Etelä-Karjalan poliittinen ohjausryhmä Leena Gunnar ELY, ylijohtaja

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan poliittinen ohjausryhmä Leena Gunnar ELY, ylijohtaja

2 Maakunnan palvelukokonaisuudet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kasvupalvelut Liikennepalvelut Pelastus- ja turvallisuuspalvelut Alueiden kehittämispalvelut Alueidenkäytön palvelut Maahanmuuttajapalvelut Ympäristöterveyden palvelut Vesien ja merenhoidon palvelut Vesi- ja kalatalouden palvelut Luonnonsuojelun palvelut Maaseudun kehittämispalvelut Maatalous- ja elintarviketuotannon palvelut

3 Alueidenkäyttö Konsultoiva rooli Ohjauksessa ja neuvonnassa painopiste suunnittelun alkuvaiheessa Yhteensovitetaan ELYn kaikkien vastuualueiden tavoitteita Tuetaan elinkeinojen edistämistavoitteita ja liikennejärjestelmäkehittämistä suunnitteluhankkeissa Kaupunkiseuduilla painopisteenä on yleiskaavoitus ja sen ajantasalla pito Merialuesuunnittelu etenee yhteistyössä Uudenmaan kanssa Vuosittain noin 70 neuvottelua + 90 lausuntoa

4 Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus alkamassa ELY-kommentteja työn pohjana olevaan ns. keskustelupaperiin Maakuntakaavasta strategisiin linjauksiin? Maakuntakaavalla välineenä on yhä tärkeä paikkansa, lentokorkeutta voitaisiin kuitenkin nostaa keskittyen vain olennaiseen (sama pätee kuntakaavoihin!). Kuitenkin esim. isot liikenne- ja infrahankkeet (tie-, raide-, vesi-), luonnonsuojelu, kulttuuriympäristökokonaisuudet, kaivoshankkeet ja muut ylikunnallisia vaikutuksia omaavat - joissa ylikunnallisuudella välttämättä ei ole mitään tekemistä kaupunkiseutujen kanssa - edellyttävät maakunnallista (jollei vielä laajempaa) tarkastelua ja ohjausta Kuntakaavat yhteen kaavamuotoon? Voisi olla kokeilemisen arvoista Digitalisaation monipuolinen hyödyntäminen on erittäin hyvä asia! Alueidenkäytön suunnittelussa tehdään kaiken aikaa isoja ratkaisuja Lakimuutosten vaikutusten arviointi tulee pitää koko ajan työssä mukana

5 Luonnonsuojelu Edistäminen maakuntiin ja viranomaistehtävät Luovaan METSO-ohjelman toteutus painotuksina kohteiden vaikuttavuus, keskinäinen kytkeytyvyys ja yhteys Fennoskandian vihreään vyöhykkeeseen Painopisteinä rehevät metsät ja puustoiset suot Luonnonsuojelualueiden toteutustavoite v ja 2019 on 350 hehtaaria/vuosi Natura-yleissuunnitelman toimeenpano jatkuu - NATA-arviointeja laaditaan 18 kpl Suojellut luontotyypit ja lajit Tavoite maakuntien yhteistyönä hoidettava luonnonsuojelun toteutus 1990-luvulla aloitettu Repoveden alueen toteutus valmistui viime vuonna

6 Liikenneasiat maakuntauudistuksessa Liikenneasiat maakuntauudistuksessa Tienpito Liikennejärjestelmäasiat Joukkoliikenteen järjestäminen Yksityistieasiat Saaristoliikenne

7 Tienpito Tienpito maakuntauudistuksessa Selvästi suurin tehtäväalue ELY-keskusten liikennevastuualueella on tienpito, sekä euromääräisesti että henkilöresursseina. Tieverkko jää valtion omaisuudeksi ja tienpidon rahoitus on LVM-hallinnonalan erillisrahoitusta. Tienpitotehtävien järjestämistapa kuvataan lakiluonnoksessa liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Lakiluonnoksen mukaan tienpito toteutetaan maakuntien yhteistyönä enintään yhdeksällä tienpitoalueella.

