Pedagogisen dokumentoinnin prosessi ja tasot Pedagogisen dokumentoinnin avulla pyritään arvioimaan, kehittämään ja suunnittelemaan varhaiskasvatusta. Dokumentteja käytetään välineinä rakentaa yhteistä sosiaalista todellisuutta: meidän maailman parasta varhaiskasvatusta. Tässä prosessissa toimijoina ovat lapset, vanhemmat ja varhaiskasvattajat. Pedagogisen dokumentoinnin prosessi on osa varhaiskasvatusta, arkista toimintaa yhdessä lasten kanssa. Jokaisella tasolla pedagogisen dokumentoinnin prosessi on nelivaiheinen Kysy Kerää Reflektoi Kehitä Kysy Koska pedagogisen dokumentoinnin tulee olla suunnitelmallista, täytyy dokumentointi kohdistaa tiettyihin, tarkoituksenmukaiselta tuntuviin kysymyksiin. Kaikkea ei voi, ehdi eikä kannata dokumentoida umpimähkään. Mikä on tärkeintä? Kerää Kun sillä hetkellä tärkeimmiltä vaikuttavat kysymykset on valittu, aletaan dokumentoimalla kerätä johtolankoja, joiden avulla kysymyksiin voidaan ehkä saada vastauksia. Kun dokumentteja kerätään, etsiydytään tilanteisiin tai valitaan dokumentointimenetelmiä, joiden avulla mahdollisia vastauksia voi löytyä. Reflektoi Dokumentit tallettavat ja heijastelevat joitakin osia tapahtumista, näkemyksistä, kokemuksista ja tunteista. Ne eivät kuitenkaan sellaisenaan ole totta, vaan avaavat väyliä omien ja yhteisten tulkintojen luomiseen ja kertomiseen. Mitä vastauksia kysymyksiin saatiin? Mitä näkökulmia löydettiin? Miten niihin suhtaudutaan? Kehitä Pedagogisen dokumentoinnin prosessi on hyödyllinen vain, jos sen tarjoamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin tartutaan. Miten toimintaa kehitetään? Mitä sisältöjä, menetelmiä tai tavoitteita seuraavaksi valitaan? Mitä tehdään? Pedagogisen dokumentoinnin prosessi on alati läsnä. Osaan kysymyksistä löytyy nopeasti vastauksia ja näkökulmia. Joitakin kysymyksiä joudutaan pohtimaan perusteellisesti, osa
kysymyksistä menettää merkityksensä ja uusia kysymyksiä nousee esiin. Pedagoginen dokumentointi on yhteydessä kehittyvään toimintakulttuuriin ja oppivana yhteisönä toimimiseen. Pedagogisen dokumentoinnin prosessi todentuu seuraavilla tasoilla: lapsi ja huoltajat lapsiryhmä henkilöstö Esimerkkejä pedagogisen dokumentoinnin prosesseista eri tasoilla 1. Lapsen taso Jokaisen lapsen yksilöllinen varhaiskasvatus rakentuu osana pedagogisen dokumentoinnin prosessia. Dokumentit lapsen elämästä voivat olla väylä hänen hyvinvointiinsa ja oppimiseensa. Kun dokumentteja tarkastellaan yhdessä lapsen ja huoltajien sekä muiden varhaiskasvattajien kanssa, löydetään erilaisia näkökulmia. Erilaisten näkökulmien vuoropuhelun kautta lapsen elämä piirtyy näkyviin kokonaisvaltaisella tavalla. Kysy Pedagogisen dokumentoinnin avulla tutustutaan lapsen elämään ja ajatuksiin ja kerätään tietoa hänen kokemuksistaan, osaamisestaan ja tarpeistaan. Mikä lasta kiinnostaa? Mitä lapsi osaa? Mitä lapsi tarvitsee? Mitä muuta haluat tietää lapsesta? Mitä lapsi haluaa kertoa?
