Tampere University of Technology

Samankaltaiset tiedostot
Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Dierentiaaliyhtälöistä

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Matemaattinen Analyysi

y + 4y = 0 (1) λ = 0

5. OSITTAISINTEGROINTI

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

Exam III 10 Mar 2014 Solutions

Matemaattinen Analyysi

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

Matemaattinen Analyysi

Insinöörimatematiikka D

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

Dierentiaaliyhtälöistä

Materiaalien mekaniikka

[xk r k ] T Q[x k r k ] + u T k Ru k. }.

Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 07: Aksiaalinen sauvaelementti, osa 2.

Differentiaaliyhtälöt I Ratkaisuehdotuksia, 2. harjoitus, kevät Etsi seuraavien yhtälöiden yleiset ratkaisut (Tässä = d

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

Q Q 3. [mm 2 ] 1 1 = L

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

Kanta ja Kannan-vaihto

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

a 1 y 1 (x) + a 2 y 2 (x) = 0 vain jos a 1 = a 2 = 0

Harjoitus 7. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Matematiikan tukikurssi

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DY:T

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 10 to

Insinöörimatematiikka D

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu. f(x, y) = k x y, kun 0 < y < x < 1,

PALKIN KIMMOVIIVA M EI. Kaarevuudelle saatiin aiemmin. Matematiikassa esitetään kaarevuudelle v. 1 v

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

1 Peruskäsitteet. Dierentiaaliyhtälöt

Matematiikan tukikurssi

Häiriöteoriaa ja herkkyysanalyysiä. malleissa on usein pieniä/suuria parametreja. miten yksinkertaistetaan mallia kun parametri menee rajalle

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

Johdatus materiaalimalleihin

Osa 11. Differen-aaliyhtälöt

H5 Malliratkaisut - Tehtävä 1

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

4 Korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöt

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

Laskuharjoitus 7 Ratkaisut

Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

Dierentiaaliyhtälöistä

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv

Numeerinen integrointi

3 Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Insinöörimatematiikka D

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

f(x 1, x 2 ) = x x 1 k 1 k 2 k 1, k 2 x 2 1, 0 1 f(1, 1)h 1 = h = h 2 1, 1 12 f(1, 1)h 1 h 2

2 exp( 2u), kun u > 0 f U (u) = v = 3 + u 3v + uv = u. f V (v) dv = f U (u) du du f V (v) = f U (u) dv = f U (h(v)) h (v) = f U 1 v (1 v) 2

Integroimistekniikkaa Integraalifunktio

järjestelmät Luento 8

Muuttujan vaihto. Viikon aiheet. Muuttujan vaihto. Muuttujan vaihto. ) pitää muistaa lausua t:n avulla. Integroimisen työkalut: Kun integraali

BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016

6 Variaatiolaskennan perusteet

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /

k=0 saanto jokaisen kolmannen asteen polynomin. Tukipisteet on talloin valittu

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Johdetaan välttämättömät ehdot funktionaalin. g(y(t), ẏ(t),...

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

12. Hessen matriisi. Ääriarvoteoriaa

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut

Matematiikan tukikurssi

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

5 Differentiaaliyhtälöryhmät

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Insinöörimatematiikka D

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

(b) = x cos x 1 ( cos x)dx. = x cos x + cos xdx. = sin x x cos x + C, C R.

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

2. Teoriaharjoitukset

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 14: Yleisen lujuusopin elementtimenetelmän perusteita.

f x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y 2.

Tilavuus puolestaan voidaan esittää funktiona V : (0, ) (0, ) R,

Transkriptio:

Tampere University of Technology EDE- Introduction to Finite Element Method. Exercise 3 Autumn 3.. Solve the deflection curve v(x) exactly for the beam shown y,v q v = q z, xxxx x E I z Integroidaan yhtälö neljä kertaa v = q z, xxxx v = q x + C z, xxx qx zv, xx = + Cx + C 3 qx Cx zv, x = + + Cx + C3 6 4 3 qx Cx Cx zv) = + + + C x + C 4 6 3 4 Tehtävällä on neljä reunaehtoa, joista vasemmassa päässä on ehdot (siirtymäreunaehdot eli ns. kinemaattiset reunaehdot) ( ) ( ) v = C = v = C =, x 3 4 Oikean pään reunaehdot ovat (voimareunaehdot eli ns. kineettiset reunaehdot) v ( ) = q + C = C = q z, xxx q q zv q C C, xx( ) = + = = sijoittamalla taipuman lausekkeeseen saadaan v) q x x x z 4 6 4 4 3 = + tai 4 4 3 q x x x v) = 4 + 6 4 z