8 Tienpidon ohjaus maakunnissa Maakunnat hoitavat tienpidon tehtäviä sopimuspohjaisesti. Liikennevirasto tienpitäjänä ohjaa maakuntia tienpidon tehtävien hoitamisessa. Liikenneviraston ohjauskeinot Tienpidon sopimus Määräykset Tienpidon valtakunnalliset toimintalinjat Muu informaatio-ohjaus (ei juridisesti sitovaa). Tällä tarkoitetaan muun muassa suositusluonteisia ohjeita sekä toimintamalleja.

9 Tienpidon sopimus Tienpitäjä (Liikenne/väylävirasto) ja tienpitoalueen maakunnat valmistelevat nelivuotisen tienpidon sopimuksen, jota tarkistetaan vuosittain. Siinä sovitaan tienpitoalueen rahoituksesta maakuntakohtaisesti, maanteiden kuulumisesta kunnossapitoluokkiin, tienpitoa koskevista tavoitteista ja toimintatavoista, tienpidon varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä, tienpidon omavalvonnan järjestämisestä, toimintaa ja taloutta koskevista tavoitteista sekä raportoinnista Sopimus sisältää jokaista tienpitoalueen maakuntaa koskevan erillisen osan Sopimuksen perustana on maakunnan tienpidon ja liikenteen suunnitelma. Jokaiselle maakunnalle laaditaan valtuustokausittain suunnitelma, joka on osa valtion ja maakunnan välistä tienpidon sopimusprosessia.

10

11 Tienpidon ja liikenteen tilannekatsaus maakuntien yhteistyöstä Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Molemmat kaakon maakunnat näkevät toisensa luontevana osana maakuntien yhteistä tienpitoaluetta. Kymenlaakso tavoittelee yhteistyötä Päijät-Hämeen kanssa, joko niin, että Etelä- Karjala on siinä mukana, tai jos Etelä-Karjala suuntautuu tässä asiassa Itä- Suomeen, pelkästään Päijät-Hämeen kanssa. Kymenlaakson liiton hallitus on poliittisesti linjannut suuntautumisen edellä selostetusti. Etelä-Karjala haluaa sitoa Kymenlaakson osaksi Itä-Suomen liikenneasioiden yhteistyötä. Joka tapauksessa Kymenlaakso nähdään todennäköisenä kumppanina tienpidossa. Etelä-Karjala on pitänyt esillä nykyistä vaalipiiriä tienpidon yhteistyöalueena, mikä tarkoittaisi, että Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kumppaniksi tulisi Etelä-Savo.

12 Vesien- ja merenhoito VHS- ja MHS toimeenpano yhteistyöverkostojen aktivointi hajakuormitusta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistöihin vähentäviin toimenpiteisiin painopisteinä Suomenlahti ja Pien-Saimaa sekä herkät erinomaisessa tilassa olevat latvavedet ja rajavesistöt Metsätalouden vesiensuojeluhanke aloitetaan vesiensuojeluyhdistysten ja metsäkeskuksen kanssa Seurannan näytteenoton ja analyysipalveluiden kilpailutus v Haitallisista ja vaarallisista aineista toteutetun selvityksen toimenpiteet aloitetaan Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien leviämisestä valmistuu seurantatutkimus Pohjavesialueille ei sijoitu uutta merkittävää riskitoimintaa ja olevien riskikohteiden suojaustasoa parannetaan

13 Valtiolta maakuntiin siirtyvät tehtävät 1. Kuntien alueidenkäytön ja rakentamisen edistämistehtävät sekä maakuntien liittojen maakuntien kehittämistä koskevat tehtävät keskeisin alueiden käytön suunnittelu- ja ohjausvälineistö maakunnalle 2. Vesien ja merenhoidon ja suojelun tehtävät ja vesien tilan seuranta vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä siihen kuuluva vesien ja merensuojelu sekä maakunnan liitolta siirtyvä merialuesuunnittelu Maakunnat nimetään vastuullisiksi viranomaisiksi ja tämä notifioidaan EU komissiolle. 3. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämistehtävät Perustuu valtion talousarvion vapaaehtoista luonnonsuojelua koskevaan rahoitukseen (ml. Metso, soidensuojeluohjelma) sekä EU:n Life-rahoituksen ja muiden soveltuvien rahoitusvälineiden rahoitukseen. Sovelletaan tilaaja-tuottaja mallia. Kytkentä maakunnan tehtäviin (mm. maa- ja metsätalous, maakuntakaavoitus) 4. Ympäristö- ja vesistökunnostushankkeet sekä avustukset

