Tilannekuva: Rannikko

Samankaltaiset tiedostot
Tilannekuva: Jokilaaksot

Tilannekuva: Oulu ja ympäristö

Tilannekuva: Koillismaa

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Vanhuspalveluiden tilannekatsaus

Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Sisältö. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rakentuminen. Monialaisen maakunnan tulo- ja menovirrat. Talouden ohjausmekanismeista

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Raahe Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja

Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Pohjois-Pohjanmaalla Muutosagentti Rita Oinas

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

OYS-erva: Tiivistelmä ympärivuorokautista hoitoa ja asumispalveluja koskevasta selvityksestä

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

15 Pohjois-Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

INFO KEMPELE : Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus

Selvityshanke 11/2014-8/2015

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

Elokuu 8/2016 Osavuosikatsaus II

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I

Toiminnan ja talouden neuvottelupäivät ja tilannekuvan valmistelu

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Kotihoito 24/7- akuuttitilanteet/liikkuvat tiimit ja moniammatillisuus Ritva Kanervo, avohoidon tulosyksikköjohtaja RASHKY

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulevaisuuden kunnassa näkökulmia oululaisten hyvinvointiin ja sen edistämiseen

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Maakunta- ja sote-uudistus Pohjois-Pohjanmaalla

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma hallituksen kehittämiskärkenä. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys ja kulttuuripalvelut

Lausunnot PoPSTer-loppuraporttiin. Sote-ryhmä

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

SOTEN VALMISTELUSTA POPSTERISTA JA MAKUSTA

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2016 Taulukko 1. Esiopetus

VALTUUSTON INFO Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

A. YLEISINDIKAATTORIT

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

A. YLEISINDIKAATTORIT

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Maakuntavaltuusto Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke

Vanhustenhuollon palvelujen valvonta aluehallintovirastossa

Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu

Soteka kierros kunnissa; verkoston rakentaminen. Mari Tuomikoski Projektipäällikkö, kasvupalvelut p

AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010

Sote- ja maakuntauudistus

alle 5 5-9, , , ,9

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollossa -

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Transkriptio:

15.5.2018 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Tilannekuva: Rannikko

Tilannekuva on tiivis kuvaus alueen väestöstä, palvelutarpeista, toimintaympäristöstä, palveluista ja resursseista. Tilannekuvat alueilta Tilannekuva taustoittaa alueen erityispiirteitä sekä kehittämis- ja uudistustarpeita, joihin on olennaista kiinnittää huomioita. Tilannekuvassa painopiste on alueen näkökulmassa, ei yksittäisen kunnan tilanteessa. Tilannekuvat laaditaan STM:n ja VM:n maakuntatalouden simulointineuvottelujen runkoa noudatellen yhteistyössä aluetyöryhmien ja valmistelijoiden kanssa. Tilannekuvat päivittyvät valmistelutyön edetessä.

Tilannekuvan sisältö Keskeiset huomiot alueelta Katsaus alueen väestöön, palvelutarpeisiin ja toimintaympäristöön Tietoa alueen sotekustannuksista Tietoa sotehenkilöstöstä alueella Tietoa palvelukokonaisuuksista Lisämateriaalia

Keskeiset huomiot Rannikolla

Keskeiset huomiot Rannikolla 1/3 Rannikolla väestö keskimäärin hieman vähenee tulevaisuudessa. Väestön ikärakenne muuttuu ja 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kasvaa. Rannikolla toimintaympäristö vaihtelee kaupunkialueesta harvaan asuttuun maaseutuun. Matkailu vaikuttaa palvelujen kysyntään ja tarjontaan. Rannikolla kolme neljästä ihmisestä asuu taajama-alueella Rannikolla on maakunnan alueista matalin työttömyysaste Soten palvelutarpeet ja sairastavuus ovat alueella pääosin korkeita Soten tarvevakioidut kustannukset ovat alueella sekä maakunnan että koko maan keskitasoa matalammat Yksityisen terveydenhuollon käyttö vaihtelee alueen sisällä ja on maakunnan keskitasoa vähäisempää

