A4/02 02 02/ Verohallinnon tilinpäätös vuodelta
2 SISÄLLYS 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Tuloksellisuus... 4 1.3 Vaikuttavuus... 9 1.3.1 Toiminnan vaikuttavuus... 9 1.3.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 11 1.4 Toiminnallinen tehokkuus... 11 1.4.1 Toiminnan tuottavuus... 11 1.4.2 Toiminnan taloudellisuus... 11 1.4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 12 1.4.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 12 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta... 13 1.5.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 13 1.5.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 15 1.6 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen... 17 1.7 Tilinpäätösanalyysi... 20 1.7.1 Rahoituksen rakenne... 20 1.7.2 Talousarvion toteutuminen... 23 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma... 24 1.7.4 Tase... 25 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 26 1.9 Arviointien tulokset... 26 1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 26 1.10.1 Virheitä ja väärinkäytöksiä koskevat yhteenvetotiedot... 26 1.10.2 Takaisinperintää koskevat yhteenvetotiedot... 26 2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 27 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 30 4 TASE... 31 5 LIITETIEDOT... 32 6 ALLEKIRJOITUS... 42
3 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Verohallinnon strategian keskeisenä tavoitteena on verotulojen turvaaminen, asiakkaiden ohjaus ja vaikuttavasti kohdennettu valvonta, prosessien sujuvuuden ja tehokkuuden lisääminen sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen. Strategian mukaan toiminnan vaikuttavuuden lisäämisellä tavoitellaan verovajeen pienenemistä ja verotulojen kasvua. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän verotusasioiden hoitoon liittyviä kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Verovaje arvonlisäverotuksen osalta on viime vuosina ollut Euroopan pienempiä. Asiakaskyselyn mukaan verovalvontaa pidetään tehokkaana ja verojen kiertämistä vaikeana. Sähköinen asiointi on lisääntynyt eri kanavissa, ja asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja palveluihin. Verohallinnon tuottavuus ja taloudellisuus ovat kasvaneet samaan aikaan kun suuret tietojärjestelmäuudistukset ovat vaatineet resurssilisäystä. Henkilöstön työtyytyväisyys on lisääntynyt ja on valtion keskiarvoa parempi. Verohallinnon toimintavarmuus on pysynyt korkealla tasolla. Nykyiset verotuksen tietojärjestelmät korvataan valmisohjelmistolla vuoteen 2020 mennessä. Ensimmäiset käyttöönotot tehtiin vuoden 2016 alussa ja yritysverotuksen osuus otettiin käyttöön vuoden lopulla. Vuonna 2018 toteutetaan henkilöverotus ja vuonna 2019 kiinteistöverotus ja varainsiirtoverotus. Hankkeen yhteydessä kehitetään myös toimintatapoja, lainsäädäntöä ja toteutetaan Verohallinnon strategisia kehityshankkeita. Verohallinto on uudistamassa sähköistä asiointialustaansa. Uusi OmaVero-palvelu otettiin käyttöön perintö- ja lahjaveron osalta syksyllä 2016 ja se korvasi verotilipalvelun vuoden alussa. OmaVeron käytön laajentaminen jatkuu tulevien Valmis-hankkeen käyttöönottojen tahdissa. Tullin verotustehtävien siirtäminen Verohallintoon toteutettiin niin, että valmisteverotus ja autoverotus siirtyivät 1.1. ja maahantuonnin arvonlisäverotus rekisteröityjen arvonlisäverovelvollisten osalta siirtyi 1.1.2018. Valtakunnallisen tulorekisterin valmistelu on aloitettu VM:n asettamana hankkeena. Hanke jatkuu vuoden 2019 loppuun saakka. Verohallinto vastaa rekisterin määrittelystä, hankinnasta ja käyttöönotosta. Käyttöönoton jälkeen rekisterin omistajana ja yhteisen palvelun vastuuviranomaisena toimii Verohallinto. Tulorekisteriin ilmoitetaan tulo- ja muita tietoja reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti eri tarvitsijoiden yhteisesti käytettäväksi. Hallitusohjelman johtamiseen ja kokeilukulttuuriin liittyviä kärkihankkeita on edistetty kehittämällä johtamiskulttuuria, lisäämällä luottamusta ja vuorovaikutusta sekä hyödyntämällä kokeiluja ja ketterää uudistamista tuloksellisuuden parantamiseksi. Vuoden 2018 alussa otettiin käyttöön malli, jossa kehitystoiminta yhdistettiin tietohallintoon ja
4 otettiin käyttöön ideasta ratkaisuksi menettely. Tavoitteena on lyhentää toteutettavien kehittämisprojektien kestoa. Verohallinto on jo muutaman vuoden toteuttanut toimitilakonseptiaan. Uusilla toimitiloilla ja etätyöllä saadaan aikaan säästöjä, lisätään työtyytyväisyyttä ja vähennetään ympäristön kuormittamista. 1.2 Tuloksellisuus Asiakasmäärät Verohallinto huolehti vuonna seuraavien asiakasmäärien palvelusta ja valvonnasta: Asiakasryhmä Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi Muutos 16 17 % Henkilöasiakkaat 4 974 478 5 053 257 5 064 997 0,2 Henkilöasiakkaista rajoitetusti verovelvollisia 137 997 149 635 160 045 7,0 Maatalouden harjoittajat 144 102 141 883 139 015-2,0 Yritysasiakkaat 216 317 214 448 213 636-0,4 Yhteisöasiakkaat 420 070 432 324 433 788 0,3 Liiketoiminnasta alv-velvolliset 311 194 314 979 315 218 0,1 Alkutuotannosta alv-velvolliset 269 926 265 757 265 506-0,1 Säännölliset työnantajat (1 131 150 131 938 123 749-6,2 Satunnaiset työnantajat (1 108 106 103 626 120 592 16,4 Taulukko 1: Asiakasmääriä 2015. 1) Vuoden luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin, koska Valmis-ohjelmistoon siirtymisen yhteydessä tehtiin määrittelymuutoksia. Verotulot ja verojäämät Vuoden alussa Verohallintoon siirtyi Tullista valmiste- ja autoverotus. Verotulojen bruttokertymä oli 74,6 miljardia euroa, mikä ei sisällä valmiste- ja autoveron kertymiä. Verotulojen nettokertymä oli 65,0 miljardia euroa, sisältäen valmiste- ja autoveron kertymät. Nettokertymän vertailukelpoinen muutos oli + 0,1 %. Arvonlisäveron bruttokertymä kasvoi 7,3 %, palautukset 15,5 % ja nettokertymä 0,8 %. Maksamatta olevia veroja oli vuoden lopussa 4 140 miljoonaa euroa, laskua 3,2 %. Verojäämistä arvonlisäveroja on 1 746 miljoonaa euroa (42 %), ennakonpidätyksiä ja sosiaaliturvamaksuja 684 miljoonaa euroa (17 %) sekä ennakkoveroja ja jäännösveroja yhteensä 1 596 miljoonaa euroa (39 %).
