TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2019

SISÄLTÖ KUUMA-SEUDUN EDUNVALVONTA TESTISSÄ 3 1 KUUMA-YHTEISTYÖ 4 1.1 Kuuma-yhteistyön tarkoitus ja organisointi 4 1.2 Toiminta ja taloussuunnitelman lähtökohdat 4 2 KUUMA-SEUTU JA MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5 2.1 Kuuma-kuntien kuvaus 5 2.2 Hallinnon rakenteiden kehittäminen 8 2.3 Muut seutuun vaikuttavat, käynnissä olevat suunnitelmat 11 3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA 12 3.1 Perustoiminnan tavoitteet toimintakaudelle 2019-2020 ja toiminalliset tavoitteet 2019 20 3.1.1 KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen 20 3.1.2 Metropolipolitiikka ja edunvalvonta 21 3.1.3 Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen 21 3.1.4 Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta 22 3.1.5 KUUMA-liikenneyhteistyö ja edunvalvonta 23 4 KUUMA-SEUDUN HANKETOIMINTA 24 4.1 Hanketoiminnan tavoitteet toimintakaudelle 2019-2021 ja toimenpiteet 2019 24 4.2 Hankekuvaukset 25 4.2.1 Työllisyyttä ja investointeja vauhdittavat toimenpiteet 25 4.2.2 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen 26 4.2.3 MAL 2019 -suunnittelu 28 4.2.4. YES Uusimaa 29 5 LIIKELAITOKSEN TALOUS 30 2

KUUMA-SEUDUN EDUNVALVONTA TESTISSÄ KUUMA-seudun kunnat jatkoivat kesällä 2017 vakiinnutettua yhteistyötä aiempaa tiukemmin periaattein. Omistajapolitiikan poistuttua yhteistyöpöydältä ja sote-asioiden siirryttyä varsinkin kuuden kunnan osalta muodostetun Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän vastuulle toiminnassa on keskitytty vain kaikkia 10 kuntaa koskeviin asioihin sekä hankkeisiin. Johtokunnan linjauksen mukaisesti toiminnassa panostetaan entistäkin enemmän yhteiseen edunvalvontaan, seudun elinvoimaisuuteen, sidosryhmien hyvinvoinnin edistämiseen sekä aktiivisempaan viestintään. Elokuussa 2018 KUUMA-seudun työttömyysaste oli keskimäärin 7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,9 prosenttia. KUUMA-seudun työttömyysaste alitti sekä pääkaupunkiseudun (9,1 prosenttia) että koko maan (9,2 prosenttia) tason. Seudun korkeimmat työttömyysasteet mitattiin Hyvinkäällä (8,0 prosenttia), Keravalla (9,2 prosenttia) ja Järvenpäässä (8,3 prosenttia). Matalimmat työttömyysasteet olivat puolestaan Pornaisissa (4,1 prosenttia), Mäntsälässä (5,1 prosenttia) ja Sipoossa (5,7 prosenttia). KUUMA-seutu on osallistunut aktiivisesti maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun muiden maakunnan toimijoiden ohella. Tämä näkyi vuonna 2018 aktiivisena lausuntojen antamisena sekä seudun näkemysten eteenpäin viemisenä niin maan hallituksen, eduskunnan kuin varsinkin pääkaupunkiseudun kaupunkien suuntaan. Vuoden 2019 osalta keskeinen tavoite on vaikuttaa tulevan hallituksen ohjelmaan niin, että seudun näkemykset tulisivat huomioiduiksi mahdollisimman hyvin. Sama koskee MAL-sopimusneuvotteluja, joiden osalta KUUMA-seutu asetti syksyllä 2018 neuvottelutavoitteet, joihin sisältyy muun muassa kielteinen suhtautuminen tiemaksujen käyttöönottoon Helsingin seudulla. KUUMA-seutu pyrkii pääsemään mukaan mahdollisen Uudenmaan kasvupalvelukuntayhtymän pystyttämiseen. Tämän tavoitteen kohtalo ratkeaa osana maakunta- ja soteratkaisua. Maakuntavaalien vaalipiiriratkaisu, jossa Uusimaa on tarkoitus pitää yhtenä vaalipiirinä, edellyttää seudun aktiivista edunvalvontaa riippuen kokonaisuudistuksen lopputuloksesta. Antti Kuusela Yhteistyöjohtaja Liikelaitoksen johtaja KUUMA-seutu 3

1 KUUMA-YHTEISTYÖ 1.1 KUUMA-YHTEISTYÖN TARKOITUS JA ORGANISOINTI Keski-Uudenmaan kunnat, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Nurmijärvi aloittivat aiempaa laajemman yhteistyön vuonna 2002. Yhteistyön päämääränä oli strateginen kumppanuus, jolla tavoiteltiin menestystä kilpailukyvyssä suhteessa muihin seutuihin. KUUMA-seudun nimellä profiloitunut kuntaryhmä halusi päästä mukaan päätöksentekoprosesseihin ja tehostaa yhteistä edunvalvontaa. Kunnat halusivat myös vahvistaa identiteettiään suhteessa pääkaupunkiseutuun. Pornainen liittyi KUUMA-seutuun vuonna 2005, Sipoo, Kirkkonummi, Vihti ja Hyvinkää vuonna 2011. Kuntaryhmä muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa Helsingin seudun ja sen yhteenlaskettu väkiluku on yli 320 000. KUUMA-yhteistyö on täyttänyt useita sille asetettuja tavoitteita. KUUMA-seutu tunnustetaan tärkeäksi neuvottelukumppaniksi erityisesti Helsingin seudun, mutta myös koko Uudenmaan kehittämisprosesseissa. KUUMA-kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutus on erittäin tiivistä. Yhteistyötä tehdään monella tasolla ja lukuisissa asioissa tavoitteena kuntien elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden vahvistaminen sekä palvelutuotannon kehittäminen asukkaita kuunnellen. Toukokuussa 2017 KUUMA-seudun kunnanvaltuustot päättivät yksimielisesti yhteistyön jatkamisesta. Kunnat käyttävät ylintä päätösvaltaa KUUMA-yhteistyössä. Kuntalaissa tarkoitetulla, 1.1.2013 voimaan tulleella yhteistoimintasopimuksella sopijakuntien yhteinen edunvalvonta on järjestetty Keravan kaupungin (isäntäkaupunki) organisaation osana liikelaitosmuodossa KUUMA-seutu liikelaitoksen hallintoa varten Keravan kaupunginvaltuusto asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan KUUMA-seutu liikelaitoksen johtokunnan, joka toimii Keravan kaupunginhallituksen alaisena kuntalain mukaisena jäsenkuntien yhteisenä toimielimenä. Liikelaitoksen johtoryhmänä toimii KUUMA-komissio. Komission jäseninä ovat KUUMAkuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä liikelaitoksen johtaja. Komissio johtaa KUUMAyhteistyön operatiivista toimintaa liikelaitoksen johtokunnan linjausten mukaisesti. Johtokunta asettaa KUUMA-työryhmät, jotka toimivat komission alaisuudessa. KUUMA-yhteistyön kustannukset jaetaan jäsenkuntien kesken asukasluvun perusteella. Vuoden 2019 puheenjohtajana toimii Nurmijärvi. Varapuheenjohtajana toimii Tuusula. 1.2 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT KUUMA-johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman. Talousarviossa ja -suunnitelmassa esitetään yhteistyön sisältö ja rahoitus. Johtokunnan päätökseen talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisestä ei Keravan kaupungilla ole muutosoikeutta. Keravan kaupunginvaltuusto asettaa ja hyväksyy KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet johtokunnan esityksestä. Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma lähetetään vuosittain muihin KUUMA-kuntiin tiedoksi. Taloudenhoitoon liittyvissä asioissa noudatetaan kuntalain 9 luvun määräysten ohella Keravan kaupungin hallintosääntöä. 4

2 KUUMA-SEUTU JA MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 KUUMA-KUNTIEN KUVAUS 1 Väkiluku jatkoi kasvuaan Vuonna 2017 KUUMA-seudulla asui 320 128 henkilöä. Väkiluku kasvoi edellisestä vuodesta 2 011 asukkaalla (0,6 prosenttia). Kasvusta 31 prosenttia muodostui luonnollisesta väestönkasvusta, 40 prosenttia nettomaassamuutosta ja 29 prosenttia nettomaahanmuutosta. Väestönkasvu hidastui hieman edellisestä vuodesta jääden alle pääkaupunkiseudun suhteellisen kasvun (1,4 prosenttia) sekä KUUMA-kuntien 2000-luvun keskimääräisen vuosittaisen kasvun (1,1 prosenttia). Vuonna 2017 väkiluku kasvoi kaikissa KUUMA-kunnissa lukuun ottamatta Mäntsälää. Seudun kunnista väkiluvun kasvu oli sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna nopeinta Järvenpäässä. Taulukko 1. KUUMA-kuntien väkiluku ja sen muutos 2016-2017. Alue Väkiluku Muutos vuonna 2017 Alue 2016 2017 Abs. % Hyvinkää 46 596 46 739 143 0,3 Järvenpää 41 529 42 572 1 043 2,5 Kerava 35 511 35 554 43 0,1 Kirkkonummi 39 033 39 170 137 0,4 Mäntsälä 20 853 20 803-50 -0,2 Nurmijärvi 42 010 42 159 149 0,4 Pornainen 5 108 5 121 13 0,3 Sipoo 19 922 20 310 388 1,9 Tuusula 38 588 38 646 58 0,2 Vihti 28 967 29 054 87 0,3 KUUMA-seutu 318 117 320 128 2 011 0,6 Väestö keskimääräistä nuorempaa KUUMA-seudun väestön ikärakenne on selvästi nuorempi kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 2017 alle 15-vuotiaiden väestöosuus oli KUUMA-seudulla 18,9 prosenttia, kun se koko maassa oli 16,2 prosenttia. Myös 65 vuotta täyttäneiden osuus oli selvästi matalampi kuin Suomessa keskimäärin. KUUMA-kunnista peruskouluikäisten suhteellinen osuus oli korkein Pornaisissa (22,0 prosenttia) ja matalin Hyvinkäällä (16,0 prosenttia). Myös 65 vuotta täyttäneiden osalta seudun korkein ja matalin osuus löytyi Hyvinkäältä (20,9 prosenttia) ja Pornaisista (14,7 prosenttia). 1 Erityisasiantuntija Johannes Herala, Uudenmaan liitto, sivut 5-8 5

