Ammatillisen koulutuksen reformi Tietopaketti ohjaajille 16.3.2018
Sisällys Uudistunut ammatillinen koulutus on asiakaslähtöistä ja osaamisperusteista... 3 Koulutus vastaa yksilön ja työelämän tarpeisiin... 3 Opiskelija opiskelee vain sitä, mitä ei vielä osaa... 3 Jokaiselle rakennetaan yksilöllinen opintopolku... 4 Koulutuksen laatua seurataan ja arvioidaan... 5 Opintoihin hakeutuessa... 6 Jatkuvassa haussa voi hakea koulutukseen ympäri vuoden... 6 Perusopetuksen päättävät hakevat jatkossakin yhteishaussa... 6 Valmentavaan koulutukseen ja vaativana erityisenä tukena järjestettävään koulutukseen haetaan omissa hauissaan... 8 Urheilija hakee ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa tai jatkuvassa haussa... 8 Harkinnanvaraisen valinnan kautta voi hakea erityisestä syystä... 8 Hakijan on osallistuttava pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen, jos oppilaitos sellaisen järjestää... 9 Kielitaidon riittävyys arvioidaan paikallisesti ja tutkintokohtaisesti... 9 Hakeutumisvaiheen ohjauksessa kartoitetaan osaamistarpeet ja urasuunnitelmat... 9 Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus ohjata hakijaa eteenpäin... 10 Opintojen aikana... 10 Osaamista hankintaan oppilaitoksessa, työpaikalla ja virtuaalisissa ympäristöissä... 10 Muualla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan... 10 Osaaminen osoitetaan näytöissä... 10 Työpaikalla järjestettävä koulutus voi perustua oppisopimukseen tai koulutussopimukseen... 11 Opinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden... 12 Opiskelijaa tuetaan ja ohjataan opintojen eri vaiheissa... 12 Urasuunnittelu ohjausta läpi opintojen... 13 Lisätietoja... 14
Uudistunut ammatillinen koulutus on asiakaslähtöistä ja osaamisperusteista Koulutus vastaa yksilön ja työelämän tarpeisiin Ammatillisen koulutuksen tavoitteet ja toteutus pohjautuvat opiskelijan ja työelämän tarpeisiin. Koulutus perustuu valtakunnallisiin tutkintojen perusteisiin, jotka on laadittu yhteistyössä työelämän ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Näin varmistetaan, että perusteet vastaavat työelämän tarpeita ja opiskelijat oppivat ne tiedot ja taidot, joita eri alojen työpaikoissa tarvitaan. Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa perus-, ammattija erikoisammattitutkintoja. Opiskelija voi opiskella koko tutkinnon tai tutkinnon osia omien tarpeidensa mukaan. Tarjolla on myös erilaisia valmentavia tai ammatillista osaamista kehittäviä koulutuksia, esimerkiksi erilaisia pätevöitymis- ja korttikoulutuksia sekä ammatilliseen koulutukseen valmentavaa VALMA-koulutusta. Koulutukseen voi hakea jatkuvassa haussa joustavasti, silloin kun siihen on tarve. Lisäksi keväisin järjestetään yhteishaku, joka on tarkoitettu erityisesti peruskoulun päättäville. Opiskelijaa tuetaan koulutuksen valinnassa ja opintojen sisällön suunnittelussa, jotta hän voi työllistyä ja edetä urallaan. Urasuunnittelu onkin keskeinen osa ohjausta opintojen aikana. Opinto-ohjauksella tuetaan sujuvia siirtymiä opintojen, työelämän ja muun elämän välillä. Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) tuli voimaan 1.1.2018. Se kumosi vanhat lait ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998). Uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa ei enää tehdä eroa nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen välillä. Monissa asioissa sovelletaan siirtymäaikoja erityisesti silloin, kun opiskelija on aloittanut ammatilliset opinnot ennen uuden lain voimaantuloa. Siirtymäsäännöksistä on julkaistu kattava taulukko opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla: www.minedu.fi/amisreformi. Opiskelija opiskelee vain sitä, mitä ei vielä osaa Kaikissa ammatillisissa opinnoissa huomioidaan aiemmin hankittu osaaminen. Opinnoissa keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen opiskelija opiskelee vain sitä, mitä ei vielä osaa. Siksi tutkinnon tai muun koulutuksen suorittamiseen tarvittava aika voi vaihdella yksilöllisesti. Ammatillisen osaamisen lisäksi opiskelussa vahvistuvat elinikäisen oppimisen avaintaidot. Näitä ovat muun muassa digitaalinen osaaminen, yrittäjyys sekä viestintä- ja vuorovaikutus. Osaamista arvioidaan suhteessa tutkinnon perusteisiin kirjattuihin ammattitaito- ja osaamisvaatimuksiin. Osaaminen osoitetaan näytöissä tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa. Opiskelun aikana opiskelija saa palautetta osaamisensa kehittymisestä.