On tärkeää kysyä nämä olennaiset kysymykset, mutta kysyjän on osattava myös olla avoin lapsen omille painotuksille ja näkemyksille. Keskustelut lapsen kanssa ja hänen toimintansa havainnointi ja dokumentointi voivat tuoda esiin uusia näkökulmia, joita ei välttämättä ole henkilöstön valmiissa kysymyspatteristossa. Kysymisen prosessi ei ole mekaaninen vaan vuorovaikutteinen, ja lapsella on oikeus ja mahdollisuus suunnata keskustelua itselleen mielekkääseen suuntaan. Kerää Lapsen toimintaa, näkemyksiä ja kokemuksia voidaan kerätä ja tallentaa lukuisilla eri tavoilla. Voit tutustua joihinkin esimerkkeihin tämän materiaalin Hyvät käytännöt -osiossa. Asetu lapsen saataville ja vuorovaikutukseen hänen kanssaan, katso, kuuntele ja keskustele hyväksyen, tasa-arvoisesti ja arvostaen. Tarkastele lapsen toimintaa: havainnoi leiki, piirrä, musisoi ja näyttele yhdessä lapsen kanssa kysy ja kuuntele keskustele kirjaa muistiin haastattele ota valokuvia kuvaa videoita piirrä muistiinpanoja / karttoja. Pyydä lasta itseään dokumentoimaan itselleen tärkeitä asioita hänelle soveltuvilla tavoilla, esimerkiksi: valokuvaamalla piirtämällä videoimalla kirjoittamalla Tarkastele lapsen kanssa hänen dokumenttejaan, ja kirjaa muistiin keskusteluissa esiin tulevia asioita. Lapsen dokumentit tallennetaan esimerkiksi lapsen portfolioon tai johonkin sähköiseen ympäristöön. Pedagogisen dokumentoinnin prosessissa lapsen dokumentit otetaan aktiiviseen käyttöön. Ne toimivat pohjana reflektoinnille ja toiminnan kehittämiselle. Reflektoi Kertyvät dokumentit ja niistä tehdyt tulkinnat rakentavat lapsen varhaiskasvatusta jatkuvalla tavalla. Niiden avulla on helppo koota tietoa ja välittää lapsen omia näkemyksiä sekä arvioida varhaiskasvatusta osana lapsen suunnitelmallista ja jatkuvaa vasuprosessia.
Jos dokumentit hautautuvat kansioihin tai tiedostoihin ilman niiden vuorovaikutteista reflektointia, dokumenteilla ei ole merkitystä lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelun ja arvioinnin kannalta, eikä kyse ole pedagogisesta dokumentoinnista. Dokumenttien reflektointi voi tapahtua jo siinä tilanteessa, kun dokumentti tuotetaan. Esimerkiksi kun lapsi piirtää, hänen kanssaan keskustellaan siitä, mistä kuva kertoo. Samalla voidaan miettiä, antaako kuva joitakin kimmokkeita varhaiskasvatuksen sisältöjen tai menetelmien valintaan. Tarkastele lapsen töitä hänen ja hänen vanhempiensa kanssa ja kirjaa tai tallenna keskustelun avainkohdat: o mitä teos esittää o minkälaisten vaiheiden kautta teos rakentui o mikä tekemisessä oli helppoa / vaikeaa / mukavaa / tyhmää o mitä lapsi oppi o mitä lapsi haluaisi oppia seuraavaksi Valitse yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa tärkeimpiä dokumentteja lapsen kasvun kansioon o miksi juuri se valokuva tai lapsen teos valittiin Suunnittele yhdessä lapsen kanssa, mihin suunnataan seuraavaksi o tuumaustauko (ks. hyvät käytännöt) Kehitä Lapsen vasuprosessissa toimintaa pyritään suuntaamaan ja arvioimaan dokumenttien avulla käytyjen keskustelujen kautta. Arjessa kysytyt kysymykset heijastelevat aikaisemmin tehtyjä havaintoja, asetettuja tavoitteita ja lapselle tärkeitä asioita. Kun