JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstövoimavarat kunnissa... 3 Henkilöstömenot kunnissa... 3 Kuntastrategia 2015 2020... 4 Henkilöstö... 4 Luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiot... 5 Kunnan henkilöstön rakenne ja määrä sekä arvio niiden kehittymisestä... 7 Henkilötyövuosi... 9 Työajan jakautuminen... 11 Henkilöstön ikärakenne... 12 Eläköityminen... 12 Henkilöstökulut... 15 Työhyvinvointi ja terveys... 16 Työterveyshuolto... 16 Terveysperusteiset poissaolot... 17 Poissaolojen ajalta maksetut palkat... 19 Eläkekustannukset... 20 Työllistäminen... 21 Osaamisen kehittäminen... 21 Koulutuskorvaus... 22 Tyky-toiminta... 22 Kehityskeskustelut... 22 Työsuojelu ja yhteistoiminta... 22 Sopimukset... 23 Työhyvinvointikysely... 23

3 Johdanto Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut järjestetään. Henkilöstövoimavarojen ennakointi on osa strategiatyötä. Siinä määritellään henkilöstöä koskevat tavoitteet, joilla pyritään turvaamaan työvoiman saatavuus, henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työn tuloksellisuus. Tieto henkilöstövoimavaroista auttaa henkilöstösuunnittelua myös palvelutarpeiden muuttuessa ja tilanteessa, jossa on turvattava palvelut entistä pienemmillä resursseilla. Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, kehittämistoimenpiteet ja näiden vaikutukset henkilöstöön, toimintaan ja talouteen. Henkilöstöraportti antaa luottamushenkilöille, virkamiesjohdolle, henkilöstöasioista vastaaville ja henkilöstölle kuvan henkilökunnan tilasta ja osaamisesta sekä toimenpiteistä, joita tehdään henkilöstön työolosuhteiden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Henkilöstöraportin tiedot ilmoitetaan vuosittain 31.12. poikkileikkaustilanteen mukaan tai koko kalenterivuodelta. Raportin tiedot ja tulokset käsitellään kunnan yhteistyötoimikunnassa sekä kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Henkilöstövoimavarat kunnissa Kunta-alalla työskenteli 421 000 henkilöä lokakuussa 2016. Henkilöstömäärä on vähentynyt huippuvuodesta 2011 (441 000 henkilöä). Viimeisten viiden vuoden aikana kunta-alan henkilöstön määrä on vähentynyt 20 000 palkansaajalla. Sopimusaloittain tarkasteltuna henkilöstön määrä kasvoi hieman yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) ja lääkärien sopimusaloilla. Muilla sopimusaloilla henkilöstömäärä väheni. Suhteellisesti eniten väheni tuntipalkkaisten työntekijöiden määrä. Lokakuussa 2016 kuntaalalla työskentelevistä oli kuukausipalkkaisia 413 000 ja tuntipalkkaisia 8 000. Palkattomalla virkavapaalla, työlomalla tms. oli lisäksi 28 000 henkilöä. Vuonna 2017 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 20,06 miljardia euroa. Palkkakustannusten osuus henkilöstömenoista on noin 15,74 miljardia euroa. Työnantajan maksamien eläke- ja muiden sosiaalivakuutusmaksujen osuus on noin 4,32 miljardia euroa. Henkilöstömenot kunnissa Henkilöstömenoihin sisältyvät palkat välilliset palkat sosiaaliturvan kustannukset muut välilliset työvoimakustannukset.