Taulukko 2: Väestön ikärakenne vuonna 2017. Alue Alle 15-vuotiaat (%) 15-64-vuotiaat (%) 65 vuotta täyttäneet (%) Hyvinkää 16,0 63,2 20,9 Järvenpää 17,5 65,3 17,2 Kerava 16,9 64,3 18,8 Kirkkonummi 20,6 63,8 15,5 Mäntsälä 20,6 61,7 17,7 Nurmijärvi 21,3 62,7 15,9 Pornainen 22,0 63,2 14,7 Sipoo 19,5 63,2 17,3 Tuusula 19,5 63,7 16,8 Vihti 19,3 62,8 17,9 KUUMA-seutu 18,9 63,5 17,6 Pääkaupunkiseutu 16,2 67,8 16,0 Koko maa 16,2 62,5 21,4 Työttömyys edelleen voimakkaassa laskussa Elokuussa 2018 KUUMA-seudulla oli 11 297 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä supistui vuodentakaisesta 1 428 henkilöllä (11,2 prosenttia). Nopeimmin työttömyys supistui Pornaisissa (31,2 prosenttia), Mäntsälässä (20,0 prosenttia) ja Kirkkonummella (16,5 prosenttia). Pornainen Mäntsälä Kirkkonummi Koko maa Hyvinkää Vihti Pääkaupunkiseutu Uusimaa KUUMA-seutu Tuusula Järvenpää Nurmijärvi Sipoo Kerava -35% -30% -25% -20% -15% -10% -5% 0% Kuvio 1. Työttömien työnhakijoiden määrän muutos (%) elokuusta 2017 elokuuhun 2018. Elokuussa 2018 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli KUUMA-seudulla 7,0 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,9 prosenttia. KUUMA-seudun osuus alitti sekä 6

pääkaupunkiseudun (9,1 prosenttia) että koko maan (9,2 prosenttia) tason. Työttömien osuus työvoimasta oli korkein Keravalla (9,2 prosenttia), Järvenpäässä (8,3 prosenttia) ja Hyvinkäällä (8,0 prosenttia). Matalimmat osuudet mitattiin puolestaan Pornaisissa (4,1 prosenttia), Mäntsälässä (5,1 prosenttia) ja Sipoossa (5,7 prosenttia). Koko maa Kerava Pääkaupunkiseutu Uusimaa Järvenpää Hyvinkää Kirkkonummi KUUMA-seutu Vihti Tuusula Nurmijärvi Sipoo Mäntsälä Pornainen 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Työttömien osuus työvoimasta elokuussa 2018 Työttömien osuus työvoimasta elokuussa 2017 Kuvio 2. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (%) elokuussa 2017 ja elokuussa 2018. Asuntotuotanto selvästi yli 2000-luvun keskiarvon Vuonna 2016 (viimeisin tieto) KUUMA-seudulla valmistui 3 090 asuntoa. Määrä oli enemmän kuin kertaakaan 2000-luvun aikana. Vuodesta 2015 valmistuneiden asuntojen määrä kasvoi 523 asunnolla. 2000-luvun keskiarvoon suhteutettuna erityisen vilkasta asuntorakentaminen oli Sipoossa, Järvenpäässä ja Mäntsälässä. Taulukko 3. Valmistuneet asunnot KUUMA-seudulla 2010-2016. Alue 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2000-luvun keskiarvo Hyvinkää 102 233 178 276 301 301 261 252 Järvenpää 142 314 464 268 351 368 742 314 Kerava 169 207 137 214 335 270 310 279 Kirkkonummi 174 247 182 301 377 495 319 333 Mäntsälä 127 118 102 78 201 137 279 158 Nurmijärvi 308 281 247 376 364 289 354 326 Pornainen 14 33 51 21 22 17 21 36 Sipoo 129 207 166 90 134 300 375 156 Tuusula 289 228 219 155 341 201 270 290 Vihti 227 197 135 175 117 189 159 213 KUUMA-seutu 1 681 2 065 1 881 1 954 2 543 2 567 3 090 2 357 7

Yleinen talouskehitys jatkunut suotuisana Suomen talous on jatkanut vuonna 2018 vahvaa kasvuaan. Useiden ennusteiden mukaan BKT kasvaa kuluvan vuoden aikana noin kolme prosenttia. Seuraavina vuosina kasvun ennustetaan kuitenkin hieman hidastuvan. Suomen talouskasvua on tukenut suotuisa tuottavuuskehitys, alhaiset rahoituskustannukset sekä vahva vientikysyntä. Vientimarkkinoita on kasvattanut edelleen vahvana jatkuva kansainvälinen suhdanne. Myös viime vuosien maltilliset palkankorotukset ovat osaltaan parantaneet viennin kilpailukykyä. Kotimaisen kysynnän kasvu on jatkunut kuluvana vuonna vahvana kotitalouksien kulutuksen ja yritysten investointien tukemana. Ostovoimaa on tukenut työllisyyden kasvu, ansioiden nousu sekä matalana pysynyt inflaatio. Investointeja on puolestaan vauhdittanut yritysten kannattavuuden paraneminen sekä edulliset rahoituskustannukset. Työllisyyden kasvun ennustetaan pysyvän edelleen vahvana vuoden 2018 jälkipuoliskolla. Väestön vanheneminen, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ja rakenteellinen työttömyys aiheuttavat kuitenkin jatkossa haasteita työllisyyden kasvulle. 2.2 HALLINNON RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN Maakunta- ja sote-uudistus Juha Sipilän hallituksen valmistelemassa maakunta- ja sote-uudistuksessa on tavoitteena perustaa uudet maakunnat, uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirtää maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021 alkaen. Suurin muutos on jako kolmeen hallinnon tasoon. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille siirtyy myös muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle. Uudistuksen myötä palveluja pystytään johtamaan paremmin alueellisesti tasapainoisena kokonaisuutena. Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä kuntien asema muuttuisi radikaalisti. Kuntaliiton johdolla tehdään tulevaisuuden kuntaan liittyvää laajaa valmistelutyötä. Myös KUUMAseudulla asiaa pohditaan tiiviisti ja seudun toiminnassa tämä näkyy muun muassa työryhmien painotuksissa. 8

Metropolipolitiikka Sipilän hallitus nimesi syksyllä 2015 metropolipolitiikan neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan avulla pyritään ratkaisemaan Helsingin seutuun liittyviä erityiskysymyksiä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Sen keskeisiä teemoja ovat alueen kansainvälisen kilpailukyvyn, elinkeinopolitiikan ja aluekehityksen edistäminen, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun yhteistyö sekä yhteistyö segregaation ehkäisyssä. KUUMA-seudun edustajina neuvottelukunnassa toimivat vuonna 2019 Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä ja Tuusulan kunnan kansliapäällikkö Harri Lipasti. Neuvottelukunnan sihteeristön jäsenenä toimii yhteistyöjohtaja Antti Kuusela. Maankäyttö, asuminen ja liikenne MAL 2019 -suunnittelu Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelma on seudun yhteinen näkemys maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä aina vuoteen 2050 asti. Seutuyhteistyön tavoitteena on seudun toimivuuden varmistaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisen seudun kasvaessa voimakkaasti. Suunnitelmakokonaisuudessa maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksiä tarkastellaan erilaisilla aikajänteillä niin nykytilanteessa kuin vuosina 2030 ja 2050. Suunnittelukierroksen tavoitteena on päivittää, syventää ja konkretisoida vuonna 2015 valmistuneita HLJ 2015 -, MASU 2050 - ja ASTRA 2025 -suunnitelmia. MAL 2019 - suunnitelmalle on asetettu velvoittavana tavoitteena 50 % vähennys liikenteen hiilidioksidipäästöihin vuodesta 2005 vuoteen 2030. Valmistuessaan MAL 2019 -suunnitelma palvelee tietolähteenä ja tukena kunnallisessa suunnittelussa ja maakuntatason työssä. Lisäksi se muodostaa lähtökohdan valtion kanssa tehtävään yhteistyöhön ja toimii osaltaan pohjana uudelle MAL-sopimukselle. Syksyllä 2018 valmistunut MAL 2019 -suunnitelmaluonnos ja tämän rinnalla työstetty vaikutusten arviointiselostus on tarkoitus viimeistellä lausuntokierroksen jälkeen ja viedä luottamuselinten käsittelyyn kevättalvella 2019. MAL-sopimus 2016-2019 Kesäkuussa 2016 allekirjoitettu Helsingin seudun MAL-sopimus vuosille 2016-2019 perustuu valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopimuksen tarkoituksena on lisätä kuntien keskinäistä ja sekä seudun ja valtion välistä sitoutumista yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. MAL-sopimuksen tavoitteena on yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen siten, että luodaan edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle. Maankäyttöä, asuntotuotantoa ja liikennejärjestelmää ohjataan kokonaisuutena yhdyskuntarakennetta eheyttäen ja kestävää liikkumista edistäen. Digitaalisten liikennepalveluiden syntymistä edistetään ja kehitetään erilaisilla kokeiluilla. Sähkön ja mahdollisten muiden vähäpäästöisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Sopimukseen kirjattuna sopijapuolten yhteisenä tavoitteena koko sopimuskaudeksi on 60 000 asunnon rakentaminen Helsingin seudulla siten, että asuntotuotanto on yhteensä 13 500 asuntoa vuonna 2016 ja kasvaa vuosittain 1000 asunnolla ollen vuonna 2019 yhteensä 16 500 asuntoa. Kaavoituksen osalta Helsingin seudun kunnat sitoutuvat siihen, 9

