MAAKUNTAVAALIOPAS 2018

Samankaltaiset tiedostot
Yhdessä uuteen. maakuntavaaliopas. Millainen on uusi maakuntamme? Etelä-Savon maakunta

TILANNEKATSAUS MAAKUNTAUUDISTUS

MAAKUNTA- JA SOTE - UUDISTUS

Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Muutosjohtaja Seppo Huldén

MYR Aija Tuimala, muutosjohtaja Etelä-Karjala

Maakuntavaalit HE 15/2017 vp maakuntalakiesitys

Maakuntaja sote-uudistus ETELÄ KARJALA

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUS

Maakunnan hallintosääntö

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MITEN EDELLÄKÄVIJYYS REALISOITUU 2017 JA 2018?

Kainuun maakuntauudistuksen henkilöstöinfo

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

HENKILÖSTÖINFO / Jyrki Pursiainen / Henkilöstösuunnittelija

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Maakuntakiertue, muutosjohtaja Seppo Huldén

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja

Maakunnan keskeiset tehtävät

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Väliraportti Henkilöstötyöryhmä

DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA

Aluekehitys maakuntauudistuksen myllerryksessä Eira Varis

Oma Häme Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaminen

Konsernirakennevalmistelun tilanne

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Pohjois-Savon maakuntauudistus. Pohjois-Savo 2019

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan johtamisjärjestelmä

Maakunnan hallintosääntö

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Eteläpohojalaasia näkökulmia maakunta- ja sote-uudistukseen. Asko Peltola Valmistelujohtaja

LAPIN MAAKUNTA POLIITTINEN RAKENNE LUONNOS Jouko Luukkonen

Luonnos kokonaisorganisaatioksi

Palvelujen järjestäminen

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus. Asko Peltola

Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola

Sote ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Konsernirakenne. POPmaakunta

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Järjestöareena ja maakuntavalmistelun ajankohtaiset. Pirjo Peräaho ja Emmi Hyvönen

Muutokseen valmistautuminen etenee Työmarkkinaseminaari Muutosjohtaja Pauli Harju

Maakuntauudistus. Yleisesitys

MAAKUNTAUUDISTUS LINJAUS

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Talous ja valmistelun talouteen liittyvät asiat. Kesäetappi Tarja Miettinen

VIITTOMAKIELINEN ALUEELLINEN FOORUMI erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen

KAINUUN MAAKUNTA LUONNOS KOKONAISORGANISAATIOKSI. Jouko Luukkonen KAINUUN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen

Hyvinvoinnin edistäminen ja sen johtaminen tulevaisuuden Pohjois-Savossa Elsa Paronen

TR4 Ympäristöterveydenhuolto maakunnassa tilannekatsaus

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun projektisuunnitelma

Tilannekatsaus

Maakunnan hallinto, toimielimet ja johtaminen. Hallintovaliokunta Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM

Kansallisen palveluarkkitehtuurin mukainen valmistelu

Oma Häme: Maakuntauudistuksen sisältöryhmät

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus. Asko Peltola

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

Omaa maakuntaa rakentamassa Maakuntajohtaja/muutosjohtaja Pentti Mäkinen

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Väliaikaishallinnon organisoituminen ja sen poliittinen ohjaus. Esivalmistelun poliittinen ohjausryhmä

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Osallisuus- ja vaikuttamisohjelma

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

Maakunnan poliittinen johtaminen

Kuntaliiton tietopalvelut tuleviin maakuntavaaleihin liittyen

Martti Talja kansanedustaja

LUOTTAMUSHENKILÖVAALIT TOIMIKAUDEKSI

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus. Asko Peltola

Maakuntakonsernirakenne on pitkällä, samoin toimintamallien hahmotus

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

MAAKUNTAVIRASTON ORGANISAATIO

Talouden ja hallinnon valmistelu maakunnassa Kustannuskasvun hillintä. Tuula Kuvaja Talouden ja hallinnon valmistelija

LAPIN MAAKUNTA LUONNOS KOKONAISORGANISAATIOKSI LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen

Maakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi

LAPIN MAAKUNTA LUONNOS KOKONAISORGANISAATIOKSI. Jouko Luukkonen LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

Kuntajohtajafoorumi Asko Peltola

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

Työryhmien yhteinen keskustelutilaisuus

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Tuottavuutta ja työhyvinvointia Etelä-Karjalassa

Transkriptio:

