Valtimokuntoutus perusterveydenhuollossa - Kokemuksia Tulppakuntoutuksesta Diabetesosaaja, 24.1.2018 Pirjo Suomalainen, suunnittelija/sydänliitto Johanna Toropainen, projektisuunnittelija/diabetesliitto
Kuntoutus on ihmisen, myös ihmisen ja ympäristön muutosprosessi, jolla pyritään toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseen. Lisäksi kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. Kuntoutuksella tarkoitetaan prosessia, jossa autetaan ihmisiä saavuttamaan uusia taitoja ja tietoja sekä sellaisten taitojen ja tietojen palautumiseen tai palauttamiseen, jotka ovat heikentyneet vamman tai vammoissa ja olosuhteissa tapahtuneen muutoksen takia. Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntoutuksen uudistamiskomitea, 2017
Kuva: Johannes Romppanen/Sydänliitto Tulppa kuntoutus- mitä se on? Tulppa- ryhmän kuntoutuja saa tietoa valtimotaudeista ja niiden riskitekijöistä, oppii taitoja toteuttaa omahoitoa, löytää keinoja tehdä elintapamuutoksia, saa mahdollisuuden vertaistukeen, saa keinoja työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja löytää keinoja sairauden kanssa elämiseen.
Kuntoutuksen periaatteita ovat kuntoutujalähtöisyys: kuntoutujan yksilölliset tarpeet ja tilanne huomioidaan voimavarakeskeisyys: kuntoutujan pystyvyyden tunnetta ja omia voimavaroja vahvistetaan, katse on tulevaisuudessa ratkaisukeskeisyys: ongelmien sijaan keskitytään ratkaisujen löytämiseen ryhmäprosessia hyödyntävä: kunnioittavassa ja luottamuksellisessa toinen toistaan tukevassa ryhmässä kuntoutuja saa tukea omalle kuntoutumisprosessilleen toiminnallisuus: kuntoutuksessa hyödynnetään ja arvioidaan oman oman toiminnan kautta syntyneitä kokemuksia
Kuin salama kirkkaalta taivaalta Elämässä tapahtuu asioita, joista osa jättää meihin pysyvän jäljen. https://youtu.be/injxgtf3wni Sairastuminen herättää tunteita, synnyttää tuen tarvetta ja sairauden kanssa eläminen edellyttää voimavaroja.
Tulppakuntoutus Tulppa -kuntoutus on tarkoitettu kaikille valtimotaudin riskissä oleville tai sitä sairastaville henkilöille Tulppa- Toimintamalli Ryhmänohjauksen työväline kuntoutuskurssin ohjaamiseen Tulppakuntoutus Terveyskeskuksen järjestämä ryhmämuotoinen kuntoutus yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa Tulppa ohjaajakoulutus Ajanmukaiset tiedot ohjaajien osaamista tueksi: Ohjaajakurssi 2 +1 (+ 1)pv Täydennyskoulutukset 1pv 8-10 ryhmätapaamista ; 2,5-3 t kaksi seurantatapaamista (6 ja 12 kk) Ohjaajina työparit terveydenhoitaja/sairaanhoitaja ja fysioterapeutti työpari ja vertaisohjaaja mm. paikallisyhdistyksestä Pienryhmissä 10-12 osallistujaa Tukea toiminnan käynnistymiseen Vertaisohjaaja paikallisyhdistyksistä Koulutetut vertaisohjaajat kuntoutusryhmiin Ohjaajien koulutus, valmis materiaali ja käynnistysvaiheen tuki sairaanhoitopiirin toimijoille ja terveydenhuollon organisaatioille
Tulppa pähkinänkuoressa Toimintaa on jo järjestetty ja kokeiltu lähes kaksikymmenen vuoden ajan. Aluksi Itä-Suomen terveyskeskuksessa vuosina 1999-2003 ja valtakunnallisesti 2006-2011. Tulppakuntoutus on kehitetty Sydänliiton toimesta vuosina 1999-2003 ja 2006-2011 Raha-automaattiyhdistyksen tuella, Jatkokehittäminen on osa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä - terveystalkoita.
