Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio 24.3.2015

Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio 24.3.2015 1

Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät (diat 4-32) Toimintamallin kuvaus (diat 33-45) Toimintamallin uudistuksen tavoitteet ja nykytilan arviointia (diat 46-56) Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki kaupunkistrategia 2025 (diat 57-62) 2

3 Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät

Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Liiketoimintajaosto PORMESTARI Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus KONSERNIHALLINTO Konsernijohtaja Konserniohjausyksikkö Tilaajaryhmä Hallinto- ja talousryhmä Kaupunkikehitysryhmä Konsernipalvelut Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta TILAAJALAUTAKUNNAT Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Sopimus HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Ateria Tampereen Infra TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Pirkanmaan Pelastuslaitos

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) Apulaispormestarit Leena Kostiainen (kok.) Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Mikko Aaltonen (vas.) Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Pekka Salmi (sdp.) Yhdyskuntalautakunta Olli-Poika Parviainen (vihr.) Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala Konsernihallinnon ryhmien johtajat Kari Kankaala Kaupunkikehitysryhmä Kirsi Koski Hallinto- ja talousryhmä Kari Hakari Tilaajajohtaja 5

Kaupunginvaltuusto Kaupunkilaisten vaaleilla valitsema kaupunginvaltuusto käyttää kaupungin ylintä päätösvaltaa Tampereen kaupunginvaltuustossa on 67 valtuutettua ja 69 varavaltuutettua Kokoomus ja RKP (16+1 valtuutettua), SDP (16), Vihreät (10), Perussuomalaiset (7), Vasemmistoliitto (7), Keskusta (5), Kristillisdemokraatit (2), Tampereen puolesta (2), SKP (1) Valtuuston puheenjohtajana toimii Sanna Marin (sdp.), 1. varapuheenjohtajana Irja Tulonen (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Yrjö Schafeitel (TaPu) 6

Kaupunginhallitus Tampereen kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja sen puheenjohtajana toimii pormestari Kokoomus 4 jäsentä, SDP 3, Vihreät 1, Vasemmistoliitto 1, Keskusta 1 ja Perussuomalaiset 1 Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen määräämäkseen toimikaudeksi Kaupunginhallitus johtaa kaupungin toimintaa ja taloutta sekä toimeenpanee valtuuston päätökset Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii pormestarin lisäksi konsernijohtaja Kaupunginhallituksella on kaksi jaostoa: henkilöstöjaosto ja liiketoimintajaosto 7

Kaupunginhallituksen tehtäviä vastata kaupungin hallinnosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuusvalvonnasta vastata kaupunkistrategian valmistelusta vastata talousarvion ja suunnitelman valmistelusta seurata valtuuston asettamien tavoitteiden ja talouden toteutumista vastata tilaaja- ja tuottajatoimintojen yhteensovittamisesta hyväksyä hankinnan ja kilpailuttamisen sekä markkinoilla toimimisen ohjeet ja menettelytavat päättää kuntademokratian ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien täytäntöönpanosta 8

Kaupunginhallituksen esittelijät Pormestari esittelee toimikautensa seutu- ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja -suunnitelman, sisäiseen valvontaan liittyvät asiat sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Konsernijohtaja esittelee muut asiat. Pormestari voi ottaa asian esiteltäväkseen. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja valmistelee ja esittelee pormestaria koskevat asiat. 9

Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto Kaupunginhallitus valitsee henkilöstöjaostoon 7 jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen kaupunginhallituksen varsinaisista tai varajäsenistä. Henkilöstöjaoston tehtävänä on mm. valmistella henkilöstöpoliittisen linjaukset hyväksyä henkilöstön kehittämisen periaatteet hyväksyä kaupungin ja henkilöstön yhteistoiminnan periaatteet hyväksyä kaupungin työnantajana käyttämän työvoimapolitiikan periaatteet hyväksyä tulospalkkausjärjestelmää koskevat periaatteet päättää kaupungin ansiomitalien myöntämisestä Henkilöstöjaoston esittelijänä toimii konsernijohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. 10

Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto Kaupunginhallitus valitsee liiketoimintajaostoon 7 jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen kaupunginhallituksen varsinaisista tai varajäsenistä. Liiketoimintajaoston tehtävänä on mm. ohjata ja valvoa omistajana liikelaitoksia, yhtiöitä ja säätiöitä nimetä kaupungin edustajat kaupunkikonsernin yhteisöjen ja säätiöiden hallituksiin ja muihin vastaaviin toimielimiin paitsi ei kuntayhtymiin tehdä esitykset yhtiöiden perustamisesta ja lakkauttamisesta toimia konsernipalvelujen toimintayksiköistä vastaavana toimielimenä, hyväksyä niiden vuosisuunnitelmat ja henkilöstösuunnitelmat sekä päättää niiden tuotteiden ja palvelujen hinnoista Liiketoimintajaoston esittelijänä toimii konsernijohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. 11