5 Asiakastyytyväisyys Vuonna toteutettiin sekä Verohallinnon asennetutkimus että yritysasiakkaiden asiakastutkimus. Asennetutkimuksen mukaan suomalaisten veronmaksumyönteisyys on kehittynyt edelleen positiivisesti, ja oli vuonna korkeampi kuin kertaakaan aiemmin. Kolme vastaajaa neljästä tuntee saavansa veroillensa vastinetta ja suurin osa on sitä mieltä, että Verohallinto puuttuu aktiivisesti väärinkäytöksiin. Erityisesti väittämän Verohallinto ohjeillaan kannustaa toimimaan oikein kanssa ollaan aiempaa useammin samaa mieltä. Yritysasiakastutkimuksen perusteella suomalaisten yritysten mielestä oikein toimiminen kannattaa veroasioissa. Yritykset kokevat veroasioidensa hoitamisen vaivattomana ja suuri osa yrityksistä maksaa veronsa mielellään. Vastaajat olivat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Parantamisen varaa olisi yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa palveluita kehitettäessä. Asiakkaiden tyytyväisyyttä puhelinpalveluun mitattiin myös tekstiviesteillä, jossa asiakkaalta kysyttiin tämän mielipidettä heti puhelun jälkeen. Kaikkiaan keskimäärin 87 prosenttia yli 7000 vastaajasta oli tyytyväisiä saamaansa palveluun. Veronsaajien asiakastyytyväisyyttä tutkitaan asiakastyytyväisyyskyselyllä kolmen vuoden välein. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat veronsaajat eli kunnat, seurakunnat ja KELA. Kokonaisarvosana vuoden tutkimuksessa oli 8,3 eli aavistuksen heikompi kuin edellisessä tutkimuksessa (toteuma 8,4 / v. 2013). Kokonaisuutena veronsaajat olivat erittäin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Palveluiden kehittäminen Sähköisten palveluiden toteumat Verohallinto on tehostanut toimintaansa nostamalla verotuksen automaatioastetta, lisäämällä sidosryhmiltä saatavien tietojen määrää ja sähköistä tiedonkeruuta, ottamalla käyttöön uusia työvälineitä ja tuottamalla uusia sähköisiä palveluja. Noin 1.460.000 (27 %) henkilöasiakasta teki muutoksia esitäytettyyn veroilmoitukseensa. Näistä Veroilmoitus verkossa -palvelua käytti noin 837.000 eli 57 %, mikä on 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2016. Verokortti verkossa -palvelun käyttöaste oli 60 prosenttia (54 % vuonna 2016) kaikista verokorttimuutoksista. Palvelun kautta tilattiin verokortteja 1.316.000 kpl (1.028.000 kpl vuonna 2016). Pientyönantajien palkanmaksua helpottavaan Palkka.fi -palveluun oli vuoden loppuun mennessä rekisteröitynyt 218 000 käyttäjää (193 000 vuonna 2016). Palkkoja laskettiin Palkka.fi:n kautta vuonna yhteensä 1,2 mrd. (1,1 mrd. vuonna 2016) ja 728.000 kpl (661.000 kpl vuonna 2016) Liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen (liikeosakeyhtiöt 6B) tuloveroilmoituksista palautettiin sähköisesti 85 % (80 % vuonna 2016). Yritystietojärjestelmän sähköisen perustamispalvelun kautta tehtiin 54 % yhteisöjen perustamisista (46 % vuonna 2016). Verohallinnon kotisivulla (vero.fi) oli 23 miljoonaa käyntikertaa (vuonna 2016 21 miljoonaa). Vuoden aikana valmisteltiin uutta verontilityslakia, jota sovelletaan Verohallinnossa marraskuusta 2018 lähtien.
6 Ohjaus, neuvonta ja palvelu Verohallinnon verkkopalveluiden asiakasmäärä kasvoi edelleen vuonna. Chatissa ratkaistiin yli 270.000 verokysymystä (ed.v.213.000). Chat avattiin huhtikuussa 2015. Verohallinnon puhelinpalvelussa vastattiin noin 2,6 miljoonaan puheluun (ed. v. n. 2,2 miljoonaa). Asiakaskäyntien määrä on vähentynyt tasaisesti noin 100.000 vuodessa, niitä oli n. 680.000 vuonna (ed.v. n. 780.000). Vuonna kehitettiin asiakkaiden mahdollisuuksia löytää itse vastaus Verohallinnon palveluista. Vastauspankki mahdollistaa tutustumisen muiden esittämiin kysymyksiin ja vähentää yhteydenottotarpeita. Oma kysymys -palvelussa asiakas voi esittää omaa asiaansa koskevan kysymyksen, mutta vastaus hyödyttää myös muita käyttäjiä. Siellä annettiin 19.000 vastausta vuonna. Verovalvonta Arvonlisäveron verovajeen määrää on selvitetty sekä Euroopan komission toimesta että IMF:n arviointimenettelyllä. Selvitysten mukaan ALV verovaje on Suomessa ollut viime vuosina noin 4-7 % (alv:n lainmukaisesta kertymästä). Vajeesta noin 20 prosenttia aiheutuu verojäämistä. ALV:n verovaje Suomessa on Euroopan alhaisimpia. Tuloverotuksen valvonnassa verotettavaan tuloon tehtiin lisäyksiä yhteensä siten, että se vastaa verotuloina noin 365 M. Lisäksi verotarkastuksia tehtiin 2.937 kappaletta, joiden perusteella tehtiin maksuunpanoja yhteensä 178 M verotuloina. Lisäksi tehtiin 693 valvontakäyntiä sisältäen rakennusalan tiedonantovelvollisuuteen kohdistuvat valvontakäynnit. Verotarkastuksiin käytetystä työajasta kolmasosa kohdistui harmaan talouden tarkastuksiin. Verotarkastuksen toimintatapoja kehittämällä on tavoiteltu toiminnan parempaa vaikuttavuutta verokertymien kannalta. Tavoitteena on mahdollisimman reaaliaikainen ja ohjausta painottava toimintatapa, jossa silti puututaan merkittäviin veroriskeihin resurssien näkökulmasta tehokkaasti. Harmaan talouden torjunnan osalta on keskitytty vakavampien veropetosten estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen. Erityisesti identiteettien väärinkäytökset ja arvonlisäveron palautuspetokset olivat vuonna esillä. Verohallinnon rikosilmoitusten määrä on noussut merkittävästi. Lisäksi viranomaisyhteistyötä ja tietojenvaihtoa on tehostettu. Harmaan talouden selvitysyksikkö laatii viranomaisten toiminnan tueksi velvoitteidenhoitoselvityksiä, joiden määrä oli n. 274.000 kappaletta (vuonna 2016 n. 193.000 kpl). Selvitysyksikkö myös tuottaa ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta mm. tilannekuvajulkaisujen ja selvityksien muodossa. Viranomaistietopalvelurajapinta -hanke (VTPRhanke) on edennyt suunnitelmien mukaisesti, hanke päättyi vuoden lopussa. Rakennusalalle toteutettujen lakimuutoksien (veronumero, käännetty alv, laajennettu ilmoitusvelvollisuus) vaikuttavuutta mitattiin. Selvityksen mukaan lakimuutokset lisäsivät ilmoitettuja palkkoja vuonna 2015 yhteensä n. 300 miljoona euroa ja verotuloja n. 100 miljoonaa euroa. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian tarkoittama tilannekuvatoiminto on käynnistetty. Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö toimii tilannekuvan valtakunnallisena koordinaattorina. Tilannekuvan toimituskuntaan kuuluu 20 ministeriötä ja viranomaista ja julkaisukanavana toimiva www.harmaa-talous-rikollisuus.fi sivusto avattiin loppuvuodesta.