lapsen toimintaa, näkemyksiä ja kokemuksia dokumentoidaan, kerätään materiaalia, jonka avulla lapsen varhaiskasvatusta arvioidaan ja suunnitellaan dialogisessa yhteydessä menneeseen ja tulevaan. Lapsen dokumentit nostavat esiin osaamista, onnistumista ja vahvuuksia hyvinvoinnin ja oppimisen pohjana. Niiden avulla pohditaan myös lapsen tarpeita suhteessa toiminnan suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Dokumentoinnissa ei ole mieltä, mikäli sen avulla toimintaa ja toimintakulttuuria ei kehitetä Kun yhteisissä keskusteluissa päädytään joihinkin tuloksiin ja päätetään, mistä aloitetaan ja miten edetään, ollaan jo pitkällä toimintakulttuurin kehittämisessä. Päätetyt asiat tai löydetyt
kehittämisnäkökulmat nivotaan varhaiskasvatuksen arkeen niin yksittäisen lapsen kuin ryhmänkin toiminnan tasolla. On tärkeää, että virtaus huoltajien ja varhaiskasvattajien välillä jatkuu elävänä. Tiedottamisen lisäksi huoltajilta pyydetään edelleenkin näkemyksiä, ideoita tai arviointia sen suhteen, miten toiminnan kehittäminen heidän näkökulmastaan on edennyt ja miten tulisi jatkaa. Vuorovaikutteisessa ja keskustelevassa toimintakulttuurissa dokumentit toimivat välineinä, jotka tallentavat ja kuljettavat näkemyksiä, tietoa ja kokemuksia varhaiskasvatuksen ja kodin välillä. Pedagogisen dokumentoinnin prosessissa dokumentit johtavat keskusteluun ja toiminnan muokkaamiseen. 2. Huoltajien taso Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän korostuvat huoltajien näkemykset ja kokemukset omasta lapsestaan: hänen tavoistaan, kiinnostuksen kohteistaan, tarpeistaan ja osaamisestaan. Huoltajat voivat kertoa omat näkemyksensä lapsensa elämään liittyvistä tärkeistä asioista ja lapsestaan. Varhaiskasvattajien ammatillinen näkemys on osa lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelua. Yhdessä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvattajien näkökulmat tuottavat tietoa ja auttavat hahmottamaan varhaiskasvatuksen merkityksiä ja ydintä juuri tämän lapsen elämässä. Perheen ja suvun tarina ovat osa lapsen tarinaa. Kun lapsen tarinaa halutaan kuulla ja huomioida varhaiskasvatuksessa, osoitetaan samalla arvostusta ja kunnioitusta perheen tarinaan. Lapsi ei tule varhaiskasvatukseen tyhjänä tauluna vailla kokemuksia ja osaamista. Jo pienelläkin taaperolla on mukanaan paljon merkityksellisiä asioita omasta elämästään. Yhteistyö huoltajien kanssa lisää varhaiskasvatuksen tietoa lapsesta ja auttaa ymmärtämään asioiden välisiä suhteita ja merkityksiä. Kun huoltajat ovat mukana pedagogisen dokumentoinnin prosessissa, lapsen varhaiskasvatusta ja varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria luodaan yhdessä. Kysy Pedagogisen dokumentoinnin avulla varhaiskasvattajat selvittävät lapsen ja perheen historiaan ja kulttuuriin liittyviä seikkoja esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Minkälaisia tapoja ja tottumuksia perheellä on? Minkälaisia arvoja ja kasvatusperiaatteita vanhemmilla on? Mistä asioista lapsi pitää, mitä hän pelkää tai mistä hän innostuu? Mitä lapsi osaa ja minkälaisia asioita hän parhaillaan opettelee? Minkälaista tukea lapsi tarvitsee erilaisissa tilanteissa?