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous Kaupunginhallituksella on suunnittelukokous, joka ohjaa kaupungin kokonaisedun varmistamiseksi strategisesti merkittäviä päätettäväksi tulevia asioita. Kokoontuu samassa kokoonpanossa kuin varsinainen kaupunginhallituksen kokous Suunnittelukokouksessa ohjataan mm. seuraavien asioiden valmistelua: 12 Hallinnon ja johtamisen kehittäminen Talousarvio, kaupunkistrategia, muut strategiat ja kaupunkistrategiaa toteuttavat muut merkittävät strategiset asiakirjat Strategiset hankkeet Kuntayhteistyö Yleispiirteinen maankäyttö ja maapolitiikka, elinkeinopolitiikka, asuntopolitiikka ja ympäristöpolitiikka sekä kestävä kehitys Hyvinvointipalvelujen tuotantoa, tilaajaa, palvelutarvetta ja palveluverkkoa koskevat strategiset linjaukset

Pormestari Pormestari on valtuuston keskuudestaan valitsema päätoiminen luottamushenkilö Pormestari valitaan vaalikaudeksi eli neljäksi vuodeksi kerrallaan Pormestari on kaupunginhallituksen ja sen suunnittelukokouksen puheenjohtaja sekä kaupungin johtaja Pormestari johtaa sekä tilaaja- että tuottajaorganisaatioita Pormestari esittelee toimikautensa seutu- ja kaupunkistrategian, vuosittaisen talousarvion ja suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Hän voi ottaa myös muita asioita esiteltäväkseen. Pormestari on vastuullinen valtuustolle Valtuusto voi erottaa pormestarin yksinkertaisella äänten enemmistöllä 13

Pormestarin tehtäviä määrätä kaupunginhallitukselle esiteltävien asioiden valmistelun suuntaviivoista johtaa, kehittää, ohjata ja valvoa kaupungin hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa sekä vastata hallinnollisen ja taloudellisen kokonaisuuden toimivuudesta ja tehdä sen edellyttämät päätökset toimivaltansa rajoissa vastata kaupungin toimintamallin kehittämisestä johtaa kaupunkistrategian valmistelua edistää kuntademokratiaa ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia vastata kuntayhteistyön valmistelusta johtaa tilaaja tuottaja-toimintojen yhteensovittamista sekä edistää kaupunginhallituksen ja kaupungin muiden toimielinten välistä yhteistoimintaa vastata kaupungin edunvalvonnasta, edustamisesta ja yhteydenpidosta eri sidosryhmiin 14

Apulaispormestarit Apulaispormestarit ovat päätoimisia luottamushenkilöitä, jotka valtuusto valitsee keskuudestaan vaalikaudeksi eli neljäksi vuodeksi kerrallaan Apulaispormestarit ovat kaupunkilaisille palveluja järjestävien tilaajalautakuntien puheenjohtajia Apulaispormestarit linjaavat asioiden valmistelua lautakuntien päätettäväksi ja vastaavat toimialueensa edunvalvonnasta sekä yhteydenpidosta sidosryhmiin Apulaispormestarit ovat vastuullisia valtuustolle - Valtuusto voi erottaa apulaispormestarin yksinkertaisella äänten enemmistöllä 15

Apulaispormestarien tehtäviä toimia lautakunnan puheenjohtajana määrätä lautakunnalle esiteltävien asioiden valmistelun suuntaviivoista tilaajapäälliköille antaa lausuntoja, tehdä esityksiä ja käyttää lautakunnan puhevaltaa johtaa talousarvioprosessin varsinaisia palvelusopimusneuvotteluja ja seurata sopimusten toteuttamista yhdessä tilaajapäällikön kanssa johtaa vuosisuunnitelman ja hankintasuunnitelman valmistelua vastata kaupungin edunvalvonnasta, edustamisesta, kansainvälisistä suhteista ja yhteydenpidosta eri sidosryhmiin seurata lautakunnan alaisten viranomaisten päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä tarvittaessa päättää otto-oikeuden käyttämisestä 16