Tehtävä uxy ( ).. x.3x 3.x y vxy ( ).5 x y.x x y ) d dx uxy ( ) d y y ) dy vxy ( )! xy y ).9x.y..5 x d dx vxy ( ) d dy uxy ( ).4x.5 y.4x y x x ( ). x ( ).3 x Maksimit kulmissa, minimi keskellä! y.5.5.5.5 - -.5 - -.5.5.5 - -.5 - -.5 -.5.5.5 -.5 - - -.5 -.5! xy

EDE- Harjoitus 3 TEHTÄVÄ 3 Tehtävä 3 a) Ratkaistaan differentiaaliyhtälö ensin tarkasti u,xx = x x [, ] s.e. u() = (RE) u() = (RE) () Integroidaan ylläolevaa yhtälöä kahdesti jolloin saadaan u = u,xx dx dx = 6 x3 + C x + C () Soveltamalla reunaehtoa saadaan C = ja tämän jälkeen reunaehtoa josta saadaan C = 5/6. Differentiaaliyhtälön () ratkaisuksi saadaan siten u(x) = 6 x3 + 5 6 x (3) b) Ratkaistaan tehtävä likimääräisesti soveltamalla Galerkinin menetelmää. Valitaan yritteeksi toisen asteen polynomi ũ = α + α x + α x (4) Sovelletaan tähän oleellisia reunaehtoja jolloin ensimmäisestä ehdosta (RE) saadaan α = ja toisesta (RE) saadaan kahdelle muulle kertoimelle relaatio α = α. Nyt yrite ũ saa muodon ũ = ( α )x + α x = x + (x x )α (5) Varioidaan yritefunkio tuntemattoman parametrin α suhteen ja lasketaan sille samalla myös derivaatta δũ = (x x )δα ũ,xx = ( α ) (6) Sovelletaan nyt Galerkinin menetelmää, jossa tarkoittaa tässä tehtävässä lineaarista differentiaalioperaattoria d /dx

EDE- Harjoitus 3 TEHTÄVÄ 3 δũ((ũ) x)dx = (7) Sijoitetaan tähän yhtälöstä (6) derivaatta ja variaatio, jolloin saadaan δα (x x ) (( α ) x) dx = δα (8) Koska yhtälön on toteuduttava kaikilla variaatioilla δα on integraalilausekkeen oltava nolla jolloin saadaan integroinnin jälkeen [ (x x ) (( α ) x) dx = 4 x4 + ( ] 3 α )x 3 + ( α )x = 4 3 α = (9) Josta ratkaisemalla kerroin α ja sijoittamalla yhtälöön α = α saadaan kertoimiksi α = 3 4 α = 4 () joten Galerkinin menetelmällä saatu likiratkaisu ũ siirtymälle u on ũ = 4 x + 3 4 x () Tarkka ratkaisu ja likiratkaisu ovat piirrustettuina allaolevassa kuvassa.

EDE- Harjoitus 3 TEHTÄVÄ 4 Tehtävä 4 a) Tehtävän tarkka ratkaisu. Tasapaino differentiaaliselle palalle antaa: σ,x + ρg = () Olettamalla materiaali lineaarisesti kimmoiseksi ja venymät pieniksi σ = Eε = Eu,x saadaan EAu,xx = Aρg (3) Ratkaisu saadaan integroimalla kahdesti ja huomioimalla reunaehdot { u() = RE u,x () = RE (4) saadaan differentiaaliyhtälön tarkaksi ratkaisuksi u(x) = ρg E ( ) x + x (5) Ensimmäinen reunaehto liittyy tuentaan sauvan alkupäässä ja toinen reunaehdo kertoo, että sauvan loppupäässä ei ole kuormitusta. b) Ratkaistaan nyt tehtävä käyttämällä Galerkinin menetelmää. Kinemaattisesti käypä (ũ() = ) yritefunktio on ) ũ = Q + Q (6) ) asketaan valmiiksi derivaatat ja variaatiot tuntemattomien suureiden Q ja Q suhteen ũ,x = Q + Q x ũ,xx = Q ) δũ = δq + δq (7) ) Ulkoinen kuormitus saadaan yhtälön (3) oikealta puolelta P = Aρg. Tässä tehtävässä lineaarinen differentiaalioperaattori on = EA d /dx. Galerkinin menetelmää soveltaen saadaan ja sopimalla merkintä δũ x= = δũ δũ((ũ) P ) + σaδũ = (8)