4 Työnantajan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ovat työeläkemaksu tapaturmavakuutusmaksu työttömyysvakuutusmaksu ryhmähenkilövakuutusmaksu sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu). Sosiaalivakuutusmaksujen taso määritellään prosenttiosuutena maksetusta palkkasummasta ja maksujen suuruus määritellään vuosittain. Valtioneuvosto vahvistaa sosiaaliturvamaksun asetuksella. Kunta-alan eläkemaksut vahvistaa Keva. Välitön ansio on 58 % työvoimakustannuksista rahapalkan osuus kunta-alan työvoimakustannuksista oli keskimäärin 76 % eläke- ja muiden lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen osuus 23 % muiden kustannusten osuus 1 %. Kuntastrategia 2015 2020 Henkilöstö Joroisten kunnan tavoitteena on taata hyvinvoiva, osaava ja työstä innostunut henkilöstö. Henkilöstön määrä ja rakenne määritellään palvelutarpeen ja taloudellisten toimintaedellytysten pohjalta. Kunnan toiminnassa huomioidaan työllistämiseen liittyvät velvoitteet siten, että työllistämistoiminta on aktiivista läpi kunnan organisaation. Joroisten kunnan henkilöstön osalta noudatetaan seuraavia keskeisiä periaatteita ja toimintatapoja: - Työnantaja kohtelee henkilöstöä yhdenvertaisesti ja noudattaa omassa toiminnassaan yhteisiä toimintatapoja. - Henkilöstösuunnittelu kytkeytyy kiinteästi kunnan palvelutuotannon suunnitteluun. - Palvelurakenteen muutostarpeissa työnantaja varmistaa henkilöstön osaamisen ja valmiudet tarvittaessa myös uusiin tehtäviin. - Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on, että työntekijä tuntee kuuluvansa organisaatioon ja kokee, että työnantaja tarvitsee hänen osaamistaan ja työpanostaan. - Henkilöstölle tiedotetaan asioista oikea-aikaisesti ja kattavasti. Toimintaa ohjaavat määräykset ja ohjeet saatetaan keskitetysti henkilöstön nähtäville. - Työhyvinvointiin panostetaan sekä esimiestyössä että työterveyshuollossa. Henkilöstö Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan välille on laadittu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi yhteistoiminta-alue, jossa Varkauden kaupunki on määritelty isäntäkunnaksi. Joroisten kunta on luovuttanut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun Varkauden kaupungille 1.1.2013 alkaen. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava henkilökunta on siirtynyt Varkauden kaupungin palvelukseen yhteistoiminta-alueen aloittamisen myötä.

5 Toenperän kirjastossa Joroinen on isäntäkuntana ja henkilökunta on Joroisten kunnan palveluksessa, muut kunnat ovat Juva ja Rantasalmi. Soisalon opiston palkkalistoilla oleva opistosihteeri työskentelee Joroisissa. Rantasalmen kunnan isännöimän maaseutuyksikön henkilöstöä työskentelee Joroisissa. Keski-Savon ympäristötoimen henkilöstöstä (isäntäkunta Leppävirta) ympäristösihteeri työskentelee 75 % työajasta Joroisissa. Joroisten kunnan rakennustarkastajan palveluita myydään yhteistyösopimuksen mukaisesti 50 % Varkauden kaupungille. Luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiot Toimielinorganisaatio 1.6.2017 alkaen: Valtuusto (27) Hallitus (9) Keskushallinto - kunnanjohtaja - hallinto - elinkeino - laskenta Sivistyslautakunta (5) - varhaiskasvatus - perusopetus - lukio - kirjasto - vapaa-aikatoimi Tekninen lautakunta (5) - kuntatekniikka - kiinteistöt - vesihuoltolaitos - investoinnit - kaavoitus - tiejaosto LISÄKSI: Tarkastuslautakunta (5), työsuojelutoimikunta/yt-toimikunta, keskusvaali- ja vaalilautakunta Yhteisiä lautakuntia: maaseutulautakunta (2), Rantasalmi, Keski-Savon ympäristölautakunta (2) Leppävirta, Perusturvalautakunta (5), Varkaus

6 Hallintosäännön uudistamisen yhteydessä 1.6.2017 lukien organisaatiosta poistettiin henkilöstö- ja elinkeinojaokset. Niiden tehtävät ovat nykyisin joko viranhaltijoilla tai kunnanhallituksella. Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Elinkeinoasiamies Sivistysjohtaja Tekninen johtaja Toimisto- ja palvelusihteerit Palkka- ja laskentasihteerit Varhaiskasvatuksen esimies Rehtori ja koulun johtaja Vapaa-aikatoimen päällikkö Kirjastotoimen johtaja Rakennustarkastaja Rakennuttamis- ja hankintapäällikkö Rakennusmestari Puhtaus- ja ruokapalvelupäällikkö Toimistohenkilöstö Varhaiskasvatuksen henkilöstö Opetustoimen henkilöstö Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimen henkilöstö Kirjastotoimen henkilöstö Vesilaitoksen henkilöstö Kiinteistöhoidon henkilöstö Puhtaus- ja ruokapalveluhenkilöstö Kunnanjohtaja johtaa kunnan henkilöstöorganisaatiota. Hänen suoria alaisiaan ovat sivistysjohtaja, tekninen johtaja, hallintojohtaja ja elinkeinoasiamies.