Tilaajalautakunnat Tilaajalautakunnat määrittävät kaupungin tarjoamat palvelut, valitsevat palvelun tuottajat, rahoittavat palvelutuotannon sekä arvioivat tuotantojärjestelmän toimivuutta Lautakuntien puheenjohtajina toimivat apulaispormestarit Lautakunnissa on apulaispormestareiden lisäksi 10 Tampereen kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä, jotka ovat valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Lisäksi lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa, ikäihmisten palvelujen lautakunnassa ja terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnassa on Oriveden kaupunginvaltuuston valitsema yksi jäsen. Lisäksi sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa on Ylöjärven valtuuston valitsema yksi jäsen. Osaamis- ja elinkeinolautakunnassa on 14 jäsentä, joista 9 on Tampereelta ja 5 ympäryskunnista. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa on 14 jäsentä, joista 7 on Tampereen kv:n valitsemia ja 1 jäsen sekä Nokialta, Orivedeltä, Ylöjärveltä, Kangasalta, Lempäälästä, Pirkkalasta että Vesilahdesta. 17

Tilaajalautakuntien tehtäviä vastata viranomaistoiminnasta vastata palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä vastata kuntalaisten ja muiden asiakkaiden palvelutarpeiden selvittämisestä selvittää vaihtoehtoiset palvelun tuottamistavat ja valita niistä kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisin valita palvelujen tuottajat päättämissään rajoissa hyväksyä palvelusopimukset ja muut merkittävät sopimukset sekä valvoa niiden noudattamista hyväksyä lautakunnan työtä ohjaava strateginen asiakirja, tilaajan vuosisuunnitelmaehdotus ja vuosisuunnitelma vastata sopimusohjauksesta, laadunvarmistuksesta, tilaajan tuoteryhmistä ja arvioinnista vastata kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä kehittää asiakasohjautuvuutta palvelujen järjestämisessä 18

Tilaajatoiminta Tilaajatoiminta on organisoitu asiakaslähtöisesti kuuteen ydinprosessiin Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Ydinprosessit valmistelevat tilaajalautakuntien päätettäväksi tulevat asiat Kutakin ydinprosessia johtaa tilaajapäällikkö. Tilaajaryhmän toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa tilaajajohtaja. 19 Tilaajaryhmä on osa konsernihallintoa

Hyvinvointipalvelujen tuotanto Kaupungin itse tuottamat hyvinvointipalvelut on organisoitu kuudeksi tuotantoalueeksi Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat avopalvelut, kotihoito ja asumispalvelut sekä sairaala- ja kuntoutuspalvelut Sivistyspalveluja tuottavat varhaiskasvatus ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tuotantoalueita johtavat valtuuston valitsemat 7-jäseniset johtokunnat ja johtokuntien valitsemat tuotantojohtajat Hyvinvointipalveluihin kuuluu lisäksi Sara Hildénin taidemuseo, jolla on oma johtokuntansa 20

Tuotannon johtokunnat vastaavat valtuuston ja kaupunginhallituksen palvelujen tuottamiselle asettamien strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä konsernimääräysten noudattamisesta alaisensa toiminnan osalta johtavat palvelutuotantoa hyväksyvät omistajapoliittisiin linjauksiin perustuvan tuotannon strategisen asiakirjan ja varmistavat, että tuotantoalue toteuttaa sitä hyväksyvät palvelusopimukset ja varmistavat palvelusopimuksen toteutumisen sparraavat tuotannon johtoa palveluiden kehittämisessä ja tuottavuuden parantamisessa tuovat asiakkaan/käyttäjän ääntä palvelutuotantoon 21

Johtokuntien tehtäviä vastata palvelujen tuottamisesta valvoa palvelujen tuotannon kannattavuutta, kehittämistä, laatua ja kilpailukykyisyyttä hyväksyä palvelusopimus ja muut merkittävät sopimukset hyväksyä toimintaa ohjaava strateginen asiakirja hyväksyä ehdotus tuottajan vuosisuunnitelmaksi hyväksyä vuosisuunnitelma ja valvoa sen toteuttamista vastata toiminnan ja talouden seurannasta päättää palvelujen ja suoritteiden hinnoitteluperusteista vastata tuottajan tuotteistuksesta ja arvioinnista huolehtia asiakasnäkökulmasta päättää tuotantojohtajan ottamisesta ja erottamisesta sekä kelpoisuusvaatimuksista ja varahenkilöistä päättää henkilöstösuunnitelmasta 22

Liikelaitokset ja muut taseyksiköt Kaupunkikonserniin kuuluu 7 liikelaitosta, jotka huolehtivat osasta kaupungin palvelutuotantoa Liikelaitoksia johtavat valtuuston valitsemat johtokunnat ja johtokuntien valitsemat toimitusjohtajat Pirkanmaan pelastuslaitos toimii taseyksikkönä ja huolehtii Pirkanmaan alueen 22 kunnan pelastustoimesta 23