Keskeiset huomiot Rannikolla 2/3 Perusterveydenhuolto Avoterveydenhuollon lääkärikäynnit ja muut kuin lääkärikäynnit asukasta kohden tarkasteltuna ovat maakunnan keskiarvon yläpuolella Asukasta kohden tarkasteltuna käyntejä on tasaisesti lääkärillä ja muilla sote-ammattilaisilla Perusterveydenhuollon avohoidon asukaskohtaiset nettokustannukset (pl. suun terveydenhuolto) ovat maakunnan keskitasoa Vuodeosastokapasiteettia on tarpeen tarkastella Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ikävakioitu mielenterveysindeksi vaihtelee olennaisesti Rannikon alueen sisällä Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon asukaskohtainen kustannus oli v. 2016 jonkin verran maakunnan keskitasoa korkeampi. Asukaskohtainen kustannus vaihtelee alueen sisällä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Rannikolla kaikista perheistä lapsiperheitä on 38 % Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä (23 %) on maakunnan keskitasoa Rannikolla kodin ulkopuolelle oli vuonna 2016 sijoitettuna 119 alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta. Osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli maakunnan keskitasoa. Tiivis yhteistyö alueen ja maakunnan LAPE-työn kanssa tärkeää

Keskeiset huomiot Rannikolla 3/3 Työikäisten sosiaalipalvelut Toimeentulotukea ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet ovat maakunnan alueista toiseksi matalimmat Vammaispalvelut Vuonna 2016 Rannikolla oli tuhatta asukasta kohden tarkasteltuna toiseksi vähiten Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuisuuksien saajia Ikäihmisten palvelut Väestörakenteen muutoksen huomioiminen Kotona asumisen tukipalveluiden järjestämisen haasteet korostuvat, kun väestöstä joka neljäs asuu taajaman ulkopuolella Omaishoidon peittävyys 75 vuotta täyttäneiden osalta on alueista matalin Säännöllisen kotihoidon peittävyys on alueista korkein 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä Ikääntyneiden muiden palvelujen (esim. eiympärivuorokautiset asumispalvelut, perhehoito ja päivätoiminta) kustannukset ovat alueista selkeästi matalimmat 75 vuotta täyttäneitä kohden tarkasteltuna Muistisairauksiin liittyvien palvelutarpeiden tarkastelu Kotihoidon toimintamallien (mm. intensiteetin) tarkastelu Monimuotoisten asumismahdollisuuksien vahvistaminen

PoPSTer-työryhmien esiin nostamia ongelmakohtia POPmaakunnassa Palveluratkaisut ovat jäykkiä ja raskaita palveluja suosivia Palvelurakenne on laitosvaltainen Asiakaskohtainen joustavuus on vähäistä Kotona asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima on suppea Kotona asumista ja toimintakykyä tukeva kuntoutus on vähäistä Palvelut eivät toimi integroidusti Asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin on jäsentymätöntä Osaamisessa on kehittämisen tarpeita esim. palvelutarpeen arvioinneissa ja palveluohjauksessa

Katsaus Rannikon väestöön, palvelutarpeisiin ja toimintaympäristöön

Alueiden perustiedot Rannikko 47 170 asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % 18-64-vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 5 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 150 M (11 %) Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018 Väkiluku ja sote-organisaatiot 31.12.2017 Muut tiedot 31.12.2016 Sote-kustannukset nettona ilman ympäristöterveydenhuoltoa TP2016 Jokilaaksot Koillismaa Oulu ja ympäristö 73 200 asukasta (18 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % 18-64-vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 12 kuntaa ja 6 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 281 M (21 %) 19 450 asukasta (5 %) 0-17-vuotiaita n. 19 % 18-64-vuotiaita n. 55 % 65 vuotta täyttäneitä n. 26 % 2 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 78 M (6 %) 272 070 asukasta (66 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % 18-64-vuotiaita n. 60 % 65 vuotta täyttäneitä n. 16 % 11 kuntaa ja 8 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 818 M (62 %) Lisäksi kaikkien yhteinen PPSHP Päivitetty 4/2018

Lähde: Tilastokeskus 4/2018 Väestö vähenee tulevaisuudessa Rannikolla 350 000 300 000 250 000 2017 2030 +11 % Väestö vähenee Rannikolla vuoteen 2030 mennessä n. 1 350 hlö eli n. 3 %. 200 000 150 000 100 000 50 000-11 % -3 % -3 % Vuonna 2017 POP maakunnassa oli asukkaita n. 411 856 hlö. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 asukkaita on yhteensä 436 121 (+6 %). - Oulu ja ympäristö Koillismaa 2017 2030 Rannikko Jokilaaksot