Tulpparyhmän tavoitteena on, että kuntoutuja tunnistaa oman terveytensä ja hyvinvointinsa avaintekijöitä ja löytää keinoja, jotka helpottavat arjessa selviytymistä saa tietoa valtimotaudeista ja niiden riskitekijöistä saa mahdollisuuden vertaistukeen edistää toipumista ja työ- ja toimintakykyään
Valtimotaudit syntyvät harvoin ilman riskitekijöitä Sepelvaltimotauti Riskitekijät: diabetes kohonneet veren rasva-arvot korkea verenpaine tupakointi Ääreisvaltimotauti Sepelvaltimotautikohtaus Vakaa sepelvaltimotauti Katkokävely tai oireeton Kriittinen alaraajaiskemia Iskeemiset aivotapahtumat (AVH) TIA - kohtaus Aivoinfarktit Eteisvärinä ja sydäninfarktiin liittyvä vajaatoiminta ELINTAVAT, AIKA JA PERIMÄ
Elintavoilla terveyttä Kasvikset Kuitu Alkoholin käytön vähentäminen Kohtuullinen annoskoko Kaikenlainen liikunta Painonhallinta Säännöllinen ateriarytmi Pehmeät rasvat Painonhallinta Kuitu Kasvikset Kestävyysliikunta Lihaskunto Hyötyliikunta Vuorokausirytmi Valtimoterveys Pehmeät rasvat Kasvikset Kuitu Painonhallinta Hyötyliikunta Kestävyysliikunta Sopiva stressi Kasvikset Kestävyysliikunta Lihaskunto Painonhallinta Alkoholin käytön vähentäminen Suolan vähentäminen Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin vähentäminen Riittävä uni Rentoutuminen Liikkuminen Työn ja levon tasapaino Ulkoilu
Kuva: Johannes Romppanen/Sydänliitto Tapaamiskertojen pääteemat 1. Ryhmä tutuksi ja tietoa valtimotaudeista 2. Mielen hyvinvointi 3. Omahoito 4. Avain terveyteen ja hyvinvointiin 5. Terveyttä edistävät elintavat 6. Syöminen 7. Liikkuminen 8. Valinnainen aihe ryhmän toiveiden mukaan 9. Miten tästä eteenpäin? 10. Jatkotapaaminen (6 kk ja 12 kk) Valinnaiset aiheet: Diabetes ja sen omahoito Ihmissuhteet ja seksuaalisuus Mielenhyvinvointi Sosiaali- ja terveyspalvelut Turvallinen arki Ravinto Liikunta
Tapaamiskerran kulku Avaus - Keskustelu kuulumisista ja kokemuksista edellisen kerran jälkeen. - Mitä käsitellyistä asioista jäi mieleen? - Onko arjessa herännyt kysymyksiä? - Millaisia kokemuksia viikon aikana on tullut muutosteoista? Tapaamiskerran teeman käsittely - virittäytyminen teemaan kotitehtävien avulla - ohjaaja voi käsitellä aihetta lyhyesti alustamalla opetuskeskustelu tai diasarjan avulla - yhteinen asian käsittely keskustellen, havainnollistaen ja toiminnallisten harjoitteiden avulla. - teeman yhteenveto Jokainen arvioi, mitä asioita tapaamiskerran teemasta haluaa kokeilla arjessa. - Onko jotain asioita teemassa, joita voi yhdistää omaan avainsuunnitelmaan?
