Maakuntaja sote-uudistus ETELÄ KARJALA

Transkriptio

1 Maakuntaja sote-uudistus

2 maakuntavaalilautakunnalle Maakuntavaalilautakunta vahvistaa ehdokasasettelun. Maakunta- ja sote-uudistus koskee LOKAKUU kaikkia 2018 Lisäksi maakunnalla on paljon kehittämistehtäviä, jotka Maakuntavaltuustossa on 59-jäsentä. Valtuusto Valmistaudumme liittyvät muun muassa kaavoitukseen ja ympäristöön, liikenteeseen, aluekehitykseen, sosiaali- ja terveydenhuol- Maakuntavaltuusto vali-taan ensimmäisen kerran Etelä-Karjalassa ohjaa uuden maakunnan EKARJALA.FI rahoitusta maakunta- ja sote- Maakunta- ja sote-uudistuksella yhdistetään valtion, kuntien ja kuntayhtymien palveluja yhden malla kaikille uudislon tutkimukseen sekä kansainvälisiin asioihin. ja toimintaa. uudistukseen tiedotta Ilmoituskorttien viimeinen postituspäivä äänioikeutetuille. Viimeisen tiedon mukaan eduskunta päättää maakuntauuden toimijan eli maakunnan alaisuuteen. tuksen keskeisistä Ennakkoäänestys kotimaassa Maakunta on palvelujen ja sote-uudistuksesta kevättalvella Tarkoituksena on tehostaa hallintoa, ja sitä kautta parantaa sekä palveluja että niiden saatavuutta. järjestäjä muutosjohtaja sisällöistä, sanoo Ennakkoäänestys ulkomailla Aija Tuimala. Maakunta vastaa vastuullaan olevien palvelujen saatavuudesta ja laadusta asukkailleen. Maakunta ei itse tuota EKARJALA.FI Mitä maakunta tekee? VAALIPÄIVÄ palveluja, vaan toimii järjestäjänä ja määrittelee palvelujen tarjonnan, saatavuuden ja rahoituksen päälinjat. EKARJALA.FI Tässä muutamia esimerkkejä tilanteista, Vaalien jolloin tulokset asioit vahvistetaan tulevan maakunnan tai sen edustajan kanssa: EKARJALA.FI Maakunta myös seuraa palvelujen käyttöä, asiakastyytyväisyyttä ja rahoituksen toteutumista. viet lasta lääkäriin liukastut jalkakäytävällä, ja sinut viedään sairaalan päivystykseen Maakunta toimii pääsääntöisesti valtion myöntämällä rahoituksella. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan karjalainen on Asukkaita (v. 2017, Tilastokeskuksen ennakkotieto) Joka neljäs etelä km 295 km n. 300 km km² asioit työvoimatoimistossa haluat kasvattaa yritystäsi, ja haet siihen koulutus- Etelä-Karjalan maakunnan arvioitu budjetti on yli 480 Asukkaita (v. 2016) yli 65-vuotias. 49,6 % 50,4 % ja/tai rahoitustukea miljoonaa euroa. 49,6 % 50,4 % työpaikallasi syttyy tulipalo KOKONAISVÄESTÖ olet maaseudun yrittäjä, ja haet tukia ja/tai maa- 1% on väestön ikääntyminen Maakuntavaltuusto päättää, ja vähentyminen. +65 VUOTTA % talouslomitusta km 295 km n. 300 km Väki vähenee 6 ja 872 ikääntyy; km² muutos vuodesta 2016 vuoteen viet tutkittavaksi näytettä kesämökin kynnyslistoissa mitä tehdään ja millä rahalla 2017 miinus 611 henkeä (-611). Meitä alle 16-vuotiaita poikia on viihtyvistä ötököistä 15 % maakunnan asukkaista alle Yleiskatteelliseksi kutsutun määrärahan jaosta päättää maakuntavaltuusto, (v. km 2016) joka päättää 295 myös km49,6 maakunnan % n ,4 km% 65-vuotiaita teollisuus 25 % Meitä yli Metsä- Asukkaita km² on jo neljännes 130 koko maakunnan järjestämisen 506 linjauksista. väestöstä! Yli 65-vuotiaat 60 % Alle 16-vuotiaat josta vettä Meitä yli 65-vuotiaita naisia on maakunnan Kauppa ja asukkaista melkein logistiikka Asukkaita (v. 2016) 49,6 % 50,4 % n. 22 % alle 16-vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat Etelä-Karjalan muodostaa vuotiaat 9 josta kuntaa: vettä Imatra, Lappeenranta, Maakunnan Maakunnan Matkailu- Lemi, Luumäki, Parikkala, työpaikkojen työttömien ja palveluelinkeinot määrä 2014 määrä 2017 Rautjärvi, n. 22 Ruokolahti, KOKONAISVÄESTÖ % Palvelutarpeiden Savitaipale, Taipalsaari on väestön ikääntyminen ja vähentyminen. muutos +65 VUOTTA KOKONAISVÄESTÖ % 1% +16 % Palvelu- Maakunnan va n j o E y