Kaupunkikonsernin tytäryhteisöt Kaupunkikonserniin kuuluu yhteensä 26 osakeyhtiötä tai säätiötä, jotka katsotaan omistusosuuden tai määräysvallan kautta kuuluvan konsernin tytäryhtiöksi tai säätiöksi. Tytäryhteisöjä (esimerkkejä) Tampereen Sähkölaitos Oy Ekokumppanit Oy Tredea Oy (Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö) Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen Särkänniemi Oy Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tytäryhteisöjen lisäksi konserniyhteisöihin luetaan kuntayhtymät (4) ja konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhtiöt (20) 24

Kuntayhtymät Tampereen kaupunki on mukana seuraavissa kuntayhtymissä (omistusosuus suluissa) Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä (n. 62 %) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (n. 39 %) Pirkanmaan liitto (n. 46 %) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä (n. 34 %) 25

Konsernihallinto PORMESTARI Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus KONSERNIHALLINTO Konsernijohtaja Konserniohjausyksikkö Tilaajaryhmä Hallinto- ja talousryhmä Kaupunkikehitysryhmä Konsernipalvelut Konsernihallintoon kuuluu konsernijohtajan alaisuudessa toimiva konserniohjausyksikkö sekä kolme konsernitason tehtävistä vastaavaa ryhmää: hallinto- ja talousryhmä, kaupunkikehitysryhmä ja tilaajaryhmä. Konsernihallinnon ja sen ryhmien tehtävänä on osaltaan johtaa, ohjata, valvoa ja palvella koko kaupunkikonsernia ja avustaa pormestaria, kaupunginhallitusta ja muuta luottamushenkilöhallintoa. Konsernipalveluja tuottavia yksiköitä ovat hallintopalvelukeskus, taloushallinnon palvelukeskus, viranomaispalvelujen yksikkö ja työllisyydenhoidon palveluyksikkö. Konsernihallinnossa toimii pormestarin suorassa alaisuudessa konsernijohtaja, sisäinen tarkastus ja pormestarin esikunta. 26

Konsernihallinnon tehtäviä Konserniohjausyksikkö avustaa konsernijohtajaa konsernihallinnon ja kaupunkikonsernin ohjauksessa vastaa strategisesta ohjauksesta, oman tuotannon ohjauksesta ja konserniohjauksesta sekä rahoitusja sijoitustoiminnasta. Strategisen ohjauksen osalta yksikkö vastaa strategian ja siitä johdettavien tavoitteiden valmistelusta, toteutumisen analysoinnista ja seurannasta strategisen johtamisjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä strategialähtöisen projektikokonaisuuden ohjauksesta sekä strategian ja sitä toteuttavien projektisalkkujen vaikuttavuuden arvioinnista kaupungin toimintamallin kehittämisen valmistelusta kuntayhteistyöstä, kaupunkipolitiikasta ja kuntayhtymien omistajaohjauksesta. Oman tuotannon ja tytäryhteisöjen osalta yksikkö vastaa omistajapoliittisten linjausten valmistelusta ja omistajaohjauksesta konserniedun toteutumisen varmistamisesta ja osaoptimoinnin estämisestä tuotantoalueiden rajat ylittävän toiminnan yhteensovittamisesta sekä konsernirakenteen kehittämisestä ja muutoksista tuotanto-organisaatioihin tehtävien muutosten valmistelusta tuotannon ohjauksen ja konserniohjauksen kehittämishankkeista. Rahoitus- ja sijoitustoiminnan osalta yksikkö vastaa kaupungin lainoista, takauksista ja sijoituksista konsernin pääomien tehokkaasta käytöstä vakuutustoiminnan periaatteista ja yhteistyöstä vakuutusmeklarin kanssa rahastojen käytön periaatteista ja säännöistä 27

Konsernihallinnon tehtäviä Hallinto- ja talousryhmä vastaa talouden ohjauksesta henkilöstöjohtamisesta lakiasioista päätösvalmistelusta viestinnästä tietohallinnosta tiedolla johtamisesta hankintojen ohjauksesta riskienhallinnan organisoinnista ja siihen liittyvien suunnitelmien koordinoinnista ja ohjauksesta kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asioiden koordinoinnista ja sihteeritehtävistä sekä lautakuntien sihteeritehtävistä 28

