TOIMINTAKERTOMUS 2018

Transkriptio

1 KUUMA-johtokunta / LIITE 5b TOIMINTAKERTOMUS 2018 Hyvinkää - Järvenpää - Kerava - Kirkkonummi - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Sipoo - Tuusula - Vihti

2 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA KUUMA-ALUEEN YLEINEN KEHITYS 4 2. KUUMA-SEUTU LIIKELAITOKSEN KUUDES TOIMINTAVUOSI Toimintavuoden keskeiset asiat ja hankkeet Henkilöstö ja toimitilat Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 7 3. TILIKAUDEN TULOS JA TOIMINNAN RAHOITUS 7 4. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 7 5. TULOKSEN MUODOSTUMINEN V KUUMA-johtokunta KUUMA-perustoiminta KUUMA-yhteistyön koordinointi KUUMA-tapahtumat KUUMA-tiedotteet KUUMA-komissio Yhteistyöjohtajan päätökset Hanketoiminta Kasvua ja uutta arvoa osaamisella (KASKI) -hanke MAL suunnittelu Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen hanke KUUMA-työryhmät Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä (KIKY) MAL-ryhmä Ilmastoryhmä Sivistysryhmä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmä (HYTE) Tietohallintoryhmä Henkilöstöryhmä Nuorten KUUMA 25 2

3 KUUMA-YHTEISTYÖ Keski-Uudenmaan kunnat, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Nurmijärvi aloittivat aiempaa laajemman yhteistyön vuonna Yhteistyön päämääränä oli strateginen kumppanuus, jolla tavoiteltiin menestystä kilpailukyvyssä suhteessa muihin seutuihin. KUUMA-seudun nimellä profiloitunut kuntaryhmä halusi päästä mukaan päätöksenteko-prosesseihin ja tehostaa yhteistä edunvalvontaa. Kunnat halusivat myös vahvistaa identiteettiään suhteessa pääkaupunkiseutuun. Pornainen liittyi KUUMA-seutuun vuonna 2005, Sipoo, Kirkkonummi, Vihti ja Hyvinkää vuonna Kuntaryhmä muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa Helsingin seudun ja sen yhteenlaskettu väkiluku on yli KUUMA-yhteistyö on täyttänyt useita sille asetettuja tavoitteita. KUUMA-seutu tunnustetaan tärkeäksi neuvottelukumppaniksi erityisesti Helsingin seudun, mutta myös koko Uudenmaan kehittämisprosesseissa. Merkittävimpänä Helsingin seudun kehittämisen kannalta pidetään maankäytön, asumisen ja liikenteen niin kutsuttua MAL-sopimusmenettelyä, jonka puitteissa on menossa sopimuskauden viimeinen vuosi. Samalla valmistelut seuraavalle sopimuskaudelle ovat edenneet jo hyvin pitkälle. Edunvalvonnassa KUUMA-seudun profiili on vahva ja seutu muodostaa aktiivisesti yhteisiä näkemyksiä sen kannalta tärkeissä kysymyksissä, kuten vuosia jatkuneen soteja maakuntauudistuksen yhteydessä. KUUMA-kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutus on erittäin tiivistä. Yhteistyötä tehdään monella tasolla ja lukuisissa asioissa tavoitteena kuntien elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden Toimintakertomus 2018: Teksti: Antti Kuusela, Henrik Helenius ja Satu-Riitta Pajula (KUUMA-seutu liikelaitos), Johannes Herala Uudenmaan liitosta sekä hankkeiden vastuuhenkilöt ja työryhmien puheenjohtajat. Taitto: Satu-Riitta Pajula 3

4 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA KUUMA-ALUEEN YLEINEN KEHITYS Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan KUUMA-seudulla asui vuoden 2018 lopussa henkilöä. Edellisestä vuodesta väkiluku kasvoi henkilöllä (0,7 prosenttia). Selvästä väestönlisäyksestä huolimatta kasvu jäi alle pääkaupunkiseudun suhteellisen kasvun (1,5 prosenttia) sekä KUUMA-kuntien 2000-luvun keskimääräisen kasvun (1,1 prosenttia). Alueen kunnista kasvu oli nopeinta Keravalla ja Järvenpäässä (2,0 prosenttia). Pornainen (-0,9 prosenttia), Mäntsälä (-0,5 prosenttia) ja Hyvinkää (-0,5 prosenttia) olivat ainoat kunnat, joissa väkiluku ennakkotietojen mukaan supistui edellisestä vuodesta. Väkiluvun muutos (%) KUUMA-seudulla vuonna 2018 Kerava Järvenpää Sipoo Nurmijärvi KUUMA-seutu Vihti Kirkkonummi Tuusula Hyvinkää Mäntsälä Pornainen -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 2,5 % Kuvio 1. Väkiluvun muutos KUUMA-seudulla vuonna Suomen talouskehitys jatkui hyvänä vuonna 2018, vaikka merkkejä kasvun hidastumisesta ilmaantui erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Ennusteiden mukaan maan BKT:n kasvu oli viime vuonna 2,5 prosentin luokkaa. Kahtena viime vuonna talouden kasvua on vauhdittanut Suomen vientimarkkinoiden selkeä piristyminen sekä yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Talouskasvun nopeimman vaiheen ennustetaan olevan kuitenkin ohi ja BKT:n kasvun palautuvan noin 1,5 prosentin tuntumaan. Kasvun hidastumisen taustalla vaikuttavat erityisesti maailmantalouden vaimentuneet kasvunäkymät sekä kauppapoliittinen epävarmuus. Suomen talouden kasvuvire heijastui positiivisesti myös työmarkkinoille sekä Suomessa että KUUMA-seudulla. Työ- ja elinkeinoministeriön työvälitystilaston 1 mukaan KUUMA-seudulla oli vuonna 2018 keskimäärin työtöntä työnhakijaa. Tämä oli (11,7 prosenttia) työtöntä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys myös väheni jokaisessa seudun kunnassa. Nopeinta työttömyyden supistuminen oli Pornaisissa (27,4 prosenttia), Mäntsälässä (18,3 prosenttia) ja Kirkkonummella (15,2 prosenttia). Vuonna 2018 KUUMA-seudun keskimääräinen työttömyysaste oli 7,3 prosenttia. Edellisestä vuodesta työttömyysaste aleni 0,7 prosenttiyksikköä. KUUMA-seudun työttömyysaste alitti sekä pääkaupunkiseudun (9,1 prosenttia) että koko maan (9,7 prosenttia) tason. Seudun korkein työttömyysaste mitattiin Keravalla (9,2 prosenttia) ja matalin Pornaisissa (4,5 prosenttia). 4

5 KUUMA-seudun työttömyysaste (%) vuonna 2018 Kerava Järvenpää Hyvinkää Vihti Kirkkonummi KUUMA-seutu Tuusula Nurmijärvi Sipoo Mäntsälä Pornainen 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 % 7,0 % 8,0 % 9,0 % 10,0 % Kuvio 2. Työttömyysaste KUUMA-seudulla vuoden 2018 lopussa. 1 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston työttömyysluvut eroavat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvuista työttömän määrittelyyn liittyvistä eroista johtuen. Lisätietoja: erityisasiantuntija Johannes Herala, Uudenmaan liitto, johannes.herala@uudenmaanliitto.fi 2. KUUMA-SEUTU LIIKELAITOKSEN KUUDES TOIMINTAVUOSI Vuonna 2018 KUUMA-johtokunnan puheenjohtajana toimi Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eerikki Viljanen ja varapuheenjohtajana Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen. KUUMA-komission eli liikelaitoksen johtoryhmän puheenjohtajana toimi Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen. Myös useimpia KUUMAtyöryhmiä johti Vihdin kunnan edustaja TOIMINTAVUODEN KESKEISET ASIAT JA HANKKEET Merkittävän osan KUUMA-yhteistyön sisällöstä vuonna 2018 muodosti sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä edunvalvonta. Tämä tarkoitti käytännössä useiden lausuntojen laatimista sekä uudistuksen poliittisen päätöksenteon pitkittymisestä johtuvaa epävarmuutta. Kokonaiskuvan selkiytymättömyys vaikutti haitallisesti kuntayhteistyön johdonmukaiseen edistämiseen sekä joidenkin työryhmien kykyyn löytää yhteisiä tavoitteita. Seutu osallistui hyvin aktiivisesti MAL-edunvalvontaan, mikä piti sisällään sekä MAL suunnittelun että käynnissä olevan MAL-sopimuskauden tavoitteiden edistämisen. Jälkimmäisen kohdalla valtion heikko sitoutuminen yhteisten tavoitteiden edistämiseen aiheutti joiltakin osin viivästystä. KUUMA-seutu asetti vuoden loppuun mennessä omat tavoitteensa seuraavalle MAL-sopimuskaudelle Helsingin seudun maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen liittyvän MAL-sopimuksen seuraavan kauden esivalmistelu, valmistautuminen myöhemmin alkaviin sopimusneuvotteluihin ja käynnissä oleva MAL suunnittelu olivat säännöllisesti esillä KUUMA-johtokunnan, KUUMA-komission ja MAL-työryhmän työssä. MAL seurantaa varten nimetyssä sopimussihteeristössä toimivat KUUMA-seudun edustajina yhteistyöjohtaja Antti Kuusela (varsinainen) ja liikennesuunnittelija Henrik Helenius (vara). 5

