Vesienhoito hallinnonuudistuksessa Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä 23.5.2018 Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus 1
2
14 000 htv Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen vuosibudjetit yhteensä noin 1 200 000 000 euroa SOTEpalveluihin, vrt ELY-keskuksen budjetti 5 500 000 euroa (0,5 %) 4,5 htv 7,0 htv 2,0 htv Hämeet yhteensä n. 16 000 htv 3
Meille tärkeitä kysymyksiä maakuntauudistuksessa Miten palvelut saadaan turvattua maakunnissa, kun ELYjen henkilöstö ei riitä 18 maakuntaan -> tarvitaan maakuntien keskinäistä yhteistyötä o o Vesien- ja merenhoito, vesitalous- ja kalataloustehtävien välisistä yhteistyömuodoista valmistellaan suuralueittaista (3 kpl) toimintamallia Vesienhoidon vesienhoitoalueittaiset vastuut Miten maakunnissa turvataan valtakunnallisesti yhtenäiset palvelut, tiedonkulku ja toimivat tietojärjestelmät (myös kunnat ja valtio huomioiden)? Miten paljon palvelujen laatu riippuu maakunnan poliittisesta tahtotilasta? Miten valtio-maakunnat-kunnat-sidosryhmät yhteistyö saadaan turvattua? 4
Mitä työn alla Luovan ympäristötoimialan valmistelussa? Valtakunnalliset, yhtenäiset, asiakaslähtöiset prosessit ja toimintatavat Uusi valtakunnallinen organisaatio Yhteistyö maakuntien, kuntien, muiden yhteistyöorganisaatioiden, sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa Eri toimialojen väliset yhdyspinnat Henkilöstön osallistaminen suunnitteluun Uuden toimintakulttuurin luominen 5
Tehtävät, joissa yhteistyö on lakisääteistä tai erityisen tarpeellista Vesien- ja merenhoito 6
Vesienhoidon valtakunnallinen yhteistyö Vesienhoitoa suunnitellaan nykyisin kiinteässä yhteistyössä ELYkeskusten (jatkossa maakuntien ja Luovan), ministeriöiden, SYKEn ja Luken välillä. Vesienhoidon tiedot raportoidaan yhtenäisessä muodossa EU:lle. Ohjeistus, mallit, tietojärjestelmät ovat valtakunnallisia ja laaditaan yhteistyössä. Maakuntien on yhteensovitettava vesienhoidon suunnittelun aikataulu ja sisältö valtakunnallisesti vesienhoitoalueiden välillä ( Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä 6 ). Ympäristöministeriö järjestää maakunnan kanssa neuvottelun, jolla varmistetaan, että vesien- ja merenhoidon suunnittelu ja sen toimeenpano tehdään valtakunnallisesti yhdenmukaisesti (28 a ). 7
Vesienhoidon suunnittelun koordinointi vesienhoitoalueilla Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (6 ) edellyttää yhteistyötä, mutta kaikilla maakunnilla on vastuu lain edellyttämistä tehtävistä. Mm. kuulemisten järjestäminen, ohjausryhmän (15 ) toiminnan valmistelu sekä vesienhoitosuunnitelman laadinta ja raportointi edellyttävät keskitettyä valmistelua vesienhoitoalueella. Vesienhoidon koordinointiin tarvitaan Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueella 1 htv, Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 1,2 htv. Vesienhoidon suunnittelua ohjaavissa ohjausryhmissä maakuntien edustajat. Useat maakunnat kuuluvat moneen vesienhoitoalueeseen. 8
Maakunnan lakisääteiset tehtävät vesienhoidossa 9 Ihaksi Taina