että koko sopimuskaudella valmistuu asuntotonttien asemakaavoja yhteensä 6,2 miljoonaa kerrosneliömetriä, edellisen sopimuskauden yli- ja alijäämä huomioon ottaen. MAL-sopimukseen sisältyy useita merkittäviä linjauksia, jotka edistävät osaltaan KUUMAseudun liikenteen infrastruktuurin kehittämistä. Näihin lukeutuvat muun muassa Klaukkalan ohikulkutien (mt 132) toteuttaminen sopimuskaudella 2016-2019, valtion osallistuminen pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin (KUHA) ja sopimuksen osapuolten sitoutuminen yhteisesti sovittuun liityntäpysäköinnin kustannusjakomalliin. Valmistautuminen uuteen MAL-sopimuskauteen Neuvottelut Helsingin seudun uudesta MAL-sopimuksesta on käynnistetty syksyllä 2018 valtiotoimijoiden, kuntien ja seudullisten organisaatioiden välillä. KUUMA-seutu on vahvistanut omat MAL-sopimustavoitteensa syksyllä 2018 ja nimennyt omat edustajansa sopimusneuvotteluihin. Liikenne KUUMA-seudun monimuotoisen liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja toimivaa seudullista yhteistyötä. Kuntien yhteisenä tahtona on luoda edellytyksiä turvalliselle, kestävälle ja sujuvalle liikkumiselle. Liikenneverkossa on nykyisin merkittäviä puutteita muun muassa logistiikan poikittaisyhteyksien, maankäyttöä palvelevien liittymien ja kävelyn sekä pyöräilyn yhteyksien näkökulmasta. Toimiva liikennejärjestelmä eri kulkumuotoineen mahdollistaa osaltaan seudun kehittymisen ja tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä. Liikenteen edunvalvonnalla onkin huomattava merkitys KUUMA-seudun elinvoimaisuudelle ja vetovoimalle. KUUMA-seutu on kiinteä osa Euroopan metropoliverkostoon kuuluvaa Helsingin seutua, jonka tulee olla saavutettavissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä rakentuu infrastruktuurin, palvelujen ja tiedon kokonaisuudesta. Liikenteen toimintaympäristössä liikkumisen digitalisaation ja palvelutasolähtöisen ajattelun rinnalla myös valtion väyläverkon korjausvelka ja tieverkon kunnon heikkeneminen ovat herättäneet runsaasti keskustelua viime vuosina. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin huonokuntoisten väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. KUUMA-kunnat jakautuvat kolmen toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen alueeseen. HSL vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä Keravalla, Kirkkonummella, Sipoossa ja Tuusulassa. Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Vihti vuorostaan ovat osa Uudenmaan ELY-keskuksen toimialuetta. Lisäksi ELY toimii joukkoliikenneviranomaisena Hyvinkään, Kirkkonummen, Sipoon ja Tuusulan läpimenevän liikenteen osalta. Hyvinkää on toimivaltainen viranomainen omassa sisäisessä liikenteessään. Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueella toteutetussa Keski-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä on kuvattu, millaisia joukkoliikennepalveluja suunnittelualueella on tarkoitus tarjota ja miten palveluja tullaan kehittämään vuosina 2017-2020. 10

KUUMA-seudun seudun liikenteen infrastruktuurihankkeet ovat tärkeitä edunvalvontakohteita vuonna 2019. Seudun keskeisimpiin infrahankkeisiin lukeutuvat: KUHA-ohjelma Järvenpää - Nurmijärvi -yhteys Kehä IV Raideliikenteen kapasiteetin nosto pääradalla välillä Pasila - Riihimäki, 2. vaihe Valtatie 25/Kehä V Kerava - Nikkilä -radan henkilöliikenteen aloittaminen Masalanportin eritasoliittymä Jorvaksen aseman kehittäminen Liikenteen infrahankkeiden lisäksi myös joukkoliikenteen rahoituksen ja toimintaedellytysten turvaaminen sekä kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitettyjen hankkeiden edistäminen on erittäin tärkeää. Infrahankkeiden rinnalla myös tiemaksukysymys, kävelyn ja pyöräilyn, liikkumisen ohjauksen, liikennetutkimusten ja muiden liikenteen osa-alueiden edunvalvonta sisältyvät vuoden 2019 teemoihin. 2.3 MUUT SEUTUUN VAIKUTTAVAT, KÄYNNISSÄ OLEVAT SUUNNITELMAT Uusimaa-kaava 2050 Uusimaa-kaavan valmistelu on käynnistynyt Uudenmaan liitossa vuonna 2016. Kaava koostuu kolmen seudun vaihekaavoista, joilla vastataan seutujen erilaisiin tarpeisiin. Valmistelussa laaditaan kaavat Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona toimii Uudenmaan rakennesuunnitelma. Suunnitelma kattaa koko Uudenmaan ja siinä esitetään kokonaiskuva maakunnan aluerakenteesta vuonna 2050. Uusimaa-kaava on luonteeltaan aikaisempaa strategisempi, joustavampi ja fokusoidumpi. Aiemmista kaavoista saatu palaute sekä varautuminen toimintaympäristön muutoksiin ovat keskeisiä taustatekijöitä kaavatyössä. Kaavaluonnokset on tuotu nähtäville ja lausunnoille lokakuussa 2018. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot keväällä 2019 ja ehdotus asetetaan nähtäville alkusyksystä 2019, jolloin kaavasta voi jättää muistutuksen. Kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2019 loppuun mennessä. 11

3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminta on jaettu perustoimintaan ja hanketoimintaan. Perustoiminta on pääosin edunvalvontaan liittyvää toimintaa, jota kunnat rahoittavat sataprosenttisesti. Myös KUUMA-johtokunnan toiminta on osa perustoimintaa. KUUMA-seudun perustoimintaan vuodelle 2019 on talousarviossa varattu yhteensä 443 500 euroa, joka kattaa kolmen kokoaikaisen henkilön (yhteistyöjohtaja, liikennesuunnittelija ja kuntayhteistyön assistentti) palkkakulut sekä yhden osa-aikaisen (ilmasto-ohjelman koordinaattori) henkilön palkkakulut, kokousten ja seminaarien järjestämisen, vuokrat sekä talouden, hallinnon ja viestinnän kustannukset. Summaan sisältyy varauksena seudun esiintyminen kansainvälisillä kiinteistömessuilla (EXPO REAL) yhdessä pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kanssa, yhteisesiintymisen valmistelukustannukset liittyen Tuusulan Asuntomessuihin 2020 sekä seudun kotimaisen markkinoinnin kehittäminen (investoinnit ja muuttajat) Niin ikään liikelaitoksen verkkosivujen kehittäminen aiheuttaa perustoimintaan kustannuksia vuonna 2019. Liikelaitoksen johtaminen ja jatkuva perustoiminta KUUMA-seutu liikelaitosta johtaa liikelaitoksen johtaja. Liikelaitoksen johtajan tehtävänä on muun muassa: johtaa liikelaitoksen toimistoa vastata yhteistyön koordinoinnista ja toteutuksen ohjauksesta, suunnitelmien ja resursoinnin valmistelusta sekä seurannan ja arvioinnin käytännöistä huolehtia työryhmien toimivuudesta ja tukemisesta vastata talousarvion ja -suunnitelman sekä tilinpäätöksen valmistelusta sekä yhteistyötä koskevien selvitysten laatimisesta tarvittaville viranomaisille tehdä selvityksiä ja aloitteita seutuyhteistyön kehittämiseksi huolehtia johtokunnan päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta KUUMA-seutu liikelaitoksen toimesta järjestetään KUUMA-johtokunnan ja -komission kokoukset ja mahdolliset seminaarit sekä tuetaan KUUMA-asioiden käsittelyä kuntien toimielimissä samanaikaisesti ja samoin materiaalein. Tavoitteena on, että kulloinkin käsittelyssä olevasta asiasta on etukäteen muodostettu yhteinen mielipide. Työryhmien työskentely mahdollistetaan hakemalla tarvittaessa toimintaan ulkopuolista rahoitusta ja huolehtimalla tarvittavasta projektihallinnoinnista ja työryhmien projektiosaamisesta. Tavoitteena on välttää liiallista organisoitumista. Uusien esille nousevien asioiden työstämiseen käytetään olemassa olevia työryhmiä ja toimielimiä. Tärkeänä tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä tärkeimpiin rahoittajiin ja sidosryhmiin kuten elinkeinoelämään ja alueen koulutuksen järjestäjiin, Uudenmaan liittoon, HSL- ja HSYkuntayhtymiin, ELY-keskukseen, alueen osaamiskeskuksiin sekä eri ministeriöihin. Edunvalvontaa ja vaikuttamista yhteistyön kautta Yhteistyöjohtaja ja KUUMA-liikennesuunnittelija osallistuvat metropolipolitiikkaan, Helsingin seutuun ja koko Uuteenmaahan liittyvien eri sihteeristöjen ja työryhmien työhön, välittävät 12