Tapaamiskerran kulku jatkuu Liikuntatuokio - Jokaiselle tapaamiskerralle on suunniteltu yhteinen liikuntahetki. - Ryhmässä saadaan kokemuksia erilaisista liikuntamuodoista- - Kannustava palaute vahvistaa pystyvyyden tunnetta ja omiin taitoihin luottamista. Arviointi - Osallistujat arvioivat tavoitteiden saavuttamista täyttävät Miten olen saavuttanut tavoitteet lomakkeella. Päätös - Seuraavan viikon teemaan liittyvän ennakkotehtävän ohjaus
Omahoidon määritelmä Omahoito on kuntoutujan itsensä toteuttamaa, ammattihenkilön kanssa yhdessä suunnittelemaa ja kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivaa näyttöön perustuvaa hoitoa. Omahoidon tukemisessa ohjaaja toimii valmentajana. Siinä painottuvat kuntoutujan oman arjen asiantuntijuus, räätälöidyt hoitoratkaisut ja kuntoutujan omien hoitopäätösten hyväksyminen. Omahoitovalmennuksessa pyritään tukemaan potilasta saavuttamaan paras mahdollinen elämänlaatu pitkäaikaissairaudesta huolimatta (lähde: Pitkälä & Routasalo, 2009)
Omahoito Tulpassa - avaintekijä Tulppa -kuntoutuksessa jokainen tarkastelee omaa terveyttä ja sitä edistäviä tekijöitä. Tarkoitus on, että kuntoutuksen aikana jokaiselle muodostuu käsitys niistä mahdollisuuksista, joiden avulla voi itse vaikuttaa omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Kuntoutuja tekee konkreettisia omaan arkeen sopivia tekoja. Hän valitsee omahoidostaan yhden avaintekijän, johon haluaa muutoksen. Tämä voi liittyä esimerkiksi omahoitoon, elintapoihin tai muuhun itselle merkitykselliseen asiaan. Avaintekijän tarkoitus on suunnata ja auttaa kuntoutujaa toteuttamaan hänelle tärkeitä tavoitteita. Kuntoutuja suunnittelee avaintekijälleen konkreettisia omaan arkeen sopivia tavoitteita, keinoja niiden saavuttamiseksi ja sitä, miten arvioi tavoitteensa saavuttamista. Avaintekijä kulkee mukana koko kuntoutusprosessin ajan ja sitä tutkitaan eri tapaamiskerroilla.
Tulppakuntoutus.fi
Työkirja kuntoutumisen tukena Työkirja on suunniteltu ryhmäkuntoutukseen ja sitä voi käyttää soveltuvin osin myös yksilöohjauksessa. Tehtävät ohjaavat kuntoutujaa pohtimaan omahoitoaan. Työkirjaa voidaan käyttää myös muiden kuin valtimotautiin sairastuneiden ryhmien ohjauksessa.
Esimerkkinä omahoidon tehtävä Omahoidon tehtävä Pariporina aluksi, yhteinen jako ajatuksista
Vertaistuki Tulppakuntoutuksessa Mitä vertaistuki on? Vertaistuki voi olla mm. kokemusten jakamista, toisen kokemusmaailman ymmärtämistä oman kokemuksen kautta sekä vastavuoroista tukea. Se voi toteutua joko kahden tai useamman henkilön kesken, ja sitä voi syntyä sekä spontaanisti että tavoitteellisesti. Tavoitteellista vertaistuki on silloin, kun sitä antaa koulutettu henkilö. Tärkeää on vertaistuen oikea-aikaisuus ja sen oikea kohdentaminen. Keskeistä vertaistuessa on kuulluksi tulemisen ja arvostuksen kokeminen kohtaamisessa. Vertaistukea voi ajatella myös läpikulkupaikkana. Yleensä vertaistuen tarve on suurin sairastumisen alkuvaiheessa, elämän nivelkohdissa ja mahdollisten lisäsairauksien ilmaantuessa. (Lähde: https://www.diabetes.fi/d-elamaa/vertaistoiminta/mita_vertaistuki_on)
Vertaistuki Tulpparyhmässä - Jo ryhmän kokoamisvaiheessa ammattilaisvetäjät varmistavat vertaistuen mahdollisuuden kaikille ryhmäläisille. - Yhdessä toimiminen ja sitä kautta vertaisuuden kokeminen, on osa kuntoutumista ja ryhmäprosessia - Vertaistuki mahdollistuu myös kuntoutujalähtöisesti vertaisohjaajan ollessa osana ryhmää. - Ohjaajien tehtävänä on mahdollistaa kaikille mahdollisuus tulla kuulluksi.
Ammattilaisohjaajan rooli Ohjaajan tehtävä on sekä ohjata ryhmän prosessia että tukea yksilön kuntoutumista. Hän kuljettaa ryhmän tavoitteita läpi koko kuntoutuksen. Ohjaaja rakentaa aktiivisesti ryhmän hyvää ja kannustavaa ilmapiiriä. Hän pitää yllä toivoa, nostaa esiin onnistumisia ja kannustaa pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja. Ohjaaja tunnistaa ja nostaa esille kuntoutujien taitoja ja voimavaroja. Hän huomioi kuntoutujat yksilöinä ja eriyttää toimintoja erilaisten tarpeiden mukaan. Ongelmien sijaan ohjaaja auttaa kuntoutujaa näkemään mahdollisuuksia ja etsimään ratkaisuja. Ohjaaja edistää ryhmän toiminnallisuutta ja mahdollistaa kuntoutujien osallistumisen.