Jokaiselle rakennetaan yksilöllinen opintopolku Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne uudistui reformin myötä. Tutkintoja on vähemmän, mutta ne ovat entistä laajaalaisempia. Tutkintojen sisällä on aiempaa enemmän osaamisaloja, joiden mukaan voi suuntautua eri työtehtäviin. Tutkinnot antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Siihen kirjataan suunnitelma siitä, millä opetuksen, ohjauksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhdistelmällä osaaminen karttuu niin, että opiskelija saa opintonsa suoritettua. Opettaja ohjaa ja tukee sekä arvioi ja tunnustaa aiemmin hankitun osaamisen tarvittaessa yhteistyössä opintoohjaajan ja työelämän edustajan kanssa. Opiskelijalla on myös oikeus saada erityistä tukea opintoihinsa. Sovitut tukitoimet kirjataan opiskelijan HOKSiin. Ammatillisen koulutuksen yhtenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetushallituksen verkkosivuilta löytyy koonti uuden tutkintorakenteen mukaisista tutkinnoista: Ammatilliset tutkinnot 1.1.2019 alkaen -juliste Ammatillinen perustutkinto - laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin, valmiuksia yrittäjyyteen sekä jatko-opintojen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja - laajuus 180 osaamispistettä: 145 osaamispistettä ammatillisia tutkinnon osia ja 35 osaamispistettä yhteisiä tutkinnon osia, jotka sisältävät viestintäja vuorovaikutusosaamista, matemaattis-luonnontieteellistä osaamista sekä yhteiskunta- ja työelämäosaamista. Ammattitutkinto - työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää, monialaisempaa ja kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin - laajuus 120 tai 150 osaamispistettä Erikoisammattitutkinto - työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista - laajuus 160 tai 180 osaamispistettä
Uudet perustutkintojen tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018. Jos opiskelija on aloittanut perustutkinnon suorittamisen 1.1. 31.7.2018 välisenä aikana, hän siirtyy suorittamaan tutkintoa uusien perusteiden mukaan syksyllä 2018. Jos hän on aloittanut opintonsa ennen vuotta 2018, voi tutkinnon suorittaa vanhojen perusteiden mukaisesti 31.12.2021 asti. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen uudistuvat tutkinnon perusteet tulevat voimaan asteittain 1.1.2019 mennessä. Jos opiskelija aloittaa ammatti- tai erikoisammattitutkintokoulutuksen 1.1.2018 tai sen jälkeen, mutta uudet tutkinnon perusteet eivät vielä ole voimassa, hän aloittaa opintonsa voimassa olevien perusteiden mukaan ja hänellä on oikeus suorittaa tutkinto niiden mukaisesti 31.12.2021 asti. Koulutuksen laatua seurataan ja arvioidaan Tutkinnon perusteet laaditaan yhteistyössä työelämän ja koulutuksen järjestäjien kanssa, ja myös opiskelijat voivat osallistua laadintatyöhön. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Työelämätoimikunnat osallistuvat näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen muun muassa seuraamalla valtakunnallista palaute-, seuranta- ja arviointitietoa ja tekemällä vierailukäyntejä näyttöympäristöihin. Toimikuntien tehtävänä on osallistua ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen sekä ammatillisten tutkintojen ja niiden perusteiden kehittämiseen yhteistyössä opetusja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa. Opiskelijoilta kerätään palautetta valtakunnallisella ARVO-kyselyllä opintojen alussa ja lopussa. Palautetta kerätään muun muassa henkilökohtaistamisen onnistumisesta, omien opintojen suunnittelusta ja opiskelijan hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Opiskelijoiden sijoittumista työelämään ja jatko-opintoihin seurataan valtakunnallisesti. Jatkossa osa ammatillisen koulutuksen rahoituksesta perustuu koulutuksen vaikuttavuuteen. Opiskelijoiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin on yksi vaikuttavuusrahoituksen perusteista. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus seuraa ja arvioi ammatillisen koulutuksen toteuttamista, laatua ja oppimistuloksia. Arviointitietoa hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä kansallisella ja koulutuksen järjestäjän tasolla.