tietoa KUUMA-työryhmistä valtiolle ja pääkaupunkiseudulle sekä vastaavasti välittävät tietoa KUUMA-työryhmiin päin. Yhteistyöjohtaja vastaa asioiden valmistelusta komissiolle ja KUUMA-johtokunnalle sekä tarvittaessa edelleen KUUMA-kuntiin. Metropolipolitiikan neuvottelukunta, Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK), Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelusihteeristö, MAL-neuvottelukunta ja MAL-sihteeristö lukeutuvat keskeisimpiin yhteistyö- ja vaikuttamiskanaviin. Maakunnan tasolla taas Uudenmaan liitto organisoi mm. kuntajohtajakokouksia ja sen valmistelusihteeristön kokouksia. KUUMA-seutu tekee yhteistyötä myös Länsi- ja Itä-Uudenmaan kuntaryhmien kanssa. MAL-sopimuksen toteutumista seuraa sopijaosapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous, jonka valmistelusta vastaa MAL-seurantasihteeristö. Sihteeristö valmistelee keväisin valtion ja kuntien edustajien muodostamalle seurantakokoukselle seurantaraportin sekä syksyllä seurantakatsauksen. Seuranta-aineiston kokoamisesta vastaa sopijaosapuolten ja seututiedon tuottajista muodostettu työryhmä. Seuranta-aineiston ylläpidosta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Energiatehokkuutta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta KUUMA-kunnat ovat mukana Uudenmaan energianeuvonnan verkostossa ja Ilmastoyhteistyöverkostossa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kautta. Lisäksi KUUMAseudulla on käytössä ilmastokoordinaattori, jonka palkasta 1/3 tulee KUUMA-seudun kuntarahoituksen kautta. Ilmastokoordinaattorin tehtävänä on huolehtia, että vuonna 2013 alkaneen ja vuonna 2015 päättyneen Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hankkeen mukaista toimintaa jatketaan ja energiatehokkuuskoulutusta ja -verkostoa laajennetaan vuonna 2019. Koordinaattori huolehtii raportoinnista, kiinteistöjen energiakulutuksen seurannasta ja katselmuksista, ekotukihenkilöiden koulutuksesta, verkostoyhteydenpidosta ja koulutusyhteistyöstä Keudan ja Järvenpään Mestaritoiminnan kanssa. Koordinaattori toimii myös muissa KUUMA-ilmastoryhmän antamissa tehtävissä: KUUMA-ilmastokatsauksen julkaiseminen, www.kuumailmasto.fi -internetsivuston ylläpitäminen, energiatehokkuusiltojen järjestäminen ja ilmastoryhmän sihteerin tehtävien hoitaminen, sekä vuonna 2019 KUUMA:n strategisen ilmasto-ohjelman päivittäminen. 13

KUUMA-työryhmät ja jaostot sekä niiden toimintasuunnitelmat vuonna 2019 Vuonna 2019 KUUMA-seudun puitteissa toimii seitsemän työryhmää ja viisi jaostoa. Työryhmät heijastavat tulevaisuuden kunnan keskeisiä vastuualueita. Työryhmien tehtävät liittyvät edunvalvontaan sekä erilaisiin hankkeisiin. KUUMA-komissio voi perustaa tarpeen mukaan väliaikaisia työryhmiä. Yhteydenpito työryhmien ja jaostojen ulkopuolella on myös tiivistä esiin nousevien yhteisten tarpeiden pohjalta. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä - maahanmuuttojaosto - työllisyysjaosto - KASKI-hanke Tietohallintoryhmä Ilmastoryhmä - energiatehokkuus(hanke) MAL-ryhmä - kaavoitusjaosto - asuntojaosto - liikennejaosto Henkilöstöryhmä Sivistysryhmä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmä Työryhmien puheenjohtajana toimii pääsääntöisesti vuoden 2019 puheenjohtajakunnan eli Nurmijärven edustaja, mutta resurssitilanteen mukaan puheenjohtaja voi olla myös jostain toisesta kunnasta. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän tehtävänä on ohjata valitsemiensa kehittämishankkeiden toteutusta ja seurata muiden seudullisten toimijoiden hankkeita sekä arvioida, voisimmeko saada niistä ideoita tukemaan kehittämistavoitteitamme. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän tavoitteena on vahvistaa kuntien välistä yhteistyötä elinkeinoasioissa ja edistää alueen kilpailukykyä Uudellamaalla ja Suomessa sekä voimistaa taloudellisen kehityksen edellytyksiä alueella osaamista, innovaatioita ja investointeja edistämällä sekä tukien toimintaympäristön ja verkostojen uusiutumista ja dynamiikkaa. Vuoden 2019 aikana viimeistellään KASKI-hanke ja hyödynnetään siinä syntyneitä ideoita sekä industryhelsinki.fi-sivustoa niin kansainvälisessä kuin kotimaan markkinoinnissa. Harkitaan osallistumista 2018 EXPO REAL-kokemusten valossa EXPO REALkiinteistömessuille syksyllä 2019. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä ei esitä vuodelle 2019 uusia hankkeita, mutta valmistelee yhteisen osaston Tuusulan Asuntomessuille 2020. Tätä varten KIKY nimeää erillisen messutyöryhmän, kuten EXPO REAL-messujen yhteydessä. 14

KIKY panostaa muutenkin kotimaisen markkinoinnin terävöittäminen investointien ja asukkaiden houkutteluun. Tämä tehdään osittain yhteistyössä MAL-työryhmän kanssa. KIKY seuraa YES Uusimaa-toimintamallin toteuttamista KUUMA-seudun osalta. YES Uusimaan asianomistajana KUUMA-seudun osalta on sivistysjohtajien ryhmä, jota edustaa muodostettavassa YES Tiimissä sivistysjohtajien ryhmän puheenjohtaja. Lisäksi tiimissä on jäsenenä kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän edustaja sekä KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja muiden YES Uusimaa-toimintamallin toimijoiden ohella. YES Uusimaa-toimintamalli on kolmivuotinen ja osa KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelmaa. KIKY seuraa ja osallistuu aktiivisesti kasvupalveluihin liittyvään edunvalvontaan. Muoto ja sisältö riippuu pitkälti maakunta- ja soteuudistuksen lopputuloksesta. Ryhmä valmistelee seudun kannanottoja ja lausuntoja varsinkin kasvupalvelujen osalta. Ryhmä pohtii ja testaa keskuudessaan kuntien välisen sekä kuntien ja elinkeinoelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön toimintamalleja. Tärkeänä kysymyksenä on pohtia, miten kuntien elinvoimaa voitaisiin vahvistaa. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä koordinoi maahanmuutto- ja työllisyysjaostojen toimintaa. Maahanmuuttojaosto Jaosto jatkaa edelleen kuntien maahanmuuttajatilanteen seuraamista. Kunnat kehittävät maahanmuuttaja-työn hallinnointia ja palveluja. Jaosto selvittää maahanmuuttajatyön seudullista tilannetta ja nostaa esiin hyviä käytäntöjä ja jäsenet antavat toisilleen vertaistukea palvelujen kehittämiseen. Jaosto ennakoi maa-kuntahallintoon siirtymistä ja tuo esiin ratkaistavia kysymyksiä maahanmuuttajapalvelujen järjestämiseen liittyen kunnan näkökulmasta. Vuoden 2019 tavoitteena on kehittää kotouttamispalveluja uudessa tilanteessa erityisesti niissä kuudessa kunnassa, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kuntayhtymään. Tavoitteena on, ettei jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä katoa ja palveluketjujen jatkumot turvataan niin, että asiakkaat saavat parhaan mahdollisen palvelun. Vuoden 2019 aikana jatketaan aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutusten kehittämistä sekä kunnissa että alueellisesti. Luku- ja kirjoitustaidonkoulutus siirtyi vuoden 2018 alussa kuntien vastuulle ja jaoston jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti kehittämiskeskusteluun eri rakenteissa. Vuoden 2019 puheenjohtajuudesta jatketaan keskustelua. Nurmijärvellä toimii koordinaattori, joka työskentelee osa-aikaisesti. KUUMA-kunnat ovat sitoutuneet yhteistyöhön Pakolaisavun, IOM:n ja DIAK:n yhteisessä Navigaattori-hankkeessa. Hanke vahvistaa kuntapäättäjien ja -työntekijöiden valmiuksia vastaanottaa pakolaisia sekä tukea aikuisia pakolaisia kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja uuteen kotikuntaan. Hankkeessa selvitetään tiedontarpeet liittyen kuntapaikka- ja kiintiöpakolaisuusprosessiin (kuntapäättäjät ja -työntekijät) sekä Suomeen 15

kotoutumiseen (aikuiset kiintiöpakolaiset). Yhteistyö hankkeessa on käynnistetty syksyllä 2018 yhteisellä tapaamisella KUUMA-seudun maahanmuuttokoordinaattorien kanssa. Työllisyysjaosto Työllisyysjaoston tavoitteena on omalta osaltaan edistää seudun valmistautumista maakuntauudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin sekä valvoa Kuuma-seudun etua työllisyyspalveluita koskevissa muutoksissa. Tämä tapahtuu seuraamalla työllisyysasioista käytävää julkista keskustelua, edistämällä valmistelua alueellisesti sekä käymällä vuoropuhelua tulevien palveluntuottajien kanssa. TYPin, kuntouttavan työtoiminnan ja muiden työllisyyttä edistävien palveluiden asemoituminen liittyen uuteen maakuntamalliin sekä vuoden 2019 alusta käynnistyvään kuuden Kuuma-kunnan sote-kuntayhtymään on keskeinen jaoston työn painopiste. Jaostossa arvioidaan kuntien välisiä palveluita, kartoitetaan olemassa oleva palveluvalikko ja arvioidaan niiden kohdentaminen tulevaisuudessa. Lisäksi jaetaan ja kehitetään yhdessä hyviä käytäntöjä. Työllisyysjaostossa arvioidaan myös työllisyys- ja elinkeinopalveluiden organisoimista niin kutsussa uudessa kunnassa sekä yhteyspintojen rakentumista sekä sote-kuntayhtymien, mahdollisen Uudenmaan kasvipalvelukuntayhtymän sekä maakunnan kanssa. Erilaiset hankkeet ja niiden rahoitus käsitellään ja arvioidaan yhdessä sekä päätetään periaatetasolla siitä, millaisiin hankkeisiin lähdetään mukaan. Tietohallintoryhmä Ryhmän päätehtävänä on löytää ja toteuttaa yhteisiä tietohallinnon hankkeita, kuten yhteishankintoja tai kehitysprojekteja, sekä edistää kokemusten ja hyvien käytäntöjen leviämistä kuntien kesken. Yhteisessä tekemisessä pääpaino on enemmän suurilla linjoilla kuin yksittäisillä järjestelmillä. Kuntien yhteisiä haasteita ovat Sote-uudistuksen lisäksi muun muassa Suomi.fi-palveluiden hyödyntäminen, uusi tiedonhallintalaki, pilvipalveluiden yleistyminen, kyberturvallisuus, ohjelmistorobotiikka, tekoälyratkaisut sekä esineiden internet. Automaatioratkaisuja lisäämällä voidaan tukea kuntien palvelutuotannon tehostamista ja asiakaspalvelun kehittämistä. Tietohuollon ja paikkatiedon osalta (asiantuntijaedustus tietohallintoryhmän kokouksissa) pyritään edistämään KUUMA-kuntien välistä yhteistyötä. Tämän lisäksi pyritään toteuttamaan kansallista paikkatietostrategiaa KUUMA-kunnissa yhteistyönä. Niin ikään kehitetään Kuuma-kuntien seudullisiin paikkatieto- ja tilastoasioihin liittyviä järjestelmiä ja toimintaa sekä edistetään yhteishankintojen tekemistä. Ilmastoryhmä Ryhmän tavoitteena on KUUMA-kuntien energiatehokkuuden parantaminen ja ilmastoyhteistyön edistäminen. Ilmastoryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa ja käsittelee ajankohtaisia ilmastoasioita ja hyviä esimerkkejä KUUMA-seudulla. 16