7 Verohallinto on aktiivisesti osallistunut harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman hankkeiden täytäntöönpanoon. Verohallinto vastaa tai osallistuu yhteensä 12 hankkeen toteuttamiseen. Vuonna harmaan talouden torjuntaan tähtäävän rakentamisen tiedonantovelvollisuuden rakentamisilmoituksia annettiin yhteensä 678.000 kpl, joista ilmoitin.fi-rajapinnan kautta 61 %, Lomake.fi (ent. Suomi.fi) verkkolomakkeella 38 % ja paperilla 0,5 %. Kaikista ilmoituskanavista annettiin yhteensä 348.000 kpl urakkailmoitusta. Rakennusalan julkiseen veronumerorekisteriin oli merkittynä vuoden lopussa 1.242.000 henkilöä, joista 63.000 ulkomaalaista. Verohallinto oli vuoden loppuun mennessä antanut henkilötunnuksen 97.000 ulkomaalaiselle henkilölle, joista vuoden aikana 23.000 kpl. Verovelkarekisteri on julkinen palvelu, josta voi tarkistaa tiedot kaikkien yritysten ja elinkeinonharjoittajien veroveloista tai ilmoituslaiminlyönneistä. Vuoden lopussa rekisterissä oli asiakkaita n. 23 600 kpl. Riskienhallinta, segmentointi ja Suomen verotulojen turvaaminen Vuonna 2016 aloitetun veroriskien arvioinnin ja hallinnoinnin kokonaissuunnitelman (TCP, Tax Compiliance Plan) ja siihen liittyvien toimintatapojen kehittämistä jatkettiin vuoden aikana. TCP laaditaan Verohallinnon strategisten tavoitteiden pohjalta. TCP-työn taustalla vaikuttavat myös asiakkuusjohtaminen, asiakkaiden segmentointi sekä keskeisten veroriskien tunnistaminen. Keskeisiä painopisteitä olivat sosiaali- ja terveysala, finanssitoimiala, yritys- ja rahoitusjärjestelyt sekä kansainväliseen verotukseen liittyvät teemat, kuten kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen liittyvät asiat ja siirtohinnoittelu. Ennakoivien toimintatapojen merkitys kasvoi entisestään ja esimerkiksi syvennetty asiakasyhteistyö laajeni sekä asiakasmäärän että eri yhteistyömuotojen osalta. Uutena yhteistyömuotona aloitettiin syvennetty palkkapalveluyhteistyö. Kasvuyrityksiä ohjattiin ja neuvottiin erityisesti kansainvälisissä verokysymyksissä. Kansainvälisen verotuksen riski-ilmiöt hanke päättyi vuoden lopussa. Hankkeessa keskityttiin verotulojen kertymisen kannalta keskeisiin kansainvälisen kytkennän omaaviin riski-ilmiöihin. Hankkeessa kehitetyt parhaat käytännöt ja tunnistetut valvontatarpeet siirtyvät osaksi Verohallinnon operatiivista perustoimintaa. Verotusjärjestelmien kehittäminen, tietovirrat ja Kansallinen tulorekisteri Toimintavarmuuden turvaamiseksi ja toimintatapojen uudistamiseksi Verohallinto ottaa käyttöön verotuksen valmisohjelmiston. Tavoitteena ovat entistä sujuvammat prosessit ja vaikuttavampi toiminta. Valmisohjelmiston käyttöönotto alentaa ICT-kustannuksia. Valmisohjelmisto korvaa verolajikohtaiset järjestelmät vaiheittain vuosina 2013 2019. Ensimmäinen käyttöönotto toteutettiin vuodenvaihteessa 2015 2016, jolloin uuteen järjestelmään siirrettiin asiakastietojen hallinta sekä perintö- ja lahjaverotuksen toimittaminen. Toinen käyttöönotto toteutettiin vuodenvaihteessa 2016, jolloin uuteen järjestelmään siirrettiin oma-aloitteiset verot ja korvattiin aikaisempi Verotilipalvelu uudella OmaVerolla. Loppuvuodesta otettiin käyttöön yritysten tuloverotuksen osuus.
8 Verohallinnon tavoitteena on hyödyntää toiminnassaan kansallista palveluarkkitehtuuria mahdollisimman laajasti. Vuonna jatkettiin kansalliseen palveluväylään liittymisen toteutusta. Kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelma tuottaa kansalaisten, yritysten ja viranomaisten palvelunäkymät, sähköisen tunnistusratkaisun sekä kansalliset ratkaisut organisaatioiden ja luonnollisten henkilöiden roolien ja valtuutusten hallintaan. Verohallinto on osallistunut kansainvälisten tietovirtojen kehittämiseen ja digitalisointiin. Projektikokonaisuudessa Uudet kansainväliset tietovirrat toteutettiin useita kansainvälisen tietojenvaihdon automaation menettelyitä, esimerkiksi DAC, CRS ja CbC. Verohallinto on kehittänyt menettelyitä saatujen tietojen liittämiseksi osaksi omia verotusprosessejaan. Kansallisen tulorekisterin (KATRE) valmistelu on aloitettu VM:n asettamana hankkeena. Hanke jatkuu vuoden 2019 loppuun saakka. Verohallinto vastaa rekisterin määrittelystä, hankinnasta ja käyttöönotosta. Käyttöönoton jälkeen rekisterin omistajana ja yhteisen palvelun vastuuviranomaisena toimii Verohallinto. Tuottavuus ja taloudellisuus Verohallinnon henkilötyön kokonaismäärän toteutuma oli 5.065 henkilötyövuotta. Toteumat olivat verotustehtävien osalta yhteensä 5.038 htv (ylitystä 55 htv) ja kansallisen tulorekisterin toteutuksen osalta yhteensä 27 htv (alitusta 15 htv). Henkilötyön kokonaismäärä lisääntyi 263 htv edelliseen vuoteen verrattuna, lisäyksestä 205 htv johtuu Tullin verotustehtävien siirrosta Verohallintoon. Verotustehtävien osalta ministeriön asettama taso ylitettiin Valmis-hankkeen turvaamiseksi. Verohallinnon toiminnan tuottavuus (+1,7 %) ja taloudellisuus (+1,6 %) paranivat, mutta molemmissa jäätiin tavoitteesta lähinnä suunniteltua suuremman henkilötyövuosien käytön takia. Tuottavuutta ja taloudellisuutta lisäsi lähinnä asiakasmäärän ja perintäverosuoritteiden lukumäärän kasvu. Henkilöstö Verohallinnon kehittämistoimenpiteet ja tuottavuusvaatimusten läpivienti asettavat suuria haasteita henkilöstön kehittämiselle ja koulutukselle. Erityistä huomiota Verohallinnossa on kiinnitetty työhyvinvointiin. Yhteenlaskettu työtyytyväisyysindeksi oli Verohallinnossa 3,62 (3,58 vuonna 2016), kun koko valtionhallinnossa vastaava tulos oli 3,55. Työtyytyväisyyskyselyn tulosten kertoma kehitys työelämän laadussa oli kokonaisvaltaista. Työtyytyväisyyskysely koostuu kahdeksasta osa-alueesta. Näistä kyselyn osaalueista kuusi kehittyi suotuisasti edellisvuoteen verrattuna. Parhaiten kehittyivät johtaminen, toimintakulttuuri sekä vuorovaikutus ja viestintä. Osa-alueista palkkaus pysyi ennallaan ja työympäristöön liittyvät kysymykset laskivat hieman edellisvuodesta. Työhyvinvoinnin kouluarvosanaksi henkilöstö antoi tasan 8. Sairauspoissaolot laskivat vuonna hieman ollen 9,6 pv/htv (9,7 pv/htv vuonna 2016). Poissaolojen jakautuminen lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin säilyi liki muuttumattomana. Verohallinnossa henkilöstö saa olla poissa omalla ilmoituksella viisi päivää. Verohallinnossa etätyön tekeminen on lisääntynyt runsaasti. Etätyötä tekee jo lähes joka toinen verohallintolainen, henkilötyövuosia etätyössä kertyy yli 400 htv.
