13.2. klo 13-14 Armilankatu luokka 23.2. klo 12-13 Imatra luokka 15.3. klo 9-10 Armilankatu luokka 27.3. klo 13-14 Joutseno Ota mukaan oma tietokone, tabletti tai älypuhelin!
Loppukiihdytys, kohti avoimempaa ja monimuotoisempaa viestintää.
Viestinnän merkitys kasvaa Asioiden keskinäinen riippuvuus kasvaa, yhteisöt verkostoituvat entistä tiiviimmin. Maailma muuttuu monimutkaisemmaksi ja toimintaympäristön muutosvauhti kasvaa, ennakoimattomuus lisääntyy. Tieto moninkertaistuu ja monimutkaistuu ja on samalla yhä useamman saatavilla. Tekninen, mobiili ja kaikkialle läpitunkeva viestintä muuttaa ihmisen käyttäytymistä. Ymmärryksen varmistamiseksi ja vaikuttavuuden turvaamiseksi on välttämätöntä olla aktiivinen viestijä 29.3.2018 41
Pelastustoimen viestinnän on kyettävä nykyistä paremmin vastamaan kansalaisten ja sidosryhmien odotuksiin. kun nyt viimeisiä viedään, niin jos tässä oltais liikkeellä 29.3.2018 42
Viranomaisen on edistettävä toimintansa avoimuutta. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta/1999 29.3.2018 43
Pelastustoimen on paalutettava oma paikkansa julkisuuden areenoilla 1. Julkisuus, sekä valtamedian luoma että sosiaalinen, ovat vallankäytön näyttämöitä. 2. Jos haluaa vaikuttaa, ei voi jäädä katsomoon. 3. Aktiivinen viestintä taustoittaa viranomaisten työtä, luo työlle kontekstin, lisää sen ymmärrettävyyttä ja hyväksyttävyyttä - lisää sen vaikuttavuutta. 29.3.2018 44
Jos muistatte tästä puheenvuorosta vain yhden asian. Onnistuminen pohjaa luottamukseen - viranomaisiin ja viranomaisen viestintään. Juuri nyt on aika ottaa loikka kohti aktiivisempaa, avoimempaa ja rohkeampaa pelastustoimen viestintää! 29.3.2018 45
Kiitos! Jatketaan juttua: @mikappm & @kriisiviestinta mika.makinen@intermin.fi johanna.franzen@ekpelastuslaitos.fi