KUUMA-kuntien strategisen ilmasto-ohjelman seurannan ja edistämisen tärkeimpänä tavoitteena on kuntien energiatehokkuuden parantaminen, jota edistetään yhteisellä energiatehokkuushankkeella ja kuntien solmimilla energiatehokkuussopimuksilla. Ilmastoryhmä keskittyy vuonna 2019 KUUMA:n strategisen ilmasto-ohjelman päivittämiseen. Työ on tarkoitus saattaa valmiiksi ennen kesää. Lisäksi ryhmä keskittyy edelleen kuntien kiinteistöjen energia-tehokkuuden parantamiseen. Energiatehokkuutta parantamalla tavoitellaan säästöä kiinteistöjen energiakustannuksissa ja päästöissä, seurattavissa kiinteistöissä noin 8 % hankkeen aikana. Työssä koulutetaan kiinteistöjen käyttäjiä ja kiinteistöhuollon henkilökuntaa ekotukihenkilöiksi. Koulutusta ja toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kuntien energia-asiantuntijoiden, yhteyshenkilöiden ja kiinteistöhuollon kanssa. Lisäksi ryhmä julkaisee KUUMA-ilmastokatsauksen, kokoaa seudun kasvihuonekaasupäästötiedot, järjestää energiatehokkuusiltoja kuntalaisille viidessä kunnassa ja ylläpitää ja päivittää www.kuumailmasto.fi nettisivuja. Ilmastoryhmän hankkeet: Energiatehokkuus(hanke) MAL- ryhmä MAL-ryhmän keskeisenä tehtävänä on toimia MAL-asioissa KUUMA-kuntien edunvalvojana ja valmistella MAL-asiat KUUMA- komissiolle ja KUUMA-johtokuntaan. Ryhmä koordinoi KUUMA:n MAL- jaostojen (kaavoitus-, asunto- ja liikennejaostot) toimintaa ja järjestää jaostojen välisiä yhteistapaamisia. Tavoitteena on saada seudun näkökulmat ja seudulle tärkeät hankkeet paremmin esille ja lävitse päätöksenteossa. Erityisen tärkeää on edunvalvonta valtion suuntaan sekä toiminta MAL-sopimusvalmistelussa, vuonna 2019 myös Uusimaa 2050-kaavatyön seuranta. Ryhmä pyrkii parantamaan osaltaan KUUMA- seudun kilpailukykyä mm. suhteessa pääkaupunkiseutuun. Kaavoitusjaosto Kaavoitusjaosto käsittelee kuntiensa ja seudun ajankohtaisia kaavoituksen ja maankäytön kysymyksiä. Jaosto on osa KUUMA-seudun maankäyttö-, asuminen- ja liikenne- (MAL) ryhmää. Yhteistyötä muiden KUUMAn jaostojen ja työryhmien kanssa tehdään tarpeen mukaan. Kaavoitusjaosto edistää osaltaan 2017 laaditun KUUMA 2040 asuminen -raportin johtopäätösten mukaisten toimien käyttöönottoa kuntien asuntopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Kaavoitusjaosto osallistuu MAL 2019 -suunnitelman valmisteluun sekä sopimuksen toteuttamiseen ja seurantaan niin, että kaavoitusta ja maankäyttöä koskeva seuranta perustuu aidosti KUUMA-kuntien tilanteeseen. Jaostolla on edustaja MALseurantatietoryhmässä ja se myös toteuttaa osaltaan aktiivisesti MAL-sopimuksessa esitettäviä toimia. Kaavoitusjaosto seuraa maankäyttö- ja rakennuslain valmistelua ja osallistuu valmisteluun käytössään olevilla keinoilla. Keskeisin tehtävä vuonna 2019 on osallistua koko Uudellemaalle laadittavan Uusimaa 2050 - kaavan valmisteluun. Jaosto myös valmistelee KUUMA-seudun yhteiset lausunnot maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyen sekä reagoi tarvittaessa muihin maankäyttöä 17

koskeviin KUUMA-seutua koskeviin tarpeisiin. Kaavoitusjaoston työ liittyy läheisesti seudun kilpailukyvyn vahvistamiseen ja yhteiseen edunvalvontaan. Asuntojaosto Asuntojaosto osallistuu KUUMA-kuntien kilpailukyvyn vahvistamiseen ja yhteiseen edunvalvontaan. Tämä tapahtuu seudullisen vuorovaikutuksen, asuntoasioiden kehittämisen ja ajankohtaisten asioiden seurannan muodossa. Kokouksissa ovat kutsuttuina Uudenmaanliiton ja Kuntaliiton edustajat, sekä säännöllisesti alan asiantuntijoita alustamassa keskustelua. Jaosto seuraa lainsäädännön muutoksia ja valmistelee KUUMA kuntien yhteisiä lausuntoja ja kuntien lausuntopohjia. Jaosto valmistelee MAL 2019 -suunnitelman asumista koskevia osia yhdessä PKS-kuntien edustajien kanssa. MAL-sopimusasioissa jaosto osallistuu mm. asuntotuotannon seurantaan. Jaostolla on myös edustus sidosryhmätilaisuuksissa. KUUMA 2040 asuminen-projektin osalta jaosto edistää raportin johtopäätösten mukaisten toimien käyttöönottoa kuntien asuntopolitiikassa, ja seuraa niiden onnistumista. Jaosto toimi ohjausryhmänä Helsingin seudun ASO -yhteistyössä ja sopimusseurannassa. Jaosto toimii ohjausryhmänä KUUMA -kuntien asumisneuvojien verkostolle ja on mukana Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa (AUNE) yhteistyöpöytäkirjojen kautta. Esteettömyysasioiden osalta jaosto tekee yhteistyötä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n (Hissi-Esteetön Suomi 2017 -hanke) sekä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Liikennejaosto Liikennejaoston keskeisenä tehtävänä vuonna 2019 on toimia liikenteeseen liittyvänä asiantuntijatukena KUUMA MAL-työryhmälle. Jaosto reagoi myös erilaisiin seutua koskeviin liikenteen edunvalvontatarpeisiin, kuten esimerkiksi ennakoimattomiin muutoksiin liikenne- ja viestintäministeriön hankkimassa henkilöjunaliikenteessä. Jaosto valmistelee KUUMAseudun yhteiset liikenteeseen liittyvät lausunnot ja toimii kuntien asiantuntijoiden yhteisenä liikennefoorumina, jonka kautta välittyvä tärkeä asiantuntijatuki täydentää osaltaan kuntien omia resursseja liikenteellisissä kysymyksissä. Liikennejaoston myötä kunnilla on mahdollisuus jakaa hyviä käytäntöjä ja pohtia sekä vertailla erilaisten liikenteeseen liittyvien palveluiden hankkimista yhdessä. Liikennejaoston toiminnan perustan muodostavat liikenneyhteistyön jatkuva kehittäminen, liikenneongelmien ratkaisu ja kuntien välinen tiedonvaihto. Jatkuvan vuoropuhelun ylläpitäminen maantieteellisesti laajalla ja yhdyskuntarakenteeltaan monimuotoisella KUUMA-seudulla on erittäin tärkeää, jotta uudenlaisten seudullisten liikenneratkaisujen kehittäminen olisi mahdollista. 18