9 Yhteiskuntavastuu Taloudellisen vastuun osalta Verohallinto on lisännyt tuottavuutta ja taloudellisuutta, vähentänyt asiakkaiden hallinnollista taakkaa sekä kehittänyt suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä. Sosiaalisesta vastuustaan Verohallinto huolehti kohtelemalla asiakkaita ja henkilöstöä tasapuolisesti sekä kehittämällä työhyvinvointia sekä terveysjohtamisen menettelyitä. Ympäristövastuun osalta Verohallinto jatkoi WWF:n Green Office -ohjelman toteutusta, jonka tavoitteena on organisaation ympäristökuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen. Matkustuksen ympäristökuormitus lisääntyi jonkin verran kasvaneen lentomatkustuksen takia. Paperin käyttö oli edellisvuoden tasoa ja energian kulutus WWF:n kertoimilla laskien väheni hieman. Kansainvälisyys Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa Verohallinnon toimintaa. Erityisen aktiivista yhteistyö on ollut pohjoismaiden kesken. Pohjoismaisen yhteistyön avulla Verohallinto voi edistää yhteisiä tavoitteita myös OECD:ssä ja EU:ssa. Edellä mainittujen lisäksi Verohallinto osallistuu IOTA:n toimintaan. Kehitysyhteistyöhön Verohallinto on osallistunut Namibiassa ja sekä valmistelemalla 2018 käynnistyvää projektia Tansaniassa. Vuonna Verohallinto oli mukana uuden tyyppisessä laajassa verohallintojen vertailututkimuksessa. Siinä tietoja ja tekstejä tallennettiin yhteiseen tietokantaan, joka on laadittu OECD:n, IMF:n, IOTA:n ja CIAT:n yhteistyönä. 1.3 Vaikuttavuus 1.3.1 Toiminnan vaikuttavuus Mittari Verotuksen häiriötön toimeenpano Toteuma 2015 Toteuma 2016 Tavoite Toteuma Verotuksen ja tilityksen aikataulupoikkeamat (kpl) Käyttökatkot sähköisessä asioinnissa (päivää) Tilityksen ja tuloutuksen keskihajonta (%) Puhelinasioinnin sujuvuus, menetettyjen puheluiden osuus (%) Verovajetta pienennetään (1 Uusien verojäämien määrä (2v) suhteessa verokertymään (%) Asiakaskohtaisen perinnän kertymä (%) 0 0 0 0 0 0 0 0 11,9 15,2 12,0 18,2 15 27 25 21 3,9 3,6 3,4 3,6 54,0 68,2 52,0 53
10 Jäämävelalliset uudet yritykset (% uusista yrityksistä) 4,0 4,2 3,5 4,4 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä ns. pimeän työn tekemisessä tai palvelujen ostamisessa ilman kuittia ei ole mitään väärää (%) (2 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä valvonta on tehokasta (%) (2 Veronmaksajien luottamus ja veromyönteisyys pysyvät hyvällä tasolla 12-10 14 79-80 78 Asiakkaiden osuus, jotka maksavat mielellään veronsa (%) (2 77 81 77 79 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä ohjaustietoa löytyy riittävästi (%) (2 69-70 65 Verohallintoon voi luottaa (%) (2 82-84 85 Suomen sijoitus Maailmanpankin tutkimuksessa yritysten hallinnollisesta taakasta 20 12 13 13 Taulukko 2: Toiminnan vaikuttavuuden mittarit 1) Verovajeen pienentämisen tavoitteessa onnistumista arvioidaan myös verovajeen kehityksellä 2) Jatkossa asiakkaiden asennekysely tehdään kahden vuoden välein, seuraava tutkimus vuonna 2019 Vuoden aikana ei ollut merkittäviä aikataulupoikkeamia tai sähköisten palveluiden katkoksia. Tilitysten ja tuloutusten keskihajonnan tavoite ei toteutunut. Vuoden alusta lukien tilityksissä ja tuloutuksissa ovat mukana Tullista Verohallintoon siirtyneet verot, mikä vaikutti suuresti keskihajontaan. Myös toukokuussa maksettu poikkeuksellisen suuri ennakon täydennysmaksu vaikutti osaltaan keskihajontaan. Menetettyjen puheluiden osuus oli 21 %. Tulostavoite vuodelle oli 25 %. Tavoite saavutettiin ja menetettyjen puheluiden määrä aleni 6 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Uusien verojäämien määrä suhteessa verokertymään pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta tavoitetta ei saavutettu. Asiakaskohtaisen perinnän kertymä väheni edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tavoite saavutettiin. Vuosi 2016 ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen johtuen perinnän tuotantokatkosta joulukuussa. Aikaisempiin vuosiin verrattuna asiakaskohtaisen perinnän kertymä pysyi samalla tasolla. Uusista yrityksistä jäämävelallisiksi joutui 4,4 prosenttia. Tämä on hieman enemmän kuin vuonna 2016, eikä tavoitetta saavutettu. Mielellään veronsa maksavien asiakkaiden osuus oli vuosien 2015 ja 2016 tasolla. Vuoden tavoite saavutettiin. Asiakkaiden osuus, joiden mielestä ohjaustietoa löytyy riittävästi, laski vuodesta 2015 eikä tavoitetta saavutettu.
11 Maailmanpankin tutkimuksessa hallinnollisesta taakasta Suomen sijoitus laski edellisestä vuodesta yhdellä sijalla, mutta asetettu tavoite saavutettiin. 1.3.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuudelle ei ole asetettu tavoitteita. 1.4 Toiminnallinen tehokkuus 1.4.1 Toiminnan tuottavuus Mittari Toteuma 2015 Toteuma 2016 Tavoite Toteuma Tuottavuuden muutos (%) (1 1,6 1,7 2,9 1,7 Taulukko 3: Toiminnan tuottavuuden mittari 1) Muutos perustuu tuottavuusindeksin parivuosivertailuun. Tullin auto- ja valmisteverotus siirtyi Verohallinnon tehtäväksi 1.1.. Siirron yhteydessä henkilötyövuosimäärä lisääntyi 205 htv ja tämä on otettu vertailussa huomioon. Tuottavuus kasvoi 1,7 %, asetettua tavoitetta ei saavutettu. Tuottavuutta paransi asiakasmäärän ja perintäverosuoritteiden lukumäärän kasvu. Tavoitetta ei saavutettu, koska Valmis-hankkeen turvaamiseksi käytettiin suunniteltua enemmän henkilötyövuosia. Mittari Toteuma 2015 Toteuma 2016 Tavoite Toteuma Nettomenojen suhde bruttoverotuloihin (%) 0,57 0,56 <0,6 0,49 Taulukko 4: Nettomenojen suhde bruttoverotuloihin Verohallinnon nettomenot vähentyivät 0,1 % ja bruttokertymä lisääntyi 2,8 %, nettomenojen suhde bruttoverotuloihin oli 0,49 %.Tullilta siirtyneiden verojen nettokertymä on laskettu mukaan vuosien 2016 ja bruttokertymään. 1.4.2 Toiminnan taloudellisuus Mittari Toteuma 2015 Toteuma 2016 Tavoite Toteuma Taloudellisuuden muutos (%) (1 1,5 9,4 3,7 1,6
12 Taulukko 5: Toiminnan taloudellisuuden mittari 1) Muutos perustuu taloudellisuusindeksin parivuosivertailuun. Tullin auto- ja valmisteverotus siirtyi Verohallinnon tehtäväksi 1.1.. Siirron yhteydessä henkilötyövuosimäärä lisääntyi 205 htv ja tätä vastaava palkkasumma on otettu vertailussa huomioon. Taloudellisuus parani 1,6 %. Taloudellisuutta paransi asiakasmäärän ja perintäverosuoritteiden lukumäärän kasvu. Tavoitetta ei saavutettu, koska Valmis-hankkeen turvaamiseksi käytettiin suunniteltua enemmän henkilötyövuosia. Toimitilojen määrä väheni vuoden 2016 142.000 neliöstä vuoden lopun 139.000 neliöön. Huoneneliöt henkilötyövuotta kohden laskivat kahdella neliöllä (aidot huoneneliöt 21 m2/htv). Vähennyksen suuruutta pienentää poikkeuksellisen suuri konsulttien määrä omissa tiloissa. 1.4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tulos Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, ennakkoratkaisut 2015 TP 2016 TP TP Muutos Tuotot yhteensä, ennakkoratkaisut 1 472 410 1 542 761 1 624 870 5,3 % Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset, ennakkoratkaisut 2 827 605 2 852 332 2 866 656 0,5 % Tuotot - kustannukset - 1 355 195-1 309 571-1 241 786-5,2 % Kustannusvastaavuus 52,1 % 54,1 % 56,7 % 4,8 % Henkilötyövuodet 34,7 35,9 33,5-6,7 % Taulukko 6: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, ennakkoratkaisut. Tämän asiakirjan liiteosassa on esitetty maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Kustannusvastaavuuslaskelma esitetään vain jos osa-alueen tuotot ovat vähintään 1 milj. euroa. Verohallinnossa maksullisen toiminnan neljästä osa-alueessa vain ennakkoratkaisut ylittävät määritellyn rajan. Maksullisen toiminnan ennakkoratkaisujen tulot kasvoivat 5,3 % edellisestä vuodesta. Kokonaiskustannukset ennakkoratkaisuissa kasvoivat 0,5 % edellisestä vuodesta. Kustannusvastaavuus parani edellisestä vuodesta ja oli 56,7 %. Maksulliseen toimintaan käytetyn henkilötyön osuus väheni 6,7 % edellisestä vuodesta. 1.4.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Verohallinnon yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kirjataan kustannusten korvauksiksi sekä osin maksullisen toiminnan tuotoiksi. Yhteistoiminnasta ei ole velvollisuutta laatia erillistä kustannusvastaavuuslaskelmaa (yhteisrahoitteisen toiminnan tulot ovat vuositasolla alle 5 miljoonaa euroa).
