Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Päiväpirtti - Vaahtera
TOIMINTAKULTTUURI YKSIKÖSSÄMME Hyvä vuorovaikutus ja turvallinen arki on toimintakulttuurimme ydin! - Aikuinen vastaa siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Aikuinen toimii esimerkkinä hyvään vuorovaikutukseen. - Turvallisuus lähtee hyvin suunnitellusta arjesta, jossa osataan ennakoida ja lisäksi muokata toimintaa tilanteen vaativalla tavalla. Pienryhmätoiminta on keskeinen osa toimintakulttuuriamme. - Toimimme päivittäin toiminnallisissa 4-8 lapsen pienryhmissä. - Pienryhmät muodostetaan esimerkiksi lasten ikä- ja taitotason tai lasten kiinnostusten kohteiden mukaan. Osallisuus - Arvostamme jokaista lasta ja hänen perhettään. - Osallistamme lapsia toiminnan suunnittelussa, teemat ja projektit lähtevät lasten kiinnostuksen kohteista. Lasten kanssa keskustellaan ja heidän mielipiteitään kysytään päivittäin ja ne vaikuttavat toimintaamme. - Vanhempien osallisuus mahdollistuu päivittäisten kohtaamisten lisäksi Vasu- ja Leops-keskusteluissa, vanhempainilloissa ja yhteisissä tapahtumissa. - Työntekijän antaa vanhemmille päivittäin henkilökohtaisen palautteen lapsen päivästä. Toimintakulttuuriimme kehyksenä on Helsinki, erityisesti töölöläisyys - Teemme useamman kerran kuukaudessa retkiä lähiympäristöömme ja tutustutamme lapset omaan asuinympäristöönsä. - Retkikohteita ovat Töölön puistot, Kivelän sairaala-alueen kalliot, Meilahden metsät, Seurasaari ja rannat jotka tarjoavat rakentamattoman oppimisympäristön leikkiä, tutkia ja kokea uutta. - Useissa ryhmissämme Metsämörri-toiminta tukee luontokasvatusta. Kulttuurinen moninaisuus ja sukupuolinen yhdenvertaisuus huomioidaan ja toteutetaan avoimessa vuorovaikutuksessa. Monilukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologiaa kehitetään yksikön ryhmien toiminnassa lasten ikätason mukaisesti. Varhaiskasvattajien ammattitaitoa syvennetään tiimien ja yksiköiden viikoittaisissa palavereissa, opettajien pedagogisissa kokouksissa, kehittämispäivillä sekä erilaisissa koulutuksissa. 1.2.2018 Etunimi Sukunimi 2
OPPIMISYMPÄRISTÖ YKSIKÖSSÄMME Oppimisympäristö on monipuolinen ja sitä muokataan lasten kanssa toimintakauden aikana. Siinä näkyvät lasten toiveet, kiinnostuksen kohteet, projektit, teemat ja vuodenajat juhlineen. - Päiväkodin tiloja ja piha-alueita käytetään joustavasti ja porrastaen eri ryhmien kanssa. - Järjestämme lasten toiveiden mukaan leikeille tiloja ja kierrätämme leluja ryhmästä toiseen. - Mahdollisuuksien mukaan leikkejä voi jättää ja jatkaa seuraavana päivänä. - Teemme useamman kerran kuukaudessa retkiä lähiympäristöömme. - Monipuoliset retkikohteet lähiluontoon ja -puistoihin sekä Töölön ja keskustan kulttuurikohteisiin laajentavat oppimisympäristöämme. Oppimisympäristömme on turvallinen, jossa aikuinen on läsnä. Välittävä katse, lempeät kädet sekä kunnioittava puhe lasten kanssa mallittaa hyvää vuorovaikutusta. Kasvattajien välinen vuorovaikutus ja ammatillinen käytös on tärkeä osa toimivaa oppimisympäristöä. Yhdessä työyhteisön ja lasten kanssa sovitut säännöt ja toimintatavat rakentavat turvallisen ja toimivan arjen. Arvostamme toisiamme ja emme salli epäasiallista käytöstä toisia kohtaan. Päiväpirtti-Vaahteran kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma on esitelty vanhempainilloissa ja sen periaatteet ohjaavat kasvattajien toimintaa. Kestävä elämäntapa huomioidaan toiminnassa: - Käytämme kirjastopalveluita - Kunnioitamme ympäröivää luontoa sekä rakennettua miljöötä - Huolehdimme yhteisistä tavaroista ja leluista 3