Konsernihallinnon tehtäviä Kaupunkikehitysryhmä vastaa yleispiirteisestä maankäytön suunnittelusta elinkeino- ja innovaatiopolitiikasta aluekehittämisestä kansainvälisistä asioista maapolitiikasta asuntopolitiikasta ympäristöpolitiikasta ja kestävän kehityksen edistämisestä erikseen määriteltävien aluekehityshankkeiden johtamisesta ja koordinoinnista. Tilaajaryhmä vastaa palvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta tilaamiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista lautakuntien ja niiden jaostojen toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta asiakasohjauksesta viranomais- ja asiamiestoiminnan järjestämisestä Tilaajaryhmä edistää kuntalaisten osallistumista ja heidän mielipiteidensä välittymistä päätöksentekijöiden tietoon. 29

Konsernihallinnon ryhmien johtajien yleisiä tehtäviä johtaa ja valvoa ryhmän toimintaa vastata vuosisuunnitelman valmistelusta vastata toiminnan sisäisestä järjestämisestä huolehtia tavoitteiden asettamisesta, toteutumisesta ja seurannasta vastata toiminnan kehittämisestä käyttää päätösvaltaa kaupunginhallituksen ja sen jaostojen, pormestarin ja konsernijohtajan delegointipäätösten mukaisesti vastata toimialueeseensa kuuluvista kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, sen jaostojen ja pormestarin päätettäväksi tulevien asioiden ja sopimusten valmistelusta ja täytäntöönpanosta huolehtia kaupungin edunvalvonnasta ja yhteydenpidosta sidosryhmiin 30

Konsernipalvelut Konsernin tukipalveluita tuottavia yksiköitä ovat hallintopalvelukeskus ja taloushallinnon palvelukeskus Hallintopalvelukeskus toimii hallinto- ja talousryhmän alaisuudessa ja palvelukeskuksen johtajan johdolla vastaa henkilöstöhallinnon päivittäispalvelujen ja muiden hallintopalvelujen tuottamisesta Taloushallinnon palvelukeskus toimii hallinto- ja talousryhmän alaisuudessa ja palvelukeskuksen johtajan johdolla vastaa taloushallinnon päivittäispalvelujen tuottamisesta Viranomaispalvelujen yksikkö Toimii tilaajaryhmän ohjauksessa ja yksikön johtajan johdolla Vastaa jätehuollon, katutilavalvonnan, kaupunkimittauksen, rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden viranomaistehtävistä Työllisyydenhoidon palveluyksikkö toimii hallinnollisesti kaupunkikehitysryhmän alaisuudessa vastaa työllisyyspalvelujen tuottamisesta 31

Konsernin operatiivinen johtaminen Tampereen kaupungin johtaminen perustuu johtoryhmätyöskentelyyn. Koko kaupungin johtamisen kannalta keskeiset johtoryhmät ovat pormestarin johtoryhmä, kaupungin johtoryhmä ja konsernihallinnon johtoryhmä. Pormestarin johtoryhmä Kokoonpano: pormestari, apulaispormestarit, konsernijohtaja ja yhteysjohtaja (sihteeri). Käsittelee ja linjaa merkittävimpiä valmistelussa olevia tai muutoin poliittisesti ajankohtaisia asioita, kaupungin edunvalvontaa ja edustustehtävien hoitamista. Kaupungin johtoryhmä Kokoonpano: pormestari, apulaispormestarit, konsernijohtaja, konsernihallinnon ryhmien johtajat, konserniohjausyksikön johtajat, viestintäjohtaja ja yhteysjohtaja (sihteeri). Käsittelee merkittävimpien kaupungin strategiseen johtamiseen liittyvien asioiden linjaamista, merkittävimpiä tilaaja tuottaja-yhteensovitukseen ja konserniohjaukseen liittyviä asioita sekä merkittävimpiä kaupunkiorganisaation johtamiseen, riskienhallintaan ja valvontaan liittyviä asioita. Konsernihallinnon johtoryhmä Kokoonpano: konsernijohtaja, konsernihallinnon ryhmien johtajat, konserniohjausyksikön johtajat, viestintäjohtaja ja johdon sihteeri (sihteeri). Johtoryhmän tehtävänä on kaupunginhallitukselle ja sen jaostoille menevien asioiden valmistelun linjaaminen ja yhdenmukaisuuden varmistaminen, konserniohjauksen linjausten yhteensovittaminen, konsernihallinnon ohjaukseen ja valvontaan liittyvät asiat, kuntayhteistyöasioiden valmistelun linjaaminen ja kaupungin johtoryhmän asioiden valmistelu. Pormestarin esikunta tukee pormestarin työtä Esikuntaan kuuluvat pormestarin yhteysjohtaja, erityisavustajat ja pormestarin sihteeri. 32