14 Valtion viranomaiselle siirtyvät tehtävät 1. Ympäristönsuojelu, ympäristöluvat ja niiden valvonta Mahdollistaa keskisuurten ja suurten laitosten luvitukselle ja valvonnalle yhden luukun periaatetta toteuttavan rakenteen. (hallitusohjelma) 1. Yleisen edun valvonta Isot hankkeet voivat olla vaikutusalueeltaan merkittävästi yhtä maakuntaa laajempia, eikä yleisen edun valvontaa voi siirtää maakunnille. 2. Luonnonsuojelun viranomaistehtävät luonnonsuojelualueiden perustamista koskevat viranomaistehtävät sekä luonnonsuojelulain mukaiset poikkeusluvat Poikkeamiset sekä päätökset integroituvat samassa viranomaisessa osaksi yhdennettyä ympäristölupajärjestelmää ja nopeuttavat lupaprosessia.

15 Vesistötehtävät ja vesihuolto Tulvariskien hallinta Vuoksen ja Kymijoen vesistöissä ml. suomalais-venäläinen yhteistyö Rakennettujen vesien hoitoa tehdään VARELYn kanssa VHS-pohjalta, mm. Kymijoki, Vuoksi, Hiitolanjoki, Summanjoki Käynnistetään CBC-rahoitettu Veden Vuoksi - hanke Kunnostamalla parannetaan matkailu- ja kalastuselinkeinojen edellytyksiä - kärkikohteita Saimaa, Vuoksi, Suomenlahti, Kymijoki, Hiitolanjoki ja kansallispuistot Pohjavesialueiden uudelleen luokittelu ja tarkistetut rajaukset, 80 kpl Etelä-Karjalan ydinalueen (Lappeenranta, Imatra) vedenhankintaa turvataan Pönniälänkankaalla ja Kymenlaakson Selänpään yhteistyötä edistetään myönnettyjen vedenottolupien pohjalta Kymijoki

16 Yhteistyö lakiesityksissä Maakuntalaki (48 51 ) Sopimus yhteisestä toimielimestä vastuumaakunta Yhteinen virka Sopimus viranomaistehtävien hoitamisesta Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä Maakuntien on sovitettava yhteen vesienhoidon sisältö ja aikataulu vesienhoitoalueiden sisällä ja niiden välillä Merenhoidon tehtävissä maakuntien on sovitettava yhteen merenhoidon suunnittelun sisältö ja aikataulu Laki maakuntien yhteistoiminnasta kalatalouden ja vesitalouden tehtävien hoitamisessa Lain tarkoituksena on turvata riittävät henkilöstö- ja muut voimavarat sekä tarvittava erityisasiantuntemus ja tehtävien hoito vesistöaluekokonaisuuksina maakunnille kuuluvissa kalatalouden ja vesitalouden tehtävissä Maakuntien sopimus tehtävien hoitamisessa Jos maakunnat eivät pääse sopimukseen valtioneuvosto voi antaa tarpeelliset määräykset tehtävien hoitamisesta maakuntien yhteistoiminnassa Voimaanpanolain mukaisesti maakunnille yhteisesti siirtyvät vesiluvat Lainsäädännöllä keskitetyt tehtävät Patoturvallisuuden viranomaistehtävät (Kainuu) EU:n kalastuksen valvonta (Varsinais-Suomi) Rajavesistötehtävät (Lappi, Etelä-Karjala, Kymenlaakso)

17 Maakuntien yhteistyö vesi- ja kala-asioissa Esitys yhteistyöalueista Pohjois-Suomi Kalatalous ja vesitalous koko alueella Vesienhoidon koordinointi: Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (VHA 4) ja Lappi (VHA 5-7) Länsi-Suomi Vesienhoidon koordinointi: koko alue (VHA 3) Kalatalous: koko alue tai koko rannikko Vesitalous: - Pohjanmaan jokivesistöt (Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa) - mm. Kokemäenjoki (Pirkanmaa, Satakunta, Kanta-Häme, Varsinais- Suomi) Itä-Suomi Vesienhoidon koordinointi: VHA 1 ja 2, yhteistyö koko alue Kalatalous: koko alue tai koko Järvi-Suomi Vesitalous: koko alue - Vuoksen alue(etelä-karjala, Etelä- Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kymenlaakso) - Kymijoen alue (Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo) Kalataloustehtävät