Kunnan henkilöstön rakenne ja määrä sekä arvio niiden kehittymisestä 7

8 Vertailu edelliseen vuoteen Kunnan palveluksessa oli vuoden 2017 lopussa 206 henkilöä, kokonaislukumäärä säilyi saman edellisestä vuodesta. Mukana luvussa on myös palkallisella vapaalla olevat henkilöt. Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työsopimuksen päätyyppinä ovat siten toistaiseksi voimassa olevat sopimukset. Määräaikainen sopimus voidaan tehdä ainoastaan silloin, kun siihen on laissa tarkoitettu perusteltu syy. Määräaikaisen henkilöstön lukumäärä 31.12.2017 oli 41 henkilöä, mikä on 20 % koko henkilöstöstä.

9 Koko henkilöstö 31.12.2017 Vakituiset osa-aikaiset 9 % Vakituiset kokoaikaiset 71 % Määräaikaiset kokoaikaiset 13 % Määräaikaiset osa-aikaiset 7 % Henkilöstömäärä vuosittain 2013-2017 300 250 200 150 100 50 0 2017 2016 2015 2014 2013 Naiset 166 165 167 170 184 Miehet 40 41 38 49 59 Yhteensä 206 206 205 219 243 Naiset Miehet Yhteensä Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnan henkilötyövuodet (HTV2) palvelualueittain vv. 2014-2017.

10 HTV2:n laskentakaava on: palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 x (osa-aikaprosentti / 100). HTV2 soveltuu esimerkiksi erilaisten henkilöstökustannusten laskemiseen henkilötyövuotta kohti. HTV2 sisältää vain palkalliset palveluksessa olopäivät. Henkilötyövuosi Palvelualue 2017 2016 2015 2014 HTV2 % HTV2 % HTV2 % HTV2 % Kunnanvaltuusto ja -hallitus 1,0 0,52 1,01 0,56 1 0,49 1 0,5 Hallinto 15,9 8,20 8,3 4,62 8,91 4,35 9,73 4,81 Elinkeinotoiminta 1,5 0,77 1,5 0,83 1,5 0,73 1,5 0,74 Työllisyyden hoito 0,08 0,04 0,28 0,14 Sivistystoimen hallinto 2,0 1,03 2,03 1,13 1,95 0,95 1,7 0,84 Varhaiskasvatus 48,7 25,10 45,77 25,46 49,69 24,25 49,66 24,58 Perusopetus 58,2 29,99 53,36 29,68 67,01 32,71 61,89 30,63 Lukio-opetus 8,7 4,49 8,37 4,86 9,64 4,71 9,07 4,49 JJR-Kirjastotoimi 14,9 7,66 12,01 6,68 13,56 6,62 14,47 7,16 Liikuntatoimi 1,0 0,51 3,65 2,03 3,32 1,65 Nuorisotoimi 3,3 1,72 6,84 3,81 10,65 5,27 Kulttuuritoimi 0,3 0,13 0,4 0,22 10,67 5,21 0,42 0,21 Siv. ja vapaa-aik.t.laskutetta 0,2 0,10 0,5 0,25 Ympäristötoimen hallinto 0,0 0,01 0,21 0,12 0,4 0,2 Ympäristövalvonta 0,2 0,09 0,62 0,34 0,64 0,32 Rakennusvalvonta 0,8 0,41 1,13 0,63 2,16 1,05 1,04 0,52 Tiejaos 0,0 0,00 0,08 0,04 0,1 0,05 Teknisen toimialan hallinto 1,0 0,52 1,04 0,58 1,2 0,59 1,6 0,79 Yhdyskuntasuunnittelu 0,1 0,05 0,1 0,06 0,2 0,1 Kuntatekniikka 3,7 1,92 2,73 1,52 2,13 1,05 Kiinteistöpalvelut 29,0 14,96 29,71 16,53 34,84 17 29,12 14,41 Maa- ja metsätilat 0,2 0,10 0,16 0,08 Yksityistiet 0,1 0,04 Teknisen toimialan projektit 0,6 0,29 0,57 0,32 0,18 0,09 Vesihuoltolaitos 2,7 1,38 2,29 1,14 Yhteensä 194,1 100,00 179,79 100 204,89 100 202,05 100 Hallinnon henkilötyövuosien lisääntyminen johtuu työllisyysyksikön siirtämisestä vapaaaikatoimesta hallintoon.