Opintoihin hakeutuessa Kuvio: Näin haet ammatilliseen koulutukseen. Opetushallitus. Jatkuvassa haussa voi hakea koulutukseen ympäri vuoden Jatkuva haku mahdollistaa koulutukseen hakeutumisen joustavasti ympäri vuoden. Oppilaitokset päättävät itse hakuajat, hakumenettelyt ja valintakriteerit. Tietoa koulutuksista ja hakeutumisesta löytyy Opintopolku.fistä ja oppilaitosten verkkosivuilta. Kaikkia koulutuksia ei välttämättä löydy Opintopolusta, koska oppilaitokset saavat itse päättää, miten ne tiedottavat jatkuvassa haussa tarjolla olevista koulutuksista. Jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus hakeutumisvaiheen ohjaukseen. Tarkoituksena on auttaa hakijaa selvittämään, mikä tutkinto tai muu koulutus vastaa parhaiten hänen tarpeitaan. Perusopetuksen päättävät hakevat jatkossakin yhteishaussa Lukiosta amikseen? Jos lukiolainen vaihtaa ammatilliseen koulutukseen, hän voi yleensä hakea jatkuvassa haussa. Lukion ensimmäisen vuoden aikana ammatilliseen koulutukseen siirtyvä voi hakea myös yhteishaussa. Hakija saa yhteishaussa vielä lisäpisteet, jos hän on päättänyt perusopetuksen edellisenä vuonna. Lukion suorittaneet voivat hakea yhteishaussa tai jatkuvassa haussa. Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukioon järjestetään kerran vuodessa keväällä valtakunnallisena hakuna.
Milloin yhteishaku? Milloin jatkuva haku? Kaikki yhteishaussa mukana olevat koulutukset löytyvät Opintopolku.fistä, jossa hakija myös tekee hakemuksen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat valitaan yhteishaussa valtakunnallisten valintaperusteiden perusteella. Ajantasaiset tiedot valintaperusteista löytyvät Opintopolku.fistä. Ammatillisen koulutuksen osalta yhteishaussa haetaan pääsääntöisesti tutkintoon ja mahdollinen osaamisala valitaan vasta opintojen aikana. Muutamissa tutkinnoissa voi hakea suoraan osaamisalaan. Osaamisala voi olla hakukohteena seuraavilla aloilla: taideteollisuusalan perustutkinnon osaamisalat musiikkialan perustutkinnon osaamisalat media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon kuvallisen ilmaisun osaamisala sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisala. Jotkut oppilaitokset ilmoittavat ammatillisen perustutkinnon hakulomakkeen yhteydessä, että kyse on koulutuksesta, jossa voi suorittaa myös lukion. Hakija voi merkitä ruksilla hakulomakkeelle, että on kiinnostunut tästä vaihtoehdosta. Lisäopintojen valinta on kuitenkin aina mahdollista ja yksilöllinen valinta, ja niistä voidaan oppilaitoksessa sopia myös opintojen aikana. Hakija on päättämässä tai päättänyt perusopetuksen, kymppiluokan tai valmentavan koulutuksen samana tai edellisenä vuonna; Hakija saa yhteishaussa 6 lisäpistettä. Hakija jää yhteishaussa ilman paikkaa; Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä ammatillisen oppilaitoksen hakutoimistoon tai opinto-ohjaajaan Hakija on päättänyt perusopetuksen yli vuosi sitten Hakija on suorittanut vain osan lukioopinnoista, mutta perusopetuksen päättymisestä on yli vuosi Hakija haluaa päästä koulutukseen jonain muuna aikana kuin yhteishaun aikaan kevättalvella Hakijalla on jo ammatillinen perustutkinto tai muu tutkinto Hakijalla on työkokemusta Hakija hakee oppisopimuskoulutukseen (edellyttää soveltuvaa työpaikkaa) Hakija haluaa suorittaa vain tutkinnon osan tai osia koko tutkinnon sijaan