3 Etelä-Karjalan hallinto-organisaatio (luonnos) HUOM! Maakunnan liikelaitosten johtokuntien jäsenet eivät voi olla maakuntavaltuuston jäseniä. Maakuntavaltuusto päättää lopullisesti maakunnan johtamisrakenteesta aloittaessaan toimintansa. Maakuntavaltuusto päättää lopullisesti JÄRJESTÄJÄ maakunnan johtamisrakenteesta aloittaessaan toimintansa Luottamuselimet, joiden jäsenet valitaan vaaleilla. Tarkastusltk Maakuntavaltuusto 59 TUOTTAJA Viimeisen suunnitelman mukaan Etelä-Karjalan maakunnalla olisi valtuuston ja hallituksen lisäksi kaksi lautakuntaa. Hyvinvointi- ja elinvoimalautakunnat olisivat valmistelevia toimielimiä, joilla ei ole päätösvaltaa. Vaikuttamistoimielimet. Uusi maakuntalainsäädäntö edellyttää kansalaisten kuulemista ja nykyistä monipuolisempien osallistumiskanavien osoittamista eri kansalaisryhmille. Maakuntavaaliltk Vaikuttamistoimielimet (vanhus, vammais- ja nuorisofoorumit) Muut yhteistyöfoorumit STRATEGINEN JOHTAMINEN, HALLINTO JA TALOUS tiedolla johtaminen, omistajaohjaus, varautuminen, ennakointi, viestintä, kv-asiat, ICT, asianhallinta, henkilöstö, hankinnat, osallisuus Maakuntahallitus 13 jäsentä Hyvinvointiltk 13 jäsentä Maakunnan viranhaltijajohto HYVINVOINTI sotejärjestäminen, sote-palvelut, ympäristöterveys ja AVIsta siirtyviä tehtäviä Elinvoimaltk 13 jäsentä ELINVOIMA kasvupalvelut, maaseutupalvelut, aluekehittäminen, alueidenkäyttö, liikenne, ympäristöasiat SOTE-liikelaitos Valtuuston valitsema johtokunta, 11 jäsentä PELA-liikelaitos valtuuston valitsema johtokunta, Palvelukeskusyhtiöt Mahdolliset omat yhtiöt Maakunnan palvelujen tuottajat. SOTE- ja pelastusliikelaitos ovat osa maakuntaa. Osa palvelujen tuottajista, kuten koti- ja siivouspalvelut, hammaslääkäriasemat ja fysioterapiayritykset, ovat yksityisiä yrityksiä. Markkinoilla olevat tuottajat Hallinto eli maakunnan palveluksessa olevat virkamiehet. Etelä-Karjalan maakunnan johtamisrakennetta on luonnosteltu yllä olevan kuvan mukaan. Maakunnalla voisi olla kaksi lautakuntaa (hyvinvointi- ja elinvoimalautakunnat), ja sen viranhaltijajohto jakaantuisi kolmeen tehtävään (johtaminen ja hallinto, hyvinvointi sekä elinvoima). Maakunnan omasta tuotannosta vastaisi kaksi liikelaitosta (sote- ja pelastusliikelaitokset), joille on lakiluonnoksen mukaan valittava omat johtokunnat. 4 5