18 Yhteistyön laajuustarkastelu Yhteistyön laajuus voi eri tehtävissä olla eri vaihtoehdon (VE1, VE2 ja VE3) mukaista. VE1 lakisääteisen minimiyhteistyön vaihtoehto Yhteistyötä sovitaan tehtäväksi pelkästään vesien ja merenhoitolain sekä kala- ja vesitehtävien perälautalain minimitulkinnan mukaisesti ottaen huomioon myös muussa substanssilaissa säädetty yhteistyö Vesienhoitoaluetta/vesistöaluekokonaisuutta tulee tarkastella myös tässä tapauksessa kokonaisuutena (vesien- ja merenhoitolaki ja perälautalaki) Vesien ja merenhoitolaki vaativat suunnittelun ja sisällön yhteensovittamista vesienhoitoaluekohtaisesti sekä vesienhoitoalueiden välillä Perälautalaki edellyttää myös resurssien ja erityisasiantuntemuksen turvaamista yhteistyöllä VE2 osaamista ja vaikuttavuutta varmistava vaihtoehto Yhteistyöstä sovitaan lakisääteisen yhteistyön lisäksi siellä ja niissä tehtävissä, missä yhteistyö on tarkoituksenmukaista työn tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta Eri maakunnissa oleva erityisosaaminen ja voimavarat ovat niin tarvittaessa käytössä maakuntaa laajemmalla alueella VE 3 laajan yhteistyön vaihtoehto Lähes kaikki vesi- ja kalatehtävät toteutetaan yhteistyössä maakuntien kesken, jolloin koko suuralueen osaaminen on yhteiskäytössä

19 Yhteistyön keinot Maakuntien yhteistoiminnan muotoja ovat yhteinen toimielin, yhteinen virka ja sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta Yhteistyön reunaehtona on maakunnissa pidetty sitä, että päätöksenteko säilyy jokaisella maakunnalla -> yhteistyö tulee järjestäväksi joko sopimuksella viranomaistehtävien hoidosta tai yhteisillä viroilla, jolloin yhteistyön määrästä riippumatta päätöksenteko voidaan säilyttää kaikissa maakunnissa Yhteinen virka edellyttää, että virka perustetaan kaikkiin maakuntiin Maakunnat voivat myös tehdä sopimuksen viranomaistehtävien hoidosta, jolloin yhden maakunnan työntekijä voi tehdä virkatehtäviä koko yhteistyöalueen alueella.

20 Maakuntien yhteistyömalli, yhteiset virat Maakunta X Maakunnan oma virka Yhteinen virka - prosessi A - prosessi B - prosessi C pros A pros A pros A pros A pros A pros A Prosessin A johtava asiantuntija Prosessin B johtava asiantuntija pros B pros B pros C pros C pros C Johtava virkamie s Yhteistyöryhm ä Johtava virkamie s pros C Johtava virkamie s Prosessin C johtava asiantuntija pros A pros A pros A pros B pros B pros C Maakunta Y Maakunta Z

