Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa, kuten matkailuala yleensäkin maailmanlaajuisesti. MATKAILU on yksi ainoista kasvavista aloista Suomessa. Leirintämatkailualan kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä. LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Lahti 17.9.2015, Kristiina Adamsson ja Jirka Lehtonen, Haaga-Helia amk
Leirintämatkailun rahavirtoja ja työllisyysvaikutuksia tutkittiin kesällä 2015 Informoitu kysely leirintäalueilla Suomessa Vastaajia 804, mukana 19 aluetta Tilaajina: Suomen Leirintäalueyhdistys ry ja SF Caravan, toteuttajana Haaga-Helia amk
TULOKSET NOUSUJOHTEISIA JA POSTIVIISIA! 3
YÖPYMISET Mökkimajoitus on nostanut suosiotaan. Leirintäalueyöpymisten jakauma majoitusmuodoittain: Matkailuajoneuvoissa 63 %, mökeissä 26 % ja teltoissa 11 % (Tilastokeskus 2015). 4
TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus 1817 henkilötyövuotta. Rahankäytön kokonaisvaikutus 2567 henkilötyövuotta/vuosi. 5
6
Millaiset ihmiset leirintämatkailua harrastavat? Tyypillinen leirintämatkailija Hyvin toimeentuleva mies tai nainen iältään 35-49 vuotta tai 50-64 vuotta, nuorten osuus kuitenkin selvässä nousussa. Kotitalouden yhteenlasketut vuositulot 60 000 Yli puolet (60 %) matkustaa ilman lapsia ja nimeää itsensä leirintämatkailun harrastajaksi. Valtaosa on lomamatkalla (93 %). Matkaseurueen keskimääräinen kokoonpano on 2 aikuista ja 1 lapsi. Ovat uskollisia leirintäalueiden käyttäjiä, yöpyvät lähes aina leirintäalueilla matkoillaan. Ajaa leirintämatkoillaan keskimäärin 3518 km vuodessa (mediaani 2500 km). Tekee 1-2 leirintämatkaa vuodessa. Talouden yhteenlasketut vuositulot 60001 tai enemmän 45001-60000 30001-45000 15001-30000 15000 tai vähemmän 5% 7% 16% 11% 23% 21% 31% 32% 26% 28% 0% 5% 10%15%20%25%30%35% 2015 2013 7
800 600 400 200 0 Leirintämatkojen määrä kuukausittain, 2015 614 656 415 23 29 54 86 199 231 87 37 37 Lapsia matkaseurueessa (%) 60% 40% Kyllä Ei 8
Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa 225 / vrk Leirintämatkailijoiden rahankäyttö kulutuskohteen mukaan 2015 Vuonna 2015 seurue käytti keskimäärin rahaa 991 matkaa kohden. Kahvilat ja ravintolat 19% Muut 2% Viihde- ja virkistyspalvelut 17% Kotimaiset matkailijat käyttävät 817 matkaa kohden ja ulkomaiset matkailijat 1821. Alkoholi 6% Miehet vastaavat käyttävänsä rahaa selkeästi enemmän kuin naiset. Elintarvike- ja ruokakauppa 26% Kaikkien tuotteiden ja palveluiden ostaminen paikkakunnalla on lisääntynyt vuodesta 2013. Erikoistavarakauppa 13% Huoltamokauppa 17% 9
Teatterissa käyminen Kesäjuhlissa ja festivaaleilla käyminen Tansseissa ja lavatansseissa käyminen Urheilutapahtumissa käyminen Huvi- ja vesipuistoissa käyminen Ravintolassa ja kahvilassa käyminen Erilaisten aktiviteettien tekeminen Kestokulutustavaroiden ostaminen Ruoka- ja elintarvikkeiden ostaminen Alkoholin ostaminen Alkosta tai Polttoaineen ja/tai nestekaasun Rahankäyttö eri palveluihin ja tuotteisiin vierailupaikkakunnalla (ka.) Muut 2015 2013 60 62 56 57 54 57 72 70 70 82 99 115 123 111 105 112 107 127 131 134 168 162 163 161-20 40 60 80 100 120 140 160 180
Vastaajien määrä (%) Osuus vastaajista Millaisia matkoja tehdään? 50% 40% 30% 20% 10% 0% 47% 40% Leirintämatkojen määrä yhteensä 25% 32% 13% 9% 11% 9% 3% 3% 6% 3% 1-2 3-4 5-6 7-8 9-10 Yli 10 Matkojen määrä 2015 2013 Matkan kesto (vrk) Matkan kesto ka 11 päivää, mediaani 7 päivää 40% 30% 20% 10% 0% 2015 2013 34% 31% 30% 22% 18% 20% 18% 11% 6% 5% 4% 1% 1-3 4-6 7-9 10-20 21-30 Yli 30 Vuorokautta 11
Aikuistalouksien määrä leirintäalueiden asiakkaina + 11 %. Leirintämatkoja tehdään lukumääräisesti vähemmän vuoden 2015 tutkimuksen mukaan, mutta matkat ovat pidempiä kilometreissä kuin vuonna 2013. Huolimatta talouden laskusuhdanteesta, leirintämatkailijoiden rahankäyttö ja palveluiden hyödyntäminen vierailupaikkakunnalla kasvaneet positiivisesti vuoden 2013 tutkimuksesta. Selkeästi leirintämatkailijan iän kasvaessa kaikki lisääntyy: matkan kesto vuorokausina, viipymä leirintäalueella, leirintämatkojen lukumäärä, ajetut kilometrit ja rahankäyttö.
ALAN HARRASTAJAT OVAT SITOUTUNEITA! 92 % vastaajista näkee itsensä potentiaalisena leirintämatkailun harrastajana tulevaisuudessa. KIITOS! Kristiina Adamsson Tutkimusmenetelmien lehtori Haaga-Helia amk kristiina.adamsson@haaga-helia.fi Jirka Lehtonen Matkailun liikkeenjohdon opiskelija Haaga-Helia amk jirka.lehtonen@myy.haaga-helia.fi Malli kalvopohjasta Teemu Moilanen Palveluliiketoiminnan yliopettaja Haaga-Helia amk Teemu.moilanen@haaga-helia.fi 13