6 KUUMA-yhteistyön kenties merkittävin läpimurto vuoden 2018 kuluessa liittyi yhteismarkkinointiin. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän ohjauksessa toiminut messutyöryhmä valmisteli ja toteutti ensimmäisen yhteisen kansainvälisen markkinointioperaation. Tämä, KASKI-hankkeen puitteissa toteutettu ponnistus merkitsi Helsinki Ring of Industry brändin rakentamista ja osallistumista Helsingin johdolla rakennetulle Helsinki-Finland-messuosastolle EXPO REAL-messuilla Münchenissä lokakuun alussa. Yhteisesiintyminen onnistui hyvin ja sen tuloksena päätettiin yhteismarkkinointia jatkaa ja syventää edelleen vuonna Tätä varten nimettiin erillinen valmisteluelin, markkinointitiimi, joka toimii kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän ohjauksessa. Osana kansainvälistä markkinointia ja kansainvälisten investointien houkuttelua KUUMAseutu käynnisti tiiviin yhteydenpidon pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Helsingin seutu nähdään sen puitteissa yhtenä kokonaisuutena ja kaikki toimijat hyödyntävät omassa markkinoinnissaan seudun monipuolisia vahvuuksia. Uudenmaan maakunnan osalta maakuntauudistuksen valmistelutyö eteni vuoden aikana muutosjohtaja Markus Sovalan sekä sote-muutosjohtaja Timo Aronkydön johdolla. Valmistelutyötä käsiteltiin säännöllisesti myös Uudenmaan kuntajohtajakokouksissa. KUUMA-seudun edustajana maakuntauudistuksen virkamiesjohtoryhmässä toimi Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen kevääseen 2018 saakka. Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä edusti KUUMA-seutua maakunnan väliaikaisessa toimielimessä (VATE) ja VATE:N alaisessa elinvoimatoimialan koordinaatioryhmässä Vihdin hallintojohtaja Noora Nordberg. KUUMA-seutu sekä Itä- ja Länsi-Uudenmaan kunnat esittivät useassa yhteydessä tahtonsa osallistua kasvupalveluihin liittyvän erillisratkaisun ja kuntayhtymän valmisteluun. Seutu oli aktiivinen myös maakuntauudistukseen liittyvän maakuntavaalien vaalipiirijaon edunvalvonnassa yhdessä Itä- ja Länsi-Uudenmaan kanssa. Tavoitteena oli saada muutos pohjaesitykseen, jossa Uusimaa olisi yksi vaalipiiri nykyisen kahden vaalipiirin sijasta. Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke jatkui sisällöllisesti ja toiminta laajeni Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla vuonna HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 2018 Liikelaitoksen johtajan sekä kuntayhteistyön assistentin palvelussuhteet ovat olleet alkaen toistaiseksi voimassa olevia osana Keravan kaupungin organisaatiota. KUUMA-seutu liikelaitoksen liikennesuunnittelija on niin ikään työsuhteessa Keravan kaupunkiin. Ilmasto-ohjelman projektikoordinaattorin palvelut ostettiin Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta. KUUMA-seudun toimisto sijaitsi vuoden 2018 aikana osoitteessa Kauppakaari 11 (Keravan kaupungintalo). 6

7 2.3. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Keravan kaupungin käytännön mukaisesti KUUMA-liikelaitoksen toiminnasta suoritettiin sisäisen valvonnan arviointi tarkoitukseen laaditun kaavakkeen mukaisena. Arvioinnin perusteella liikelaitoksen valvontaympäristö, kontrollitoimenpiteet, informaatio ja tiedonkulku sekä seuranta on suoritettu hyvin. Toiminnan kannalta aiemmin suurimpana riskinä oli kuntien yhteistyön jatkamiseen liittyvä epävarmuus. Tämä riski poistui kesällä 2017 tehtyjen kuntakohtaisten päätösten myötä. 3. TILIKAUDEN TULOS JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden 2018 tuloksen muodostuminen käy ilmi tuloslaskelmasta. Sen mukaan liikevaihto oli ,62. Toimintakulut olivat ,34 ja rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 2,52. Tilikauden tulos oli -343,24 euroa alijäämäinen. Toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Rahoitusomaisuuden riittävyys lyhytaikaisten velvoitteiden hoitamiseen oli tyydyttävä (1,34) ja rahoitusomaisuuden riittävyys velvoitteiden hoitamiseen vaihto-omaisuuden kanssa oli hyvä (1,34). 4. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden 2018 tulos oli -343,24 alijäämäinen. Tilikauden alijäämä esitetään kirjattavaksi liikelaitoksen alijäämä/ylijäämätilille. 7

8 5. TULOKSEN MUODOSTUMINEN V.2018 Tässä luvussa selostetaan tilinpäätöksen luvut esittelemällä KUUMA-seudun kautta rahoitusta saaneet kuntayhteistyö ja hankkeet. KUUMA-seudulla oli käynnissä kolme hanketta, KASKI-hanke, Energiatehokkuus-hanke (jatkuvana toimintana ja siihen sisältyvä ilmasto-ohjelma) ja MAL suunnittelu. KUUMA-johtokunnan päätöksen mukaisesti kuntarahoituksella toteutettiin seuraavat toimenpiteet: KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen Metropolipolitiikka ja edunvalvonta Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta KUUMA-liikenneyhteistyö ja edunvalvonta Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen 5.1. KUUMA-JOHTOKUNTA 2017 KUUMA-johtokunta (kp 7110) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot KUUMA-johtokunta kokoontui vuoden 2018 aikana 7 kertaa Vihdissä, joka toimi KUUMAseudun puheenjohtajakuntana vuonna Hallitsevia teemoja johtokunnan kokouksissa olivat: Maakunta- ja soteuudistus o Kasvupalveluratkaisuun liittyvä edunvalvonta o Maakuntavaalien vaalipiiriratkaisuun liittyvä edunvalvonta MAL- edunvalvonta o MAL valmistelu o Uusimaa-kaava 2050 valmistelu o MAL- neuvottelutavoitteiden asettaminen KUUMA-seudun hallitusohjelmatavoitteiden asettaminen Lisäksi johtokunta teki muun muassa seuraavat päätökset: Lausunto asuntopolitiikan kehittämiskohteista eduskunnan tarkastusvaliokunnalle MAL 2019 tavoitteiden ja lähtökohtien hyväksyminen

9 KUUMA-seudun lausunto Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn 2019 (AUNE) toimenpideohjelmaan liittyvän yhteistyöpöytäkirjan hyväksyminen KUUMA-seudun lausunto maanteiden ja rautateiden runkoverkosta KUUMA-seudun lausunto Uusimaa-kaavan 2050 kaavaluonnoksesta KUUMA-seudun lausunto MAL 2019 suunnitelmaluonnoksesta KUUMA-seudun hallitusohjelmatavoitteiden vahvistaminen KUUMA-seudun hankkeisiin osallistuvien kuntien minimimäärä Vuonna 2018 KUUMA-johtokunnan kokouksissa olivat läsnä lisäksi seuraavat henkilöt oman aihealueensa esittelijöinä ja asiantuntijoina: Sini Puntanen, osaston johtaja, HSL Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö, Helsingin kaupunki Mari Siivola, yleiskaavapäällikkö, Vantaan kaupunki Petra Ståhl, elinvoimajohtaja, Vihdin kunta Mari Karsio, erityisasiantuntija, Järvenpään kaupunki Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tapani Hänninen, projektikoordinaattori, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Suvi Lehtoranta, kaavoituspäällikkö, Vihdin kunta Timo Aro, VTT, MDI Oy Ari Vesikkala, asuntotoimenpäällikkö, Keravan kaupunki 5.2. KUUMA-PERUSTOIMINTA 2018 KUUMA-perustoiminta (kp 7120) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot KUUMA-YHTEISTYÖN KOORDINOINTI KUUMA-seutu liikelaitoksen yhteistyöjohtaja koordinoi ja ohjeistaa seudullisten työryhmien ja jaostojen toimintaa toiminta- ja taloussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden osalta KUUMA-komission toimeksiannosta. Edunvalvonnan kannalta keskeisimmät työryhmät ovat edelleen kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä, MAL-ryhmä ja sen alaiset maankäytön, asumisen ja liikenteen jaostot. Edunvalvonnan kannalta erityisen aktiivinen oli vuonna 2018 myös ilmastoryhmä ja sisäisen yhteistyön kannalta tietohallintoryhmä ja maahanmuuttojaosto. Muiden ryhmien osalta maakunta- ja soteuudistuksen keskeneräisyys aiheutti haasteita tämä näkyi esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmän, henkilöstöryhmän ja työllisyysjaoston työssä. 9