MAAKUNTAVAALIOPAS 2018 MAAKUNTAAN SIIRTYVÄT TEHTÄVÄKOKONAISUUDET www.ekarjala.fi Läänineläinlääkäri, alkoholivalvonta, AVI Työ- ja elinkeinopalvelut, TE-toimisto Elinkeino (sis. maaseutu), liikenne ja ympäristöpalvelut, KAS-ELY Maakunnan liiton kehitystehtävät, Etelä-Karjalan liitto Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, EKSOTE Ympäristöterveydenhuolto, seudulliset ympäristötoimet Maaseutuhallinto, kunnat Maatalousyrittäjien lomituspalvelut, Lomitusyksiköt, Kuntien lomituspalveluyksiköt Pelastustoimi ja kuntien varautuminen, Maakunnan EK pelastuslaitos Maakuntauudistus vaikuttaa myös tukipalveluihin (Saimaan Tukipalvelut Oy, Saimaan talous ja tieto Oy) 1

Maakunta- ja sote-uudistus Etelä-Karjalassa Maakunta- ja sote-uudistuksen suunnittelu aloitettiin Etelä-Karjalassa helmikuussa 2016. Vuoden aikana eri hallinnonalojen nykytila selvitettiin perusteellisesti. Tavoitteena uusi, tehokas ja asukkaita palveleva maakunta. Etelä-Karjalan maakunta Toukokuusta 2017 lähtien maakuntauudistus on edennyt valmistelutoimielimen (VATE) johdolla. VATEen kuuluvat maakuntaan siirtyvien organisaatioiden johtavat virkamiehet. Lisäksi työtä on ohjannut poliittinen ohjausryhmä, johon kuuluvat sekä Etelä-Karjalan liiton että Eksoten hallituksen puheenjohtajat ja maakunnallisesti edustetut puolueet. 1.1.2020 Etelä-Karjalan maakuntaan siirtyy sekä valtion että kuntien tehtäviä ja päätösvaltaa. Hallinnollisesti maakunta on oma yksikkönsä, kuten kunnat ja valtio. Vuoden 2020 alusta lähtien Suomessa on 18 maakuntaa. Maakunta- ja sote-uudistuksessa Etelä-Karjalan vastuulle siirtyvät esimerkiksi seuraavat kuntayhtymien sekä kuntien ja valtion palvelut: sote-palvelut (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote) pelastustoimen ja varautumisen palvelut (Etelä-Karjalan pelastuslaitos) aluekehittäminen ja edunvalvonta (Etelä-Karjalan liitto) ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkäripalvelut (osa Imatran seudun ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen yksiköiden palveluista) kuntien maaseutuhallinnon palvelut (Etelä-Karjalan maaseututoimi) maaseutuyrittäjien lomituspalvelut (Parikkalan ja Savitaipaleen lomituspalveluyksiköt) liikenne- ja ympäristötehtäviä, yritys- ja maaseutupalveluja (osa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY:n palveluista) työvoimatoimistojen palvelut (Kaakkois-Suomen TE-toimisto) Yhteensä noin 5 400 työntekijää siirtyy 1.1.2020 Etelä-Karjalan palvelukseen. Eksoten ja liiton kuntayhtymät sekä ELY-keskus ja TE-toimisto erillisinä toimijoina lakkaavat. Maakuntavaltuusto ja sen tehtävät Ylintä päätösvaltaa maakunnassa käyttää vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuuston tehtävistä säädetään maakuntalaissa. Hallituksen suunnitelman mukaan Suomen ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään 28.10.2018. Maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa 1.1.2019. Maakuntavaltuustot aloittavat 1.1.2019. Valtuusto vastaa toiminnasta ja taloudesta. Se päättää mm. maakuntastrategiasta, hallintosäännöstä sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Puheenjohtajat valitaan valtuuston toimikaudeksi, ellei valtuusto toisin päätä. Maakuntavaltuusto asettaa maakuntahallituksen ja muut toimielimet (myös liikelaitosten johtokunnat) sekä valitsee maakuntajohtajan. Maakuntahallituksen tehtävänä on johtaa toimintaa, hallintoa ja taloutta. Maakuntajohtaja toimii maakuntahallituksen alaisena. 2 3