Valmentavaan koulutukseen ja vaativana erityisenä tukena järjestettävään koulutukseen haetaan omissa hauissaan Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen sekä vaativana erityisenä tukena järjestettävään koulutukseen järjestetään valtakunnalliset haut. Tieto tarjolla olevista koulutuksista löytyy Opintopolku.fistä. Lisäksi oppilaitokset voivat järjestää jatkuvia hakuja. Jatkuvassa haussa olevista koulutuksista voi etsiä tietoa Opintopolusta ja oppilaitosten verkkosivuilta. Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) VALMA-koulutus on tarkoitettu peruskoulun päättäneille ja muille ilman toisen asteen tutkintoa oleville. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös muu henkilö, jolla oppilaitos katsoo olevan riittävät edellytykset suoriutua opinnoista. VALMA-koulutukseen voi hakea kesäisin järjestettävässä haussa perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin. Muina aikoina VALMA-koulutukseen haetaan koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla jatkuvassa haussa. Opiskelija voi siirtyä suorittamaan ammatillista tutkintoa, kun hänellä on riittävät valmiudet opintoihin. Vaativana erityisenä tukena järjestettävä ammatillinen koulutus Erityisoppilaitosten haussa voi hakeutua vaativana erityisenä tukena järjestettäviin ammatillisiin perustutkintoihin ja valmentaviin koulutuksiin (aiemmin VALMA- ja TELMA-koulutukset erityisopetuksena). Valtakunnallinen haku järjestetään keväisin. Lisäksi ammatilliset erityisoppilaitokset voivat järjestää jatkuvia hakuja. Urheilija hakee ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa tai jatkuvassa haussa Urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen haetaan siten, että hakija hakee ammatilliseen perustutkintoon joko yhteishaussa tai jatkuvassa haussa. Opiskelupaikkaa haetaan sellaisesta oppilaitoksesta, jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä urheilijan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Opiskelijan urheilijastatus selvitetään erikseen siten, että hakija toimittaa oppilaitokseen urheilijan lisätietolomakkeen. Lisätietoja urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämisestä löytyy oppilaitosten omilta verkkosivuilta tai Olympiakomitean verkkosivuilta. Harkinnanvaraisen valinnan kautta voi hakea erityisestä syystä Hakija voi hakea opiskelupaikkaa harkinnanvaraisen valinnan kautta, jos hänellä on siihen erityinen syy: oppimisvaikeudet sosiaaliset syyt koulutodistusten puuttuminen (peruskoulun keskeyttäminen) koulutodistusten vertailuvaikeudet (hakeminen ulkomaisella todistuksella) tutkinnon suorittamiseen riittämätön tutkintokielen kielitaito VALMA = Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus TELMA = Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus
Harkinnanvaraisessa valinnassa oppilaitos voi valita hakijan koulutukseen valintapisteistä riippumatta. Harkinnanvaraisesti voi hakea kaikkiin tarjolla oleviin ammatillisiin koulutuksiin. Hakijan koulutustarpeet ja hänen edellytyksensä suoriutua opinnoista otetaan huomioon valinnassa. Hakijan on osallistuttava pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen, jos oppilaitos sellaisen järjestää Oppilaitokset päättävät, järjestävätkö ne pääsy- tai soveltuvuuskokeen. Jos yhteishaussa järjestetään pääsytai soveltuvuuskoe, hakijaa ei voida valita koulutukseen, jos hän ei osallistu kokeeseen. Useimmilla aloilla valinta kokeeseen osallistuneiden kesken tehdään koepisteiden ja muiden valintapisteiden yhteismäärän perusteella. Vaikka hakija saisi kokeesta 0 pistettä mutta saa muista valintapisteistä riittävästi pisteitä, hän voi tulla valituksi. Muutamilla aloilla valinta tehdään pelkän pääsykokeen