11 Ammattiryhmä 2017 2016 2015 2014 HTV2 % HTV2 % HTV2 % HTV2 % Toimialajoht. 5,0 2,58 5 2,78 4,92 2,4 3,48 1,72 Yksiköiden esimiehet 8,1 4,19 9,73 5,41 10,46 5,1 12,06 5,97 Toimistotyöntekijät/atk-hlöt 11,2 5,77 10,9 6,06 11,96 5,84 12,21 6,04 Rehtorit ja koulunjohtajat 2,6 1,32 7,54 4,19 7,98 3,9 8,56 4,24 Opettajat 51,7 26,64 44,51 24,76 57,48 28,05 50,24 24,87 Päivähoidon ja esiopetuksen tt:t 39,1 20,13 34,89 19,4 36,55 17,84 36,77 18,2 Perhepäivähoitajat 6,5 3,33 7,44 4,14 9,36 4,57 9,91 4,91 Opetuksen ja päivähoidon avust. 9,7 4,99 8,89 4,94 10,04 4,9 10,85 5,37 Kirjaston työntekijät 12,9 6,65 9,71 5,4 10,98 5,36 11,74 5,81 Liikunta/Nuoriso/Kulttuuri työ 7,0 3,61 4,96 2,76 7,07 3,45 6,09 3,01 Hoitoalan työntekijät 1,5 0,79 0,24 0,13 0,19 0,09 0,51 0,25 Tekn. erityistyöntekijät ja asiant. 1,6 0,83 0,13 0,07 1 0,49 1 0,49 Tekniset työntekijät 14,4 7,41 1,15 0,64 12,53 6,11 13,34 6,6 Ravitsemustyöntekijät 6,5 3,37 13,63 7,58 7,67 3,74 7,89 3,91 Puhtauspalvelut 14,9 7,68 6,99 3,89 15,55 7,59 15,52 7,68 Työllistetyt 1,4 0,72 13,3 7,4 1,13 0,55 0,87 0,43 Muu henkilöstö 0,79 0,44 0 1 0,49 Yht. 194,2 100 179,79 100 204,88 100 202,05 100 Työajan jakautuminen 2014 2015 2016 2017 Vuoden päivät yhteensä 365 365 366 365 - lauantait ja sunnuntait 104 104 105 104 - työaikaa lyhentävät arkipyhät 10 9 8 9 työpäivät yhteensä 251 252 253 252

12 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Poissaolot syykoodeittain työ- ja kalenteripäivinä 2017 Sairaus Muut Opintovapaa Perhevapaat Työtapaturma Lomat Kuntoutu s Työpäivät 2189 185 1426 902 214 4691 309 577 11 291 Kalenteripäivät 2922 265 1960 1261 311 6696 423 837 11 426 Koulutus Vuorotteluvapaa Kuntoutustuki Työpäivät Kalenteripäivät Muita poissaoloja ovat esim. työajantasausvapaat (palkallinen) sekä toisen tehtävän hoitaminen ja yksityisasiat (palkattomia). Perhevapaisiin luetaan äitiys- ja vanhempainvapaan lisäksi mm. sairaan lapsen hoitamisen järjestämiseksi pidetty vapaa. Henkilöstön ikärakenne 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla, 45,7 vuotta (vuosi 2016). Joroisten kunnan henkilöstön keski-ikä oli 46,3 vuotta vuonna 2017. Eläköityminen Ikäjakauma 31.12.2017-20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70- Ka Naiset 1 3 8 17 22 12 24 29 38 13 0 0 46,86 Miehet 0 2 2 5 6 1 7 6 8 3 0 0 45,275 Kaikki 1 5 10 22 28 13 31 35 46 16 0 0 46,3 Naiset Miehet Kaikki Kunnallinen eläköitymisikä on keskimäärin 63 68 vuotta, poikkeuksena ammatilliset alemmat eläkeiät. Selkeää yhtä eläkeikää ei ole olemassa, vaan työhistoriasta ja syntymävuodesta riippuen Kunnallinen eläkevakuutus laskee kunkin henkilökohtaisen eläkeiän.