33 Toimintamallin kuvaus

Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Kuntalainen Asiakaslähtöinen prosessiajattelu Pormestarimalli 34

Tampereen toimintamalli pähkinänkuoressa Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä Poliittisen johtamisen uudistaminen pormestarimallin avulla Tilaaja tuottaja-malli Asiakaslähtöisyys Pormestarimallin myötä kaupungin poliittisella johtamisella on tunnistettavat kasvot ja asioiden valmistelu on demokraattisesti johdettua Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti tilaaja tuottajamallilla tavoitellen vaikuttavuutta, monipuolisuutta ja taloudellisuutta Kaupunkilaiset osallistuvat asioiden valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen 35

Pormestarimalli Tampereella Tampere siirtyi ensimmäisenä kuntana Suomessa pormestarimalliin ensimmäinen pormestari (Timo P. Nieminen) aloitti työnsä 1.1.2007 Valtuusto valitsee keskuudestaan pormestarin ja neljä apulaispormestaria Pormestarimallin myötä poliittisen johtajuuden asema on vahvistunut kaupungin johtamisella on tunnistettavat kasvot politiikan näkökulma on mukana jo asioiden valmistelussa 36

Kuntalaiset kumppaneina Alvarit ovat alueiden asukkaista ja eri järjestöjen edustajista koostuvia alueellisia työryhmiä, jotka ottavat kantaa valmistelussa oleviin asioihin ja tekevät esityksiä asukkaille tärkeiden asioiden ottamisesta kaupungin päätöksentekoon Vuonna 2013 Alvarit toimivat 4 alueella: Länsi-Tampereella, Etelä-Tampereella, Kaakkois-Tampereella ja Koillis- Tampereella Lisäksi keskikaupungin Alvari, jolla on sähköpostilista Internetissä toimivan Valma-valmistelufoorumin kautta asukkaat voivat ottaa kantaa valmistelussa oleviin asioihin Pormestari ja kaupunginvaltuusto järjestävät säännöllisesti asukastilaisuuksia Asiakaspalautetta palveluista kerätään ja hyödynnetään systemaattisesti 37

Asiakaslähtöisyys organisaatiossa Palvelujen tilaamisesta vastaavat lautakunnat on organisoitu asiakaslähtöisen prosessiajattelun mukaisesti asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet lähtökohtana ikäryhmäjako lapset ja nuoret ikäihmiset, muut hyvinvointipalvelut jaettu kolmeen ydinprosessiin yhdyskuntapalvelut erikseen Palvelujen tuotanto-organisaatioita uudistetaan jatkuvasti vastaamaan uutta toimintamallia ja asiakkaiden muuttuvia tarpeita 38

Monituottajamalli Tampereella Kaupunki huolehtii järjestämisvastuullaan olevien palveluiden saatavuudesta ja laadusta riippumatta siitä, millä tavalla niitä tuotetaan Kaupungin oman tuotannon rinnalla on ulkopuolisten yritysten ja yhteisöjen palvelutuotantoa Uusia vaihtoehtoja palvelujen tuottamiseen etsitään hyödyntämällä olemassa olevia palvelumarkkinoita ja luomalla uusia markkinoita Kaupungin omaa palvelutuotantoa kehitetään ja sen tuottavuutta lisätään Tuotannon asiakaslähtöinen organisointi Palvelujen tuotteistus Henkilöstön työhyvinvointi 39

Tilaaja tuottaja-malli Tampereella Tampereen toimintamallissa tilaaja ja tuottaja on erotettu toisistaan Hierarkiaohjauksesta on siirrytty strategiseen kumppanuuteen Tilaaja vastaa palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä ( mitä ) arvioi palvelutarpeita, valitsee kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisen tuotantotavan ja hankkii palvelut Tuottaja vastaa palvelujen tuottamisesta ( miten ) kehittää tuotanto-organisaatiota sekä palvelutuotannon laatua ja kannattavuutta Tilaajan ja tuottajan solmima palvelusopimus on keskeinen ohjauksen ja yhteistyön väline sopimusta valmisteltaessa määritellään yhdessä tilattavien palvelujen sisältö, laatu, laajuus ja hinta sopimusohjauksen toimivuus keskeistä toimintamallissa onnistumiselle 40