Vesienhoidon suunnittelu ja toteutus maakunnassa Jokaisella maakunnalla on vastuu vesienhoidon suunnittelusta ja toteutuksesta alueellaan (5 ). Maakunnan on oltava selvillä vesien tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja tarvittavista toimenpiteistä sen parantamiseksi. Maakunta on merkittävä toimija vesienhoidon toimenpiteiden edistämisessä ja toteuttamisessa. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu ja toimeenpano, maakunnallisen vesienhoidon yhteistyö ja vesien tilaan liittyvä paikallistuntemus tulee järjestää jokaisen maakunnan alueella. 10
Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta Ympäristötiedon tuottaminen, ml. vesiseurantojen toteutus on maakunnalle laissa määrätty tehtävä sellaisenaan ja myös osana vesienhoidon järjestämistä ja toteuttamista. Myös ympäristötietouden parantaminen on maakuntalaissa määritelty tehtävä (HE 15/2017, 6 ) Lain edellyttämä yhteistyö (VE1) Maakuntien laatimat seurantaohjelmat yhteensovitetaan vesienhoitoalueella. Seurantaohjelmaa laadittaessa otetaan soveltuvin osin huomioon toiminnanharjoittajalle muun lain nojalla kuuluva tarkkailu ( VMHJ 9 ). Laki edellyttää yhteistyötä vesienhoitoalueen maakuntien ja Luovan kesken Tehtävien hoidon kannalta välttämätön yhteistyö (VE2) Seurantojen näytteenotto ja laboratoriopalvelujen hankinta maakuntien yhteistyönä hankinta-alueilla (markkinakartoitukset, palvelukuvaukset ym tehdään valtakunnallisella tasolla). Seurantojen laadunvarmennus tiettyjen erityisosaamista vaativien tehtävien osalta (eri maakunnilla erilaiset osaamisprofiilit) Tietojärjestelmien kehittämisen ja päivittämisen, seurannan eri osa-alueiden asiantuntemuksen sekä seurantamenetelmien kehittämisen osalta tarvitaan valtakunnallista yhteistyötä ja koordinaatiota maakuntien, SYKEn, Luken sekä Luovan välillä Maakuntien reuna-alueilla yhteiset vesistöt ja valuma-alueet edellyttävät säännöllisesti yhteistyötä Tehtävien hoidon kannalta tarpeellinen yhteistyö (VE3) Ympäristötiedon analysointi ja jalostaminen maakunnan asukkaiden ja toimijoiden tarpeisiin Maakunnan sisällä erityisen tärkeää on lisäksi kuntayhteistyö seurantojen ja tarkkailujen osalta 11 Maakuntien yhteistoiminnan muotoja ovat 1) yhteinen toimielin, 2) yhteinen virka ja 3) sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta.
Erityisasiantuntemusta vaativat tehtävät Maakuntien välillä on suuria eroja vesienhoidon tehtävien erityisosaamisessa, kuten: o ekologisen tilan luokittelun eliöryhmien erityisosaaminen (kalat, vesikasvit, pohjaeläimet jne.) o kemiallisen tilan luokittelun erityisasiantuntemusta vaativat tehtävät o toimenpiteiden suunnittelun eri sektorit (turvetuotanto, metsätalous jne.) o pohjavesien luokitteluun ja hoitoon liittyvä erityisosaaminen Erityisasiantuntemusta vaativia tehtäviä voidaan osin hoitaa maakuntien välisenä yhteistyönä yhteisillä viroilla? Osassa erityistehtävistä paras osaaminen on maakuntien ulkopuolella. Yhteistyö on tärkeää erityisesti SYKEn, Luken ja Luovan kanssa. Erityisasiantuntemuksen vaatima yhteistyö ja sen vaatimat resurssit suunnitellaan tapauskohtaisesti. 12
Päätöksenteko Kaikki maakunnan alueella tapahtuvat päätökset tehdään ao. maakunnassa. Yhteensovittamisen vaatimus esimerkiksi vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävissä (kalatehtävät?) Ratkaisu tapahtuu kunkin maakunnan hallintosäännön mukaisesti. Ratkaisijana kunkin maakunnan maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, muu toimielin tai viranhaltija, jolle toimivalta asiakokonaisuuden tehtävissä on annettu.