13 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta 1.5.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Verohallinto seuraa ja raportoi tilinpäätöksessään seuraavien kohteiden kehitystä: 2014 2015 2016 Asiakasmäärät ja verokertymät Henkilöasiakkaat 4 931 211 4 974 478 5 053 257 5 064 997 Henkilöasiakkaista rajoitetusti verovelvollisia 126 706 137 997 149 635 160 045 Maatalouden harjoittajat 145 585 144 102 141 883 139 015 Yritysasiakkaat 217 800 216 317 214 448 213 636 Yhteisöasiakkaat 413 511 421 070 432 324 433 788 Asiakasmäärä yhteensä 5 708 107 5 755 967 5 841 912 5 851 436 Liiketoiminnasta alv-velvolliset 311 281 311 194 314 979 315 218 Alkutuotannosta alv-velvolliset 268 939 269 926 265 757 265 506 Säännölliset työnantajat 131 128 131 150 131 938 123 749 Satunnaiset työnantajat 107 713 108 106 103 626 120 592 Verotulojen bruttokertymä 68 539 milj. 70 471 milj. 72 230 milj. 74 609 milj. (1 Verotulojen nettokertymä 53 979 milj. 55 124 milj. 56 689 milj. 65 018 milj. (2 Velvoitteiden mukaan toimiminen 2014 2015 2016 Arvonlisäveron verovaje (arvio laskettu IMF:n mallilla) 5 % 5 % - (3 - Verojäämien kokonaismäärä (4 3 865 milj. 4 173 mil. 3 968 milj. 4 140 milj. Uudet verojäämät (2 v.) 668 milj. 950 milj. 662 milj. 845 milj. Jäämäperinnän kertymä 56 % 52 % 57 % 51 % Verovalvonnan kädenjälki 495 milj. 400 milj. 365 milj. 365 milj. Verotarkastuksen maksuunpanot verotuloina Ennakkoperinnän ja lopullisen veron poikkeama (henkilö- ja yritysasiakkaat) 405 milj. 444 milj. 245 milj. 178 milj. 12 % 11 % 11 % 12 %
14 Ennakkoperinnän ja lopullisen veron poikkeama yhteisöasiakkaat Asiakkaiden osuus, jotka pitävät verojärjestelmää vaikeaselkoisena (%) Sähköisten ALV-ilmoittajien osuus (%) Sähköisten perustamisilmoitusten osuus, yhteisö-asiakkaat (%) Valvontaan käytetyt resurssit ja toimenpiteet 18 % 17 % 14 % 15 % 73 % 68 % - 68 % 86 % 88 % 91 % 93 % 32 % 38 % 46 % 54 % 2014 2015 2016 Verotarkastusten määrä 4 666 4 589 4 155 2 937 Harmaan talouden tarkastusten määrä Harmaan talouden osuus verotarkastukseen käytetystä työajasta Suurten ja keskisuurten yritysten tarkastuskattavuus (%) 713 1 041 1 062 355 (5 33 % 31 % 33 % 33 % 15 % 15 % 12 % 5 % Siirtohinnoitteluun käytetty htvmäärä 40 35,4 33 36,5 Verovelkarekisteriin merkittyjen määrä 28 628 22 000 23 734 23 624 Velvoitteidenhoitoselvitysten määrä 104 000 161 000 193 000 274 000 Oikaisuvaatimukset on käsitelty alle kuudessa kuukaudessa (%) Tullilta siirtyviin verotustehtäviin liittyvät raportoitavat asiat (vuodet 2013-2015 Tullin tietoja) Autoverotuksen sähköisen ilmoittamisen osuus (%) Autoverotuksen oikaisujen käsittelyaika (kk) 88 % 90 % 91 % 84 % (6 2014 2015 2016 80 % 80 % 98 % 99 % 1,5 10 11 8 Valmisteveron kertymä (milj. ) 6 563 6 811 7 195 7 048 Autoveron kertymä (milj. ) 910 876 960 973 Verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista valmisteverotuksessa (%) Verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista autoverotuksessa (%) 0,02 0,02 0,17 0,08 0.04 0,02 0,03 0,06
15 Uusien verotettujen autojen lkm 123 000 135 000 139 000 Käytettyjen verotettujen autojen lkm 27 000 29 000 35 000 Taulukko 7: Verohallinnon seurattavat ja raportoitavat kohteet (ei tulostavoitteita) 1) Bruttokertymät eivät sisällä Tullilta siirtyneitä valmiste- ja autoveroja 2) Vuoden nettokertymä sisältää Tullilta siirtyneet valmiste- ja autoverot. 3) Vuoden 2016 alv-verovajeen tietoja ei ole saatavilla 4) Verojäämien kokonaismäärä ei sisällä verotilin alijäämää 5) Harmaan talouden merkitsemistapa on muuttunut. Vuonna harmaan talouden tarkastuksiksi luetaan vain tarkastukset, jotka on viety rikosilmoitusharkintaan 6) Yhteisöverotuksen luvut 9 kuukaudelta 1.5.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Mittari Toteuma 2015 Toteuma 2016 Tavoite Toteuma Verotuspäätösten pysyvyys (HAO) (%) (1 67 65 71 77 Puhelin- ja käyntiasiointiin tyytyväisten osuus, henkilöasiakkaat (%) (2 86 94 93 80 Puhelin- ja käyntiasiointiin tyytyväisten osuus, yritysasiakkaat (%) (3 84-93 82 Sähköisten verokorttimuutosten osuus (%) 51 54 55 60 Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat (%) 49 53 54 57 Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, yhteisöasiakkaat (6B) (%) (4 76 80 82 85 Taulukko 8: Palvelukyvyn ja laadun mittarit 1) Tuloverotuksessa, kiinteistöverotuksessa sekä perintö- ja lahjaverotuksessa tehdyt muutokset 2) Vuoden henkilöasiakkaiden tyytyväisyys puhelin- ja käyntiasiointiin mitattiin asennetutkimuksen yhteydessä, tulos ei täysin vertailukelpoinen vuoteen 2016 3) Yritysasiakkaiden tyytyväisyyttä käynti- ja puhelinasiointiin kysyttiin heille suunnatulla kyselyllä. 4) Liiketoimintaa harjoittavat yhteisöasiakkaat Hallinto-oikeudessa käsiteltyjen tuloverotuksen oikaisuvaatimusten pysyvyys oli 77 % ja tavoite saavutettiin. Mukana on myös perintä- ja lahjaverotus sekä kiinteistöverotus. Hallinto-oikeuteen saapuneiden verovalitusten määrä on laskenut vuosittain, niiden määrä on lähes puolittunut vuodesta 2013. Henkilöasiakkaille ei tehty vuonna omaa asiakastyytyväisyysmittausta vaan toteumana käytettiin Verohallinnon teettämän yleisen asiakkaiden asenne- ja tyytyväisyysmittauksen tuloksia. Vuoden tavoite oli asetettu vuoden 2016 erillisen tyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. Henkilöasiakkaille tehtiin myös tekstiviestikysely heti palvelutapahtuman jälkeen. Tässä kyselyssä tyytyväisten osuus oli 87 %. Vuonna suoritettiin yritysasiakkaille suunnattu asiakaskysely, jonka mukaan tyytyväisten osuus käynti- ja puhelinasiointiin oli 80 %. Tavoite 93 % oli asetettu yleisen asiakastyytyväisyysmittauksen aiempien tulosten perusteella eikä ole täysin vertailukelpoinen tähän toteumaan.