Huoltajien näkemykset oman lapsensa hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen liittyvistä asioista ovat toimintakulttuurin kehittämisen ytimessä ja luottamuksellisia. Sen lisäksi kaikki huoltajat yhdessä muodostavat huoltajien yhteisön, joka on olennainen osa varhaiskasvatuksen oppivaa ja toimintakulttuuria kehittävää yhteisöä. Tässä yhteisössä kysytään esimerkiksi: Minkälaisiksi toivomme lastemme kasvavan? Mitä asioita on tärkeää oppia? Mitä voimme tehdä varhaiskasvatuksessa ja kotona, jotta kuljemme kohti niitä tavoitteita? Tai vielä syvällisemmin: Kerää Minkälaista tulevaisuutta haluamme luoda? Mitkä käytännön valinnat varhaiskasvatuksessa ja kotona viitoittavat tietä kohti toivotun kaltaista maailmaa? Huoltajien näkökulmia kerätään sekä heidän omaan lapseensa liittyen että laajemmin huoltajien yhteisönä liittyen ryhmän toimintakulttuurin muotoilemiseen. Lapsen vasun tekemiseen liittyvässä prosessissa (ks. lapsen vasu-tukimateriaali) huoltajien näkemyksistä kerätään tietoa ennen vasukeskustelua, sen aikana ja sen jälkeen. Ennen lapsen vasukeskustelua huoltajia ohjataan pohtimaan lapsensa hyvinvointiin, kehitykseen ja oppimiseen liittyviä asioita ja kirjaamaan niitä muistiin. Tiedon keräämisen muoto voi olla muukin kuin lomake. Voidaan esimerkiksi pyytää, että huoltaja ottaa kotioloissa valokuvia lapselle tärkeistä asioista. Mitä isompi lapsi on sitä enemmän hän voi osallistua tähän oman elämänsä tärkeiden asioiden kuvaamiseen ja sanallistamiseen. On tärkeää, että huoltajat pääsevät myös yhdessä keskustelemaan niistä asioista, jotka heille näyttäytyvät tärkeinä oman lapsensa päiväkotiryhmän tai perhepäivähoitoryhmän toiminnassa. Reflektoi Lapsen vasuprosessissa huoltajien, lasten ja henkilöstön näkökulmat voidaan tuoda vuoropuheluun esimerkiksi aikaisemmin kerättyjen tekstien ja valokuvien avulla. Tällöin keskustellaan esimerkiksi mitkä asiat tuntuvat nousevan tärkeimpinä esille ja mitä se voisi tarkoittaa varhaiskasvatuksen suunnittelun ja toteutuksen kannalta. Toisaalta myös arvioidaan, miten aikaisemmin kirjatut tavoitteet ja toimintatavat ovat toteutuneet viime aikoina. Kun dokumentointia käytetään vanhempainilloissa tai muissa huoltajien tapaamisissa, voidaan huoltajien näkemyksiä myöhemmin reflektoida yhdessä ryhmän lasten ja henkilöstön kanssa. Näin huoltajien näkemykset saadaan osaksi toimintakulttuurin kehittämistä. Kehitä Esimerkiksi jos vanhempainillassa tulee esiin vanhempien kiinnostus kestävään kehitykseen ja se halutaan nostaa entistä vahvemmin osaksi ryhmän toimintakulttuuria, voidaan lasten kanssa käynnistää keskustelu aihepiiristä ja alkaa muokkaamaan toimintakulttuuria ekologisempaan suuntaan.