EDE- Harjoitus 3 TEHTÄVÄ 4 jossa viimeinen termi upottaa sauvan loppupään voimareunaehdon systeemiin (RE). Tämä lisätermi saadaan siirtymän funktioksi olettamalla lineaarisesti kimmoinen materiaali ja pienet siirtymät ja venymät σaδũ = EεAδũ = EAũ,x ()δũ (9) Integraalilauseke yhtälössä () voidaan jakaa kahteen lausekkeeseen valitsemalla vuorotellen δq = ja δq ja vastaavasti toisinpäin. δq δq ( x EA ( EA x ) Q + Aρg ) Q + Aρg ( ) EA dx + δq (Q + Q ) = δq ( ) () EA dx + δq (Q + Q ) = δq askemalla integraalit ja ratkaisemalla tuntemattomat Q = ρg /E ja Q = ρg /E saadaan ratkaisuksi ũ = ρg E ) ρg E ) () Vertaamalla tarkkaan ratkaisuun yhtälössä (5) huomataan, että ratkaisu on sama. c) ähdetään liikkeelle liikkeelle Galerkinin menetelmästä jolloin saadaan. δũ((ũ) P ) = () Kirjoitetaan differentiaalioperaattori auki ja osittaisintegroidaan differentiaaliyhtälöä EAδũũ,xx dx EA [δũũ,x ] EAδũ,x ũ,x dx δũ(eaũ,xx P ) dx = δũp dx = δũp dx = (3) Ensimmäinen termi ylläolevassa yhtälössä on sijoitustermi josta tiedetään, että alarajalla δũ() = ja ylärajalla ũ,x () = sillä vapaaseen päähän ei kohdistu kuormitusta. Nyt integraalilauseke on u dv = uv v du

EDE- Harjoitus 3 TEHTÄVÄ 4 EAδũ,x ũ,x dx = δũp dx (4) Käytetään nyt siirtymäyritteenä alempaa astetta kuin b) kohdassa eli otetaan vain lineaarinen termi yritteeksi ũ = Q ) (5) asketaan valmiiksi yritteelle derivaatat ja variaatio tuntemattoman muuttujan suhteen ũ,x = Q δũ = δq ) (6) Sijoitetaan nämä integraalilausekkeeseen (4) ja integroidaan josta ratkaisemalla Q = ρg/e saadaan yritteeksi ( ) EA δq Q = Aρg δq (7) ũ = ρg E ) (8) Huomaa, että yhtälön tarkka ratkaisu kohdassa a) sekä molemmat likiarvot b) ja c) antavat tismalleen saman siirtymän sauvan loppupäälle, eli.77 m. Tarkka sekä b)-kohdan ratkaisu ovat neliöllisia kun taas c)-kohdassa ratkaisu on lineaarinen. Tästä huolimatta pään siirtymä toteutuu tarkasti. Kun lasketaan jännitykset, huomataan että kohtien a) ja b) ratkaisut antavat nollajännityksen sauvan loppupäähän. Kohdan c) ratkaisu antaa jännitystä sauvan loppupäähän 76 MPa. Toinen mainittava seikka on, että suorittamalla osittaisintegroinnin, luonnolliset reunaehdot (RE) tulevat automaattisesti peliin. Jos ratkaisua haetaan ilman osittaisintegrointia, on Galerkinin menetelmään tuotava lisäehtoja, joilla luonnolliset reunaehdot tulevat huomioiduiksi.

Täydennys Harj. 3 Tehtävässä 4 kohdassa b) on siirrytty yhtälöstä () yhtälöön () muutaman välivaiheen kautta eli ()->: x E E Q + ρg dx ( Q + Q ) = x E E Q + ρg dx ( Q + Q ) = x E E Q + ρg ( Q Q ) + + = 3 x E E Q + ρg + ( Q + Q ) = 3 E E Q + ρg + ( Q + Q ) = E 3E Q + ρg + ( Q + Q ) = E E 4E Q + ρg + Q + Q = E 3E 6E Q ρg Q Q + + + = E 6 Q ρg 3 8 = Q Q 8 6 ρg ρg Q = = 3 E E ->() Jännitys tyvessä saa saman arvon kohdassa a) ja b) eli ρ g 785kg m σ ( ) = Eε ( ) = Euɶ, x ( ) = E = 9.8 m 54MPa 3 E m s Huom. Kaavan (9) jälkeen: Integraalilauseke yhtälössä () pitäisi olla yhtälössä (8). Huom. Yhtälön (5) variaatio (6 a) eli pieni muutos kun parametri α muuttuu, ei riipu vakiotermistä x. Tehtävä 4 ei kuulu välikoealueeseen, mutta tehtävä 3 kuuluu. Kaavakokoelmassa Galerkin in menetelmä tulee olemaan muodossa ( ) Ω = ɶ i Ω G u P d joten termiä δɶ u ei tarvitse sisäistää. (hum 3.9.3)