16 Sähköisen asioinnin osuudet kasvoivat ja tavoitteet saavutettiin kaikilla mittareilla. Tietotekniikkamenot Taulukko 9: Tietotekniikkamenot IT-kokonaismenoja kasvattaa erityisesti Valmis-hanke. Valtorin kautta hankittavien palveluiden menot yhdessä arkkitehtuurimuutoksesta aiheutuvan kustannusrakennemuutoksen kanssa hankaloittavat kustannusten vertailua. IT-kustannus-seurannassa painopiste vähenee asiantuntijapalveluiden ostoista ja kasvaa mm. ostoista valtion virastoilta kuten Valtorilta ja Palkeista sekä erityisesti lisenssikustannusten kasvuna. Vuonna 2016 oli IT-investoinneissa Valmis-hankkeen lisenssimaksut, jotka eivät toistu vuosittain. Jatkuvan toiminnan/ylläpidon työaikaperusteisten ostopalveluiden väheneminen perustuu lähinnä siihen, että palvelut hankitaan Valtorin kautta, jolloin kustannukset näkyvät ostoina muilta virastoilta. IT-laitteet ostetaan tai vuokrataan Valtorilta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toiminta Oikeudenvalvontatehtävässään Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö edistää myös hyvän verojärjestelmän toteutumista. Toiminnan oikeudellista vaikuttavuutta kuvaa se, kuinka suuri osuus oikeudenvalvontayksikön tekemistä valituksista johtaa siihen, että hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus julkaisee oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta antamansa ratkaisun. Lisäksi seurataan muun muassa korkeimman hallintooikeuden myöntämiä valituslupia yksikön valituksiin sekä oikaisulautakunnan ratkaisemien yksikön tekemien oikaisuvaatimusten hyväksymisprosenttia. Oikeudenvalvontayksikössä seurataan myös annettujen vastineiden käsittelyajan pituutta, millä on osaltaan vaikutusta verovalitusasioiden yleiseen käsittelyaikaan tuomioistuimissa. Valtiovarainministeriö asettaa vuosittain yksikön tulostavoitteet, määrärahat ja muut resurssit. Mittari Toteuma 2015 Toteuma 2016 Tavoite Toteuma Oikeudellinen vaikuttavuus Oikaisulautakunnan ratkaisemien oikaisuvaatimusten hyväksymisprosentti (%) Hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus kaikista yksikön tekemistä valituksista (%) - 63 50 45 10 20 15 18
17 Korkeimman hallinto-oikeuden myöntämien valituslupien osuus kaikista yksikön tekemistä valituslupahakemuksista (%) Korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus niistä verovelvollisen valituksista, joissa yksikkö on puoltanut valituslupaa (%) Korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus kaikista yksikön tekemistä valituksista (%) Käsittelyajat Oikeudenvalvontayksikön oikaisulautakunnalle tai hallinto-oikeudelle annettavien vastineiden keskimääräinen käsittelyaika (pv) Oikeudenvalvontayksikön korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavien vastineiden keskimääräinen käsittelyaika (pv) 42 36 55 48-28 80 33 44 29 30 40 29 32 33 31 34 33 30 34 Tuloverotusta koskevien oikaisuvaatimusaihioiden keskimääräinen käsittelyaika (% / pv) 70/90 ja 84/180 50/90 ja 52/120 70/90 ja 100/120 64/90 ja 75/120 Taulukko 10: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tavoitteet Oikaisulautakunnan ratkaisuissa toteuma laski eikä tavoitetta aivan saavutettu. Tulosta voidaan kuitenkin pitää hyvänä. Hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus oli vuoden 2016 tasoa ja ylitti tavoitteen. KHO:n myöntämien valituslupien osuus kasvoi, mutta tavoitetta ei saavutettu. KHO:n julkaisemien päätösten osuudessa niistä verovelvollisen valituksista, joissa yksikkö on puoltanut valituslupaa, tavoite asetettiin ennen kuin vuoden 2016 toteuma oli selvillä. Toteuma parani, mutta jäi puutteellisen tiedon pohjalta asetetusta tavoitteesta. Tapauksia on vuosittain vähän. KHO:n julkaisemien osuus kaikista yksikön tekemistä valituksista kasvoi merkittävästi ja ylitti tavoitteen. Vastineiden keskimääräiset käsittelyajat olivat vuoden 2016 tasolla, KHO:n osalta tavoite ei aivan toteutunut. Tuloverotuksen oikaisuvaatimusaihioiden keskimääräinen käsittelyaika parani, mutta jäi tavoitteesta. 1.6 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Mittari Toteuma 2015 Toteuma 2016 Tavoite Toteuma Työtyytyväisyysindeksi 3,52 3,58 3,58 3,62 Johtajuusindeksi 3,49 3,42 3,46 3,50 Sairauspoissaolot pv/htv 9,8 9,7 8,0 9,6 Taulukko 11: Henkilöstövoimavaroihin liittyvät mittarit Työtyytyväisyysindeksi parani 3,58:sta 3,62:een sekä johtajuusindeksi 3,42:sta 3,50:een.
18 Verohallinnon työtyytyväisyysindeksi oli valtion keskiarvoa parempi (valtio 3,55). Johtajuusindeksi oli Verohallinnossa myös huomattavasti parempi kuin valtiolla (3,38). Sairauspoissaolot olivat vuoden 2016 tasolla, mutta haasteellista tavoitetta ei saavutettu. Vuodesta 2016 lähtien on mahdollista olla poissa omalla ilmoituksella 1-5 päivää. Mittari 2015 toteuma 2016 toteuma tavoite toteuma Henkilötyövuodet verotustehtävät (htv) 4.876 4.794 4.983 5.038 Henkilötyövuodet Katre (htv) 2 8 42 27 Henkilötyövuodet yhteensä (htv) 4.878 4.802 5.025 5.065 Taulukko 12: Henkilöresurssit Verohallinnon henkilötyön kokonaismäärän toteutuma oli 5.065 henkilötyövuotta. Toteumat olivat verotustehtävien osalta yhteensä 5.038 htv (ylitystä 55 htv) ja kansallisen tulorekisterin toteutuksen osalta yhteensä 27 htv (alitusta 15 htv). Henkilötyön kokonaismäärä lisääntyi 263 htv edelliseen vuoteen verrattuna, lisäyksestä 205 htv johtuu Tullin verotustehtävien siirrosta Verohallintoon. Verotustehtävien osalta ministeriön asettama taso ylitettiin Valmis-hankkeen turvaamiseksi. Eläkkeelle jäi 179 henkilöä, joiden keski-ikä oli 64 v 2 kk (64 v 8 kk vuonna 2016) Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 6 henkilöä, keskimäärin 58 vuotiaina. Henkilöstömäärä / henkilöstörakenne / henkilöstökulut (sisältää pääsääntöisesti myös harjoittelijat ja työllistetyt 2015 2016 muutos % Henkilöstön lukumäärä 5 087 4 983 5150 3,4 - Naiset 3 838 3 732 3825 2,5 - Miehet 1 249 1 251 1325 5,9 Henkilötyövuosien lukumäärä 4 877 4 802 5065 5,5 Keski-ikä, vuotta 49,1 48,9 48,5-0,8 - Naiset 49,9 49,8 49,3-1,0 - Miehet 46,8 46,2 46,1-0,2 Ikäjakauma: 15-24 vuotiaat 83 66 75 13,6 25-34 682 739 796 7,7 35-44 892 891 1001 12,3 45-54 1 482 1 423 1382-2,9 55-64 1 901 1 805 1841 2,0 65-68 47 59 55-6,8 Koulutustasoindeksi 5,0 5,4 5,4 - Naiset 4,9 5,3 5,3 - Miehet 5,4 5,8 5,9
19 Vakinaiset 4 636 4 479 4 661 4,1 - Naiset 3 516 3 383 3 483 3,0 - Miehet 1 120 1 096 1 178 7,5 Määräaikaisia 451 504 489-3,0 - Naisista 322 349 342-2,0 - Miehistä 129 155 147-5,2 Kokoaikaisia 4 626 4 551 4 728 3,9 Osa-aikaisia 461 432 422-2,3 Henkilötyövuoden hinta ( ) 53 249 52 470 50 734-3,3 Kokonaistyövoima-kustannukset M 259,5 251,2 257,4 2,5 Välilliset työvoima-kustannukset M 105,6 95,2 94,2-1,1 Tehdyn työajan palkkojen osuus palkkasummasta 73,2 % 74,2 % 74,8 % 0,8 Työtyytyväisyysindeksi 3,52 3,58 3,62 1,1 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 19 13 6-54 Sairauspoissaolot (työpäivää) 45 609 43 575 48 843 12,1 Sairauspoissaolot (pv/htv) 9,8 9,7 9,6-1,0 Työterveyshuolto /HTV (netto) 633 549 532-3,2 Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /HTV 604 320 229-28,4 Koulutus ja kehittäminen / htv 3 183 1 901 2 094 10,2 Koulutuspäivät/HTV 11,9 11,1 9,7-13,0 Taulukko 13: Henkilöstötietoja
20 1.7 Tilinpäätösanalyysi 1.7.1 Rahoituksen rakenne Momentti 28.10.01 Verohallinto 2013 2014 2015 2016 Toteuma TP TP TP TP TA+LTA TP % Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähen 255 852 252 459 252 582 247 101 248 268 251 681 101,4 % - vuokrat 28 974 27 825 26 935 24 676 26 141 24 289 92,9 % - muut kulutusmenot 116 064 128 600 129 912 129 980 159 913 134 966 84,4 % - investoinnit 261 1 252 815 11 899 1 600 392 24,5 % Yhteensä 401 152 410 136 410 244 413 655 435 922 411 329 94,4 % Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta 3 474 3 826 3 363 2 617 2 450 2 729 111,4 % - EU-tulot 180 149 194 158 0 157 - talousarvion ulkopuolinen rahoitus 2 319 1 999 2 934 3 390 1 500 1 506 100,4 % - irtaimen omaisuuden myynti 11 7 12 79 0 32 Yhteensä 5 984 5 980 6 504 6 244 3 950 4 424 112,0 % Nettomenot (+) / -tulot (-) 395 168 404 157 403 740 407 411 431 972 406 905 94,2 % Talousarvio/kehys 426 244 431 903 410 566 407 776 405 820 405 820 100,0 % Kehysmuutoksen tarve 5 134 31 220 2 500 36 881 0 0 Talousarvio/kehys 431 378 463 123 413 066 444 657 405 820 405 820 100,0 % Siirtomäärärahakannan muutos 36 210 58 966 9 326 37 246-26 152-1 085 (säästö (+) / säästön käyttö (-) ) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta 49 378 85 588 120 689 130 014 129 070 129 070 100,0 % - siirtomäärärahankanta 31.12. 85 588 120 689 130 014 129 070 102 919 127 985 124,4 % - valtiolle tuloutus (1 23 866 38 190 Henkilöstömäärä (HTV) (2 5 072 4 865 4 876 4 794 4 983 5 038 101,1 % 1) Vuoden 2014 LTA I myönnettiin 23 866 000 euroa valmisohjelmistouudistuksen määrärahan tuoreistamiseen. Vastaava vuoden 2013 määräraha peruutettiin ja tuloutettiin valtiolle. Vuoden 2016 LTA II myönnettiin 38 189 787 euroa valmisohjelmistouudistuksen määrärahan tuoreistamiseen. Vastaava vuoden 2015 määräraha peruutettiin ja tuloutettiin valtiolle. 2) Vuoden henkilötyövuositasossa on huomioitu myös 1.1. alkaen Tullilta Verohallintoon siirtyneiden auto- ja valmisteverotuksen verotustehtävät (205 htv).