Tästä voi aueta projektin aihe ryhmälle ja syntyä konkreettisia muutoksia toimintatapoihin. Tai huoltajien esiin tuomia asioita voidaan reflektoida koko päiväkodin palavereissa ja pohtia, olisiko toimintatapoja aiheellista tai mahdollista tarkastella lähemmin / muuttaa laajemminkin. Vanhempainilloissa kerätyt dokumentit toimivat näiden kehittämisen muistilappuina tai ideapapereina. Myös reflektiovaiheen keskusteluja kirjataan muistiin, kootaan ja tehdään vanhemmille näkyväksi. 3. Lapsiryhmän toiminnan taso Pedagoginen dokumentointi järjestyy edellä mainitusti neljään vaiheeseen: Kysy, kerää, reflektoi ja kehitä. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lapsilähtöisen toiminnan suunnittelun ja kehittämisen. Kysy Pedagogisen dokumentoinnin avulla lapsiryhmän mielenkiinnon kohteet ja yhteisen oppimis- ja tutkimisprosessi mahdolliset aiheet tulevat näkyviksi ja käsiteltäviksi. Ilmiöpohjaisen oppimisen ja varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelussa pedagoginen dokumentointi on kuin sykloni, joka imee lasten mielenkiinnon kohteet ja tarpeet, oppimisen alueet ja pullauttaa ulos laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin ja lasten hyvinvointiin tähtäävää arkea. Pedagogisen dokumentointi lähtee liikkeelle kysymyksestä, joka ohjaa työskentelyä Esimerkki 1. Pedagoginen toiminta avaa silmät arjen käytänteille lasten näkökulmasta. Miten lapset kokevat arjessa toistuvat käytänteemme esim. siirtymä-, ruokailu- ja lepotilanteet? Kasvattajat tuskastelivat iltapäivän siirtymätilannetta. Miksi nämä lapset eivät innostu pukemaan? Kaikki vain hajoavat jonnekin nurkkiin. Ja jotenkin nämä on saatava ulos Esimerkki itsemääräämisoikeutta 2. kunnioittaen?! Mikä tässä nyt mättää? Joku keksi videoida tilanteen. Päätettiin, että videota katsottaessa kiinnitettäisiin huomiota oppimisympäristöön ja aikuisen Pedagoginen toimintaan siinä. dokumentointi Kun videota nostaa tarkasteltiin esille myös tiimipalaverissa, potentiaalisia huomattiin projektiaiheita. että pukemista ohjaavat kuvat olivat liian korkealla, aikuisen vuorovaikutus oli negatiivissävytteistä ja eteisessä oleva lelunurkkaus aiheutti hämmennystä. Sovittiin, että kuvat siirretään alemmas, lelunurkkauksen eteen nostetaan sermi ja aikuinen istuu itse alas ja ohjaa pukemista kuvien kautta. Uusi toimintatapa kirjattiin ryhmän omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tilanne alkoi nopeasti helpottaa.
Mikä lapsiamme kiinnostaa niin paljon, että se voisi nousta yhteiseksi projektiksi? Esimerkki 2. Metsäretkellä lapsia pyydettiin kuvaamaan kiinnostavia asioita. Moni lapsi oli ottanut kuvan oravan nakertamista kävynrungoista. Kuvia tarkasteltiin päiväkodissa yhdessä lasten kanssa. Katsomishetkessä lapset kertoivat mitä jo tietävät oravista ja mikä otuksissa heitä kiinnostaa. Kasvattajat videoivat keskustelun ja katsoivat sen tiimipalaverissa. Lyhyeltä videoklipiltä nousi esiin