perusteella. Lisätietoja löytyy Opintopolusta. Kielitaidon riittävyys arvioidaan paikallisesti ja tutkintokohtaisesti Valtakunnallista kielikoetta ei jatkossa järjestetä eikä riittävää kielitaidon tasoa määritellä valtakunnallisesti. Ammatillisen oppilaitoksen on kuitenkin varmistettava, että hakijalla on riittävät kielelliset edellytykset tavoitteena olevan tutkinnon tai koulutuksen suorittamiseen. Kukin koulutuksen järjestäjä arvioi itse, riittääkö hakijan kielitaito opintoihin heidän oppilaitoksessaan. Arvio tehdään tutkintokohtaisesti ja riittävä kielitaito voidaan arvioida erilaiseksi eri aloilla ja eri koulutuksissa. Hakija voi joutua käymään useammassa kielitaidon arvioinnissa. Arviossa otetaan huomioon kielitaidon kehittyminen opintojen aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on alettu suunnitella sähköistä kielikoetta valintojen ja ohjauksen tueksi. Ennen uuden kielikokeen käyttöönottoa oppilaitokset voivat halutessaan käyttää aikaisempaa valtakunnallista kielikoetta. Hakeutumisvaiheen ohjauksessa kartoitetaan osaamistarpeet ja urasuunnitelmat Hakeutumisvaiheen ohjauksen tavoitteena on auttaa hakijaa löytämään hänen tarpeisiinsa sopiva koulutus. Peruskoulun päättäneet ja ilman tutkintoa olevat ohjataan hakeutumaan koulukseen, jonka tavoitteena on perustutkinto. Aiemmin hankittu osaaminen otetaan huomioon koulutuksen valinnassa. Jos hakijalla on tarve täydentää tai syventää ammatillista osaamistaan, hän voi hakeutua suorittamaan perus,- ammatti- ja erikoisammattitutkintoa tai joitakin tiettyjä tutkinnon osia. Kun hakija on varma siitä, mihin hän haluaa hakea, siirrytään varsinaiseen hakuvaiheeseen. Hakija hakee opiskelupaikkaa ja koulutuksen järjestäjä tekee päätöksen opiskelijaksi ottamisesta. Jatkuvassa haussa on hyvä selvittää hakijan opintojen aikainen toimeentulo. Jos hakija on työtön ja TEtoimiston asiakas, tulee hakijan sopia koulutukseen hakeutumisesta TE-toimiston virkailijan kanssa ennen hakemista. Tällöin selvitetään koulutusmuoto ja mahdollinen taloudellinen tuki opintojen aikana.
Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus ohjata hakijaa eteenpäin Jos koulutuksen järjestäjä ei tarjoa hakijan tarpeita vastaavaa koulutusta tai opiskelija ei saa hakemaansa paikkaa, ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus ohjata hakija toisen koulutuksen järjestäjän tai muiden palveluiden piiriin. Jos opiskelija haluaa perustelluista syistä vaihtaa tutkintoa tai koulutusta tai keskeyttää aloittamansa opinnot, koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus selvittää opiskelijan kanssa, mikä muu koulutus voisi vastata hänen tarpeitaan tai ohjata hänet muiden palveluiden asiakkaaksi. Opintojen aikana Osaamista hankintaan oppilaitoksessa, työpaikalla ja virtuaalisissa ympäristöissä Osaamista hankitaan erilaisissa oppimisympäristöissä työpaikalla, oppilaitoksessa ja aiempaa enemmän myös virtuaalisissa ympäristöissä. Osaamisen hankkiminen suunnitellaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa eli HOKSissa. Jokaisella ammatillisella tutkinnolla on valtakunnalliset tutkinnon perusteet, joissa kerrotaan ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Osaamista voi hankkia myös kansainvälisissä ympäristöissä. Oppilaitosten omat kansainvälisen toiminnan koordinaattorit auttavat ja neuvovat, millaisia mahdollisuuksia opintojen aikana on lähteä ulkomaille. Muualla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan Opiskelijalle voi kertyä osaamista myös omalla