10 Edunvalvonnan osalta painopiste oli MAL-sopimuksen täytäntöönpanon seurannassa, seuraavaan MAL-sopimuskauteen valmistautumisessa, sote- ja maakuntauudistukseen liittyvässä lausuntovalmistelussa ja uudistukseen liittyvissä edunvalvontaoperaatioissa. MAL-sopimusmenettelyyn ja sopimuksen seurantaan osallistuivat ympäristö-ministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarain-ministeriö, Helsinki, Espoo, Vantaa, KUUMA-kunnat, HSL, Uudenmaan ELY-keskus, liikennevirasto ja ARA. Valtion kanssa toteutettavan metropolipolitiikan lisäksi KUUMA-seutu osallistui Helsingin seudun kuntien keskinäiseen yhteistyöhön: Helsingin seudun yhteis-työkokoukseen, kuntajohtajien valmistelukuntaan sekä MAL-neuvottelukuntaan. MAL-neuvottelukunta on Helsingin seudun yhteistyökokouksen (HSYK) nimeämä seudullinen yhteistyöelin, joka koostuu sopimuskuntien nimittämistä johtavista maankäytön ja asuntotoimen viranhaltijoista. KUUMA-seutu liikelaitos, HSL, HSY ja Uudenmaan liitto ovat nimenneet omat asiantuntijajäsenensä MAL-neuvottelu-kuntaan ja Helsingin seudun liikennejärjestelmätoimikuntaan (HLJ). Uusimaa-kaava valmistelu käynnistyi Uudenmaan liitossa vuonna 2016 ja jatkuu vuoteen Kaavakokonaisuus koostuu kolmen seudun vaihekaavoista, joilla pyritään vastaamaan kunkin seudun tarpeisiin. Kaavat laaditaan Helsingin seudulle, Itä- Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona toimii Uudenmaan rakennesuunnitelma, jossa esitetään kokonaiskuva maakunnan aluerakenteesta vuonna Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan valmistelu käynnistyi vuonna 2017 tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntien kanssa. KUUMA-seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen asiantuntijat osallistuivat kaavavalmisteluun liittyviin sidosryhmätilaisuuksiin vuoden 2018 aikana. Uusimaa-kaava 2050 eteni luonnosvaiheeseen ja asetettiin nähtäville syksyllä KUUMA-seutu antoi yhteisen lausunnon kaavaluonnoksesta KUUMA-TAPAHTUMAT 2018 Järvenpään kaupungin järjestämä työllisyysseminaari , Järvenpää talo. Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajien tapaaminen , Eduskunta. Muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset KUUMA-seudulle, työpaja , Järvenpää talo. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin tapaaminen , Eduskunta. KUUMA-seudun näkemysten esittely Hallintovaliokunnalle , Eduskunta. KUUMA-seudun osallistuminen EXPO REAL kiinteistömessuille , München, Saksa. Keski-Uudenmaan elinkeinoseminaari , Tuusula Uudenmaan Maakuntaparlamentti kokoontui Maakuntaparlamenttiin osallistui myös KUUMA-seudulta luottamushenkilöitä. 10

11 VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Kuva Satu-Riitta Pajula Muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset KUUMA-seudulle, työpaja järjestettiin , Järvenpää talossa. Kuva, Satu-Riitta Pajula KUUMA-TIEDOTTEET Uudenmaan kansanedustajien tapaaminen Ministeri Anne Bernerin tapaaminen Muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset KUUMA-seudulle Maakuntavaalien vaalipiirijako Vieraskynä- kirjoitus maakunta- ja soteuudistuksesta Helsingin Sanomissa KUUMA-seudun osallistuminen EXPO REAL 2018 messuille, Keski-Uusimaa Conveniently Boring markkinointivideon julkaisu YouTube:ssa

12 5.3. KUUMA-KOMISSIO 2018 KUUMA-komissio kokoontui 8 kertaa vuonna 2018 vastaten johtokunnan asioiden valmistelusta ja päätösten kuntakohtaisesta täytäntöönpanosta ja seurannasta. Komission kokoukset järjestettiin mahdollisuuksien mukaan vuorotellen kussakin KUUMA-kunnassa. Hallitsevia teemoja komission kokouksissa olivat: Sote- ja maakuntauudistus - Kasvupalveluratkaisuun liittyvä edunvalvonta (PKS kuntayhtymä, työllisyyden hoito). - Maakuntavaalien vaalipiiriratkaisuun liittyvä edunvalvonta MAL- edunvalvonta - MAL valmistelu - Uusimaa-kaava 2050 valmistelu - MAL- neuvottelutavoitteiden asettaminen KUUMA-seudun ilmasto-ohjelman päivitys. Selvitys muuttoliikkeen taloudellisista vaikutuksista KUUMA-seudulle (MDI Oy) KUUMA-seudun hallitusohjelmatavoitteiden asettaminen. KUUMA-seudun yhteismarkkinointi YHTEISTYÖJOHTAJAN PÄÄTÖKSET Vuonna 2018 ei tehty viranhaltijapäätöksiä. Lisätietoja KUUMA-seutu liikelaitos: Yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, antti.kuusela@kuuma.fi tai kuntayhteistyön assistentti Satu-Riitta Pajula, satu-riitta.pajula@kuuma.fi 5.5. HANKETOIMINTA KASVUA JA UUTTA ARVOA OSAAMISELLA (KASKI) -HANKE KASKI-HANKE (7011) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Kasvua ja uutta arvoa osaamisella KASKI -hankkeen päätavoitteena on lisätä alueella sijaisevien pk-yritysten palveluita, kansainvälisiä kumppanuuksia ja yhteistyötä siten, että niiden ratkaisut, tuotteet ja palvelut pääsevät aiempaan paremmin kansainvälisille markkinoille. Yritysten osaaminen ja palvelut houkuttelevat ulkomaisia toimijoita investoimaan ja/tai etabloitumaan alueelle. Hankkeen toimenpiteillä myös kiteytetään Uudenmaan valmistavan teollisuuden keskittymien ja niihin liittyvän osaamisperustaisen liiketoiminnan kansainväliset erottuvuustekijät sekä vahvistetaan alueen kansainvälistä profiilia. 12

13 Vuoden 2018 loppuun mennessä hankkeen toimenpiteisiin on osallistunut 84 pk-yritystä. Yrityksen lähtötilanteen perusteella toimenpiteitä on tehty palvelujen nykytilan arvioimiseksi, palvelujen uudistamiseksi sekä uusien palvelujen kehittämiseksi. Yrityksiltä saatu asiakaspalaute on ollut erinomaista. Lisäksi vuonna 2018 toteutettiin KUUMA-kuntien yhteinen invest-in pilotti, joka huipentui Münchenissä järjestettyihin EXPO REAL messuihin. Messuilla KUUMA-kunnat esiintyivät ensimmäistä kertaa kansainvälisesti yhtenäisenä teollisuuden kehänä (Helsinki Ring of Industry, Helsinki Finland messuosastolla. Järvenpään kaupungin elinvoimajohtaja Marko Kauppinen esittelee Helsinki Ring of Industryn hauskasti EXPO REALl messuilla. Kuva Toni Popovic KASKI-hanke toteutetaan ajalla osana EU:n "Kestävää kasvua ja työtä " -rakennerahasto-ohjelmaa. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, josta EAKR-rahoituksen osuus on euroa ja KUUMA-seudun kuntarahoitus yhteensä euroa. KASKI-hankkeen vastuullisena toimijana on Teknologiakeskus TechVilla Oy Hyvinkäältä. KUUMA-seudun osalta työstä vastaa Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä. Lisätietoja: toimitusjohtaja Juha Leinonen, Teknologiakeskus TechVilla Oy, MAL SUUNNITTELU KUUMA MAL suunnittelu (kp 7015) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot 0 MAL suunnittelun kulut jäivät arvioitua pienemmäksi. Hankkeen erotus hyvitetään kuntalaskutuksessa v MAL suunnitelma on Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion yhteinen näkemys maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä aina vuoteen 2050 asti. MAL suunnittelukierros on käynnistetty keväällä 2016 puiteohjelman laadinnan ja suunnittelua tukevien lähtökohtatarkastelujen kautta. MAL suunnitelmaluonnos on koostettu kolmen iteraatiokierroksen kautta vuoden 2018 kuluessa kiinteässä vuorovaikutuksessa 13