2030 2016 Lähde: Tilastokeskus 4/2018 Väestörakenteen muutos näkyy kaikilla alueilla 2017 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 24% 19% 23% 24% 60% 55% 53% 53% 16% 26% 23% 23% Väestön ikärakenne muuttuu tulevaisuudessa kaikilla alueilla. Vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täytteiden osuus väestöstä on Rannikolla 29 % (+ 2 100 hlö). 2030 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 22% 17% 22% 24% 57% 46% 49% 49% 21% 37% 29% 28% Vuoteen 2030 mennessä alle 18- vuotiaiden määrä vähenee n. 790 hlö. Samoin työikäisten määrä vähenee n. 2 660 hlö nykytilanteesta. Alle 18-v. 18-64-v. 65 v. täyttäneet

Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2018 + Vaala (Harvaan asuttu maaseutu) Rannikolla toimintaympäristö vaihtelee kaupunkialueesta harvaan asuttuun maaseutuun.

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Rannikolla kolme neljästä ihmisestä asuu taajamassa 100% 80% 60% 40% 20% 0% 90% Oulu ja ympäristö 76% 60% 65% Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Rannikolla n. 76 % väestöstä asuu taajama-alueella. Väestön sijoittuminen taajaman ulkopuolelle vaikuttaa mm. kotiin tarjottaviin palveluihin sekä kuljetusten järjestämiseen.

Soten tarvekerroin alueittain, %ero maan keskiarvoon Kerroin sisältää tietoa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta Rannikolla soten palvelutarpeet ovat pääosin korkeat

Lähde: THL, 2/2018 THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi on Rannikolla pääosin korkea Oulu ja ympäristö Koillismaa Syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tukija liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia. Ikärakenteen vaikutus indeksiin on poistettu. Rannikko Jokilaaksot

Tietoa Rannikon sote-kustannuksista

Soten nettokustannukset olivat v. 2016 Rannikolla n. 150 M eli n. 11 % POPmaakunnan sote-kustannuksista. Asukaskohtaiset kustannukset olivat 3 175 ilman tarvevakiointia. 900 800 700 600 500 818 3 025 3 986 3 175 3 800 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 P-P yhteensä 1,327 M P-P keskimäärin 3228 /asukas 400 2 000 300 200 100 - Oulu ja ympäristö 281 78 150 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 1 500 1 000 500 - TP 2016 /asukas Lähde: Tilastokeskus

4 000 3 500 3 000 2 500 Rannikolla soten tarvevakioidut nettokustannukset v. 2016 olivat asukasta kohden maakunnan keskiarvoa matalammat 3 610 3 114 2 744 3 103 3 067 3 185 3 128 3 279 3 277 Kuntaliiton laskentamalli: Mahdollistaa suuntaa antavan vertailun kuntien välillä 2 931 3 327 3 274 3 284 2 654 2 902 2 949 2 956 2 781 3 106 3 403 3 171 2 762 3 020 3 201 3 299 3 317 3 227 3 286 3 588 3 069 3112 2 000 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 1 500 1 000 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto, tarvekerroin THL v. 2016

Lähde: THL 2018, tarvekerroin v. 2016 Rannikolla tarvevakioidut soten nettokustannukset v. 2016 olivat asukasta kohden maan keskitasoa matalammat THL:n laskentamalli: Mahdollistaa suuntaa antavan vertailun kuntien välillä Ei sisällä kaikkia sote-kustannuksia ja osa kustannuksista skaalattuja Vertailu koko maan tasoon Eroaa osin Kuntaliiton mallista Soten tarvevakioidut menot /asukas: indeksi v. 2016 Koko maa = 100

Rannikolla Kelan korvaaman yksityisen terveydenhuollon kustannukset v. 2016 olivat n. 89 /asukas Vuonna 2016 yksityisen terveydenhuollon kustannukset olivat POP maakunnassa n. 53,6 M eli n. 130 / as. Lisäksi huomioitava mm. palvelutarpeet, julkisten ja yksityisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, sosioekonomiset tekijät sekä toimintakulttuuri Sisältää: Yksityisten lääkäripalvelujen kustannukset Yksityisen tutkimuksen ja hoidon kustannukset Yksityisen hammashuollon kustannukset 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 156 Oulu ja ympäristö /asukas 93 89 75 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Lähde: Sotkanet 3/2018