monia mielenkiintoisia ajatuksia ja kysymyksiä oravaan liittyen: Sen häntä on niin pörröinen! Millaisen pesän orava rakentaa talveksi? Miten ihmeessä turkin väri voi muuttua? Kenen kanssa orava leikkii? Kasvattajat laittoivat lasten ottamat kuvat ja kysymykset eteisen seinälle. Tästä tehdään oravaprojekti! Esimerkki 3. Pedagoginen dokumentointi auttaa hahmottamaan lasten vertaissuhteiden verkostoa. Millaisia vertaissuhteita ryhmässämme on? Onko kaikilla lapsilla läheisiä ystävyys- ja leikkisuhteita? Kaisa on juuri aloittanut uudessa lapsiryhmässä. Leikkiin mukaan pääsemisessä on haasteita. Kaisa on ujo lapsi ja lapsiryhmässä on hyvin vakiintuneet vertaissuhteet. Sensitiivinen kasvattaja Milla pohtii kenen lapsen kanssa yrittää saada Kaisa leikkimään? Milla ei haluaisi tilannetta, jossa ujo Kaisa tulee mahdollisesti torjutuksi. Miten tästä voisi saada tietoa? Milla muistaa, että viimesyksyisessä koulutuksessa mainittiin jotain sosiogrammista. Esiin kaivetuista muistiinpanoista selviää, että sosiogrammi voisi olla käyttökelpoinen tapa kuvata lapsiryhmän suhteita ja auttaa etsimään Kaisalle sopiva leikkikaveri. Tehdään se! (Ks. hyvät käytännöt sosiogrammi) Kerää Kun tavoite on selkeä, lähdetään pohtimaan, miten siitä voi saada tietoa. Tarkastellaan asiaa esimerkin 3. pohjalta Millaisilla keinoilla voimme saada tietoa lasten vertaissuhteista? Voisiko sosiogrammin lisäksi leikkitilanteiden videoinnista olla hyötyä? Mitä tietoa lapsihaastattelut voisivat tuottaa lasten kokemuksesta omasta vertaissuhteistaan? Voisiko lapsia pyytää ottamaan valokuvia tärkeimmistä leikkikavereistaan? Mitä tietoa vanhemmat voisivat tuoda asiaan liittyen?
Tietoa voidaan tuottaa keräämällä seuraavia dokumentteja: Medialeikin keinoin videoimalla ja kuvaamalla, jolloin kuvausohje, ota kolme kuvaa tai 6-10 sekunnin mittaista videoklippiä, rajaa tuottuvan aineiston määrää helpommin analysoitavaksi (www.bit.ly/medialeikki tai www.bit.ly/medielek ) Lapsihaastattelujen avulla Leikki- ja ohjaustilanteiden valokuvaamisella, videoinnilla ja havainnoinnilla vapaasti tai strukturoidusti Piirroksin ja äänittein saduttamalla ja kuvista kertomalla pysähtymällä lasten kysymysten äärelle Ennen kuin pääsemme analysoimaan dokumentteja lasten, vanhempien ja kasvattajatiimin kesken, on tarpeellista jäsentää dokumentteja. Tämä voi tapahtua esimerkiksi keräämällä olennaista tietoa ryhmän seinälle, viemällä niitä lapsen kasvun kansioon tai digitaaliseen portfolioon tai tuottamalla niistä esimerkiksi e-kirja. Tässä kaksi esimerkkiä: https://www.dropbox.com/s/pu3infqm04qoveg/mvi_0881.mp4?dl=0 https://www.dropbox.com/s/4yul2uism28zwl8/mvi_0882.mp4?dl=0 Reflektoi Yhdessä tiimin kanssa Kun ilmiöstä on riittävästi dokumentteja (esimerkiksi videopätkiä, haastatteluja, lasten ottamia kuvia), istutaan alas yhdessä analysoimaan niitä tavoitteen suunnassa. Tämä tapahtuu yhteisessä keskustelussa esimerkiksi tiimipalaverissa.