Uuteen MAL-sopimukseen valmistautuminen, MAL 2019 -suunnitteluprosessin loppuun saattaminen ja mahdollisen seuraavan MAL-suunnittelukierroksen käynnistyminen edellyttävät merkittävää edunvalvonnallista työpanosta KUUMA-liikennejaoston jäseniltä vuonna 2019 yhdessä KUUMA MAL-työryhmän kanssa. Liikennejaosto myös edistää osaltaan KUUMA-seudun liikenteen kärkihankkeita ja on lisäksi edustettuna HSL:n koordinoimissa liikenteen yhteistyöryhmissä. Henkilöstöryhmä KUUMA-henkilöstöryhmä toimii aktiivisesti ja epämuodollisesti mahdollistaen vertaisoppimisen, kollegatuen ja hyvien työkäytäntöjen jakamisen kuntien kesken. Vuoden 2019 aikana seurataan Keski-Uudenmaan SOTE kuntayhtymän käynnistymistä sekä SOTE-toimialan irtautumisen vaikutusta kuntien toimintatapaan. Muita teemoja tulevat olemaan strateginen henkilöstöjohtaminen, tiedolla johtamisen ja digitalisaation vaikutus henkilöstötyöhön, rekrytoinnin haasteet KUUMA-alueella sekä kuntatyönantajan imagon parantaminen. Sivistysryhmä Sivistysryhmä seuraa sivistyspalvelujen, oppimisen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaympäristöjen muutosta ja pohtii niihin vastaamista mm. miten toimintoja organisoidaan uudessa kunnassa ja miten rakennetaan yhteistyöpinnat kunnasta poissiirtyviin palveluihin. Kehittämistyössä hyödynnetään tietojen ja arvioinnin vaihtoa. Ryhmä vastaa tarvittaessa erillisiin toimeksiantoihin. KUUMA-seutu liikelaitos tekee seudun nimissä kolmivuotisen sopimuksen YES Uusimaan kanssa vuosille 2019-2021. Sopimuksen puitteissa KUUMA-seudulle tarjotaan pitkäjänteistä yrittäjyyskasvatustoimintaa, jota järjestää YES Uusimaa ja jota koordinoi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda. YES Uusimaa koordinoi ja kehittää KUUMA-seudun kuntien alueella yrittäjyyskasvatusta. Yrittäjyyskasvatusta kehitetään yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmin. Jaetaan ja benchmarkataan valtakunnallisia ja alueellisia hyviä yrittäjyyskasvatuksen käytänteitä ja malleja. Rakennetaan vuorovaikutteisia yhteistyöverkostoja oppilaitosten ja työelämän välille. Kehitetään opetushenkilöstön yrittäjyyskasvatusosaamista, esim. vesot, täydennyskoulutukset ja muut valmennukset. Järjestetään vuosittain yrittäjyyskasvatuksen tapahtuma, Yrittäjyyskasvatuksen foorumi. Opetushenkilöstöllä ja sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua Valtakunnallisen YES ry:n ja muiden YES-alueiden järjestämiin tapahtumiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmä Kuuman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmä on jatkanut työskentelyään verkostomaisella työotteella kansallisen sote- ja maakuntauudistuksen kiemuroiden keskellä. Uuden kunnan strategiatyön eteneminen ja osaamisen jakaminen ovat varmasti olleet paljolti keskiössä keskusteluissamme. Tavoitteemme ensi vuoden toiminnan suhteen pysyy samana, kunnat tekevät aktiivista yhteistyötä kuntalaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi riippumatta sote- tai muista 19

kumppanuuksista. Ajatuksena on, että hyte on tärkeä osa myös kunnan elinvoimaa ja hyvinvoiva kuntalainen lisää kunnan vetovoimaa myös asuinkuntana. Nuorten KUUMA Nuorten KUUMA on ryhmä, jonka on tarkoitus olla nuorten virallinen kanava vaikuttaa KUUMA-kuntia koskeviin asioihin ja päätöksiin sekä olla alueen nuorisovaltuustojen keskustelufoorumi. Ryhmä koostuu KUUMA-kuntien nuorisovaltuustojen edustajista, joita jokaisesta kunnasta valitaan kaksi. Nuorisovaltuustot valitsevat itse edustajansa. Ryhmä vaikuttaa pääasiallisesti tekemällä aloitteita KUUMA-seudun yhteistyöhön liittyen ja laatimalla kannanottoja. Sillä on oikeus nimetä kaksi edustajaa KUUMA-johtokuntaan. Nuorten KUUMA ei ole järjestäytynyt syksyyn 2018 mennessä. 3.1 PERUSTOIMINNAN TAVOITTEET TOIMINTAKAUDELLE 2019-2020 JA TOIMINALLISET TAVOITTEET 2019 Seuraavassa on kuvattu keskipitkän aikavälin 2019-2020 tavoitteet, joilla KUUMA-seudun toimintaa kehitetään. Taulukoissa on vuodelle 2019 asetetut tavoitteet ja toimenpiteet sekä niiden valmistelusta/toteuttamisesta vastaavat tahot. 3.1.1 KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen Tavoite toimintakaudelle 2019 2020 Vuoden 2019 perustoiminnan toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) Perustoimintaa kehitetään yhteistyössä kehittämistoimintaan erikoistuneiden palveluntuottajien kanssa. KUUMA-liikelaitos keskittyy kuntayhteistyön hallinnointiin ja edunvalvontaan. KUUMAyhteistyön sekä liikelaitoksen toiminnan kehittäminen sekä vaikuttava ja yhteinen edunvalvonta Yhteistyö kehitysyhtiöiden ja elinkeinoelämän kanssa sekä toimintamallien kehittäminen ja edunvalvonnan koordinointi. KUUMA-seudun yhteisen markkinoinnin kehittäminen. Yhteistyöjohtaja Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä KUUMA - yhteistyöstä tiedottaminen Tehostetaan ja kehitetään KUUMA-viestintää edellisen vuoden tapaan. Painopiste erityisesti verkkosivujen uudistamisessa. KUUMA-johtokunta KUUMA-komissio Yhteistyöjohtaja Kuntayhteistyön assistentti 20

3.1.2 Metropolipolitiikka ja edunvalvonta Tavoite toimintakaudelle 2019 2020 KUUMA-seutu menestyy metropolialueella pääkaupunkiseudun rinnalla. Tämä tarkoittaa, että KUUMA-kunnille tärkeät asiat sisältyvät metropolialueen yhteisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin ja niille ohjautuu sitä kautta valtion rahoitusta. KUUMA-seutu pyrkii osaltaan vaikuttamaan tulevan hallituksen ohjelmaan. Tätä tehdään myös yhdessä PKS-kaupunkien kanssa. Vuoden 2019 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) Vaikuttava ja yhteinen edunvalvonta Pyritään edelleen vahvistamaan KUUMAseudun asemaa/vaikutusvaltaa seudulla erilaisilla foorumeilla ja päätöksenteossa, mukaan lukien tulevan hallituksen ohjelma. KUUMA-komissio Yhteistyöjohtaja KUUMA-työryhmät ja jaostot Seurataan ja edistetään HLJ 2015 - suunnitelman ensimmäiselle kaudelle (2016-2025) sisällytettyjen KUUMA-seudun liikenteen kärkihankkeiden toteutumista. Liikennejaosto Liikennesuunnittelija Osallistutaan Helsingin seudun MAL 2019 - suunnitteluun ja mahdolliseen uuteen MALsuunnittelukierrokseen. Edistetään KUUMAseudun kannalta tärkeitä maankäytön, asumisen ja liikenteen näkökohtia valmistelussa. MAL-ryhmä Liikennejaosto Liikennesuunnittelija Kaavoitusjaosto Asuntojaosto 3.1.3 Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen Tavoite toimintakaudelle 2019 2020 Tavoitteena on edistää alueellisin keinoin sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä vähentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä neljänneksellä vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä (keskimäärin tasolle 6,0 tonnia hiilidioksidia/asukas). 21

Vuoden 2019 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) KUUMAstrategisen ilmasto-ohjelman edistäminen, kuntien energiatehokkuuden parantaminen KUUMA:n strateginen ilmasto-ohjelma päivitetään. Tavoitteena on vastata Uudenmaan liiton asettamaan hiilineutraaliustavoitteeseen vuodelle 2035. Jatketaan ja laajennetaan kuntakiinteistöjen ekotukihenkilöiden koulutusta ja kiinteistöjen energiatehokkuuden seurantaa Ilmastoryhmä Ilmastoryhmä Tuodaan kuntien hyvät toimenpide-esimerkit esille energiatehokkuusilloissa, KUUMAilmastokatsauksessa ja www.kuumailmasto.fi -nettisivuilla Ilmastoryhmä 3.1.4 Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta Tavoite toimintakaudelle 2019-2020 MAL-sopimuskokonaisuuden toteuttaminen ja seuranta tehdään siten, että KUUMA-seudun erityispiirteet ja tarpeet tulevat huomioon otetuiksi. Vuoden 2019 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) MAL-sopimuskokonaisuuden toteuttaminen ja seuranta siten, että molemmat osapuolet eli kunnat ja valtio noudattavat sopimusta. MAL-sopimuksen 2016-2019 seuranta KUUMA-seudun MAL-sopimusneuvotteluiden tukeminen. Uuden MAL-sopimuskokonaisuuden seurannan koordinointi MAL-ryhmä Kaavoitusjaosto Asuntojaosto Liikennejaosto Yhteistyöjohtaja Liikennesuunnittelija KUUMA-seudun tarpeiden huomioon ottaminen Uudenmaan maakuntakaavoituksessa Osallistutaan Uusimaa-kaava 2050:n valmisteluun. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä Ilmastoryhmä MAL-ryhmä Kaavoitusjaosto Yhteistyöjohtaja 22

3.1.5 KUUMA-liikenneyhteistyö ja edunvalvonta Tavoite toimintakaudelle 2019 2020 Tavoitteena on KUUMA-seudun liikenteen kärkihankkeiden, KUHA-työn, kuntien välisen tiedonjakamisen ja liikenteen eri osa-alueiden yhteistyön edistäminen osana seudullista liikennejärjestelmäsuunnittelua. Vuoden 2019 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) KUUMA-seudun liikenteen kärkihankkeiden ja KUHA-työn edistäminen Edistetään KUUMA-seudun liikenteen kärkihankkeiden toteutumista osana seudullista liikennejärjestelmätyötä. Osallistutaan HSL:n koordinoimaan KUHAtyöhön ja KUUMA-seudun kannalta tärkeiden hankkeiden edistämiseen seudullisen yhteistyön kautta. Liikennejaosto Liikennesuunnittelija Asiantuntemuksen ja hyvien käytäntöjen jakaminen kuntien kesken Jaetaan liikenteeseen liittyvää asiantuntemusta, hyviä käytäntöjä ja tietoja ajankohtaisista liikenneasioista. Perehdytään kuntien hankkeisiin ja jaetaan kokemuksia liikenteellisistä ratkaisuista. Liikennejaosto Liikennesuunnittelija Liikenteen eri osa-alueiden yhteistyön edistäminen Edistetään joukkoliikenteen rahoituksen turvaamista ja kuntien liikenneturvallisuushankkeita. Edistetään liityntäpysäköintiin, kävelyyn ja pyöräilyyn, liikennetutkimuksiin ja muihin liikenteen osaalueisiin liittyvää yhteistyötä. Liikennejaosto Liikennesuunnittelija 23