Tietoa Rannikon sote-henkilöstöstä

Organisaatio Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Haapavesi 285 30 315 Hailuoto 28 14 42 Jokilaaksojen pelastuslaitos 232 49 281 Kainuun pelastuslaitos 1 1 2 Kalajoki 365 153 518 Kempele 172 55 227 Kuusamo 410 34 444 Kärsämäki 26 0 26 Liminka 139 56 195 Lumijoki 36 12 48 Muhos 250 75 325 Nivala 73 0 73 NordLab 528 122 650 Oulainen 194 21 215 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos 384 51 435 Oulun kaupunki 2811 961 3772 Oulunkaaren kuntayhtymä 715 260 975 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 858 289 1147 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 529 165 694 Pohjois-Pohjanmaan liitto 42 2 44 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 4977 1599 6576 Posio 6 56 62 Pudasjärvi 11 0 11 Pyhäjärvi 5 0 5 Pyhäntä 29 0 29 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1015 274 1289 Reisjärvi 86 3 89 Siikalatva 66 0 66 Taivalkoski 117 51 168 Tyrnävä 89 21 110 Yhteensä 14479 4354 18833 Lähde: POPmaakunnan henkilöstövalmistelu

Lähde: POPmaakunnan henkilöstövalmistelu Ennakoitu eläkkeelle siirtyvien soteammattilaisten määrä 2016-2035 POPmaakunnassa Lähde: PPSHP:n henkilöstökertomus vuodelta 2016 https://www.ppshp.fi/dokumentit/esittely/ppshpn %20henkil%C3%B6st%C3%B6kertomus%202016.pdf

Perusterveydenhuolto

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,7 348 1,1 Oulu ja ympäristö 2,3 746 1,8 Lääkärikäynnit / asukas 1,3 410 1,3 1,2 561 1,5 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Muut kuin lääkärikäynnit / asukas POP 413 /as Pth:n avohoidon (pl. suun th) nettokustannukset, /as 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Rannikolla avoterveydenhuollon lääkärikäynnit ja muut kuin lääkärikäynnit asukasta kohden tarkasteltuna ovat maakunnan keskiarvon yläpuolella. Asukasta kohden tarkasteltuna käyntejä on tasaisesti lääkärillä ja muilla sote-ammattilaisilla. Keskimäärin POPmaakunnassa lääkärillä asioidaan kerran jokaista asukasta kohden ja muun kuin lääkärin vastaanotolla 1,2 kertaa per asukas. Perusterveydenhuollon avohoidon asukaskohtaiset nettokustannukset (pl. suun terveydenhuolto) ovat Rannikolla maakunnan keskitasoa. Tarkastelussa on huomioitava myös mm. alueen sairastavuus, palvelutarpeet, toimintakäytännöt ja palvelujen saatavuus.

PoPSTerin sairaala- ja vuodeosastotyöryhmä käsitteli omassa loppuraportissaan POPmaakunnan sairaalakapasiteettia ja muutostarpeita. Rannikon osalta tarkastelussa nousi esiin, että rakenteita ja prosesseja uudistamalla voitaisiin alueelta supistaa nykyisestä kapasiteetista arviolta 26 sairaansijaa. PoPSTer kesä 2017 PoPSTerin sairaala- ja vuodeosastotyöryhmä: kapasiteetti v. 2016 ja muutostarpeet Oulu ja ympäristö 469-1 ss Koillismaa 91-42 ss Rannikko 136-26 ss Jokilaaksot 219-61 ss

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Rannikolla v. 2016 perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon asukaskohtaiset kustannukset olivat 262. Suun terveydenhuollossa asukaskohtaiset kustannukset (89 ) olivat maakunnan keskitasoa. 350 300 250 200 150 100 50 0 172 Oulu ja ympäristö Pth:n vuodeosastohoidon nettokustannukset, /asukas 321 262 237 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot POP keskimäärin 201 /asukas 120 100 80 60 40 20 0 85 83 89 Oulu ja ympäristö Suun terveydenhuollon nettokustannukset, /asukas 101 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot POP keskimäärin 88 /asukas