Mitä videonpätkästä näkyy lasten vertaissuhteista? Jääkö joku leikkitilanteissa aina yksin tai onko vain näennäisesti mukana leikissä? Mitä lapset nostavat esiin omissa kuvissaan? Yhdessä lasten kanssa Dokumentteja, esim. lasten ottamia valokuvia, reflektoidaan eli tarkastellaan keskustellen myös lasten kanssa. Keskeistä onkin järjestää tälle keskustelulle tilaa ja aikaa varhaiskasvatuksen arjessa. Esimerkissä 2. edellisellä viikolla otettuja kuvia tarkastellaan yhdessä lasten kanssa maanantaiaamupäivisin. Sannan ryhmässä on oravateema. He ovat metsäretkillä kuvanneet kokemuksiaan ja mielenkiintoisia asioita. Lapsia kiinnostaa erityisesti oravat. Sanna ja lapset kokoontuvat katsomaan kuvia. Sanna auttaa lapsia kertomaan ja muistelemaan mieluisia asioita, kuten seuraavasta esimerkistä käy ilmi: Reflektointi lasten kanssa tuottaa valtavasti tietoa, jota voidaan hyödyntää pedagogisen toiminnan suunnittelussa lasten mielenkiinnon kohteiden ja tarpeiden sekä oppimisen alueiden yhdistämisessä yhdessä koko tiimin kanssa. Seuraavassa haastattelussa Sanna kertoo mitä kaikkia asioita hän sai selville reflektiohetkestä, kuinka ja kenen kanssa hän aikoo tietoa hyödyntää.
Ryhmän yhteiseen prosessiin (arjen tilanteet, vertaissuhteet, projekti/ilmiöoppiminen) liittyvää tieto voidaan jäsentää esimerkiksi: käsitekartoiksi projektiseinälle/näyttelyiksi lasten töitä esiin laittamalla ja liittämällä siihen dokumentaatiota kuinka työ on syntynyt projektikirjoiksi/e-kirjoiksi jollain muulla tavalla Kehitä "Jos se ei näy, kun tulet sisään, sitä ei ole olemassa" toimii hyvänä johtolauseena pedagogisen dokumentoinnin toteuttamiselle ja esittämiselle lapsiryhmässä ja sen oppimisympäristössä. Dokumentoinnin, jäsentämisen ja analyysin jälkeen palaamme alkuperäisin kysymyksen äärelle: Mitä saimme selville lasten vertaissuhteista? Miten kehitämme toimintaa tämän tiedon varassa? Mitä muutospaineita lisääntynyt ymmärrys tuottaa? Miten muutamme käytänteitämme, arkeamme, tapaamme ohjata, päivärytmiämme? Lopuksi pedagoginen aineisto kannattaa tallentaa ja paketoida jotenkin; lasten kaverisuhteista kertovat haastattelut hänen omaan digitaaliseen portfolioonsa ja lasten ottamista kuvista voi koota vaikka ryhmän kaverikirjan. Jotta dokumentointi olisi pedagogista, tulee lasten ja huoltajien olla osallisia prosessista. Pedagogisessa dokumentoinnissa lapsi ei ole koskaan pelkästään dokumentoinnin kohde, vaan aktiivinen pedagogisen tiedon tuottaja. Lapsetkin siis kuvaavat ja kertovat omasta näkökulmastaan kuvien kautta.
4. Henkilöstön taso Jatkuva ammatillinen kehittyminen on tärkeää pienten lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille Lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien ammattitaito vaatii systemaattista pohdintaa sekä yksilöllisesti että ryhmässä. Varhaiskasvatusyhteisöissä, päiväkodeissa ja tiimeissä tämä lähtee aina työtovereihin tutustumisesta. Kysy Tiimityön alkaessa on hyvä kirjata vastauksia ja keskustella esimerkiksi kysymyksiin: - Mieluisin asia, jota teen päivittäin töissä lasten kanssa: - Olen valinnut tämän ammatin, koska : - Arvostan lasta, koska : - Työssäni uneksin vielä joskus tekeväni: - Minua haastaa työssäni: - Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat tärkeät työssäni, koska : - Haluaisin kehittää yhdessä tiimini kanssa: Ja yhdessä tiimin kanssa: Kerää - Mitä odotamme toisiltamme? - Miten hyödynnämme toistemme osaamisen ja jaamme vastuut? - Miten tuemme toisiamme? - Mikä on ammatillisesti turvallinen oppimisympäristö, jossa voimme kehittyä? Päivittäinen työskentely lasten kanssa on ihanteellinen lähtökohta ammatilliseen reflektointiin. Lapsen havainnointi on pedagogisessa dokumentoinnissa keskeistä. Tämä työtapa kehittää ja tukee lasten kasvua, oppimista ja kehitystä, mutta myös henkilökunnan ammatillista kasvua, oppimista ja kehitystä. On tärkeää havainnoida myös itseään ja työtovereitaan, kehua, kannustaa mutta myös keskustella rohkeasti epäkohdista. Pedagogisen dokumentaation hyödyntäminen ammatillisessa kehittymisessä tukee varhaiskasvatuksen keskeisten asioiden nostamista keskusteluun, lisää työn mielekkyyttä ja helpottaa kehittämiskohteiden valintaa.