4 Työkokeilun kautta uuteen ammattiin 20-vuotias Veera Tuulonen opiskeli peruskoulun jälkeen merkonomiksi. Keväällä pätkätyöt kaupassa loppuivat, ja Veera jäi työttömäksi. Veera ilmoittautui työvoimahallinnon nettipalvelun kautta työttömäksi työnhakijaksi vielä työssä ollessaan. Työsuhteen päätyttyä hän kävi työvoimaneuvojan juttusilla TE-toimistossa. Samalla työttömyyspäiväraha-asiat laitettiin kuntoon. Koska Veera on ollut opiskeluajoista lähtien työttömyyskassan jäsen, ja hänen viimeisin työsuhteensa kesti yli puoli vuotta, hän saa ansiosidonnaista päivärahaa. Ansiosidonnainen päiväraha on jonkin verran suurempi kuin Kelan maksama peruspäiväraha 32,40 euroa. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Veera voi tienata bruttona 300 euroa kuukaudessa ilman, että hänen työttömyysturvansa siitä pienenee. Pitkässä juoksussa Veera haluaisi uuden ammatin. Ääniin ja valoihin liittyvä työ teatterissa kiinnostaa häntä. Nuorten työvoimaneuvoja kehottaa Veeraa hakemaan tietoa teatterialan opiskelumahdollisuuksista ja käymään ammatinvalinnanohjaajan luona. TE-toimiston avulla Veera pääsee työkokeiluun Imatran teatteriin. Samalla hänen päivärahansa nousee 9 eurolla. Veera alkaa valmistautua valo- ja äänisuunnittelun pääsykokeisiin. Mikäli opiskelupaikka ei irtoa, hän saa jatkaa teatterissa palkkatukityösuhteessa uuden ammatin opiskelemista. Nestorin selkä niksahtaa yhden hengen päivystysyksikkö auttaa 75-vuotias Nestori Miikkulainen asuu yksin perintötilallaan Suuren Jänkäsalon saaressa Taipalsaarella. Matkaa Lappeenrantaan on 22 kilometriä. Saaren ja mantereen välillä kulkee lossi. Syksyllä Nestorille kävi hullusti. Märkä rantakivi muljahti hänen jalkansa alla ja selkä nitkahti. Kaksin kerroin kävellen Nestori pääsi tupaan. Hän kierähti sohvalle pitkäkseen. Pienikin liike sattui vietävästi. Nestori kaivoi housuntaskusta kännykän ja soitti hätänumeroon Kerrankin pojan puoliväkisin ostamasta kännykästä on hyötyä, hän ajatteli. Hätänumerossa Nestoria kehotettiin odottamaan apua kaikessa rauhassa. Eksoten yhden hengen päivystysyksikkö lähti Lappeenrannasta välittömästi kohti Jänkäsaloa, ja ensihoitaja tulisi tupaan asti. Nuori ensihoitaja tutki kokenein ottein Nestorin selän, tunnusteli jäsenet ja antoi Nestorille kipupistoksen. Antoipa hoitaja muutaman lihaksia rentouttavaa tabletinkin, ettei Nestorin tarvinnut lähteä Saimaanharjulle apteekkiin. Lopuksi ensihoitaja varasi potilaalleen seuraavaksi päiväksi puhelinajan Taipalsaaren hyvinvointiaseman hoitajalle. Aamulla Nestori pääsi ylös sängystä omin voimin. Selkäkipu oli yön aikana hellittänyt. Tervehtymistä nopeutti varmasti sekin, että Nestori liikkuu tiluksillaan joka päivä. Kun hyvinvointiaseman sairaanhoitaja soitti, Nestori kertoi hänelle, ettei jatkohoitoa tarvita, ja lähti syöttämään lampaitaan. TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy vuonna 2020 valtiolta maakunnalle Eksoten yhden hengen liikkuvat päivystysyksiköt toimivat 24/7 FAKTA työvoimapalvelujen tuottamisesta vastaavat kunnat, yritykset ja kolmas sektori nykyiset TE-toimistot lakkautetaan FAKTA Lappeenrannassa ja Imatralla hoitajalla on käytössään tutkimus- ja hoitovälineet sekä potilastietojärjestelmä tarvittaessa hoitaja konsultoi lääkäriä puhelimitse tai videoyhteyden kautta

5 Sinä 18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu asukas päätät, kuka saa päättää Etelä-Karjalassa maakunnan suurista linjoista, työvoimatoimista, ympäristöasioista, sosiaali- ja terveyspalveluista, kaavoituksesta, liikenneinfrasta ja maaseudun kehittämisestä. Etelä-Karjalaa koskevat päätökset, joita ennen tekivät mm. kuntayhtymien ja valtion aluetoimistot, siirtyvät nyt suoraan maakuntamme asukkaiden valitsemille päättäjille.