Toiminta perustuu sopimusohjaukseen Tilaajalla ydinprosessi palvelukokonaisuudet tuoteryhmät tilaajalautakunnat tilaajaryhmä/ydinprosessit elämänkaariajatteluun pohjautuvat prosessimalli tilaaja hankkii palveluja myös ulkopuolisilta tuottajilta kilpailutus ja sopimusohjaus Sopimusohjaus Tuottajalla tuotteet tukipalvelutuotteet johtokunnat hyvinvointipalvelut/ tuotantoalueet infrapalvelut/ liikelaitokset funktiolähtöinen malli 41

Sopimusohjaus toiminnan ja talouden ohjausmallina Malli perustuu neuvotteluille, ei hierarkiaohjaukselle Työnjako tilaaja keskittyy palvelutarpeen kautta palveluiden sisältöihin, laajuuteen, laatuun ja kustannuksiin tuottaja keskittyy sovittujen palvelujen tuotantoprosessien hallintaan (mm. henkilöstöresurssit, muut tuotannontekijät) Kilpailuttaminen ulkoisen hankinnan välineenä julkisten hankintojen lainsäädäntö määrittelee Sopimusten laadinta- ja seurantaprosessi on keskeinen osa kaupungin talous- ja strategiaprosessia 42 On kyettävä osoittamaan palveluiden vaikutukset ja niiden toteuttamiseen käytettyjen resurssien tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö kuntalaisille/asiakkaille sekä poliittiselle päätöksenteolle

Sisäinen sopimusohjausprosessi Seuraavan vuoden suunnittelu käynnistyy alkuvuonna ja pohjautuu moneen eri tietolähteeseen edellisen vuoden viimeinen sopimusseurantaneuvottelu ja mahdolliset muut neuvottelut tilaajan ja tuottajan välillä, tilinpäätös, kuluvan vuoden vuosisuunnitelman tiedot, toimintaympäristötiedot ja palvelutarveselvitys, tuloperusteet ja taloudellinen liikkumavara, toiminnalliset tavoitteet Loppukeväästä tilaaja toimittaa sisäiset tarjouspyynnöt (palvelukokonaisuuksittain) kaupungin omille tuotantoyksiköille sisäinen tarjouspyyntömenettely on paljon yksinkertaisempi ja kevyempi kuin kilpailutettaessa julkisten hankintojen lainsäädännön säätelemä varsinainen tarjouspyyntömenettely tuottajat toimittavat tarjoukset kesäkuun aikana tilaajille Sopimusneuvottelut käydään kesän aikana tarkentavat neuvottelut jatkuvat syksyllä ja talousarvion hyväksymisen jälkeen palvelusopimukset ja vuosisuunnitelmat hyväksytään 43

Ulkoiset sopimukset Sopimus pohjautuu tarjouspyyntöön kilpailutetuissa sopimuksissa Sopimusohjausprosessi on erilainen kuin sisäisissä sopimuksissa (sopimuksia ei tehdä vuosittain) kilpailutetuissa pidemmät sopimusjaksot, sopimussisältöjen ja hintojen tarkistuksista sekä sopimusseurannasta (ajankohdat, toimintatavat) on sovittu sopimuksessa Kilpailutukselle varattava riittävästi aikaa edellyttää tilaajalta perehtymistä julkisten hankintojen lainsäädäntöön ja asiantuntemusta hankinnan käytännön toteutuksesta siitä huolimatta, että Logistiikka hoitaa käytännön kilpailutuksen palveluiden hankinta monimutkaisempaa kuin tavarahankinta 44

Sopimusohjauksen kehittäminen Sisällöllinen kehittäminen Tilattavien palvelujen ja niihin vastaavien palvelutuotteiden kuvaus ja määrittely eli mitä tilataan ja tuotetaan palvelujen laatu ja vaikuttavuus Millainen on asiakkaan palveluprosessi ja millä tuotantoprosesseilla se toteutuu? Mitä raportoidaan, seurataan, arvioidaan ja ennakoidaan? Välineiden kehittäminen Sopimusprosessi (vaiheet, työskentelytavat, raportointi- ja arviointitavat) Sopimusdokumentit (tarjouspyynnöt, palvelusopimukset) Sopimusten ja toimittajien hallinta (tietojärjestelmä) 45

Toimintamallin uudistuksen tavoitteet ja nykytilan arviointia 46

Toimintamallin uudistuksen lyhyt historia Toimintamallin uudistaminen käynnistettiin vuonna 2002 Mallia pilotoitiin päivähoidossa ja yhdyskuntapalveluissa Tilaaja tuottaja-malli otettiin käyttöön koko kaupungissa 1.1.2007 Ensimmäinen pormestari aloitti työnsä 1.1.2007 47