Mielenterveysja päihdepalvelut

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018 Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Pudasjärvi Tyrnävä Utajärvi Vaala Kuusamo Taivalkoski Kalajoki Merijärvi Pyhäjoki Raahe Siikajoki Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kärsämäki Nivala Oulainen Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Sievi Siikalatva Ylivieska Ikävakioitu mielenterveysindeksi vaihtelee Rannikolla 200 180 160 140 120 100 80 POP keskimäärin 108,6 91,7 75,7 102,5 108,8 128 157,2 110,3 171,6 170,9 164,4 171,7 93,2 87,4 148 134,3 162,8 167 143,4165,4 143,6 152,5 180,5 154 137,7 142,1133,8 60 40 20 0 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Anonymiteetin turvaamiseksi kaikista kunnista ei ole tietoja käytettävissä

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Tietoja mielenterveyspalveluiden käytöstä Rannikolla. Tarkastelu / 1000 asukasta. 700 600 500 400 300 200 100 0 626 562 395 199 233 267 118 120 152 119 108 60 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit / 1000 asukasta Psykiatrian erikoisalojen avohoitokäynnit / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Tietoja päihdepalveluiden käytöstä Rannikolla. Tarkastelu / 1000 asukasta. 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 16,4 14,0 10,4 10,7 7,2 5,5 5,1 3,6 2,6 3,2 3,9 1,6 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitosten asiakkaiden hoitopäivät vuoden aikana / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta

Erikoissairaanhoito

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 350 300 250 1143 309 1210 1219 1267 1400 1200 1000 Esikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat Rannikolla v. 2016 n. 58 M. 200 150 100 50 0 Oulu ja ympäristö 24 58 94 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot ESH:n nettokustannukset, M 800 600 400 200 0 Asukaskohtainen kustannus 1 219 oli jonkin verran maakunnan keskitasoa (1 177 /as) korkeampi. Kustannuksia tarkastellessa on tarpeen huomioida myös mm. sairastavuus, palvelutarpeet, palvelujen järjestämistapa ja muut alueen erityispiirteet. ESH:n nettokustannukset, /asukas

Esh:n kustannukset (TP 2016) vaihtelevat alueella P-P keskimäärin 1177 /asukas 2 000 1 800 1 774 1 600 1 400 1 200 1 538 1 344 1 178 1 068 1 086 1 122 1 019 1 427 1 057 1 333 1 143 1 179 1 328 1 210 1 344 1 359 1 359 1 158 1 219 1 248 1 150 1 219 1 235 1 207 1 215 1 196 1 517 237 1 2141 1 143 1 466 1 139 1 267 1177 1 000 800 600 400 200 0 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Yht. 484 M 36,5 % soten kokonaismenoista Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Tietoja somaattisen erikoissairaanhoidon käytöstä Rannikolla. Tarkastelu / 1000 asukasta. 1169 439 1079 679 1353 1006 468 518 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1 000 asukasta Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1 000 asukasta

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Rannikolla kaikista perheistä lapsiperheitä on 38 %. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä (23 %) on POPmaakunnan keskitasoa. Lapsiperheiden osuus perheistä, % 0-17-v. osuus väestöstä, % 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 44% Oulu ja ympäristö 32% 38% 39% Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 24% Oulu ja ympäristö 19% 23% 24% Koillismaa Rannikko Jokilaaksot

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 800 700 600 500 400 300 200 100 0 727 1,1 % Oulu ja ympäristö 1,3 % 47 1,1 % 119 1,2 % 216 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Kodin ulkopuolelle sijoitetut alle 18-v. Kodin ulkopuolelle sijoitetut alle 18-v., % vastaavan ikäisistä 1,4 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % Rannikolla kodin ulkopuolelle oli vuonna 2016 sijoitettuna 119 alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta. Osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli maakunnan keskitasoa. Tarkastelussa on tarpeen ottaa huomioon myös mm. alueiden koko ja väestörakenne. Vuonna 2016 kodin ulkopuolelle oli koko maakunnassa sijoitettuna 1 115 alle 18 vuotiasta lasta ja nuorta eli n. 1,1 % vastaan ikäisestä väestöstä.