14 lakisääteisen vaikutusarvioinnin (SOVA) kanssa. Suunnitelmaluonnos ja SOVAarviointiselostuksen luonnos lähetettiin lausunnoille syksyllä KUUMA-seutu antoi yhteisen MAL lausunnon Suunnitelmaluonnos on tarkoitus viimeistellä ja hyväksyä vuoden 2019 alkupuolella. MAL suunnitteluprosessin kustannukset muodostuvat vuosina KUUMAkuntien osuus maankäytön ja asumisen osioiden kustannuksista rahoitetaan vuosittain KUUMA-seutu liikelaitoksen talousarvioon varattavalla määrärahalla. MAL suunnitteluprosessin liikenteen osion kustannukset eivät sisälly KUUMA-seudun taloussuunnitelmaan. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) perii liikenteen osion kustannukset suoraan HSL-kuntayhtymään kuulumattomilta KUUMA-kunnilta asukaslukujen suhteessa erillisen sopimuksen perusteella, eli kuntien kustannusosuudet eivät kulje KUUMA-kuntaosuuksien kautta. HSL-jäsenkunnat osallistuvat liikenteen osion kustannuksiin HSL-kuntaosuuksien kautta JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN HANKE Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen - hanke (7012) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen hankkeen tavoitteena on parantaa KUUMA-kuntien palvelukiinteistöjen energia- ja materiaali-tehokkuutta ja saavuttaa seurattavana olevien kiinteistöjen energian kulutuksessa säästöä sekä perustaa energiatehokkuuteen perehtynyt ekotukihenkilöiden verkosto alueelle. Hanke on Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoima ja se on aloitettu vuonna Ekotukitoiminta sisältää muun muassa toimipisteen alkukartoituksen ja toiminnan käynnistämissuunnitelman laatimisen. Tärkeimpiä ovat yhteiset toiminnan kehittämistapaamiset, puolipäiväisiä ekotukikoulutukset ja tutustumiskäynnit esimerkkikohteisiin. Koulutetuista noin 70 % on kiinteistön käyttäjiä ja 30 % kiinteistönhoitajia. Kiinteistönhoitajien koulutus on painottunut kiinteistötekniikkaan. Kouluille ja päiväkodeille on annettu myös ympäristökasvatukseen liittyvää koulutusta. Vuoden 2018 aikana järjestettiin 39 eri tilaisuutta ja tapaamista, joihin osallistui yhteensä noin 330 henkilöä. Hankkeessa oli mukana noin 170 ekotukikoulutettua henkilöä kuntien 90:stä palvelukiinteistöstä. Näistä 40:ssä kiinteistössä seurattiin tarkemmin energiankulutusta, josta hankkeen aikana on saatu hyviä tuloksia: sähkön ja lämmön todennetut säästöt olivat keskimäärin v noin 6 % ja 8 %; v noin 6 % ja 6 %; sekä v noin 6 % ja 9 % verrattuna edelliseen vuoteen (vertailukelpoisissa kiinteistössä). Kahdesta esimerkkikiinteistöstä (toimintakeskus Kettunen ja Keravanjoen koulu) tehtiin erikseen uutistiedote, joka julkaistiin kunnan julkaisussa. Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, tapio.reijonen@tuusula.fi 14

15 5.6. KUUMA-TYÖRYHMÄT KILPAILUKYKY- JA ELINVOIMARYHMÄ (KIKY) Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä (kiky-ryhmä) kokoontui vuonna 2018 viisi kertaa. Ryhmän puheenjohtajana toimi hallintojohtaja Noora Nordberg Vihdistä. Ryhmän tavoitteena on vahvistaa kuntien välistä yhteistyötä elinkeinoasioissa, edistää alueen kilpailukykyä ja voimistaa taloudellisen kehityksen edellytyksiä alueella. Ryhmä valmistelee asioita KUUMAkomission ja johtokunnan käsittelyyn. Vuonna 2018 ryhmä ohjasi KASKI- hanketta sekä työllisyys- ja maahanmuuttojaoston toimintaa. Varsinkin kasvupalvelu- ja työllisyysasiat olivat esillä liittyen maakuntauudistukseen. Kiky pyrki osaltaan edistämään KUUMA-seudun näkemyksiä pääkaupunkiseudun kasvupalvelukuntayhtymän esivalmistelussa vaikkei sillä ollut muodollista asemaa. Kikyn puheenjohtaja edusti seutua maakuntauudistukseen liittyvässä elinvoimatoimialan koordinaatioryhmässä. Kikyn nimeämä messutyöryhmä valmisteli seudun osallistumisen lokakuussa 2018 Münchenissä järjestettyyn EXPO REAL-kiinteistömessutapahtumaan Helsinki-Finlandosastolla. Myönteisten kokemusten pohjalta päätettiin, että jatkossa valmistellaan kansainvälisen markkinoinnin lisäksi seudun yhteismarkkinointia kotimaassa. Yhteismarkkinoinnin tavoitteena on houkutella alueelle kansainvälisiä ja kotimaisia toimijoita sekä uusia asukkaita. Vuoden lopulla päätettiin aloittaa tontti- ja toimitila-asioihin liittyvä yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Messutyöryhmän nimi muutettiin markkinointitiimiksi ja sen kokoonpano päätettiin pitää toiminnallisesti tehokkaana. KUUMA-komissio linjasi loppuvuodesta yhteismarkkinoinnin periaatteet. KIKY huolehtii niiden toteutumisesta. KIKYn toiminnan kärkenä on koko seudun tunnettuuden, kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden edistäminen. Osana vuoden 2019 toimintasuunnitelman valmistelua kiky hyväksyi TechVillan laatiman We Master the IoT-ideahakuasiakirjan, jonka pohjalta tullaan jättämään varsinainen hankehakemus Uudenmaan liittoon keväällä Hanke on jatkoa syksyllä 2019 päättyvälle KASKI-hankkeelle. Lisätietoja: Hallintojohtaja Noora Nordberg, Vihti, ja KUUMA-seutu liikelaitoksen johtaja Antti Kuusela, KUUMA-seutu liikelaitos, Maahanmuuttojaosto KUUMA-maahanmuuttojaosto jatkoi toimintaansa suunnitellusti vuonna Jaosto tapasi vuoden aikana yhteensä 9 kertaa. KUUMA-maahanmuuttojaoston yhteistyöllä on ollut selkeä tarve ja yhteistyöryhmä on koettu erittäin tärkeäksi. Kollegiaalisen tuen lisäksi ryhmässä on voitu käsitellä ajankohtaisia asioita ja jakaa tietoa alati muuttuvissa tilanteissa. Yhteisten kotouttamistyön käytäntöjen kehittämisen on nähty parantavan seudun osaamista maahanmuuttoasioissa sekä parantavan asiakastyön laatua ja kehittävän sitä tasa-arvoisemmaksi. Tämän voidaan ajatella ainakin välillisesti parantavan alueen elinvoimaa, monimuotoisuutta ja kilpailukykyä pidemmällä aikavälillä. Jaoston jäsenten kokemus oli, että jaostossa käytetty aika on ollut hyödyllistä ja rakentavaa. Jaoston kokoontumisten lisäksi maaliskuussa 2018 järjestettiin kaikkien KUUMA-kuntien kotouttavaa maahanmuuttotyötä tekevälle henkilöstölle verkostoitumispäivä Tuusulassa. Paikalle tuli monta kymmentä työntekijää, esim. pakolaisohjaajia, palveluneuvojia, sosiaaliohjaajia ja maahanmuuttajien terveydenhuollon ammattilaisia. Tilaisuudessa työskenneltiin työpajoissa ammattiryhmittäin. Palautteen mukaan tilaisuus oli onnistunut ja työntekijät saivat uusia ideoita kollegoiltaan työnsä kehittämiseen. Jaoston tehtävinä ovat edelleen olleet mm. maahanmuuton yleistilanteen kartoittaminen säännöllisesti, kuntapaikkojen ja korvausten piirissä olevien henkilöiden määrän seuranta, erilaisten kotoutumista edistävien paikallisten toimintojen ja työresurssien kartoittaminen, 15