ajalla, esimerkiksi kesätöissä tai omassa yrityksessä. Osaaminen voi karttua myös vapaa-ajalla, esimerkiksi harrastustoiminnassa. Muualla hankittu osaaminen kannattaa huomioida opiskelijan yksilöllisen opintopolun suunnittelussa HOKSin laatimisen ja päivittämisen yhteydessä. Ohjaajan kannattaa pohtia yhdessä opiskelijan kanssa etukäteen, miten opiskelija dokumentoi ja tuo esille muualla hankkimaansa osaamista. Muualla hankitun osaamisen voi osoittaa suoraan näytössä. Osaaminen osoitetaan näytöissä Kaikissa tutkinnoissa osaaminen osoitetaan näytöissä aidoissa työelämän tilanteissa. Näytöt suunnitellaan yksilöllisesti. Osaaminen arvioidaan tutkinnon osittain suhteessa tutkinnon perusteissa kuvattuihin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Yhteisissä tutkinnon osissa arviointi tehdään osaalueittain. Ammatillisen tutkinnon osan näyttöön voidaan sisällyttää osaamisen osoittaminen myös yhteisestä tutkinnon osasta tai sen osa-alueesta. Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa, jos opiskelijalle on tehty erityisen tuen päätös. Tällöin HOKSiin kirjataan henkilökohtaiset arviointikriteerit. Ammatillisen perustutkinnon ammatilliset tutkinnon osat arvioidaan asteikolla 1 5. Yhteiset tutkinnon osat sekä ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon tutkinnon osat arvioidaan hyväksytty/hylätty. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueet arvioidaan asteikolla 1 5.
Opettaja ja työelämän edustaja arvioivat näytössä osoitetun osaamisen yhdessä. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on huolehtia, että työelämän edustajat on perehdytetty osaamisen arviointiin ja tutkinnon perusteisiin. Työpaikalla järjestettävä koulutus voi perustua oppisopimukseen tai koulutussopimukseen Työpaikalla järjestettävä koulutus voi perustua oppisopimukseen ja koulutussopimukseen. Oppisopimus ja koulutussopimus eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vaan opiskelija voi hankkia osaamista molemmilla tavoilla riippuen siitä, kumpi hänen tavoitteisiinsa ja valmiuksiinsa sopii. Työpaikalla tapahtuva osaamisen hankkiminen suunnitellaan osana henkilökohtaistamista yksilön tarpeet ja valmiudet huomioiden. Koulutussopimus - Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja solmivat sopimuksen. - Opiskelija ei ole työsuhteessa eikä saa palkkaa tai muuta vastiketta. - Koulutussopimus voidaan sopia tutkinnon osittain, useammasta tutkinnon osasta tai pienemmistä kokonaisuuksista kerrallaan. Oppisopimus - Opiskelijalla täytyy olla työnantajan kanssa solmittu työsopimus. - Opiskelija tekee työtä työ- ja virkasuhteen ehdoilla ja saa työstä palkkaa. - Oppisopimuksena voi suorittaa koko tutkinnon, tutkinnon osia tai pienempiä kokonaisuuksia. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen ja näyttöjen osalta työnantaja osallistuu työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitteluun ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laatimiseen, hyväksymiseen ja päivittämiseen. Työpaikalla opiskelijaa ohjaavat työpaikan nimeämät vastuulliset ohjaajat. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on perehdyttää työpaikkaohjaajat. Työpaikalla järjestettävää koulutusta ohjaa myös opettaja tai koulutuksen järjestäjän edustaja. Yhdessä nämä ohjaajat antavat opiskelijalle palautetta osaamisen kehittymisestä. Koulutussopimuksen ja oppisopimuksen lisäksi opiskelija voi hankkia osaamista tavanomaiseen tapaan esimerkiksi kesätöissä. Tämä osaaminen voidaan myös hyödyntää osana tutkintoa.