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko 195 138 353 231 164 367 321 321 641 Tietoja lasten ja perheiden palveluiden kustannuksista Rannikolla Jokilaaksot 167 203 467 Lasten ja perheiden muiden avopalvelujen nettokustannukset, /alle 18-v. Lastensuojelun avohuoltopalvelujen nettokustannukset, /alle 18-v. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset, /alle 18-v. Kokonaisuuteen "Muut lasten ja perheiden avopalvelut" sisältyy kasvatus- ja perheneuvonta, lasten ja perheiden tukihenkilötoiminta, isyyden selvittäminen, lapsen elatus- ja elatuksen turvaamisasiat, adoptioneuvontapalvelu, perheasioiden sovittelu, ensi- ja turvakodit, opiskeluhuollon kuraattori, ehkäisevä perhetyö, kodin- ja lastenhoitopalvelut sekä muut muihin luokkiin kuulumattomat lasten ja perheiden palvelut.

Työikäisten sosiaalipalvelut

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Rannikolla v. 2016 toimeentulotukea sai 6,3 % 25-64 vuotiaista. Saman ikäisistä työkyvyttömyyseläkettä sai 9,9 %. 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% 6,2 % Oulu ja ympäristö Toimeentulotukea saaneet 25-64-v., % 8,5 % 6,3 % 6,6 % Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Työkyvyttömyyseläkettä saaneet 25-64-v., % 7,8 % Oulu ja ympäristö 13,8 % 9,9 % 11,3 % Koillismaa Rannikko Jokilaaksot

Työllisyystilanne Rannikolla maaliskuussa 2018 Rannikolla työttömänä oli maaliskuussa 2018 n. 8,9 % työvoimasta eli 1 763 hlö. Työttömyysaste oli maakunnan matalin. POPmaakunnassa oli maaliskuussa 2018 yhteensä 21 000 työtöntä, mikä on 5 000 (-19 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,2 %, mikä on 2,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten Lähde: TEM työllisyyskatsaus 3/2018 14% 12,0 % 12% 10,7 % 10% 8% 6% 4% 2% 0% Oulu ja ympäristö Työttömyys% maaliskuussa 2018 8,9 % 9,5 % Koillismaa Rannikko Jokilaaksot

Kunta Oulu ja ympäristö %osuus Hlö Miehet Naiset Alle 20-v. Alle 25-v. Yli 50-v. Pitkäaik. tyött. Vamm. ja pitkäaik. sairaat Avoimet työpaikat Hailuoto 382 8,6 33 25 8.... 16 7.. 19 Ii 4 084 13,6 554 337 217 12 60 250 146 75 42 Kempele 8 206 9 737 378 359 26 124 234 211 74 82 Liminka 4 252 7,4 314 178 136 15 48 92 73 30 25 Lumijoki 821 10,5 86 40 46.. 12 23 20 10.. Muhos 3 857 9,2 355 201 154 19 47 136 112 30 98 Oulu 97 832 12,6 12 294 7 129 5 165 367 2 132 3 513 4 183 1 385 2 269 Pudasjärvi 3 113 13,8 429 309 120 10 32 244 110 83 60 Tyrnävä 2 853 8,5 242 127 115 14 31 92 61 30 34 Utajärvi 1 106 12,1 134 77 57.. 13 72 39 15 9 Vaala 1 152 15,8 182 122 60.. 17 97 60 30 18 Koillismaa Kuusamo 6 674 9,7 647 433 214 12 69 346 145 57 174 Taivalkoski 1 687 14,9 251 174 77.. 25 136 56 29 5 Rannikko Kalajoki 5 532 7,2 399 209 190.. 41 170 89 45 129 Merijärvi 409 7,6 31 18 13.... 12.. 5.. Pyhäjoki 1 274 8,6 109 49 60.. 13 44 26 15 25 Raahe 10 461 9,9 1 035 564 471 43 188 353 216 145 186 Siikajoki 2 173 8,7 189 92 97.. 24 74 38 27 21 Jokilaaksot Työvoima Työttömät Alavieska 1 099 8,3 91 48 43.. 10 35 21 7 5 Haapajärvi 3 004 8,0 240 137 103 9 37 90 56 40 51 Haapavesi 2 931 10,4 304 205 99.. 43 129 86 42 83 Kärsämäki 1 032 9,9 102 57 45.. 13 44 19 16 15 Nivala 4 473 9,0 404 246 158 12 65 143 108 57 110 Oulainen 3 121 10,0 312 177 135 7 48 110 81 45 37 Pyhäjärvi 2 064 11,4 236 164 72 8 32 109 48 33 30 Pyhäntä 669 8,8 59 34 25.. 7 27 8 6 26 Reisjärvi 1 154 7,0 81 54 27.. 13 31 20 13 7 Sievi 1 962 8,6 169 81 88.. 18 54 45 18 175 Siikalatva 2 320 11,7 271 157 114 7 20 129 74 32 22 Ylivieska 6 896 9,6 664 371 293 16 90 207 192 60 243 Yhteensä 186 593 11 20 954 12 193 8 761 616 3 278 7 012 6 353 2 457 4 006 Maaliskuussa 2018 Rannikolla oli työttömänä yhteensä 1 763 hlö. Alle 25-vuotiaita heistä oli 266 hlö. Pitkäaikaistyöttömiä oli 369 hlö ja vammaisia tai pitkäaikaissairaita 237 hlö. Maaliskuussa Rannikolla oli avoimena 361 työpaikkaa. Lähde: TEM työllisyyskatsaus 3/2018