16 sekä ajankohtaisten nostojen esille tuominen parhaan mahdollisen kotoutumisen toteutumiseksi Keski-Uudenmaan alueella. Kotoutumista edistävien palvelujen ja koulutuksen järjestämisen vertailu koettiin myös osin haastavaksi, sillä kuntien asiakaskuntien rakenteet poikkeavat toisistaan ja niissä esiintyy erilaisia tarpeita. Jaostossa pureuduttiin näihin erilaisuuksiin avaamalla tietoa konkreettisemmaksi, esim. tekemällä vertailevia taulukoita siitä, miten tietyt toiminnot oli kunnissa järjestetty. Tavoitteet vuodelle 2018 Jaosto oli hahmotellut vuoden 2018 tavoitteiksi mm. Kuntien maahanmuuttajatilanteen seuraamisen jatkamisen Maahanmuuttajatyön hallinnoinnin ja palvelujen kehittämisen kunnissa Maahanmuuttajatyön seudullisen tilanteen selvittämisen ja hyvien käytäntöjen jakamisen Kotoutumisen seurannan ja mittaamisen työstämisen Seudullisten mallien luomisen aikuisten perusopetukseen ja luku ja kirjoitustaidon koulutukseen Jaoston työskentelylle on ominaista joustava ja keskusteleva työtapa, joka antaa mahdollisuuden pureutua myös mahdollisiin muihin ajankohtaisiin teemoihin. Näin voidaan varmistaa, että jaosto reagoi ajantasaisesti maahanmuuttoon ja sen ilmiöihin. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2018 ja niihin liittyvät huomiot Maahanmuuton tilannetta seurattiin tiiviisti. Jaostossa kartoitettiin säännöllisesti laskennallisten korvausten piirissä olevien, kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden määrää. Esimerkiksi helmikuussa 2018 Tuusulassa oli 74, Vihdissä 89, Kirkkonummella 114, Hyvinkäällä 217, Sipoossa 85, Keravalla 96, Mäntsälässä 51 ja Nurmijärvellä 109. Joulukuussa vastaavat luvut olivat Hyvinkää 200, Sipoo noin 60, Kerava 96, Mäntsälä ja Nurmijärvi 121. (Huom. luvut ovat suuntaa-antavia ko. hetkillä) Jaostossa seurattiin myös kansainvälistä suojelua saavien itsenäistä kuntaan muuttoa. Kunnista esim. Järvenpää, Hyvinkää ja Kerava olivat vuonna 2018 sellaisia, joissa oli havaittavissa aktiivista, itsenäistä kuntaan muuttoa. Näistä kunnista oli myös selkeää muuttoliikettä pois, esim. pääkaupunkiseudulle. Nurmijärven, Tuusulan ja Mäntsälän kuntiin itsenäinen muutto oli vähäistä. Eroja oli myös siinä, missä kunnissa alaikäisten yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä oli suhteellisen suuri kaikista korvausten piirissä olevista. Tällaisia kuntia olivat esim. Sipoo ja Järvenpää, Nurmijärvellä määrä väheni vuoden 2018 aikana, kun perheryhmäkoti lakkautettiin lokakuussa. Aikuistuneet nuoret hakeutuivat kuntiin, joissa he kävivät koulua, lähinnä Järvenpäähän ja Hyvinkäälle. Vuonna 2018 jaoston työskentelyssä nousi esille mm. vuonna tulleiden nuorten täysi-ikäistyminen ja jälkihuollon järjestelyt, kotoutumisen arvioinnin ja mittaaminen, aikuisten perusopetuksen ja luku- ja kirjoitustaidon järjesteleminen paikallisina ja seudullisina ratkaisuina, sekä KeuSote-kuntien valmistautuminen organisaatiomuutoksiin vuoden taitteessa. Kotoutumisen mittaaminen oli alkuvuoden 2018 käsiteltävänä ja valmisteltavana asiana. Jaosto hahmotteli erilaisia tiedonkeruun malleja ja työsti laajaa excel-taulukkoa, joka sisälsi olennaisia asioita liittyen kotoutumista tukevan ja edistävän toiminnan ja palvelujen järjestämiseen kunnissa. Taulukkoa ei työstetty loppuun vuoden 2018 aikana, sillä tiedon tarpeet kunnissa olivat erilaiset. Nurmijärvellä tehtiin laaja kotoutumisen prosessin arvioinnin raportointi, sillä se oli sidottu kiintiöpakolaisten vastaanoton mahdollisuuteen valtuustopäätöksessä. Haasteena oli myös se, että Excel-taulukoinnin avulla ei koettu, että saadaan välttämättä kaikista oleellisinta ja tarvittavaa tietoa näkyviin; sirpaleinen tieto 16

17 luetteloitiin todella yksityiskohtaisesti ja tiedoston luettavuus kärsi. Jaosto pohtii vielä vuonna 2019 alussa, voidaanko arviointia toteuttaa kevyemmällä sapluunalla, joka kuvaisi niitä asioita kustakin kunnasta, joilla on päätöksenteossa merkitystä. Kotoutumisen seuranta ja mittaaminen on erittäin haasteellista. Tähän toivotaan ja odotetaan valtakunnallista mallia tai toimintatapaa. Asia ei ole yksinkertainen, sillä pelkästään käsite kotoutuminen on erittäin monitasoinen ja sen voi käsittää eri tavoin. Jaoston kunnat olivat aktiivisia koulutuksen suunnittelussa yhteistyössä oppilaitosten ja kuntien vapaan sivistystyön kanssa. Jaoston kuntien alueella käynnistettiin pilottikoulutuksia ja varsinaisia koulutuksia. Kaikki asiakkaat pystyttiin ohjaamaan koulutuksiin. Aikuisten perusopetuksen ja luku- ja kirjoitustaitokoulutusten tarjonta on KUUMA-seudulla tarvetta vastaava. Alueen maahanmuuttajille suunnatuista koulutuksista kerättiin taulukko, eli kehitimme ja mietimme alueen maahanmuuttajille suunnattuja palveluita, myös miettien kulkuyhteyksiä ja ottaen huomioon TE-toimistojen roolin ja heidän kanssa tehtävän yhteistyön koulutukisiin osoittamisessa. Osa kunnista valmistautui kuntayhtymän siirtoon, tehtiin siihen liittyvää tiedon keruuta. Kotouttamisajan työtehtävät, kuntien henkilöstöresurssien käyttö sekä kehittämiskohteiden yhteenveto esitettiin KeuSoten valmisteluun. KeuSote-kuntien osalta loppuvuodesta tiivis KUUMA-jaoston rinnalla toiminut koordinaattorien yhteistyöryhmä ennakoi, suunnitteli ja valmisteli kuntaan jäävää kotoutumistyötä sekä neuvotteli tulevien KeuSoten edustajien kanssa tulevista työnjaoista ja käytännöistä yhdyspintatyöskentelyssä. Kehittämistyö kuntayhtymän ja kuntien yhdyspintatyöskentelyn kehittämiseksi jatkuu edelleen vuonna Jaostossa keskusteltiin ja hahmotettiin yhdenvertaisia palveluja myös kotoutumisajan ylittäneille, pakolaistaustaisille henkilöiille, paperittomille, sekä kaikille maahanmuuttajille, esim. työperäisille ja avioliiton kautta tulleille kuntalaisille, liittyen esim. palveluneuvontaan ja sen järjestelyihin. Neuvottelimme myös Navigaattori-hankkeen kanssa yhteistyöstä ja osa kunnista lähti mukaan hankkeeseen pilottikuntina. Lisätietoja: Maahanmuuttokoordinaattori Saara Marjasvaara Työllisyysjaosto Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän alaisen työllisyysjaoston keskeisenä tavoitteena vuonna 2018 oli omalta osaltaan edistää seudun valmistautumista maakuntauudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin sekä valvoa Kuuma-seudun etua työllisyyspalveluita koskevissa muutoksissa. Kevään aikana jaosto osallistui Uudenmaan kasvupalvelukuntayhtymän valmisteluun kokoamalla seudun työllisyyspalveluiden resurssikuvaukset sekä kartoittamalla odotuksia kasvupalveluiden osalta uudessa kuntayhtymässä. Sote- ja maakuntauudistuksen viivästymisestä huolimatta jaosto on omalta osaltaan valmistautunut muutokseen seuraamalla työllisyysasioista käytävää julkista keskustelua, edistämällä valmistelua alueellisesti sekä käymällä vuoropuhelua mahdollisten tulevien palveluntuottajien kanssa. Jaosto kartoitti sosiaalisen kuntoutuksen muutosten vaikutuksia kuntien toimintaan sekä osallistui TE-toimiston työmarkkinatuen kuntaosuuspilotin valmisteluun. Työllisyysjaosto kartoitti ja arvioi kuntien tuottamia työllisyyspalveluita sekä niiden asemaa ja organisoitumista mahdollisen sote-uudistuksen jälkeen muodostuvassa uudessa kunnassa. Hyvien käytäntöjen jakamisen ja yhdessä kehittämisen lisäksi jaosto kartoitti ja valmisteli erilaisia mahdollisia Kuuma-kuntien yhteistyöhankkeita työllistämispalveluihin liittyen. Valmistelun pohjalta Kuuma-seudun kuntien välillä syntyi vuoden aikana yhteistyötä mm. tulevaisuuden tietojärjestelmätarpeiden kartoituksen sekä Sitran käynnistämän työllisyyden edistämisen SIB-hankkeen osalta. Työllisyysjaosto kokoontui vuonna 2018 seitsemän kertaa. Ryhmän puheenjohtajana toimi hallintojohtaja Noora Nordberg Vihdistä. Lisätietoja: Hallintojohtaja Noora Nordberg, 17

