Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Samankaltaiset tiedostot
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Pienaukkojen uudistuminen

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Korpien luontainen uudistaminen

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Turvemaiden metsätalouden uudet vaihtoehdot tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Kestävää metsätaloutta turv la?

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Ojitusalueiden hoito

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Puhtaat pohjavedet. Metsätalouden vesiensuojelupäivät Samuli Joensuu

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Hiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus. Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Muokkausmenetelmän valinta

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

TASO-hankkeen esittely

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Metsätalouden vesiensuojelu UPM Seppo Ollikainen

Vesienhoidon suunnittelu

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

Metsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Metsätalouden vesiensuojelu Etelä- Karjalan mhy

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Transkriptio:

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa Hannu Hökkä & Mika Nieminen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Oulussa 8.5.2018

Suometsien käytön tutkimus Tällä hetkellä lähes kaikessa läpikäyvänä teemana ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Vesistövaikutukset Yksi uusi iso hankekokonaisuus Pienen budjetin projekteissa selvitetään perinteisten menetelmien modifiointia pehmeämpään suuntaan Lisäksi mallinnushankkeita, joilla pyritään selvittämään suometsien ainevirtoihin liittyviä prosesseja, jotta paremmin ymmärrettäisiin eri toimenpiteiden seuraukset Hydrologia, ravinnetalous, hiili 2 21.6.2018

CCFPeat ja SOMPA-hankkeet Suometsän jatkuvapeitteinen kasvatus SOMPA: kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja vähentää päästöjä turvemaiden (metsät ja pellot) hoidossa (SA, Strateginen tutkimus, 2018-2022) Jatkuvapeitteinen kasvatus ojitusalueilla, SA-rahoitus 2017-2022 (CCFPeat) Luke & HY Yhdistelmä perinteistä kenttäkoetoimintaa, simulointimallinnusta ja ekonomista mallinnusta Tavoite: välttää kunnostusojitukset (vesistökuormitus) ja liian tehokas kuivatus (ilmastovaikutus) 3 21.6.2018

Metsän jatkuvapeitteinen kasvatus suolla Metsän uudistaminen ja kasvatus toteutetaan samanaikaisesti toistamalla hakkuita määrävälein loputtomiin Suometsissä ideana välttää kunnostusojitukset tukeutumalla kuivatuksessa puuston haihduntaan Mikä on riittävä puuston määrä, jotta pohjavesi ei haittaa kasvua? Miten hyvin hakkuun jälkeinen puusto haihduttaa? Tasaikäinen päätehakkuupuusto kuivattaa liian tehokkaasti, joten toistuvilla hakkuilla pyritään välttämään ylikuivatus Mikä on kasvatettavan puuston yläraja ennen kuin on hakattava? Ei muokkausta eikä metsänviljelyä Luontainen uudistuminen näyttää korpikuusikoissa onnistuvan 4 21.6.2018

Metsän jatkuvapeitteinen kasvatus suolla Kymmenen kenttäkoetta eri puolilla Suomea Seurataan pohjaveden tasoa, puuston kasvua ja luontaista taimettumista Intensiivikoe Janakkalassa Mitataan pohjaveden vaihtelua, valuntaa, valumaveden laatua, maaperän CO2-päästöjä Pääpaino kuusikoissa (CO2, N) Männiköissä testataan kaistalehakkuun toimivuutta Simulointitutkimuksilla (MOTTI) selvitetään puuston kehitystä eri voimakkuudella tehtyjen hakkuiden jälkeen Määritetään taloustulos, ottaen huomioon ympäristövaikutukset 5 21.6.2018

Voidaanko kunnostusojitus korvata lannoituksella? Kunnostustarve keskittyy paksuturpeisille sararämeille Kärsivät usein ravinne-epätasapainosta: kasvu heikkoa, neulasia vähän Lannoitus (PK tai tuhka) korjaa ravinnetalouden ja lisää puuston elinvoimaa, kasvua ja veden käyttöä Heikurainen & Päivänen 1970: PK-lannoitus alensi pohjaveden syvyyttä 5 8 cm jo kahdessa vuodessa Kuinka paljon ja nopeasti tuhkalannoitus alentaa pohjaveden tasoa? 4 koetta Pohjois-Suomessa, ennakkotuloksissa pohjaveden alenema havaittavissa Ranualla toisena kesänä (2017) pohjavesi keskimäärin 2,3 cm syvemmällä kuin kontrollilla 6 21.6.2018