21 Yhteistyön järjestäminen Yhteistyösopimuksessa sovitaan, mitä tehtäviä yhteistyö koskee ja mitkä maakunnat ovat kyseisen tehtävän osalta yhteistyössä mukana. Yhteistyössä tehtävät asiakokonaisuudet koostuvat yhteisistä osaamisaloista ja niistä kutsutaan prosesseiksi. Työtä johtamaan perustetaan kaikkien maakuntien johtavista virkamiehistä koostuva suuralueen yhteistyöryhmä, joka vastaa resurssijohtamisesta ja tavoitteiden määrittelystä ja joka valitsee prosessien substanssijohtamisesta vastaavan johtavan asiantuntijan. Yhteistyöryhmän puheenjohtajuudesta vastaavat maakunnat vuorotellen vuoden kerrallaan. Työntekijät sijoittuvat eri maakuntiin, mutta he antavat työpanostaan prosesseihin ja tuottavat palveluita kaikille maakunnille. Johtava asiantuntija vastaa kyseisen prosessin työnjohdosta Jokainen maakunta osoittaa palveluksessaan olevia henkilötyövuosia prosesseihin saamiansa palveluita vastaavan määrän, jolloin rahaa ei siirretä maakuntien välillä. Työntekijän kotimaakunta vastaa henkilöstöjohtamiseen liittyvistä asioista. Prosessi laatii kerran vuodessa toimintasuunnitelman ja budjetin sekä antaa palvelulupauksen. Nämä hyväksytään maakuntien poliittisissa päätöksentekojärjestelmissä Vähintään kerran vuodessa raportoidaan palvelulupauksen toteutumisesta ja poikkeamista. Kukin maakunta rahoittaa erikseen omalla alueellaan toteutettavat hankkeet ja erilliskulut. Yhteiset prosessit tuottavat päätettävien asioiden valmistelun kullekin maakunnalle.

22 Päätöksenteko Kaikki maakunnan alueella tapahtuvat päätökset tehdään ao. maakunnassa Yhteensovittamisen vaatimus esimerkiksi vesien- ja merenhoidon, tulvariskien hallinnan ja kalavarojen hoitoa koskevissa tehtävissä Ratkaisu tapahtuu kunkin maakunnan hallintosäännön mukaisesti. Ratkaisijana kunkin maakunnan maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, muu toimielin tai johtava viranhaltija, jolle toimivalta asiakokonaisuuden tehtävissä on annettu

23 Erityispiirteet, Itä-Suomen suunnittelualue Itä-Suomessa erityistä on: alueella on laajat järvi- ja rannikkoalueet sekä Salpausselkien pohjavesialueet lukumääräisesti suunnittelualueella on paljon maakuntia suunnittelualue pitää sisällään voimakkaasti kasvavan pääkaupunkiseudun Vesistöalueet eivät noudata maakuntarajoja suunnittelualueen sisällä yhteistyötä on järkevä tarkastella koko suunnittelualueella Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueilla voidaan yhteensovittamista tarkastella erikseen Kalatalousviranomaisen näkemyksen mukaan kalatalouden yhteistyö pitäisi sopia nykyisen hyvin toimivan ja asiakaslähtöisen kalataloushallinnon aluejaon mukaan. Poikkeuksena tästä Etelä-Karjala voisi olla osana Järvi-Suomen yhteistyöaluetta. Nykyisin useita keskitettyjä tehtäviä kalataloustehtävät vesien- ja merenhoidon suunnittelun yhteensovittaminen, vesistöseurannan hankinta säännöstely ja juoksutustehtävät, tulvariskien hallinnan suunnittelu, rajavesistötehtävät kahden maakunnan ELYt (KASELY, HÄMELY)

24 Jatkovalmistelu Valmistelutyön yhteensovittaminen maakuntien organisointityön ja mallihallintosäännön kanssa Päätöksenteon mahdollisuudet prosessien sisällä esimerkiksi kalastuslain tai vesien- ja merenhoidosta annetun lain mukaiset viranomaispäätökset ja -lausunnot Ratkaisuesitys yhteistyöalueiden aluejaoksi yhteistyöalue muodostumassa vesitalous- ja vesienhoitoasioissa erilaiseksi kuin kalaasioissa Itä- ja Länsi-Suomessa yksittäisten tehtävien yhteistyöalueiden tarkastelu suunnittelualueiden sisällä Mallin testaaminen yksittäisissä käytännön tehtävissä Yhteistyön laajuuden tarkastelu kaikissa kolmessa päätehtävässä Resurssien ja kustannusten jakaantumisen tarkastelu, erityiskysymyksenä esimerkiksi kalatalousvelvoite- ja kalastuskorttivarat sekä EMKR ja lailla keskitetyt tehtävät Tilakeskuksen suunnittelun huomiointi yhteistyön valmistelussa Osaamiskartoituksen täydentäminen Vapaaehtoisten yhteistyöverkostojen ylläpitämisen mahdollisuuksien tarkastelu Suunnittelualueille yhteisen valmisteluseminaarin tarpeen tarkastelu