13 Osa-aikaeläke on aikaisemmin voitu myöntää henkilölle, joka on siirtynyt kokoaikatyöstä osaaikatyöhön. Ennen vuotta 1954 syntyneet ovat voineet jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta. 1954 ja sen jälkeen syntyneet ovat voineet jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Osa-aikaeläke poistui vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä ja tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke. Aiemmin myönnettyihin osa-aikaeläkkeisiin muutos ei vaikuta. Kevan ennusteen mukaan kunta-alan eläkepoistuma jatkuu voimakkaana. Seuraavien kymmenen vuoden aikana kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle 165 000 henkilöä, mikä on noin kolmasosa kaikista kuntatyöntekijöistä. Vuoteen 2030 mennessä yli puolet (58 %) kaikista nykyisistä kuntatyöntekijöistä on siirtynyt eläkkeelle. Lähivuosina kunta-alalta eläkkeelle jää joka vuosi yli 16 000 henkilöä.

14 Joroisten kunnassa siirtyi 15 henkilöä eläkkeelle vuonna 2017. - kokoaikaisuudesta kokonaan eläkkeelle 3 hlö - osa-aikaisesta kokonaan eläkkeelle 8 hlö - kokoaikaisesta osa-aikaiselle 4 hlö. Ikärakenteesta johtuen tulevina vuosina eläköityminen tulee kiihtymään. Koska eläkkeelle jäämiseen liittyy valinnanvapautta, tarkkoja lukumääriä ei pysty antamaan. Työnantajan tavoitteena on, että henkilöt siirtyvät kokoaikaisesta työsuhteesta vanhuuseläkkeelle. Eläköitymisennuste 2018 2037 Joroisten kunnassa (Keva, Kuntien eläkevakuutus) Taulukko tarkastelee eläköitymistä prosentteina palkatusta henkilöstöstä. Alla olevan Kevan eläköitymisennusteen mukaan vuonna 2022 tulee olemaan selkeä piikki eläkkeelle siirtymisessä.

15 Taulukko tarkastelee eläköitymistä henkilöittäin. Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan (1000 ) vv. 2012-2017 Henkilöstömenot 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Palkat ja palkkiot 8 667 7 648 7 510 6 601 6 494 6 461 Henkilösivukulut 3 201 2 775 2 678 2 393 2 335 2 008 Yhteensä 11 868 10 423 10 188 8 994 8 829 8 470 Käyttötalousmenot 43 871 37 461 35 481 32 500 33 014 32 266 Henkilöstökulujen osuus % 27,05 % 27,82 % 28,71 % 27,67 % 26,74 % 26,25 % Yli puolet kaikista kunta-alan menoista on henkilöstömenoja. Joroisten kunnassa henkilöstökulujen osuuden pienuutta selittää se, että kunta ostaa sote-palvelut Varkauden kaupungilta. Soten palkkausmenot näkyvät talousarviossa asiakaspalveluiden ostoina.

16 Henkilöstökulut ja muut käyttötalousmenot 2017 26,25% 73,75% Henkilöstömenot Käyttötalousmenot Vuoden 2017 aikana tapahtuneet vakanssimuutokset: - lukion rehtorin eläköityminen - yhtenäiskoulun rehtorin eläköityminen - uuden rehtorin palkkaaminen yhteiseksi lukioon ja yhtenäiskouluun - kiinteistöpäällikön eroaminen - rakennusmestarin palkkaaminen(määräaikainen) - projekti-insinöörin (määräaikainen) irtisanoutuminen - rakennuttamis- ja hankintapäällikön viran perustaminen (täytetty vasta v. 2018) - nuoriso-ohjaajan tehtävän muuttuminen liikunnanohjaajan tehtäväksi - palkkasihteerin eläköityminen (osa-aikainen, 60 %) - taloussihteerin palkkaaminen (tehtävänä konserniyksikön taloushallinnon tehtäviä, erityisesti asumiseen liittyviä) Työhyvinvointi ja terveys Työterveyshuolto Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, jolla tuetaan henkilön työkykyisyyttä koko työuran ajan. Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja suunnittelevat yhdessä työterveyshuollon toiminnan sisällön ja toimenpiteet, jotka perustuvat työpaikan tarpeisiin. Työnantajalla on työterveyshuoltolain perusteella velvollisuus järjestää työsopimus- ja virkasuhteessa oleville työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Lisäksi työnantaja voi järjestää yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Työterveyshuoltolakia sovelletaan työhön, jota koskee työturvallisuuslaki ja jota tehdään Suomessa.