18 MAL-RYHMÄ MAL-ryhmä on ollut Helsingin seudun yhteistä MAL-työtä koordinoiva taho KUUMA-kuntien osalta. Puheenjohtajana on toiminut alkuvuodesta Kari Setälä ja loppuvuodesta Petra Ståhl sekä sihteerinä Suvi Lehtoranta. Ryhmässä on ollut jäsen kustakin kunnasta. Lisäksi ryhmään ovat kuuluneet kaavoitus- asunto- ja liikennejaostojen puheenjohtajat sekä KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja Antti Kuusela. Ryhmä kokoontui vuonna 2018 neljä kertaa. Kokouksissa on saatu tilannekatsaukset kaavoituksen, asumisen ja liikenteen jaostojen toiminnasta. Lisäksi kokouksissa on kuultu KUUMA-komission/johtokunnan terveisiä. Ryhmän keskeisiin tehtäviin vuonna 2018 kuului KUUMAn lausunnon valmistelu MAL suunnitelmaluonnoksesta KUUMA-komissiolle ja johtokunnalle. Ryhmässä on käyty läpi MAL-ajankohtaiskatsauksia ja tätä kautta harjoitettu KUUMA-seudun edunvalvontaa MALyhteistyössä. Ryhmä on seurannut Uusimaa-kaava 2050 valmistelutyötä ja maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta KUUMA-seudun näkökulmasta. Lisäksi ryhmä on tukenut ilmastoryhmää KUUMA-ilmasto-ohjelman päivityksen valmistelussa. Lisätietoja: Vihdin kunnan elinvoimajohtaja Petra Ståhl petra.stahl@vihti.fi Kaavoitusjaosto Vuonna 2018 KUUMAN puheenjohtajakuntana toimi Vihti. Kaavoitusjaoston puheenjohtajana toimi kaavoituspäällikkö Suvi Lehtoranta ja sihteerinä kaava-suunnittelija Katri Kuusisto. Kaavoitusjaosto kokoontui yhteensä viisi kertaa (30.1, 6.3, 3.5, ja 6.11.). Kokoukset pidettiin Pasilassa Uudenmaan liiton tiloissa. Kaavoitusjaoston tehtävänä vuonna 2018 oli edellisvuosien tapaan KUUMA-seudun edunvalvonta Helsingin seudun yhteistyössä. Ryhmä valmisteli lausunnon KUUMAkomissiolle ja -johtokunnalle Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta. Kaavoitusjaoston jäsenet osallistuivat MAL suunnitelman valmisteluun työpajoissa, maan-käyttöryhmässä ja MAL 2019-projektiryhmässä. Kaavoitusjaosto valmisteli MAL suunnitelmaluonnoksesta maankäyttöä koskevan osion KUUMA-kuntien lausuntoon, asiaa käsiteltiin pidetyssä kokouksessa. Kaavoitusjaosto seurasi maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyötä. Kaavoitusjaosto käsitteli kuntiensa ja seudun ajankohtaisia ja mielenkiintoisia kaavoituksen ja maankäytön tapausesimerkkejä. Kokouksissa esiteltiin mm. Vihdin Sepänpihan kaavamuutosta, joka on saanut alkunsa vuonna 2017 valmistuneesta KUUMA-asuminen 2040 suosituksista. Keravalta esiteltiin aluekehityskuvaan pohjautuvaa Sarviniitynkadun hanketta, jonka yhteydessä keskusteltiin, miten saataisiin kohotettua rakentamisen laatua hankekaavoissa. Edellisen aiheen jatkona oli esittelyssä Hyvinkäältä Hangonsillan laatukäsikirja. Kokouksiin kutsuttiin vierailevia esiintyjiä, jotka esittelivät ajankohtaisia hankkeita. Vuonna 2018 asioina olivat muun muassa SYKE:n YKR-demo, maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen esittely (ympäristöministeriö) sekä HSY:n ELIAS Elinvoimaa asemanseuduille ja SMART-MR projekti (asemanseutujen kehittäminen). Lisätietoja: Nurmijärven kunnan kaavoituspäällikkö Anita Pihala anita.pihala@nurmijarvi.fi ja kaavoitussuunnittelija Katri Kuusisto katri.kuusisto@vihti.fi 18

19 Asuntojaosto Yleistehtävät, edunvalvonta ja vuorovaikutus Jaosto on asumisen asiantuntijaryhmä, joka seuraa lainsäädännön muutoksia ja on valmistellut KUUMA-kuntien yhteisiä kannanottoja/lausuntoja mm. asumista koskeviin lakiesityksiin. Lisäksi jaosto on toiminut aktiivisesti Helsingin seudun MAL 2019 suunnitelman asumisenryhmässä ja edistänyt KUUMA-seudun edusvalvontaa ja kilpailukykyä tuomalla kootusti esiin kehyskuntien/kuuma-seudun asuntoasioiden omanlaisia ilmentymiä. Tämän lisäksi on järjestetty kaksi tilaisuutta: seudun vuokravalintojen asumisiltapäivä sekä asunnottomuustyötä koskeva tilaisuus, jossa olivat mukana myös Ympäristöministeriö sekä ARA. Jaosto on ylläpitänyt asuntoasioissa seudullista vuorovaikutusta ja edunvalvontaa ja kokouksissa on ollut mukana Uudenmaanliiton ja Kuntaliiton edustajat. Jaosto toimi myös KUUMA-kuntien yhteisenä asuntoasioiden resurssiapuna. Asuntojaoston kokouksissa on vuoden 2018 aikana vieraili Helsingin kaupungin asunto-osaston edustajat, ASO-asiat Ympäristöministeriön edustajat, esteettömyysasiat ja asunnottomuusasiat KUUMA-liikelaitoksen edustaja, MAL 2019 suunnitelman liikenneasiat Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö (KIINKO), KIINKOn ajankohtainen koulutustarjonta asumisen näkökulmasta Lisäksi on tarkastettu ja päivitetty (korotettu) tuettujen vuokra-asuntojen asukasvalinnan varallisuusrajat Asuntojaosto kokoontui vuoden 2018 aikana 10 kertaa Lausunnot, ohjeet ja suositukset Vuonna 2018 asuntojaosto on antanut lausunnon: Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle annettu asiantuntijalausunto liittyen asuntopolitiikan kehittämiskohteisiin Luonnos hallituksen esitykseksi aravalainakantaan kohdistuvien valtion taloudellisten tukitoimenpiteiden kehittämiseksi, lausunnon antaminen ympäristöministeriölle KUUMA-seudun yhteinen lausunto MAL 2019 suunnitelmaluonnoksesta Helsingin seudun MAL 2019 suunnitelma MAL 2019 suunnitelman asumista koskevien osien valmistelu yhdessä pks-kuntien edustajien ja muiden MAL-suunnitelman sidosryhmien kanssa. Asuntojaosto on edistänyt KUUMA-seudun edusvalvontaa ja kilpailukykyä MAL 2019 suunnitelman valmistelussa tuomalla kootusti esiin kehyskuntien/kuuma-seudun asuntoasioiden omanlaisia ilmentymiä ja kysyntäpainotuksia verrattuna pääkaupunkiseudun kaupunkeihin. Samalla on tuotu myös esiin KUUMA-seudun sisäistä moninaisuutta ja heterogeenisyyttä. MAL 2019 suunnitelmaluonnoksesta asuntojaosto valmisteli KUUMA-seudun yhteisen lausunnon asuntoasioiden osalta. 19

20 Asuntojaoston painopistealueet toteutuminen KUUMA 2040 asuminen ASO Ohjausryhmätoiminta Asumisneuvonta ja asunnottomuus KUUMA-asuminen 2040 hankkeen tulosten hyödyntäminen. Asuntojaosto on osallistunut hankkeen jatkoselvityksiin. Jaosto toimi ohjaus-/seurantaryhmänä Helsingin seudun ASO -yhteistyössä ja sopimusseurannassa. Helsingin kiinteistöviraston asunto-osasto vieraili asuntojaostossa, jolloin käytiin läpi KUUMA-kuntien tilastotiedot asumisoikeusasunnoista. Jaosto toimii ohjausryhmänä KUUMA -kuntien asumisneuvojien verkostolle, asumisneuvojien verkosto esitteli asumiskentän kuulumisia seudulla sekä on mukana Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa (AUNE) yhteistyöpöytäkirjojen kautta. ARAn erillishankkeet ja yhteistyö Kuntaliiton ja Uudenmaan liiton kanssa Yhdyskuntien kehittämishanke yhteistyössä ARAn kanssa. Kuntaliiton seminaareihin osallistuminen, Uudenmaan liiton maakuntakaavatyön seuranta. Lisätietoja: Erikoissuunnittelija, FM Katriina Ahokas, katriina.ahokas@nurmijarvi.fi Liikennejaosto Kaikki KUUMA-seudun kymmenen kuntaa ovat edustettuina liikennejaostossa ja lisäksi Uudenmaan liitolla on asiantuntijaedustus. Vihdin liikennesuunnittelijat Elisa Pajunen ja Kalle Simonen ovat toimineet vuorollaan jaoston puheen-johtajina vuonna 2018 ja KUUMAliikennesuunnittelija Henrik Helenius sihteerinä. Liikennejaosto on kokoontunut kuusi kertaa vuoden 2018 aikana (15.2., 23.4., 19.6., 17.9., ja ). Kokouspaikkoina ovat toimineet Nummelanharjun koulu ja Vihdin kunnanvirasto. KUUMA-liikennesuunnittelija on osa KUUMA-seutu liikelaitoksen perustoimintaa. Liikennesuunnittelija toteuttaa ja edistää KUUMA-seudun liikenteen edunvalvontaa muun muassa osallistumalla Helsingin seudun liikenne-järjestelmätyöhön ja seudullisten liikenteen yhteistyöryhmien toimintaan. Liikennesuunnittelija valmistelee myös KUUMAseudun liikenteeseen liittyvät lausunnot ja toimii linkkinä seudullisten yhteistyöryhmien ja KUUMA-kuntien välillä. KUUMA-seudun edunvalvonta Helsingin seudun liikennejärjestelmätyössä KUUMA-seudun keskeisiä liikenteen edunvalvontakohteita vuonna 2018 ovat olleet muun muassa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluprosessi (MAL 2019) ja HSL:n koordinoimat liikenteen seudulliset yhteistyöryhmät. Liikenteen edunvalvontaa on toteutettu aktiivisesti myös Uusimaa-kaava valmistelussa ja tähän sisältyvän Helsingin seudun vaihekaavan valmistelussa. 20