Vertaisohjaajana Tulpparyhmässä Vertaistukija on kuuntelija, kokemusten jakaja, rohkaisija ja tiedonvälittäjä. Vertaisohjaajana toimii koulutettu vertaistukihenkilö ja/tai vertaistukiryhmänohjaaja Ryhmänohjauksessa vertaisohjaaja tekee kiinteää yhteistyötä ammattilaisohjaajien kanssa. Tulpan ryhmissä vertaisohjaajalle on omia tehtäviä. Vertaisohjaajalla on vaitiolovelvollisuus. Vertaisohjaaja saa tukea toimintaansa omalta paikallisyhdistykseltä ja liitolta.
Ohjaajakoulutus - Tarkoitettu terveydenhoitajille/sairaanhoitajille, fysioterapeuteille/liikunnanohjaajille ja vertaisohjaajille. - Koulutus kestää 2+1 lähipäivää, sisältäen välitehtäviä päivien välillä. - Koulutus perehdyttää Tulppa-kuntoutusryhmien ohjaamiseen, syventää tietoa valtimoterveyden hoitokäytännöistä, ravitsemus- ja liikuntatietoudesta sekä parisuhteeseen, seksuaalisuuteen ja mielialaan liittyvistä asioista. - Täydennyskoulutuksen kesto on 1 lähipäivä. - Koulutus suunnitellaan yhdessä terveydenhuollon organisaation kanssa ja järjestään tilaajan alueella.
Tulppa on hyväksi havaittu Tulppakuntoutuksella vaikutuksia sairauden ennusteeseen Valtimotauti on elinikäinen kumppani ja sen eteneminen on yhteydessä riskitekijöiden, jotka useimmiten liittyvät elintapoihin. Kuntoutusjakso vaikuttaa valtimotaudin riskitekijöihin niitä alentaen. Tulppakuntoutuksen seurantatutkimuksessa havaittiin kuntoutujan terveydessä huomattavaa parannusta. Verenpaine- ja kolesterolitasojen laskut, vyötärönympärysten pienenemiset ja kävelytestimatkojen pitenemiset ovat esimerkkejä kuntoutuksen vaikutuksista. Tulppakuntoutus on taloudellisesti vaikuttavaa Tulppa-kuntoutus oli paitsi tuloksellista myös taloudellista: kuntoutuksen kustannus kuntoutujaa kohden oli vähemmän kuin yhden sairaalahoitopäivän hinta.
EKSOTE; Tulppa ryhmiin ohjautuminen Yhdistyksistä vertaisohjaajat Tulpparyhmiin vertaistukihenkilö osastoille - Sydänpiirin vertaistukihenkilöt vierailevat sydänosastoilla antaen tietoa ryhmistä ja tuesta, myös Tulpparyhmistä. Etelä-Karjalan Keskussairaala EKSOTE - Terveyskeskuksesta, sydän- ja diabeteshoitajat sekä lääkärit lähettävät TULPPA-ryhmiin - Ryhmiin ei tarvita lähetettä - Kuntoutukseen haluava voi itse laittaa Hyviksen kautta Tulpparyhmään ilmoittautumispyynnön - Keskussairaalasta sydänhoitaja, AVHkoordinaattori ja neurologinen hoitaja voivat ilmoittaa sähköisesti kuntoutujat suoraan oman asuinalueen Tulpparyhmiin Hyviksen kautta (www.hyvis.fi) tai - antaa esitteen ja Tulppa-koordinaattorin yhteystiedot. Lappeen Parikkallahti Ruoko- Imatra Joutseno -ranta Lemi Luumäki Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari (EKKS) Kuntoutustoiminnan alueellinen järjestäminen ja seuranta Tulppa ohjausryhmä EKSOTEn yhteinen työryhmä ryhmä arvioi alueen Tulppatoimintaa. Tulppakoordinaattorit: - koordinoivat alueen Tulppa-toiminnan toteutumisesta -järjestävät Etelä-Karjalan Tulppaohjaajille yhteiset koulutuspäivät -koordinoivat tulevat ryhmät yhdessä ohjaajien kanssa -tiedottaminen, markkinointi ja yhteistyö -tiedottaa ohjausryhmälle Tulppa toiminnasta -EKSOTEn alueella 2 Tulppa koordinaattoria
Kiitos!