Vammaispalvelut

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuuksien saajia / 1000 asukasta 56 Oulu ja ympäristö 78 66 78 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Vuonna 2016 Rannikolla oli Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuisuuksien saajia yht. 3 120 hlö eli toiseksi vähiten maakunnan alueista tuhatta asukasta kohden tarkasteltuna.

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 92 170 147 189 125 118 160 8 118 17 19 29 Tietoa vammaispalvelujen asukaskohtaisista nettokustannuksista Rannikolla Vammaisten muiden palvelujen nettokustannukset, /asukas Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelujen nettokustannukset, /asukas Vammaisten laitoshoidon nettokustannukset, /asukas "Muut vammaisten palvelut" sis. ei-ympärivuorokautiset asumispalvelut, päivätoiminta, työtoiminta, perhehoito, vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, vammaiskotitalouksiin myönnetyt omaishoidontuet sekä muut vammaisten palvelut, joita ei sisällytetä muihin vammaispalveluiden tehtäväluokkiin

Ikäihmisten palvelut

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 75 vuotta täyttäneistä kotona asuu Rannikolla n. 91 %. Rannikolla kolme neljästä ihmisestä asuu taajama-alueella. Taajama-aste on tarpeen huomioida mm. kotona asumisen tukipalvelujen järjestämisessä sekä kuljetuksen ja liikkumisen palveluissa.

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Tietoa ikäihmisten palvelujen peittävyydestä Rannikolla Oulu ja ympäristö 6,3 % 12,5 % 6,7 % 2,7 % Koillismaa 8,9 % 10,6 % 5,9 % 0,3 % Rannikko 3,9 % 18,8 % 7,6 % 1,4 % Jokilaaksot 6,5 % 15,5 % 9,7 % 0,3 % Omaishoidon tuen 75 v. täyttäneet hoidettavat, % vastaavan ikäisistä Säännöllisen kotihoidon 75 v. täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisistä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 v. täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisistä Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 v. täyttäneet, % vastaavan ikäisistä

Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 0 2000 4000 6000 8000 Oulu ja ympäristö 741 2240 2755 1921 Palvelujen kustannuksia Koillismaa Rannikko 330 3254 2277 1165 2818 2694 653 Ikääntyneiden muiden palvelujen kustannukset olivat Rannikolla maakunnan alueista selkeästi matalimmat (330 /75 v. täyttänyt). Jokilaaksot 1098 2260 4486 Ikääntyneiden muiden palvelujen nettokustannukset, /75 v. täyttänyt Kotihoidon nettokustannukset, /75 v. täyttänyt 191 Kotihoidon ja tehostetun asumispalvelun kustannukset 75 vuotta täyttänyttä kohden tarkasteltuna olivat Rannikolla lähellä maakunnan keskitasoa. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelujen nettokustannukset, /75 v. täyttänyt Ikääntyneiden laitoshoidon nettokustannukset, /75 v. täyttänyt Kustannusluokka Kotihoito voi sisältää myös muita kuin ikääntyneiden kotihoidon palveluja. "Muut ikääntyneiden palvelut" sis. mm. ei-ympärivuorokautiset asumispalvelut, perhehoito, päivätoiminta, ikääntyneiden kotitalouksiin myönnetyt omaishoidontuet ja palveluohjaus