21 Momentti 28.70.03 + 28.70.21 Kansallisen tulorekisterin toteutus 2013 2014 2015 2016 Toteuma TP TP TP TP TA+LTA TP % Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähenne 0 0 65 678 3 346 1 922 57,4 % - vuokrat 0 0 0 0 300 170 56,5 % - muut kulutusmenot 0 0 536 1 106 10 100 5 578 55,2 % - investoinnit 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 602 1 783 13 746 7 669 55,8 % Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta 0 0 0 0 0 0 - EU-tulot 0 0 0 0 0 0 - talousarvion ulkopuolinen rahoitus 0 0 0 0 0 0 - irtaimen omaisuuden myynti 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 0 Nettomenot (+) / -tulot (-) 0 0 602 1 783 13 746 7 669 55,8 % Talousarvio/kehys 0 1 000 0 5 855 15 828 15 828 100,0 % Kehysmuutoksen tarve 0 0 0 10 000 0 0 Talousarvio/kehys (1 0 1 000 0 15 855 15 828 15 828 100,0 % Siirtomäärärahakannan muutos 0 1 000-602 14 072 2 082 8 159 (säästö (+) / säästön käyttö (-) ) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta 0 0 1 000 398 14 470 14 470 100,0 % - siirtomäärärahankanta 31.12. 0 1 000 398 14 470 16 552 22 628 136,7 % - valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) 0 0 1 8 42 27 64,3 % 1) Vuoden 2014 osalta määräraha yhteensä 1 000 000 euroa myönnettiin kirjaus- ja käyttöoikeutena momentille 28.70.03. Taulukko 14: Talousarviolaskelmat Harmaan talouden selvitysyksikön määrärahat ovat 1 979 509 euroa. Yksikön henkilötyövuosikehys on 24 henkilötyövuotta. Tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon varatut määrärahat sisältyvät Tietohallintoyksikön budjettiin. Harmaan talouden selvitysyksikön menot olivat 1,78 M euroa eli 90,0 prosenttia budjetoidusta. Henkilötyövuosien toteuma oli koko vuoden keskiarvona 22,8 htv. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määrärahat ovat 2 933 474 euroa. Yksikön henkilötyövuosikehys on 36 henkilötyövuotta. Veronsaajien oikeudenvalvonnan määrärahan käyttö oli 2,40 M eli 81,8 prosenttia budjetoidusta. Henkilötyövuositoteuma oli 31,0 htv. Verohallinnon toimintamenomomentti 28.10.01: Verohallinnon toimintamenomomentin 28.10.01 määrärahamyöntö oli yhteensä 405,820 M. Toimintamenojen toteuma oli 406,905 M eli 100,3 % talousarviomyönnöistä 405,820 M. Siirtomäärärahakanta pieneni 1,1 M. Toimintamenoista suurin osuus eli 61,9 % käytettiin palkkaukseen. Toteuma oli 251,7 M eli 101,4 % budjetoidusta. Budjetti ylittyi 3,4 M ja palkkausmenot kasvoivat 1,9 % edellisestä vuodesta. Palkat ja palkkiot kasvoivat 3,3 % ja henkilösivukulut laskivat 5,8 %. Palkkausmenojen kasvu johtui pääosin Tullilta siirtyneiden verotustehtävien henkilötyövuosista. Budjetin ylitys johtui määräaikaisen henkilöstön lisäämisestä Valmis-hankkeen turvaamiseksi. Toimitilavuokrat olivat 24,3 M ja 93,0 % budjetoidusta. Menot laskivat 1,6 % edellisestä vuodesta. Toimitilaneliöt vähenivät 3 000 neliöllä.