4 KUUMA-SEUDUN HANKETOIMINTA KUUMA-seutu liikelaitoksen hanketoiminta on kehittämistyötä, johon haetaan kuntien maksuosuuksien lisäksi ulkopuolista rahoitusta. Hanketoiminta voi tarkoittaa myös sitä, että KUUMA-kunnat ovat KUUMA-seutu liikelaitoksen kautta, yhteisellä maksuosuudella mukana jonkun toisen organisaation käynnistämässä hankkeessa. KUUMA-seudun hanketoimintaan on vuoden 2019 talousarviossa varattu yhteensä 111 450 euroa. Kaikki seudulliset rahoitushakemukset käsitellään KUUMA-komissiossa ennen rahoituksen hakemista. Seuraavan vuoden hankkeet käsitellään ja niihin sitoudutaan edellisen vuoden syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Henkilöstöä koskevissa palveluyhteistyöhankkeissa asia käsitellään henkilöstöryhmässä ennen KUUMA-johtokunnan päätöksentekoa. Hanketoiminnasta vastaavat KUUMA-työryhmät. 4.1 HANKETOIMINNAN TAVOITTEET TOIMINTAKAUDELLE 2019-2021 JA TOIMENPITEET 2019 TAVOITE 2019-2021 TOIMENPITEET 2019 VASTUUTAHO(t) KASKI-hanke Tavoitteena on toteuttaa työllisyyttä ja investointeja vauhdittavia toimenpiteitä Kasvua ja uutta arvoa osaamisella (KASKI). Hankkeessa edistetään alueen teollisuuden pk-yritysten uuden liiketoiminnan syntymistä sekä tuetaan sijoittautumismarkkinointia koko seudulle. Osallistutaan yhteisellä ilmeellä ja viesteillä kansainvälisille kiinteistömessuille ja valmistellaan yhteisesiintymistä Tuusulan Asuntomessuille 2020 osana aktiivisempaa kotimaahan suunnattua markkinointia. KASKI-hankkeelle on vuodelle 2019 varattu 6224 euroa Teknologiakeskus Techvilla Oy Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä Energiatehokkuus Tavoitteena on, että Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen - hankkeeseen valittujen kuntien omistamien pilottikiinteistöjen energiatehokkuus paranee 8 % hankkeen aikana Hankkeen tavoitteena on löytää kustannussäästöjä kuntien palvelukiinteistöjen energia- ja materiaalitehokkuutta parantamalla ja vähentää kuntien kasvihuonekaasupäästöjä. Palvelukiinteistöjen lisäksi pilotoidaan kuntien vuokra-asuntokohteita. Hanke jatkaa ja laajentaa vuosina 2013-2015 toteutettua kuntien yhteistä energiatehokkuus-hanketta. Hankkeelle on varattu 35 000 euroa vuodelle 2019 Ilmastoryhmä 24

KUUMA-strategisen ilmasto-ohjelman edistäminen KUUMA-seudun maankäyttöön ja asumiseen liittyvänä tavoitteena on, että valmisteltava Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmakokonaisuus (MAL 2019) sisältää KUUMA-kunnille keskeiset asiat ja erityispiirteet. Julkaistaan ilmastokatsaus ja koordinoidaan ohjelman mukaista julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden edistämishanketta. Toimintaan on varattu 17 000 euroa vuodelle 2019. KUUMA-seutu osallistuu MAL 2019 - suunnitelmakokonaisuuden maankäytön ja asumisen osioiden valmistelutyöhön MAL-ryhmän kaavoitusjaoston ja asuntoryhmän kautta ja edistää KUUMA-seudun kannalta tärkeitä näkökohtia. Vuonna 2019 KUUMA-seudun osuus MAL 2019 -suunnitteluprosessin maankäytön ja asumisen osioiden kustannuksista on 13 177. Ilmastoryhmä MAL-ryhmä Kaavoitusjaosto Asuntojaosto KUUMA-TVT verkoston kehittäminen ylläpitämään KUUMA- TVT-hankkeessa muodostuneita hyviä toimintamalleja Tutoropettajien toiminnan kehittäminen alueellisesti Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen KUUMAseudulla (YES Uusimaa) Kuuma-TVT verkoston tärkeimpinä tehtävinä ovat kuntakoordinaattoreiden välisen yhteistyön koordinointi, kunta- Coach-verkoston koordinointi ja tukeminen, hyvien käytänteiden vaihtaminen kuntien kesken sekä mahdolliset yhteishankkeet ja muut yhteiset tapahtumat. Nurmijärven kunta koordinoi verkoston toimintaa. Koordinointiin liittyvät kustannukset jaetaan kunnille sopimuksen mukaan. Opetusministeriön Kärkihanke 1 puitteissa haettu tutoropettajien osaamisen kehittämiseen Opetushallitukselta on saatu hankerahaa. 100 000 euroa. Hanketta ei ole budjetoitu KUUMAseudun TTS 2019:aan. Kolmivuotinen YES Uusimaa toimintamalli käynnistyy syksyllä 2019 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan koordinoimana. Kaikki KUUMA-kunnat ja niiden alueella toimivat ammatilliset oppilaitokset osallistuvat. Seudun rahoitusosuus 40 000 euroa vuodessa. Sivistysryhmä Sivistysryhmä Sivistysryhmä Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä Yhteistyöjohtaja 4.2 HANKEKUVAUKSET 4.2.1 Työllisyyttä ja investointeja vauhdittavat toimenpiteet Alueen markkinoinnin, uuden osaamisen ja uudenlaisen tasapainoisemman elinkeinorakenteen aikaansaaminen on seudullisen kehittymisen tärkeitä avauksia. Kasvua ja uutta 25

arvoa osaamisella (KASKI) -hankkeen tarkoituksena on kääntää haastava tilanne mahdollisuudeksi luomalla uusia edellytyksiä yrittäjyydelle ja sijoittumismarkkinoinnille sekä olemassa olevien yritysten kehittymiselle. KASKI-hankkeessa luodaan teollisuuden pk-yrityksille uutta liiketoimintaa erityisesti uusien palvelujen kehittämisen, nykyisten palvelujen uudistamisen sekä vienninedistämisen näkökulmista. Merkittävä painotus kehittämisessä on digitalisaation hyödyntäminen palveluissa erottuvuuden ja asiakasarvon lisäämiseksi. Hankkeessa tuotetaan lisäksi alueen teollisuuden yrityksiä, osaamista ja vahvuuksia kuvaavaa aineistoa. Aineiston avulla tuetaan myös sijoittautumisportaalin toteuttamista koko seudulle. KASKI-hankkeen aikana luodaan ja pilotoidaan myös verkostoitumis- ja sijoittumispalveluiden toimintamalli. Toimintamalli ja sen käytännön toteutus tehdään yhteistyössä KUUMA-liikelaitoksen kanssa. Työn tuloksena syntyy koko seudun teollisuutta edustava Helsinki Ring of Industry -brändi ja edistetään seudun sijoittumispalvelujen näkyvyyttä. Osana tätä työtä luodaan suomenkielinen www.industryhelsinki.fi -verkkosivusto, joka lanseerataan englanninkielisenä EXPO REAL 2018 -messujen yhteydessä. KASKI-hanke jatkuu vuodelle 2019 saakka. KUUMA-seutu on sitoutunut hankkeen rahoittamiseen koko sen keston ajan siten, että sen kustannukset KUUMA-seudulle hankkeen koko ajalta vuoden 2019 loppuun asti ovat 121 323 euroa. Vuodelle 2019 hankkeeseen on varattu 6224 euroa. Hankkeen rahoituspäätöksen mukainen kokonaisrahoitus on 404 408 euroa, jonka lisäksi hankkeen on arvioitu hankkivan yritystuottoja yhteensä 12 000 euroa. KASKI-hankkeeseen liittyvät kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän toimintasuunnitelmassa olevat tavoitteet ja toimenpiteet seudun markkinoimiseksi ulkomaiden ohella myös kotimaassa. Konkreettisesti tämä tulee näkymään Helsinki Ring of Industry-sivuston muokkaamisessa kotimaiseen (suomi) käyttöön sekä yhteisen esiintymisen valmistelussa Tuusulan Asuntomessuille 2020. KASKI-hankkeen vastuullisena toimijana on Teknologiakeskus TechVilla Oy. 4.2.2 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Hankkeen tavoitteena on löytää kustannussäästöjä kuntien palvelukiinteistöjen energia- ja materiaalitehokkuutta parantamalla ja vähentää kuntien kasvihuonekaasupäästöjä. Hanke jatkaa ja laajentaa vuosina 2013-2015 toteutettua kuntien yhteistä energiatehokkuushanketta, jonka tulokset on raportoitu hankeraportissa 11/2015 (www.kuumailmasto.fi). Hankkeessa mukana olleista pilottikiinteistöstä saatiin vertailukelpoista tietoa 10 kiinteistöstä, joissa saavutettiin yhteensä noin 80 000 :n säästö energiakustannuksissa vuonna 2014. Keskimääräiset säästöasteet olivat sähkössä 8,8 %, kaukolämmössä 6,4 %. Vuosien 2015 ja 2016 tulokset ovat samansuuntaisia. Tulokset vastaavat hyvin myös muissa kaupungeissa saman tyyppisellä toiminnalla saavutettua säästöä. KUUMA-seudun kuntien palvelukiinteistöjen energiatehokkuuspotentiaali ilman merkittäviä investointeja on arvioitu 26