17 Työnantaja hankkii työterveyshuollon palvelut esimerkiksi kunnallisesta terveyskeskuksesta tai yksityiseltä lääkärikeskukselta. Työnantajalla on oltava työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa yhteistyössä laadittu kirjallinen sopimus sekä toimintasuunnitelma työterveyshuollon järjestämisestä. Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain perusteella. Kustannuksista korvataan 50 60 %. Työterveyshuolto on työntekijöille maksutonta. Työterveyshuoltosopimus ja voimassa oleva toimintasuunnitelma ovat edellytyksiä korvauksen saamiselle. Vuodelta 2016 kustannukset olivat 96 207 euroa ja korvausta saatiin 48.180 euroa. Työterveyshuollon kustannuksina ei korvata esimerkiksi hammashuoltoa, kuntoutusta, työ- ja liikennetapaturmia eikä ammattitauteja. Joroisten kunnalla on ollut sopimus työterveyshuollon palveluista Soisalon työterveyden kanssa. Lisäksi on sopimus Etelä-Savon työterveyden kanssa (Juvan kirjastotyöntekijät). Soisalon työterveys lopetti toimintansa vuoden 2016 lopussa ja uusi sopimus tehtiin Työterveys Verso Oy:n kanssa. Terveysperusteiset poissaolot Työantajan tulee seurata sairauspoissaoloja. Kaikki sairauspoissaolot ilmoitetaan työterveyshuoltoon. Kun sairauspoissaoloja kertyy 30 päivää vuoden aikana (myös lyhyissä jaksoissa), esimies ilmoittaa asiasta työterveyshuoltoon ja työntekijä kutsutaan työterveyshoitajan vastaanotolle. Terveysperusteiset poissaolot Sairauspoissaolot Työpäivät Kalenteripäivät työpv kal.pv Keskim. Keskim. Hlölkm 2017 2189 2922 180 12 16 2016 2210 2939 157 14 19 2015 2183 2855 157 14 18 2014 2058 2688 160 13 17 2013 2140 2812 215 10 13

18 Sairauspoissaolot ja perhevapaat työ- ja kalenteripäivinä 2017 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Työpäivät Kalenteripäivät Yhteensä Sairaus 2189 2922 5111 Perhevapaat 902 1261 2163 Sairaus Perhevapaat Sairauspoissaolot kasvoivat kunta-alalla 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli keskimäärin 19,4 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2016 kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää, selviää Kunta10-tutkimuksesta. Sairauspoissaolot ja perhevapaat ovat vuosilomien jälkeen suurin poissaolojen syy. Perhevapaita ovat äitiys- ja isyyslomat, vanhempainlomat, hoitovapaat sekä tilapäiset hoitovapaat (äkillisesti sairastuneet lapset). Muut poissaolot kertyvät palkallisista aktiivivapaista, vuorotteluvapaista, opintovapaista sekä joistakin muista virka- ja työehtosopimusten mukaisista vapaista. Sairauslomat ja perhevapaat työpäivinä 2014-2017 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Sairaus Perhevapaat Yhteensä 2017 työpv 2189 902 3091 2016 työpv 2210 1037 3247 2015 työpv 2183 1411 3594 2014 työpv 2058 1455 3513 2017 työpv 2016 työpv 2015 työpv 2014 työpv Muita poissaoloja ovat esim. työajantasausvapaat (palkallinen) sekä toisen tehtävän hoitaminen ja yksityisasiat (palkattomia).