Kunnostustarve ja kuivatustehokkuus Sijanti & sää Puusto (LAI, pituus) Turve Ojitus (sarka, ojasyvyys) Location maxlai Volume Rovaniemi SUSI-malli1.5 45-0.65 Keskim. Rovaniemi Ravinteiden, 1.9 75pohjave- den syvyys -0.59 biomassan, hiilen Rovaniemi ja veden 2.3 125-0.53 Rovaniemi dynamiikan 2.8 165-0.47 kuvaus Ylitornio 1.5 45-0.73 metsikössä Ylitornio 1.9 75-0.67 Onko <35cm? DitchDepth 40m spacing Ylitornio 2.3 125-0.61 Ylitornio 2.8 165-0.54 Hyrynsalmi 1.5 45-0.74 Hyrynsalmi 1.9 75-0.66 Hyrynsalmi 2.3 125-0.61 HyrynsalmiMínimi ojasyvyys 2.8 165-0.56 7 21.6.2018

Kunnostustarve ja kuivatustehokkuus Sijanti & sää Puusto (LAI, pituus) Turve SUSI-malli Ravinteiden, biomassan, hiilen ja veden dynamiikan kuvaus metsikössä Keskim. pohjaveden syvyys Ojitus (sarka, ojasyvyys) Onko <35cm? Mínimi ojasyvyys 8 21.6.2018

Metsänuudistaminen Luontaisen uudistamisen sovelluksia Liittyy osin jatkuvapeitteiseen kasvatukseen Korpien uudistaminen pienaukkohakkuulla (10 25m) Kokeet Tervolassa ja Sanginjoella Tulokset hyviä: 10 vuodessa >2000 kpl/ha >20 cm pitkiä kasvatuskelpoisia taimia Ei maanmuokkausta ei vesistövaikutuksia Ei istutusta/kylvöä ei kustannuksia Pienipiirteistä metsän käsittelyä Rämeiden uudistaminen siemenpuuhakkuulla ilman maanmuokkausta onnistuu tyydyttävästi/hyvin 9 21.6.2018

Vesistökuorma vanhoilta ojitusalueilta Aiempi käsitys: ojituksen vaikutus lyhytaikainen Nieminen et al. (2017): Kuormitus on 2-3 kertaa korkeampaa ojitetuilta kuin luonnontilisilta soilta silloinkin, kun ei ole tehty mitään toimenpiteitä 412 ug/l 847 ug/l 10 Teppo Tutkija 21.6.2018

Oulujoen valuma-alueen kuormituslähteet P- tonnia/vuosi Kuorma Peltoviljely Kuorma Metsä- Talous Kuorma Hajaasutus Kuorma Lomaasutus Laskeuma vesiin Kuorma Hulevesi Pistekuormitus Luonnonhuuhtouma Yhteensä 54,9 24,8 9,4 1,5 3,4 21,1 4,3 165,7 285,1 Ojituslisäarvio Nieminen ym. 2017 perusteella 80 ton/v Peltoviljely Metsätalous Haja-asutus Loma-asutus Hulevedet Pistekuormitus Laskeuma Ojituslisä Luonnonhuuhtouma

Kuorman laskennan päivitys LUKEn, SYKEn, OYn, Tapion, Metsäkeskuksen vesistöasiantuntijoista koostuva työryhmä päivittää kuormitukset vuosien 2018-2019 aikana Koostaa kaikki olemassa olevat aineistot ojituksen aiheuttaman lisäkuorman selvittämiseksi (kiintoaine, TOC, P ja N) Tuottaa uudet alueelliset ja valtakunnalliset kuormitusarvot 12 Teppo Tutkija 21.6.2018

Kiitos! 13 21.6.2018