22 Muut kulutusmenot olivat yhteensä 135,0 M eli 84,4 % budjetoidusta. Menot kasvoivat 3,8 % edellisestä vuodesta. Budjetin alitus johtui tietotekniikan asiantuntijapalveluiden budjetoitua pienemmästä käytöstä. o Tietotekniikan asiantuntijapalvelut olivat 55,4 M ja 75,4 % budjetista. Tilille on kirjattu Tietokarhun volyymialennus, jonka suuruus oli 7,3 M. o Ohjelmistojen käyttöoikeusmaksut olivat 2,8 M ja 19,0 % budjetoidusta. o ATK käyttöpalvelut olivat 8,4 M ja 99,6 % budjetista. o ATK palveluostot Valtiolta olivat 27,8 M ja 95,2 % budjetista. Valtorin palveluiden käyttö on laajentunut. o Matkustuspalvelut olivat 3,4 M ja budjetti ylittyi 15,4 %. Kustannuksia lisäsi etenkin lisääntynyt kansainvälinen toiminta. o Henkilöstöpalvelut olivat 5,6 M ja 85,2 % budjetista. Maksullisen toiminnan tulot olivat 2,7 M ja ylittivät 11,4 % budjetoidun määrän. Kokonaistulot kuitenkin pienenivät edellisestä vuodesta 29,2 % yhteisrahoitteisen toiminnan vähennyttyä. Maksullisen toiminnan tulot kattoivat n. 0,7 % Verohallinnon nettomenoista. Talousarvion ulkopuolista rahoitusta oli 1,5 M, josta valtaosa on yhteistoiminnan tuottoja. Kansallisen tulorekisterin toteutushanke Katre, momentit 28.70.03 ja 28.70.21: o Määrärahamyöntö oli 15,8 M, ja käyttö oli 7,7 M eli 48,5 %. o Palkkamenojen budjetti oli 3,3 M, käyttö oli 1,9 M eli 57,4 % o Muiden kulutusmenojen budjetti oli 10,1 M, käyttö oli 5,6 M eli 55,2 % o Siirtomäärärajakanta 31.12. oli 22,6 M
23 1.7.2 Talousarvion toteutuminen Momentti 11.01.01. Ansio- ja pääomatuloveron kertymä ylitti budjetoidun 0,3 % ja laski 3,5 % edellisestä vuodesta. Kertymä oli 9,1 Mrd.. Momentti 11.01.02. Yhteisöveron kertymä alitti budjetoidun 3,2 % ja kasvoi edellisestä vuodesta 29,7 %. Yhteisöveron nettokertymä oli 4,2 Mrd.. Momentin 11.01.03. Korkotulojen lähdeveron kertymä alitti budjetoidun 11,4 % ja laski 26,4 % edellisestä vuodesta. Kertymä oli 65,5 M. Momentin 11.01.04. Perintö- ja lahjaveron kertymä alitti budjetoidun 2,2 % ja kasvoi edellisestä vuodesta 74,1 %. Kertymä oli 909,1 M. Kasvua selittää perintä- ja lahjaverojen varastojen purkaminen. Momentin 11.04.01. Arvonlisäveron kertymä kasvoi 0,9 % edellisestä vuodesta. Kertymä oli 14,8 Mrd. Momentin 11.04.02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettavaa veroa kertyi 767,6 M. Laskua edellisestä vuodesta oli 2,2 %. Momentin 11.08.01 Tupakkaveron kertymä aleni 2,2 % edellisestä vuodesta Kertymä oli 953,5 M. Alenema johtui vuonna 2016 varastoon ostetusta tupakasta. Momentin 11.08.04 Alkoholiveron kertymä aleni 1,3 % edellisestä vuodesta. Kertymä oli 1,3 Mrd.. Momentin 11.08.05 Virvoitusjuomaveron kertymä aleni 40,8 % edellisestä vuodesta. Kertymä oli 150,9 M. Alenema joutui verotusperusteiden muutoksista. Momentin 11.08.07 Energiaverojen kertymä aleni 0,1 % edellisestä vuodesta. Kertymä oli 4,6 Mrd.. Momentin 11.08.07 Eräiden juomapakkausten suoritettavaa veroa kertyi 15,6 M. Kasvua edellisestä vuodesta oli 1,0 %. Momentin 11.10.03 Autoveron kertymä kasvoi 1,4 % edellisestä vuodesta. Kertymä oli 973,2 M. Momentin 11.10.05. Varainsiirtoveron kertymä ylitti budjetin 1,1 % ja aleni edellisestä vuodesta 9,6 %. Kertymä oli 775,1 M. Momentin 11.10.06 Arpajaisveron kertymä alitti budjetin 1,3 % ja aleni 0,8 % edellisestä vuodesta. Kertymä oli 227,1 M. Momentin 11.10.08 Jäteveron kertymä aleni 41,1 % edellisestä vuodesta. Kertymä oli 12,1 M. Osa alenemasta johtuu suuresta huojennuspäätöksestä. Momentin 11.19.08 Öljyjätemaksun kertymä aleni 2,1 % edellisestä vuodesta. Kertymä oli 3,7 M. Momentin 11.19.09 Muut verotulot kertymä kasvoi 17,5 % edellisestä vuodesta. Kertymä oli 1,3 M. Momentin 12.28. Sekalaisten tulojen ryhmässä kuntien, seurakuntien ja KELA:n osuudet verotuskustannuksista alittivat talousarvion 4,5 % ja laskivat 4,5 % edellisestä vuodesta. Kustannusosuudet olivat yhteensä 168,4 M. Momentin 12.39.01 Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista kohtaan kirjattu sakkomaksu - 17,2 M on hallinto-oikeuden päätöksen perusteella asiakkaalle palautettu Tullin perimä seuraamusmaksu. Momentin 12.39.02 Verotukseen liittyvät korkotulot laskivat 27,3 % edellisestä vuodesta. Kertymä oli 68,8 M. Momentin 12.39.10 Muiden sekalaisten tulojen kertymä laski 61,3 % edellisestä vuodesta. Kertymä oli 0,2 M. Verohallinnon toimintamenomomentin 28.10.01 määrärahamyöntö oli yhteensä 405,820 M. Toimintamenojen toteuma oli 406,905 M eli 100,3 % talousarviomyönnöistä. Siirtomäärärahakanta pieneni 1,1 M. Momentin 28.10.63.1 Takaisin maksetut verot myöntö oli 14,6 M. Määrärahasta käytettiin 10,3 M, eli 70,8 %.
24 Momentin 28.10.95.2 Verotukseen liittyvät korkomenot käyttö oli 8,9 M ja alitti budjetin 59,4 %. Momentin käyttö aleni edellisestä vuodesta 3,1 M (25,8 %). Momentilta kirjataan palautuskorot valtion veroista ja tilitettävien verojen valtion osuuksista, oikaisutilityksessä valtiolta perityt korot sekä verotilin hyvityskorot. Momentin 28.10.97 Autoveron vientipalautuksen käyttö oli 4,7 M ja alitti budjetin 5,9 %. Momentin 28.60.12 Osaamisen kehittäminen oli 0,3 M, käyttö aleni edellisestä vuodesta 0,9 %. Momentille 28.70.02 Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät myönnetty määräraha 12 748 käytetään vuonna 2018. Momentin 28.70.21 Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) käyttö oli 7,7 M eli 48,5 % talousarvion mukaisesta määrästä. Seuraavalle vuodelle siirtyy 22,6 M. Momentin 28.91.41.1. Energiaverotuen käyttö oli 242,4 M eli 96,6 % talousarvion mukaisesta määrästä. Verohallinnon osuus käytöstä kasvoi, kun Tullin valmistevero siirtyi Verohallinnon tehtäväksi. Momentin 28.92.40 Isäntäkorvausta Pohjoismaiden investointipankille toteuma oli 11,1 M. Käyttö vastasi talousarvion mukaista määrää. Momentin 32.30.51.07. Palkkatuettu työ valtionhallintoon toteuma oli 0,1 M. Käyttö vastasi talousarvion mukaista määrää. Momentit 33.20.50 33.20.52 Valtionosuus peruspäivärahasta, Palkkatuettu työ, valtionhallinto käyttö oli 52,025. 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma Maksullisen toiminnan tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,3 %. Muut toiminnan tuotot olivat 4,7 M ja niiden määrä laski edellisestä vuodesta 27,6 %. Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset olivat 1,2 M (vuonna 2016 3,1 M ). Ostot (aineet, tarvikkeet ja tavarat) olivat 4,2 M ja niiden määrä aleni 11,6 % edellisestä vuodesta. Henkilöstökulut olivat 254,3 M ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 4,2 %. Henkilötyövuosien määrä kasvoi vuodesta 2016. Henkilöstösivukulut alenivat ja palkat ja palkkiot kasvoivat edellisestä vuodesta. Kasvua lisäsi Tullilta siirtyneitä verotustehtäviä vastaava henkilöstön lisäys (205 htv). Vuokrat olivat 26,1 M, ja ne kasvoivat 2,6 % edellisestä vuodesta. Kasvu johtuu koneiden ja laitteiden vuokrista. Rakennusten vuokrat vähenivät 0,9 prosenttia. Toimitilaneliöt vähenivät 3 000 neliöllä. Palvelujen ostot olivat 126,7 M ja ne kasvoivat 7,7 % edellisestä vuodesta. Kasvu johtuu lähinnä tietotekniikan asiantuntijapalveluiden ostojen lisäyksestä. Muut kulut olivat 18,4 M ja ne kasvoivat 50,4 %. Valmistus omaan käyttöön tililtä aktivoitiin Valmishankkeen, sähköisen asiointialustan ja Yritystietojärjestelmän sähköisen asiointialustan tietojärjestelmien menoja. Poistojen määrä oli 13,2 M ja ne vähenivät 2,5 % edellisestä vuodesta. Rahoitustuotot olivat 18,5 M ja ne kasvoivat 133,1 % edellisestä vuodesta. Kasvua selittää ulosottoon liittyvä Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisema yksittäistapaus. Rahoituskulut olivat 8,9 M ja niiden määrä laski 56,7 % edellisestä vuodesta. Vähennystä selittää mm. se, että vuonna 2016 palautettiin vielä joitain lähdeveron palautuksia, joissa korkoa maksettiin takautuvasti normaalia isompia määriä. Vuonna oli myös tavallista enemmän lähdeveron palautuneita palautuksia, joilta palautuskoron kirjaus on peruttu. Satunnaisia tuottoja oli 379 t.