Kuvio: Oppisopimus ja koulutussopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden Ammatillisen tutkinnon jälkeen opiskelija voi jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä kehittämishanke, jossa uudistetaan korkeakoulujen opiskelijavalintoja. Tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluihin ja lisätä toisen asteen ja korkeaasteen välistä yhteistyötä. Vuodesta 2018 alkaen yliopistot ja korkeakoulut lisäävät todistusvalintoja ja ottavat käyttöön valintamenettelyjä, jotka eivät edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Opiskelijaa tuetaan ja ohjataan opintojen eri vaiheissa Opiskelijalla on oikeus saada opinto-ohjausta ja muuta ohjausta tarpeidensa mukaisesti. Ohjaus- ja tukitoimet suunnitellaan henkilökohtaistamisessa ja kirjataan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan eli HOKSiin. Opiskeluhuollon toimijat ovat tarvittaessa mukana HOKSin laatimisessa. HOKSiin kirjataan myös opiskelijan urasuunnitelma. Henkilökohtaistamisessa suunnitellaan myös opiskelijan tarpeesta lähtevät opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot, kuten kielitaidon kehittämisen tuki sekä kielellisten, matemaattisten, tietoteknisten taitojen ja opiskelutekniikoiden tukeminen. Ohjausta antavat kaikki ammatinopettaja ryhmänohjaaja opinto-ohjaaja opiskeluhuollon toimijat: kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja koulun johto
Kuvio: Henkilökohtaistamisen prosessi. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Osana henkilökohtaistamista laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma eli HOKS. HOKSin laadintaan ja päivittämiseen osallistuu koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja, opinto-ohjaaja tai tarvittaessa muu koulutuksen järjestäjän edustaja. HOKSin laadinnassa ovat mukana myös ohjaus- ja tukipalvelut. Hyvä ohjaus lähtee ihmisen arkikokemuksista ja korostaa asiakkaan vastuullisuutta oman elämänsä määrittelijänä. Ohjaus on kokonaisvaltaista: se ottaa huomioon tunteet ja tunnistaa ohjattavan voimavarat, arvot ja oletukset. Osuvasta ohjauksesta oikeaan aikaan on hyötyä yksilöille, organisaatioille ja koko yhteiskunnalle. Urasuunnittelu ohjausta läpi opintojen Oppilaitoksissa urasuunnittelutaitojen opettaminen ja oppiminen lisäävät opiskeluun osallistumista ja sitoutumista, parantavat oppimiskykyä ja opintojen edistymistä sekä edistävät työelämään siirtymistä, työelämässä etenemistä, lisäopintoihin hakeutumista ja työllistymistä. Hakeutumisvaiheessa kartoitetaan hakijan lähtötilanne ja ohjataan häntä hakemaan tarpeitaan parhaiten vastaaviin opintoihin. Elinikäisellä ohjauksella tarkoitetaan toimia, joiden avulla kaikenikäiset pystyvät missä tahansa elämänvaiheessa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa, tekemään mielekkäitä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä ja hallitsemaan yksilöllistä kehityskaartaan koulutus, työ- ja muussa ympäristöissä, joissa valmiuksia opitaan ja käytetään.
Opintojen alussa autetaan opskelijaa suunnittelemaan opintojaan urasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelmaa päivitetään opintojen aikana. Opintojen aikana tuetaan opiskelijan persoonallisuuden kasvua ja huomioidaan se urasuunnittelussa päivitetään urasuunnitelmaa opiskelijan työelämästä saamien kokemusten perusteella kehitetään ja ylläpidetään opiskelijan urasuunnittelutaitoja tiedotetaan opiskelijoille mahdollisuuksista hankkia osaamista kansainvälisesti, esimerkiksi työskentelemällä ulkomailla. Opintojen loppuvaiheessa ohjataan opiskelijaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisessä kerrotaan opiskelijalle mahdollisuuksista jatkaa opintoja tai työskennellä ulkomailla. Lisätietoja Opetushallituksen #reformintuki-sivut: www.oph.fi/reformintuki Opetus- ja kulttuuriministeriön #amisreformi-sivut: www.minedu.fi/amisreformi Opintopolku: www.opintopolku.fi Ota yhteyttä Opetushallitus: reformintuki@oph.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö: reformi@minedu.fi Anna palautetta infopaketista Heräsikö kysymyksiä? Jäikö jotain puuttumaan? Etkö löytänyt tarvitsemaasi tietoa? Voit lähettää palautetta tästä infopaketista osoitteeseen reformintuki@oph.fi. Päivitämme aineistoa palautteen perusteella.