olevan noin 2 miljoonaa (sisältää 0 ja 0+ -investoinnit ja energiatehokkaan käytön vaikutuksen). Vuonna 2019 hankkeessa: Laajennetaan ja ylläpidetään seudun ekotukiverkostoa. Hankkeessa oli vuoteen 2015 mennessä koulutettu noin 90 energiatehokkuuteen perehdytettyä ekotukihenkilöä, joista noin 50 % on kiinteistöjen käyttäjiä ja 50 % on kiinteistöhuollosta. Verkostoa laajennetaan niin, että vuonna 2019 ekotukihenkilöiden määrä on yhteensä noin 170 henkilöä. Laajennetaan seurattavien kiinteistöjen verkostoa. Hankkeessa oli vuonna 2015 tarkemmin seurattavana 24 pilottikiinteistöä ja kaikkiaan 40 kiinteistöä. Verkostoa laajennetaan niin, että vuonna 2019 kiinteistöjä, joissa seurataan tarkemmin energian kulutusta ja kustannuksia on noin 50 kpl. Seurannan laajentaminen ja jatkaminen mahdollistaa laajemman vertailukelpoisen aineiston ja säästöjen kehityksen seurannan pidemmällä aikavälillä. Kaikkiaan kiinteistöjä on vuonna 2019 mukana hankkeessa noin 100 kpl. Palvelukiinteistöjen lisäksi aloitetaan kunnan vuokra-asuntokohteissa energiatehokkuuden pilotointi erikseen valittavissa kiinteistöissä. Kehitetään kiinteistöjen energiatehokkuuden motivointia ja palkitsemista. Kyseeseen tulevat esim. kuntien oma saavutettuun säästöön suhteutettu palkitseminen tai seudullinen parhaan energiatehokkuustoiminnan palkitseminen. Tuusulan kunta on jo ottanut käyttöön palkitsemisjärjestelmän. Hankkeen tuloksena pyritään saavuttamaan seurattavien kiinteistöjen käytössä ja hoidossa 8 %:n vähennys kasvihuonekaasupäästöissä ja energiankulutuksessa ja -kustannuksissa sekä pitämään yllä alueelle perustettua ekotukihenkilöverkostoa. Seurattavat kiinteistöt voisivat jatkossa toimia kunnan mallikiinteistöinä, joiden toimenpiteitä pyritään laventamaan kuntien muihin kiinteistöihin. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus johtaa hankkeen käytännön toteutusta. Yhteistyötahoja ovat HSY, osuuskunta Eco-One, Keuda ja KUUMA-seudun kunnat. Hankkeen kustannukset KUUMA-seudulle ovat vuonna 2019 noin 35 000, joka vastaa aiempien vuosien toteumaa. Päävastuullisena työryhmänä on ilmastoryhmä, joka toiminnallaan tukee hanketta. 27

KUUMA-seudulla hankkeessa mukana olevat kiinteistöt vuoden 2017 lopussa. 4.2.3 MAL 2019 -suunnittelu Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen MAL 2019 -suunnitelma tulee olemaan seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen asiantuntijoiden yhteistyön sekä mittavan vuorovaikutuksen tuottama suunnitelma ja näkemys siitä, miten seutua tulisi toimintaympäristön asettamissa raameissa kehittää mahdollisimman suuren yhteisen edun saavuttamiseksi ja haitallisten vaikutusten minimoimiseksi seudun kasvaessa. MAL-neuvottelukunta sekä HLJ-toimikunta toimivat MAL 2019 suunnittelukierroksen pääasiallisina ohjaajina. MAL-neuvottelukunnassa käsitellään erityisesti maankäyttöä ja asumista sisältäviä teemoja ja vastaavasti HLJ-toimikunnassa käsitellään erityisesti liikennettä koskevia teemoja. MAL 2019 -suunnitteluprosessin kustannukset muodostuvat vuosina 2017-2019. KUUMAkuntien osuus maankäytön ja asumisen osioiden kustannuksista rahoitetaan vuosittain KUUMA-seutu liikelaitoksen talousarvioon varattavalla määrärahalla. Kaikkien kymmenen KUUMA-kunnan kustannusosuudet maankäytön ja asumisen osalta kulkevat näin ollen KUUMA-kuntaosuuksien kautta. Vuonna 2019 KUUMA-seudun osuus MAL 2019 -suunnitteluprosessin maankäytön ja asumisen osioiden kustannuksista on 13 177. MAL 2019 -suunnitteluprosessin liikenteen osion kustannukset eivät sisälly KUUMA-seudun taloussuunnitelmaan. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) perii liikenteen osion kustannukset suoraan HSL-kuntayhtymään kuulumattomilta KUUMA-kunnilta asukaslukujen suhteessa erillisen sopimuksen perusteella, eli kuntien kustannusosuudet eivät kulje KUUMA-kuntaosuuksien kautta. HSL-jäsenkunnat osallistuvat liikenteen osion kustannuksiin HSL-kuntaosuuksien kautta. 28

4.2.4. YES Uusimaa YES Uusimaa koordinoi ja kehittää KUUMA-seudun kuntien alueella yrittäjyyskasvatusta. Yrittäjyyskasvatusta kehitetään yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmin. Jaetaan ja benchmarkataan valtakunnallisia ja alueellisia hyviä yrittäjyyskasvatuksen käytänteitä ja malleja. Rakennetaan vuorovaikutteisia yhteistyöverkostoja oppilaitosten ja työelämän välille. Kehitetään opetushenkilöstön yrittäjyyskasvatusosaamista, esim. vesot, täydennyskoulutukset ja muut valmennukset. Järjestetään vuosittain yrittäjyyskasvatuksen tapahtuma, Yrittäjyyskasvatuksen foorumi. Opetushenkilöstöllä ja sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua Valtakunnallisen YES ry:n ja muiden YES-alueiden järjestämiin tapahtumiin. 29

5 LIIKELAITOKSEN TALOUS KUUMA-seutu liikelaitoksen taloudesta sekä toiminnan vastuista suhteessa KUUMAkuntien ulkopuolisiin tahoihin vastaa Keravan kaupunki liikelaitoksen toiminnan ylläpitäjänä. KUUMA-kunnat osallistuvat talousarvion mukaisiin yhteistyön kustannuksiin ja vastaavat varoista ja veloista talousarvion laadintavuotta edeltävän vuodenvaihteen asukaslukujen suhteessa. Edellisen tilikauden alijäämä/ylijäämä voidaan ottaa huomioon seuraavan tilikauden kuntien rahoitusosuuksissa edellisen tilikauden rahoitusosuuksien suhteessa. Toiminnan kustannuksina otetaan huomioon kaikki toiminnasta välittömästi aiheutuneet kustannukset sekä mahdollinen yleiskustannuslisä. Yleiskustannuslisä kattaa toiminnan ylläpitämisestä ylläpitäjälle aiheutuvia muita kustannuksia, kuten ylläpitäjän kaikille toimielimille yhteisistä hallinto- ja tukipalveluista koituvat kustannukset. Toiminnan kustannuksiin mahdollisesti lisättävästä yleiskustannuslisästä sopii liikelaitos ja Keravan kaupunki erikseen. Yleiskustannuslisän määrä tarkistetaan yhteisesti sopimalla vastaamaan todellisia kustannuksia. Toiminnan kustannuksiin ei lasketa mukaan KUUMA-johtokunnasta aiheutuvia kustannuksia, kuten kokouspalkkioita, ansionmenetyskorvauksia, matka- ja seminaarikuluja tai vastaavia. Ne maksaa kukin sopijakunta itse omien palkkiosääntöjensä mukaisesti. Sopimuskunnat maksavat talousarvioon perustuvat maksuosuudet liikelaitoksen isäntäkunnalle kaksi kertaa vuodessa. Kaikki KUUMA-kunnat osallistuvat kuntaosuuksillaan kaikkiin toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyviin hankkeisiin lukuun ottamatta seuraavaa poikkeusta: Helsingin seudun MAL 2019 -suunnittelun liikenteen osion kustannukset eivät sisälly KUUMA-seudun taloussuunnitelmaan. HSL veloittaa liikenteen osion kustannukset HSL-kuntayhtymään kuuluvilta KUUMA-kunnilta HSL-kuntaosuuden kautta. Muiden KUUMA-kuntien maksuosuudet HSL veloittaa suoraan ao. kunnilta. 30

KUUMA-SEUTU LIIKELAITOS TALOUSARVIO 1.1. - 31.12.2019 KUUMA:n hanketoiminnoista ja ilmasto-ohjelmasta tarkemmin TTS2019. Kuntien maksuosuudet vuonna 2019 KUUMA-seutu liikelaitoksella ei ole erillisprojekteja vuonna 2019. 31

Kuntien maksuosuuksien jakautuminen vuonna 2019 KUUMA:n toiminta ja KUUMA:n hankkeet 2019 laskentaperuste Kunta Väkiluku Maksu- KUUMA KUUMA:n KUUMA:n TA 2019 31.12.2017 osuus-% johtokunta perustoiminta hankkeet yhteensä 7110 7120 7130 23 500,00 420 000,00 111 450,00 554 950,00 Hyvinkää 46 739 14,61 3 432,49 61 346,66 16 278,78 81 057,93 Järvenpää 42 572 13,30 3 126,47 55 877,32 14 827,45 73 831,24 Kerava 35 554 11,11 2 611,07 46 665,94 12 383,14 61 660,15 Kirkkonummi 39 033 12,20 2 866,57 51 232,25 13 594,84 67 693,66 Mäntsälä 20 803 6,50 1 527,76 27 304,71 7 245,50 36 077,97 Nurmijärvi 42 159 13,18 3 096,14 55 335,24 14 683,60 73 114,98 Pornainen 5 121 1,60 376,08 6 721,50 1 783,60 8 881,18 Sipoo 20 310 6,35 1 491,56 26 657,62 7 073,79 35 222,97 Tuusula 38 646 12,08 2 838,15 50 724,30 13 460,06 67 022,50 Vihti 29 054 9,08 2 133,71 38 134,45 10 119,25 50 387,41 yhteensä 319 991 100,00 23 500,00 420 000,00 111 450,00 554 950,00 2018 2019 muutos / muutos / % Perustoiminta 401 400 420 000 18 600 4,63 % Johtokunta 13 500 23 500 10 000 74,07 % Hankkeet 134 700 111 450-23 250-17,26 % yhteensä 549 600 554 950 5 350 32

33

34

35

Hyvinkää - Järvenpää - Kerava - Kirkkonummi Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Sipoo - Tuusula - Vihti 36