LEIKKI JA SEN MERKITYS YKSIKÖSSÄMME Lapsille tarjotaan monipuolisesti ja laaja-alaisesti mahdollisuuksia luoda ja osallistua erilaisiin leikkeihin turvallisessa ympäristössä. Leikkien kautta lapsi käsittelee ympäröivää maailmaa, varhaiskasvattajien kannustaessa ja rohkaistessa eri rooleihin stereotypioita välttäen. Leikit tukevat lasten välistä vuorovaikutusta ja ystävyyssuhteiden kehittymistä, kuten myös lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta. Leikissä harjoitellaan yhteisistä säännöistä ja sopimuksista kiinni pitämistä. Leikki saa näkyä ja kuulua. Lasten omille leikkialoitteille annetaan tilaa ja aikaa päivittäin. Varhaiskasvattaja vastaa aloitteisiin sensitiivisesti, havainnoi ja osallistuu leikkiin tuomalla siihen uusia elementtejä. Varhaiskasvattaja mallittaa ja tulkitsee lapsille leikin tapahtumia. Leikkiympäristöä muokataan lasten toiveista ja kehitämme sitä yhdessä lasten kanssa. 4
TOIMINNAN ARVIONTI JA KEHITTÄMINEN YKSIKÖSSÄMME Kasvattaja havainnoi ja dokumentoi lapsiryhmän toimintaa jatkuvasti. Lisäksi kasvattaja keskustelee lasten kanssa ja huomioi heidän toiveet. Havaintojen ja lasten toiveiden pohjalta suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään toimintaa. Lapset dokumentoivat toimintaa piirustus-.viskari- ja lokivihkoihin kirjaten ja piirtäen. Lasten töitä on esillä heitä ja vanhempia varten, siirtyen lopulta kasvunkansioihin. Lapsilta pyydetään palautetta toiminnasta esim. hymynaamoin, peukuin tai esim. lastenkokouksissa keskustellen. Varhaiskasvattajat arvioivat toimintansa pedagogisuutta ja vuorovaikutuksen laatua tiimeissä, kehityskeskusteluissa, opettajien peda-tiimeissä, talon kokouksissa ja kehittämispäivinä. Vasu- ja leops-keskustelut, haku- ja tuontitilanteissa käydyt keskustelut, vanhempainillat ja asiakastyytyväisyyskyselyt antavat kummallekin osapuolelle arvokasta tietoa ja niistä saatu tieto toimii arvioinnin ja suunnittelun lähtökohtana. 1.2.2018 Etunimi Sukunimi 5
YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ YKSIKÖSSÄMME Yhteistyömme rakentuu avoimelle ja ajantasaiselle viestinnälle huoltajien kanssa. - Haku- ja tuontitilanteissa sekä puhelimitse käydyt keskustelut ja tekstiviesti-ilmoitukset sekä ryhmien sähköpostit viikoittain ovat tärkeitä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. - Eri sosiaalisen median kanavia käytetään arjen ja juhlan dokumentointiin. Vanhempainilloissa on sovittu ryhmittäin toimintatavoista ja otettu yksillölliset toiveet huomioon. - Osallistavat ja toiminnalliset vanhempainillat ja yhteiset tapahtumat, varhaiskasvatussuunnitelma-, lapsen esiopetuksen suunnitelma- ja siirtokeskustelut edistävät yhteistyötä. Yksikön sisäinen viestintä - Säännölliset talon kokoukset ja pedagogiset- ja tiimipalaverit - Päivittäinen yhteistyö tiimien välillä - Henkilökunnan kehittämispäivä kaksi kertaa vuodessa Moniammatillinen yhteistyö tarpeen mukaan, esimerkiksi neuvola ja terapeutit 1.2.2018 Etunimi Sukunimi 6