21 Seudulliset yhteistyöryhmät KUUMA-liikennejaosto on ollut edustettuna Helsingin seudun liikennejärjestelmätoimikunnan (HLJ-toimikunta) ja tämän alaisuudessa toimivien liikenteen yhteistyöryhmien (JOSTRA, KUHA, KÄPSE, LIIPY, LIKO, LITU, MYLLÄ) toiminnassa vuonna HLJ-toimikunta toimii Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluprosessin seudullisena ohjausryhmänä. HSL:n yhteistyöryhmien lisäksi KUUMAliikennejaosto on ollut edustettuna myös Uudenmaan liiton liikenneryhmän toiminnassa. MAL suunnittelu KUUMA-liikennejaosto on ollut edustettuna Helsingin seudun MAL-projektiryhmässä, jonka tehtävänä on koordinoida MAL suunnitelman käytännön valmistelua. MAL 2019 on kuntien ja valtion yhteinen näkemys maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä aina vuoteen 2050 asti. Suunnitelman valmistelu on käynnistetty vuonna Suunnitelman raameista, tavoitetasoista ja mittareista on sovittu keväällä MALsuunnitelmaluonnos on koottu vuoden 2018 kuluessa kolmen iteraatiokierroksen kautta kiinteässä vuorovaikutuksessa lakisääteisen vaikutusarvioinnin (SOVA) kanssa. Suunnitelmaluonnos on lähetetty lausunnoille loppuvuodesta 2018, minkä jälkeen suunnitelma on tarkoitus viimeistellä sekä hyväksyä alkuvuodesta KUUMA-seudun liikennehankkeet ja KUHA-työ Liikennejaosto on valvonut KUUMA-seudun liikenteen infrahankkeisiin liittyviä etuja vuoden 2018 kuluessa osana liikenteeseen liittyvää seudullista yhteistyötä. Liikennejaosto on toimittanut tietoa kuntien tarpeista MAL suunnittelu-prosessia varten. Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) ohjelmaa vuosille on seurattu ja edistetty vuonna Lisäksi vuoden 2018 lopulla on käynnistetty vuosien KUHA-hankeohjelman valmistelu. KUUMA-liikennejaosto on osallistunut aktiivisesti KUHA-työryhmän toimintaan. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen edunvalvontaa on toteutettu vuonna 2018 muun muassa Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoiman Keski-Uudenmaan kuntien henkilöliikennetyöryhmän kautta. Työryhmä tarkastelee toimialueensa joukkoliikenteen kehittämistä ja yhteistyösopimusten toteutumista sekä edistää kuntien eri hallinnonalojen henkilökuljetusten sovittamista joukkoliikenteeseen. KUUMA-liikennejaosto on ollut edustettuna myös HSL:n koordinoimassa Helsingin seudun joukkoliikenteen strategiaryhmässä (JOSTRA) ja joukkoliikennettä käsitelleissä sidosryhmätilaisuuksissa. Muut asiat KUUMA-liikennejaostossa on vuoden 2018 alkupuolella perehdytty KUUMApuheenjohtajakuntana aloittaneen Vihdin ajankohtaisiin liikenne- ja maankäyttöhankkeisiin. Liikennejaosto on kevätkaudella seurannut myös muun muassa Uudenmaan ELY-keskuksen vetämän raskaan liikenteen taukopaikkaselvityksen etenemistä ja tarkastellut MAL-sopimuksen seurantakatsausta. Lisäksi jaostossa on käsitelty HSL:n koordinoimaa Kehysalueen joukkoliikenne ja jaetut kyydit -selvitystä, työstetty KUUMA-seudun liikenteeseen liittyviä MAL-neuvottelutavoitteita ja käyty seudullista keskustelua autopaikkanormeista kaavoituksessa. Uudenmaan ELY-keskus on kesällä 2018 pyytänyt KUUMA-kunnilta lausuntoja tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta (TLS) vuosille KUUMA-liikennesuunnittelija on laatinut seudun yhteisen lausuntopohjan kuntien lausuntovalmistelun tueksi. 21

22 Syksyn 2018 aikana liikennejaosto on työstänyt KUUMA-seudun yhteisen lausunnon maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja laatinut KUUMA-seudun MAL lausunnon liikenteen osalta. Liikennejaosto on myös evästänyt KUUMA-seudun lausuntovalmistelua Uusimaa-kaava luonnokseen liittyen. Syyskauden aikana on käsitelty lisäksi muun muassa Pirkanmaan liiton vetämää Pääradan operointiselvitystä, Liikenneviraston vetämää Helsingin seudun tieverkon luokitus -selvitystä ja liikenne- ja viestintäministeriön tietopyyntöä koskien osto- ja velvoiteliikenteen kehittämistä sekä pilotointia vuosina Lisätietoja: liikennesuunnittelija Henrik Helenius, KUUMA-seutu liikelaitos, ILMASTORYHMÄ Ilmasto-ohjelma (kp 7014) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Ryhmän tavoitteena oli KUUMA-kuntien energiatehokkuuden parantaminen ja ilmastoyhteistyön edistäminen. Ilmastoryhmä kokoontui neljä kertaa vuoden aikana ja käsitteli ajankohtaisia ilmastoasioita ja hyviä esimerkkejä KUUMA-seudulla. KUUMA-kuntien strategisen ilmasto-ohjelman seurannan ja edistämisen tärkeimpänä tavoitteena oli kuntien palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen, johon liittyvää ekotukihenkilöverkostoa ja tarkemmin seurattavien kiinteistöjen määrän laajennettiin. Vuonna 2018 toimi kunnissa koulutettuja ekotukihenkilöitä noin 170 henkeä ja mukana oli noin 90 kuntakiinteistöä, joista 40 tarkemmin seurattavaa pilottikiinteistöä. Seurattavien kiinteistöjen energiatehokkuus on parantunut hankkeen aikana keskimäärin noin 8 %. Koulutusta ja toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kuntien energia-asiantuntijoiden, yhteyshenkilöiden ja kiinteistöhuollon kanssa. Lisäksi Ryhmä julkaisi KUUMA-ilmastokatsauksen vuodelle 2017, jossa seurattiin päästöjen kehitystä ja kerrottiin kuntien parhaista esimerkeistä vuoden aikana. Kuntalaisille järjestettiin viisi energiatehokkuusiltaa (Järvenpää, Kirkkonummi, Mäntsälä, Sipoo ja Tuusula), joissa oli kaikkiaan noin 160 osallistujaa. Teemana oli Aurinkosähkö pientaloissa. Ryhmä ylläpiti ja päivitti nettisivuja. Selvitti alustavasti kuntien halukkuutta liittyä Suomen hiilineutraalit kunnat (HINKU) hankkeeseen tai resurssiviisaus (FISU) hankkeeseen. Ryhmä käynnisti KUUMAn strategisen ilmasto-ohjelman päivityksen. Ilmastoohjelma- ja energiatehokkuusyhteistyötä (KETS) edistettiin järjestämällä kaksi asiaa syventävää yhteistä tapaamista KUUMAn MAL-ryhmän kanssa. 22