Reflektoi Pedagogisten dokumenttien ääreen on tärkeää pysähtyä ja yhdessä tarkastella, mitä ne kertovat lapsista, toiminnasta, toimintaympäristöstä ja henkilöstöstä. Ammatillista peiliä kannattaa ja saa hakea myös kauempaa. Esimerkiksi ulkomaisen kumppanitiimin kanssa keskustelu voi avata uusia näköaloja omaan työhön. Se voi myös rohkaista jakamaan asioita naapurityöntekijöiden, -tiimien ja -päiväkotien välillä. Jaetut dokumentit voivat kertoa onnistumisista tai ongelmista. Yhdessä pohtien saadaan usein monipuolisempia ratkaisuvaihtoehtoja, joiden avulla päästään eteenpäin. Ammatillinen tuumaustauko Tästä voi vastata varhaiskasvatusyksikön tai tiimin johtaja: Valitkaa pedagoginen dokumentti / dokumentteja liittyen valitsemaanne teemaan. Teema voi olla: Lapsi / lapsiryhmä, lapsen vahvuudet, juuri opittu asia Pedagoginen hetki, toiminta, ympäristö, menetelmä Lapsi kotona tai perheensä kanssa Minä itse omassa työssäni lasten kanssa Kysykää toisiltanne kysymyksiä liittyen dokumentteihin: Miten sinä tulkitset tämän tilanteen? Yllättäkö jokin asia? Mitä tämä kertoo lapsesta / lapsiryhmästä / perheestä/ oppimisympäristöstä / meistä ammattilaisista? Mikä on tämän dokumentin pedagoginen voima? Millaisia vahvuuksia dokumentti viestittää? Mikä innostaa? Mitä sinä tekisit tässä tilanteessa? Mihin se meitä ohjaa? Voisimmeko kokeilla jotakin uutta? Miten voimme hyödyntää tätä suunnittelussa päivä- kuukausi- ja vuositasolla? Miten tässä näkyy lasten, vanhempien ja henkilökunnan osallisuus? Entä varhaiskasvatussuunnitelmat? Millaisen dokumentin valitsemme seuraavaksi? Kehitä Omaa ammatillista työtä on tärkeä tehdä näkyväksi ja sanoittaa. Siitä hyötyvät kaikki, sillä se avaa myös mahdollisuuden nähdä varhaiskasvatustyötä ammattilaisen näkökulmasta. Pysähtyessä dokumenttien äärelle havahtuu myös mahdollisuuksiin - siihen, mihin kaikkiin asioihin voidaan pedagogisessa työssä vaikuttaa ja millaiset vahvuudet työyhteisöllä ja tiimillä on käytössään luodessaan laadukasta varhaiskasvatusta yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. Tukena tässä voisi olla myös ammatillisen kasvun kansio, johon työntekijä kokoaa dokumentteja omasta työstään - ammattiylpeydestä ja leikkipedagogiikan huippuflowsta kehittämisen kohteisiin. Jokaisella työntekijällä on oikeus täydennyskoulutukseen, joka perustuu ammatilliseen reflektointiin yhdessä esimiehen kanssa. Pedagogisen dokumentoinnin avulla myös koulutusten kohdentuminen tarpeiden mukaan vahvistuu.