LAPSEN VARHAISKASVATUKSEN ALOITTAMINEN Aloittaminen - Vanhemmat voivat sopia tutustumisesta päiväkotiin jo ennen hakemuksen jättämistä. - Päätöksen saatuaan vanhemmat ottavat yhteyttä ja sopivat tutustumispäivän ryhmään. Sovitaan harjoittelusta ja aloituskeskustelusta. - Harjoittelun aikana lapselle läheinen aikuinen on mukana koko ajan lapsen vieressä. Huoltaja ja lapsi yhdessä tutustuvat päiväkodin tiloihin ja käytänteisiin sekä ryhmän aikuisiin ja lapsiin. - Harjoittelu tapahtuu lapsen ehdoilla ja sovitaan yksilöllisesti, ikä ja taidot huomioiden. - Varhaiskasvatuksen aloittaminen sovitaan niin, että hoitopäivän pituus pitenee pikku hiljaa. Uusien aloittavien lasten kanssa sovitaan aloitukset eri päiville mahdollisuuksien mukaan. - Aloituskeskustelussa käymme läpi perushoitoon liittyvät asiat. Vanhemmat saavat kertoa lapsestaan ja hänen taidoistaan. Haluamme myös kuulla mitkä asiat lohduttavat ja rauhoittavat lasta ja miten lapsi on tottunut reagoimaan jäädessään hoitoon. - Lapsella voi olla mukana oman turvalelu, vanhempien valokuva tai vaate, joka voi helpottaa ikävää ja lisätä turvallisuuden tunnetta. - Päivähoidon aloituksessa on tärkeää henkilökunnan sensitiivinen läsnäolo ja lapsen yksilöllinen huomiointi. Pienissä ryhmissä toimiminen tukee hyvää päivähoidon aloitusta. Aikuinen luo kunnioittavalla ja rauhallisella läsnäolollaan turvallisen ilmapiirin. - Siirtymisestä toiseen ryhmään keskustelemme vanhempien ja lapsen kanssa. Lapsen kanssa käymme tutustumassa ja leikkimässä tulevassa ryhmässä tutun hoitajan kanssa. Lapsen aikaisemmat VASU-keskustelut siirtyvät ja ohjaavat toimintaa myös uudessa ryhmässä. - Esiopetuksen aloittavien lasten perheille järjestetään tutustuminen keväällä. Lapsen vasuprosessi yhteisesti sovitut käytännöt Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa huoltajat ja lastentarhanopettaja sopivat siitä, miten lapsen kehitystä, oppimista sekä hyvinvointia huomioidaan ja edistetään toiminnassa. Käymme jokaisen kanssa keskustelun syksyn aikana tai kuukausi sen jälkeen kun lapsi on aloittanut varhaiskasvatuksessa. 7
HELSINGIN YHTEISET TAVOITTEET VUODELLE 2017-2018 Varhaiskasvatus oli mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa järjestettiin lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Meillä ne olivat: - Päiväkodin Lukuseikkailu-viikko: Lapset valitsevat sadun, jonka mukaan ryhmätiloihin on rakennettu sadun teeman mukainen miljöö, johon päiväkodin muut ryhmät pääsevät kuuntelemaan satua ja leikkimään - Suomi 100 näyttelyt molemmissa taloissa. - Taidenäyttely: Lapset taiteilevat yhdessä vanhemman kanssa lempisadun (Vaahtera) Luku ja kirjallisuus teema jatkuu ryhmissämme vielä kevätlukukauden 2018: - Luetaan lasten toivomia satuja pienryhmissä ja lepohetkillä. - Lapset saavat tuoda kotoa lempisatujaan luettavaksi päiväkotiin - Kirjastoretket - Sadutamme eli lapsi kertoo tarinan, jonka aikuinen kirjaa sanatarkasti ylös. Satu voi syntyä esimerkiksi lapsen tekemän taideteoksen pohjalta. - Käsittelemme eri teemoja myös nukke- ja pöytäteatteria hyödyntäen. Nukketeatteriesitys voidaan tehdä myös lasten toivomasta sadusta, sadutuksella syntyneestä tarinasta tai arkipäivän tilanteista nousseesta teemasta. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen. Meillä osallisuus näkyy: - Kehitämme osallistavia toimintatapoja ja viestintää. - Lasten osallisuus vahvistuu kasvattajien havainnoidessa lasten toimintaa, keskustellessa ja yhdessä leikkiessä. Yhteisissä kokoontumisissa, pienryhmissä ja lastenkokouksissa lapset keskustelevat ja päättävät ryhmän toimintaan liittyvistä asioista. - Varhaiskasvatussuunnitelma keskusteluissa lasten kiinnostuksen kohteista on keskusteltu ja ne on huomioitu ryhmän toiminnan suunnittelussa. Toiveita on kerätty lisäksi lasten haastattelujen, havainnoinnin ja saadun palautteen kautta. - Vanhempainilloissa kysyttiin vanhempien toiveita, ideoita ja tärkeänä pitämiä asioita. He ehdottivat myös teemoja ja retkikohteita ja tarjoutuivat osallistumaan päiväkodin tapahtumiin ja juhliin. 8