JÄRJESTÄJÄ Tarkastusltk Maakuntavaaliltk Vaikuttamistoimielimet (vanhus, vammais- ja nuorisofoorumit) Muut yhteistyöfoorumit Maakuntakonsernin Maakuntavaltuusto päättää lopullisesti Maakuntavaltuusto 59 Maakuntahallitus 11 13 jäsentä Hyvinvointiltk 7 11 jäsentä Elinvoimaltk 7 11 jäsentä organisaatioluonnos johtamisrakenteesta aloittaessaan toimintansa 1.1.2019. TUOTTAJA SOTE-liikelaitos Valtuuston valitsema johtokunta, 7 9 jäsentä Maakunnan viranhaltijajohto STRATEGINEN JOHTAMINEN, HALLINTO JA TALOUS tiedolla johtaminen, omistajaohjaus, varautuminen, ennakointi, viestintä, kv-asiat, ICT, asianhallinta, henkilöstö, hankinnat, osallisuus HYVINVOINTI sotejärjestäminen, sote-palvelut, ympäristöterveys ja AVIsta siirtyviä tehtäviä ELINVOIMA kasvupalvelut, maaseutupalvelut, aluekehittäminen, alueidenkäyttö, liikenne, ympäristöasiat PELA-liikelaitos valtuuston valitsema johtokunta, Palvelukeskusyhtiöt Mahdolliset omat yhtiöt Markkinoilla olevat tuottajat Etelä-Karjalan johtamisrakennetta on luonnosteltu yllä olevan kuvan mukaan. Maakunnalla voisi olla kaksi lautakuntaa (hyvinvointi- ja elinvoimalautakunnat), ja sen viranhaltijajohto jakaantuisi kolmeen tehtävään (johtaminen ja hallinto, hyvinvointi sekä elinvoima). Maakunnan omasta tuotannosta vastaisi kaksi liikelaitosta (sote- ja pelastusliikelaitokset), joille on lakiluonnoksen mukaan valittava omat johtokunnat. 4 5

Valtuustopaikat jaetaan äänestystuloksen mukaan Etelä-Karjalan maakuntavaltuustoon valitaan 59 jäsentä. Maakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta, joskin ensimmäinen valtuustokausi päättyy toukokuun 2021 lopussa. Sen jälkeen maakuntavaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä joka neljäs vuosi. Suomen ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2018. Valtuuston jäsenet valitaan maakuntavaaleissa. Valtuustopaikat jaetaan äänestystuloksen mukaan eli kuntakiintiöitä ei ole. Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen vaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista. Varavaltuutettuja on sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi jokaista yhteislistaa kohden. Lisäksi liikelaitoksen tai maakunnalle palveluja tuottavien organisaatioiden johdon oikeutta toimia maakuntavaltuustossa on rajattu. Edellä mainittu palvelussuhteessa oleva henkilö on vaalikelpoinen, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa. Ketkä saavat äänestää? Jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä henkilö on äänioikeutettu. Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat 7.9. jossakin Etelä-Karjalan kunnassa kirjoilla olevat henkilöt. Ehdokkaiksi voivat käydä äänioikeutetut Etelä-Karjalan asukkaat. Ketkä voivat käydä ehdolle? Maakuntavaalissa vaalikelpoisia ovat äänioikeutetut Etelä-Karjalan asukkaat, joita ei ole julistettu vajaavaltaisiksi. Ketä ei voida valita maakuntavaltuustoon? Maakuntavaltuustoon valittaville on määritelty kelpoisuusehdot, joilla samalla linjataan johtamistehtävän jakautumista palvelujen järjestäjän ja tuottajan kesken. Maakuntaa koskevia valvontatehtäviä hoitavia valtion virkamiehiä ei voida valita maakuntavaltuustoon. Myöskään palveluksessa olevien tai määräysvallassa olevien organisaatioiden johtavien viranhaltijoiden tai johtajien ei katsota olevan kelpoisia valtuustoon. Vaalioppaan tiedot perustuvat lakiesitykseen, jota ei oppaan valmistumiseen mennessä 28.2.2018 ollut vahvistettu. 6 7

Maakuntavaalien aikataulu SYYSKUU 2018 18.9. Ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä maakuntavaalilautakunnalle. 27.9. Maakuntavaalilautakunta vahvistaa ehdokasasettelun. LOKAKUU 2018 4.10. Ilmoituskorttien viimeinen postituspäivä äänioikeutetuille. 17. 23.10. Ennakkoäänestys kotimaassa 17. 20.10. Ennakkoäänestys ulkomailla 28.10. VAALIPÄIVÄ 31.10. Vaalien tulokset vahvistetaan www.ekarjala.fi/maakuntauudistus/ 8