Lähde: Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Säännöllisen kotihoidon 75 v. täyttäneet asiakkaat, käyntimäärien %osuus kokonaisuudesta (11/2016) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Oulu ja ympäristö 12,1 % 13,5 % 10,8 % 20,8 % 22,1 % 18,7 % Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 32,0 % 29,3 % 23,9 % 17,0 % 15,6 % 7,7 % 14,2 % 13,0 % 11,6 % 15,1 % 18,9 % 15,4 % 11,2 % 12,0 % 14,3 % 17,0 % 12,0 % 13,0 % Pienemmissä kunnissa tietosuojan vuoksi kaikkia tietoja ei ole saatavilla, joten siksi yhteenlaskettu määrä voi jäädä alle 100 % 19,7 % 14,5 % 11,3 % 19,3 % 18,2 % 16,9 % Käyntejä 1-3 / kk Käyntejä 4-9 / kk Käyntejä 10-29 / kk Käyntejä 30-59 / kk Käyntejä 60-89 / kk Käyntejä 90 + / kk

Lähde: Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Säännöllisen kotihoidon 75 v. täyttäneet asiakkaat, käyntimäärien %osuus kokonaisuudesta (11/2016) Pienemmissä kunnissa tietosuojan vuoksi kaikkia tietoja ei ole saatavilla tai tiedot eivät muusta syystä ole käytettävissä, joten siksi yhteenlaskettu määrä voi jäädä alle 100 % 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 9% 13% 15% 12% 18% 33% 11% 9% 14% 38% 23% 12% 27% 12% 20% 13% 16% 17% 13% 20% 16% 14% 20% 19% 21% 13% 12% 27% 25% 18% 23% 27% 17% 15% 14% 25% 23% 29% 20% 12% 14% 20% 13% 10% 32% 13% 16% 7% 7% 17% 17% 10% 16% 14% 11% 10% 10% 16% 4% 4% 9% 12% 7% 18% 67% 12% 14% 14% 15% 18% 13% 11% 14% 15% 10% 29% 25% 17% 30% 16% 17% 8% 10% 12% 6% 21% 16% 20% 21% 25% 18% 41% 17% 42% 43% 20% 23% 25% 27% 10% 20% 14% 7% 10% 24% 12% 8% 17% 14% 20% 19% 16% 10% 14% 35% 26% 25% 11% 20% 12% 20% 7% 19% 20% 21% 9% 9% 15% 16% 7% 13% 30% 16% 15% 14% 13% 11% 19% 10% 38% 25% 29% 32% 7% 10% 15% Käyntejä 1-3 / kk Käyntejä 4-9 / kk Käyntejä 10-29 / kk Käyntejä 30-59 / kk Käyntejä 60-89 / kk Käyntejä 90 + / kk

Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Pudasjärvi Tyrnävä Utajärvi Vaala Kuusamo Taivalkoski Kalajoki Merijärvi Pyhäjoki Raahe Siikajoki Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kärsämäki Nivala Oulainen Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Sievi Siikalatva Ylivieska 91 92 91 83 79 106 103 96 92 120 107 124 127 132 134 123 121 127 129 154 147 149 151 134 174 181 208 Lähde: Sotkanet 4/2018 Pohjois-Pohjanmaan dementia-indeksi on keskimäärin 124,2 eli n. 24 % korkeampi kuin maassa keskimäärin (iän vaikutus suodatettu pois). Rannikolla indeksi on pääsääntöisesti maakunnan keskitasoa korkeampi. 250 200 150 100 50 0 Dementiaindeksi ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väestöön. Iän vaikutus on suodatettu pois. Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Anonymiteetin turvaamiseksi kaikista kunnista ei ole tietoja käytettävissä

Lisämateriaalia

klikkaa PowerPointin esitystilassa otsikoita Pohjois-Pohjanmaan tietopaketit: 1 Yleistietoa Pohjois-Pohjanmaasta (pdf) PoPSTerin työryhmien loppuraportit: https://www.pohjoispohjanmaa.fi/index.php?1948&eve nt_id=1145 2 Tietoa lapsista ja perheistä (pdf) 3 Tietoa nuorista aikuisista ja työikäisistä (pdf) 4 Tietoa ikäihmisistä (pdf) 5 Tietoa välittömän avun tarpeesta (pdf) 6 Tietoa avohoidosta ja vastaanottotoiminnasta (pdf) 7 Tietoa vuodeosasto- ja sairaalahoidosta (pdf) 8 Tietoa mielenterveydestä ja päihteistä (pdf) 9 Tietoa vammaispalveluista (pdf) 10 Tietoa kuntoutumisesta ja toimintakyvystä (pdf)