19 Poissaolojen ajalta maksetut palkat Osa puuttuvasta työpanoksesta on korvattu sijaistyövoimalla, osa tehtävistä on siirretty työssä olevien tehtäväksi ja osa tehtävistä on jäänyt odottamaan sairausloman päättymistä. Vuosi 2017 Syy Yhteensä Hinta/ työpäivä Hinta/ kal.päivä Naisia Miehiä Yhteensä Sairaus 184 928 83 63 154 32 186 Perhevapaat 27 373 28 20 33 3 36 Työtapaturma 11 302 50 35 4 1 5 Lomat 522 623 111 78 139 40 179 Koulutus 32 433 85 78 112 16 128 Vuorotteluvapaa 0 - - 5 0 5 Kuntoutus 0 - - 2 0 2 Kuntoutustuki 0 - - 2 0 2 Opintovapaa 0 - - 3 0 3 Muut 46 315 29 23 122 30 152 Yht. 824 973 Perhevapaat 27373 3 % Työtapaturma 11301,5 1 % Maksetut palkat poissaoloajalta 2017 Sairaus 184927,58 23 % Lomat 522623,15 63 % Muut 46315,02 6 % Koulutus 32433,1 4 % Sairaus Perhevapaat Työtapaturma Lomat Koulutus Muut

20 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Sairaus Perhevapaat Työtapaturma Välilliset palkat 2017 Lomat Koulutus Vuorottelu - vapaa Kuntoutus Kuntoutustuki Opintovap aa Naisia 154 33 4 139 112 5 2 2 3 122 Miehiä 32 3 1 40 16 0 0 0 0 30 Yhteensä 186 36 5 179 128 5 2 2 3 152 Naisia Miehiä Yhteensä Muut Eläkekustannukset Työnantajan KuEL eläkemaksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005. varhaiseläkemenoperusteisesta, varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksikölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Palkkasumma ja eläkemaksut Kevan tilaston mukaan

21 Poikkeama kunnan palkkasummatilastoon liittyy maksettuihin palkkioihin, joista ei makseta sivukuluja (esim. luottamushenkilöpalkkiot). Työllistäminen Työllistämismäärärahasta työllistäminen kohdistui vuoden 2017 aikana 20 työttömään henkilöön ja työllistämiskuukausien kokonaismäärä oli yhteensä 78,5 (341,5 vkoa). Tämä tekee henkilötyövuosina 6,54 htv. Työllistäminen kohdistui vuoden 2017 aikana siten, että 37,5 % työllistämistoimista on suuntautunut nuoriin (kesätyö 2 vkoa, 12 nuorta) ja 62,5 % pitkään työttömänä olleisiin aikuisiin. Velvoitetyöllistettävien osuus tästä kokonaisuudesta on ollut 18,75 % (6 hlöä). Työttömyysprosentti laski edellisestä vuodesta 12,8 %:sta 10,8 %:iin. Työllisyysyksikön nettokustannukset vuonna 2017 olivat 216 339 euroa. Osaamisen kehittäminen Vuodesta 2014 lähtien on laadittu koko henkilöstöä koskeva henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Vuosittain kartoitetaan palkkasuhteessa olevan henkilöstön koulutus, työkokemus ja koulutushalukkuus sekä halu siirtyä muihin tehtäviin esim. kunnan palvelurakenteen tai organisaatiomuutosten niin vaatiessa.

22 Koulutuspoissaoloja vuonna 2017 oli yhteensä 309 työpäivää. Koulutuskorvaus Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki osaamisen kehittämistoimiin ja se perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että koulutus perustuu työnantajan laatimaan koulutussuunnitelmaan. Koulutuskorvausta on mahdollista saada 3 pv/hlö/vuosi. Korvauksen määrä on 10 %/keskimääräinen päiväpalkka. Koulutuskorvausta saatiin 4719 euroa vuonna 2017(ed. vuonna 4080 euroa). Tyky-toiminta Tyky-toimintaan kuului vuonna 2017 mahdollisuus saada 10 kpl 5 euron arvoisia Smartumin liikunta-kulttuuriseteleitä. Kunnassa järjestettiin toisena vuonna peräkkäin yhteinen illanvietto koko henkilöstölle. Osallistujia oli viitisenkymmentä. Henkilöstön muistamisessa on käytössä yhteiset säännöt 50- ja 60-vuotispäivien yhteydessä, eläkkeelle jäädessä tai palveluksesta erottaessa. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat työntekijän ja hänen lähimmän esimiehensä välisiä säännöllisesti noin kerran vuodessa käytäviä luottamuksellisia keskusteluja. Kehityskeskustelussa käydään läpi alaisen työtä, tavoitteita, osaamista ja osaamisen kehittämistä sekä työhyvinvointia. Kehityskeskustelussa alaisen työtä ja tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena ja tehdyt päätökset kirjataan ja niitä seurataan. Kunnassa on laadittu keskustelun pohjaksi lomake sekä sovittu kehityskeskustelut käytäväksi vuosittain. Työsuojelu ja yhteistoiminta Paikallinen sopimus yhteistoiminnan järjestämisestä kunnassa on hyväksytty 30.1.2013 ja tullut voimaan 1.1.2013. Pääsopijajärjestöjen kanssa on sovittu, että työsuojelu järjestetään osana yhteistyötoimikunnan toimintaa. Yhteistyötoimikuntaan kuuluvat jäseninä pääluottamusmiehet JUKO:sta, JYTY:stä ja JHL:stä (yhteensä kolme henkilöä), vaaleilla valitut työsuojeluvaltuutetut (enintään kolme henkilöä) sekä kaksi työnantajan nimeämää edustajaa. Lisäksi työsuojelutoimikuntaan voi kuulua luottamushenkilöiden edustaja. Työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua kokouksiin. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii vuorovuosin työnantajan ja työntekijäpuolen edustajat, sihteerinä on toiminut hallintojohtaja.