23 Tavoitteet toimintakaudelle Tavoitteena on edistää alueellisin keinoin sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä vähentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä 25 % vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Toteuma: Tavoite toteutunee Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, tapio.reijonen@tuusula.fi SIVISTYSRYHMÄ Sivistysryhmä kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Kokousten teemat ja keskeisin sisältö: Ammatillinen koulutus, sivistys ja sote Kokouksessa Keudan ja Luksian johtajat esittelivät toisen asteen koulutusta sekä alueellisen ohjaamotoiminnan käynnistämistä Keudan alueella Tiedolla johtaminen ja Keravan KUTI-hanke Keravaa tiedolla johtamisen kehittämishanke eli KUTI hankkeen esittely Tiedolla johtaminen, yhteiskokous varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa Keravan KUTI-hanketta esiteltiin varhaiskasvatuspäälliköille sekä opetuspäälliköille Nuorisopalvelut kunnissa nyt ja tulevaisuudessa Kuumakuntien nuorisopalvelujen ja sivistysjohtajien yhteiskokous Ajankohtaiset asiat kunnissa ja kaupungeissa Keskustelua eri kuntien kehittämisasioita Opetuksen kustannukset ja koulurakentaminen Sivistysjohtajien ja opetuspäälliköiden yhteinen kokous, jossa esiteltiin ajankohtaista koulurakentamista sekä keskusteltiin opetuksen kustannusten todentamisen haasteista KeuSote (Kuudensote) esittely sekä YES-toiminnan esittely Paraskoulu valtionavustus haku Sivistysjohtajien ja opetuspäälliköiden yhteispalaveri, jossa keskusteltiin opetussuunnitelmauudistuksesta sekä erityisen tuen oppilaiden opetuksen järjestämisestä. Lisäksi kokouksessa päätettiin, että Kuumakunnat ja Länsi-Uusimaa tekee yhteisen hankehakemuksen Paraskoulu hankkeeseen. Vuoden 2019 saimme tietää, että hankkeeseen on saatu valtionavustusta euroa; huomattavaa on, että jaossa oli valtakunnan tasolla euroa. KUUMA-kuntien varhaiskasvatuspäälliköt, opetuspäälliköt sekä nuorisotoimen-johtajat kokoustivat vuoden 2018 lähes joka kuukausi. Kokousten aiheena oli ajankohtaiset asiat sekä yhteisten koulutusten järjestäminen. Lisätietoja: sivistysjohtaja Marjo Ojajärvi; marjo.ojajarvi@vihti.fi 23

24 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RYHMÄ (HYTE) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmä siirtyi vuonna 2018 järjestäytymisen ja nykytilan kartoituksen vaiheesta jatkuvan kehittämisen ja osaamisen jakamisen vaiheeseen. Ryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa, lisäksi valmisteltiin kolmen kunnan kesken Terveyden edistämisen rahoitushaku sähköisesti Teams-alustalla. Yhteiselle, nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdistuneelle hankkeelle ei kuitenkaan valitettavasti tässä haussa avustusta myönnetty. Osallisuus nousi vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän työskentelyn painopisteeksi tänä toimintavuonna. Alueen kunnissa on tehty upeaa osallisuustyötä strategisella ja operationaalisella tasolla sekä synnytetty paljon uusia osallisuutta lisääviä asukas- ja toimintafoorumeita. Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja mallien tutkiminen niin ikään säilyi työskentelyn agendalla. Ryhmän voimavara yhteisessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä on kuntien monipuolinen rakenne. Osa kunnista kuuluu vastikään muodostuneeseen Keski-Uudenmaan soten kuntayhtymään, osalla on soten kuntayhtymästä jo pidempi kokemus, ja osa tuottaa kaikki palvelunsa omana toimintanaan. Ryhmässä on ollut sitoutuneita ja aktiivisia osallistujia kunnista, monialaisuus ja asiantuntemus on ollut ryhmän vahvuus ja etu. Kirkkonummelta ei v.2018 ollut edustajaa ryhmän toiminnassa mukana, myös joitakin henkilövaihdoksia tapahtui vuoden mittaan. Ensimmäisen toimintavuoden aikana rakennettiin toiminnan vuosikello, joka perustuu toisaalta verkostomaiseen väljään työtapaan ja toisaalta on tiukasti kytköksissä kunnan päätöksenteon aikatauluihin. Ryhmä on seurannut aktiivisesti Hyte-työn edistymistä kansallisesti, osallistunut erilaisiin työryhmiin tahoillaan ja jakanut tietoa ja osaamista keskenään. Työryhmä päätti toimintavuoden joulukuussa v.2018 toimintavuoden arviointiin ja samassa yhteydessä toivotettiin menestystä uudelle puheenjohtajalle Marjo-Kaisa Konttiselle Nurmijärveltä. Lisätietoja: Intergraatiojohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä, 24

25 TIETOHALLINTORYHMÄ Tietohallintoryhmän toiminnassa korostuivat EU:n tietosuoja-asetuksen velvoitteet ja niihin vastaaminen, sote- ja maakuntauudistus sekä Office 365 -käytön laajentaminen. Tietosuojaan liittyvät näkökohdat alkoivat vaikuttaa kaikkeen toimintaan ja edellyttivät esimerkiksi tietosuoja- ja tietoturvapolitiikkojen päivittämistä, lisäpanostusta kokonaisarkkitehtuurityöhön sekä tietosuojavastaavan tehtävien organisoimista. Tietohallintoryhmä seurasi tietosuoja-asetukseen liittyvien ohjeistuksen, ratkaisujen, kansallisten säädösten ja hyvien käytäntöjen kehittymistä. Alan syvällisempää yhteistyötä tekivät KUUMA-kuntiin nimetyt tietosuojavastaavat, joilla on myös oma työryhmänsä. Sote- ja maakuntauudistus ei kokonaisuudessaan edennyt alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Valmistelutyön etenemisestä saatiin tietoa Uudenmaan maakuntauudistuksen ICT-ryhmän kokouksissa. Keski-Uudenmaan kuusi kuntaa muodostivat Keusotekuntayhtymän, joka aloitti toimintansa vuoden 2019 alusta, ja tähän liittyvät järjestelyt työllistivät kyseisiä kuntia huomattavasti. Omissa konesaleissa tapahtuvan palvelutuotannon väheneminen ja siirtyminen valmisratkaisuihin sekä erilaisiin pilvipalveluihin eteni nopeasti. Office 365 -ympäristön käyttöä laajennettiin tai tehostettiin melkein jokaisessa kunnassa, mikä toi esille useita tiedonhallintaan, tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä haasteita. Joitakin ohjelmistorobotiikkaratkaisuja otettiin käyttöön. Kuntiin aikaisempina vuosina toimitettujen tietojärjestelmien keskimäärin varsin heikon integroitavuuden todettiin haittaavan ja hidastavan tekoälyn käyttöönottoa. Tietohuolto- ja paikkatietoasiantuntijat kokoontuivat vuoden 2018 aikana neljä kertaa monipuolisten ja ajankohtaisten aiheiden, erityisesti EU:n tietosuoja-asetuksen merkeissä. Ryhmän kautta toteutettiin syksyllä VENNI-väestöennustepalvelun yhteiskoulutus sekä yhteistyössä tietohallintoryhmän kanssa Suomi.fi-viestit -info. Toiminnassa on panostettu laajaan dokumentointiin ja hyvään tiedonkulkuun paitsi KUUMA-kuntien, -ryhmien ja - jaostojen välillä, myös muiden yhteistyötahojen osalta. Lisätietoja: Tietohallintojohtaja Sami Tikkanen, sami.tikkanen@vihti.fi HENKILÖSTÖRYHMÄ Henkilöstöryhmä kokoontui vuoden 2018 aikana yhteensä 4 kertaa, 2 kertaa keväällä ja 2 kertaa syksyllä. Kokouksissa käytiin läpi kuntien henkilöstökäytäntöjä. Henkilöstöryhmän aiheina vuonna 2018 olivat mm. henkilöstövaikutukset sote- ja maakuntavalmistelussa, tietosuoja-asetuksen vaatimukset henkilöstötyölle sekä kuntien linjaukset työntekijöiden palkkavaatimuksiin palkkoihin aiheettomasti sovelletuista epäpätevyysalennuksista. Henkilöstöryhmä tutustui kuntien toiminta-malleihin ja työkaluihin muun muassa palkitsemisessa, rekrytoinnissa, rekrytointikonsulttien käytössä. Yhteistoiminnan osalta keskusteltiin pääluottamusmiesten ajankäytön periaatteista eri kunnissa. Keväällä tehtiin selvitys varhaiskasvatuksen palkoista KUUMA-kunnissa. Loppuvuodesta käsiteltiin kuntien neuvottelutilannetta ja neuvottelukäytäntöjä voimaan tulevien järjestelyerien osalta. Lisätietoja: henkilöstöjohtaja Päivi Pohjola, Vihti, paivi.pohjola@vihti.fi NUORTEN KUUMA Nuorten KUUMA on ryhmä, jonka tarkoitus on olla nuorten virallinen kanava vaikuttaa KUUMA-kuntia koskeviin asioihin ja päätöksiin sekä olla alueen nuorisovaltuustojen keskustelufoorumi. Ryhmä koostuu KUUMA-kuntien nuorisovaltuustojen edustajista, jokaisesta kunnasta valitaan kaksi. 25

26 Nuorisovaltuustot valitsevat itse edustajansa. Ryhmä vaikuttaa pääasiallisesti tekemällä aloitteita KUUMA:lle ja laatimalla kannanottoja. Sillä on oikeus nimetä kaksi edustajaa KUUMA-johtokuntaan ja halutessaan se voi pyytää johtokunnalta lupaa olla edustettuna muissakin luottamushenkilöistä koostuvissa ryhmissä. Nuorten KUUMA ei järjestäytynyt vuonna

27 Hyvinkää - Järvenpää - Kerava - Kirkkonummi - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Sipoo - Tuusula - Vihti 27