23 Sopimukset Joroisten kunnassa sovelletaan seuraavia sopimuksia: - kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) - opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) - teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) - tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTS) Työhyvinvointikysely Kunnassa on pyritty toteuttamaan työhyvinvointikysely kahden vuoden välein. Aikaisemman toimijan tekemään kyselyyn haluttiin saada mukaan myös uudenlaisia raportteja ja kilpailutettiin kysely kolmen toimijan kesken ja se päätettiin antaa Balentor Oy: tehtäväksi. Balentor Oy teki syyskuussa työhyvinvointikyselyn. Vastausprosentti oli 63. Vahvuuksina nähtiin mm. yhteistyö työkavereiden kanssa, odotusten selkeys ja oman työpanoksen yhteys kunnan kokonaistavoitteisiin, tarvittava osaaminen työtehtävien hoitamiseen ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja toimintatapoihin. Vahvistettavia asioita oli luottamus omaan tulevaisuuteen kunnassa, kannustus uusien työtapojen kehittämiseen ja asiakaspalautteen hyödyntämiseen. Kehitettävää oli kuntastrategian, talousarvion ja toimintasuunnitelman tavoitteiden selkeydessä, oman työn tulevaisuudennäkymien motivoivuudessa, viestinnän avoimuudessa ja riittävyydessä toimialalla sekä luottamuksessa luottamusmiesten toimintaan henkilöstön hyvinvointia koskevissa asioissa sekä päätösten perusteluissa. Myös mahdollisuus työskennellä ilman haittatekijöitä, oman työn hallinta ja työympäristön toimivuus nähtiin kehittämiskohteina. Tiimien/yksiköiden välinen yhteistyö kaipaa myös parantamista. Sisäilmaongelmat näkyivät huolena terveellisistä ja turvallisista työskentelyolosuhteista. Tarkemmat tulokset on käyty läpi työyksiköittäin. Yksiköissä on laadittu aikataulu, miten havaittuja puutteita kohennetaan. Työhyvinvointikysely tehdään jatkossakin kahden vuoden välein.

24 Koko kunnan kokonaistulokset vastaajarooleittain: Esimiehet Henkilöstö Toimialajohtajat ja muut johtoryhmän jäsenet Oman työroolin selkeys ja motivoivuus 4,0 3,8 4,7 Tulevaisuuden suunnan selkeys ja motivoivuus 3,4 4,0 4,7 Arvostaminen ja vaikutusmahdollisuudet 3,8 4,3 4,7 Viestintä ja vuorovaikutus 3,4 4,1 4,4 Kasvu ja kehittyminen 4,2 4,0 4,3 Asiakaskeskeisyys 3,4 3,9 4,2 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Esimiehet Henkilöstö Toimialajohtajat ja muut johtoryhmän jäsenet Yhteistyö 3,9 4,4 4,7 Ketteryys 3,8 4,3 4,4 Työskentelyolosuhteet ja työkuormitus 3,5 3,3 3,7 Sitoutuminen 4,0 3,7 4,7 Esimiestyö 3,7 4,3 4,7 Yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa 3,2 3,1 3,2 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0