Toimintamallin uudistuksen tavoitteet (2002) Poliittisen päätöksenteon vahvistaminen valtuuston strategisen ohjausvallan kasvattaminen poliittisen johtamisen ja virkamiesjohtamisen työnjaon selkeyttäminen tilaajan ja tuottajan tehtävien eriyttäminen Palvelutuotannon tehostaminen asiakaslähtöisyys: prosessiajattelun toteuttaminen poikkihallinnolliset toimintamallit vaihtoehtoisten tuotantotapojen etsiminen tilaajan ja tuottajan tehtävien eriyttäminen 48 Strategisen johtamisen vahvistaminen konsernijohtamisen uudistaminen omistajaohjauksen varmistaminen

Uudistuksen avainasiat Poliittisen johtamisen uudistaminen pormestarimallissa Toimiva tilaaja tuottaja-malli Aidon asiakaslähtöisyyden luominen Uudistuksen osatekijät nähtiin yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena pormestari tilaaja tuottaja asiakaslähtöisyys (prosessit) 49

Pormestarimallin tavoitteet Tuoda näkyville poliittisen johtajuuden kasvot Pormestari on valtuutettu, eli kansalta valtakirjan saanut luottamushenkilö. Hän johtaa kaupunkia ja vastaa tehdyistä päätöksistä kuntalaisille. Valtuuston enemmistö voi hänet myös erottaa, jos luottamus menetetään. Saada poliittinen päätöksenteko mukaan asioiden valmisteluun Poliittiset valinnat tehdään silloin, kun valmistelulle annetaan suunta, ei vasta päätöksenteossa. Pormestari ja apulaispormestarit johtavat ja osallistuvat asioiden valmisteluun kaupungin johtoryhmässä, kaupunginhallituksessa ja tilaajalautakunnissa. Selventää rajoja virkamiestoiminnan ja politiikan välillä Poliitikot päättävät linjauksista ja vastaavat niistä kuntalaisten suuntaan, virkamiehet toteuttavat tehtyjä päätöksiä. Pormestarilla on mandaatti johtaa myös sellaisia asioita, jotka ovat luonteeltaan poliittisia. 50 Siirtää tarkoituksenmukaisuusharkinta politiikan tehtäväksi Politiikka on tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Niistä asioista, jotka ovat kunnassa tämän harkinnan piirissä, pitäisi myös päättää poliittisella tasolla.

Tilaaja tuottaja-mallin tavoitteet Malliin siirtymisen tavoitteena Kustannustietoisuuden ja sitä kautta myös läpinäkyvyyden lisääminen Työvoiman saatavuuden varmistaminen Toimintojen tehostaminen Parempi kykyä reagoida muuttuviin tilanteisiin Tilaaja tuottaja-mallia käytetään välineenä, se ei ole itsetarkoitus sen avulla uudistetaan poliittinen ohjaus se tuo tuotteen eli asiakkaan saaman palvelun näkyvämmäksi (hinta-laatu) se mahdollistaa tuotanto-organisaatioiden uudistamisen se mahdollistaa palveluiden vaihtoehtoiset tuotantotavat se mahdollistaa uudenlaisen johtamisen 51

Toimintamallin kehittäminen Toimintamalliin on sen käyttöönoton jälkeen tehty useita pienempiä muutoksia, joista on päättänyt muutoksen tekemiseen toimivaltainen viranomainen Vuoden 2008 aikana ja vuoden 2009 alusta toimintamalliin tehtiin laajempi kokonaisuudistus, jonka valmistelusta vastasi kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyvinvointipalvelujen tuotanto-organisaation madaltaminen ja keskitetyn hallinnon purkaminen konserniohjauksen vahvistaminen ja konsernihallinnon uudelleenorganisointi Tampereen Infra -liikelaitoksen perustaminen konsernipalveluyksiköiden asiakasohjauksen vahvistaminen neuvottelukunnilla yhtiöittämisselvitykset (Sähkölaitos, Seudullinen elinkeinoyhtiö, TAMK, oma erikoissairaanhoito) ja toteutukset tilaajaryhmän hallinnon uudelleenarviointi 52

Uudistuksen arviointi Muutosprosessin kesto vaikeuttaa arvioinnin tekemistä todelliset vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä Tästäkin huolimatta tarvitaan jatkuvaa itsearviointia riippumattoman ulkopuolisen tekemää arviointia Arviointitutkimuksia sisäisiä arviointikyselyjä henkilöstölle ja luottamushenkilöille arviointitutkimuksia: graduja, väitöskirjoja, TTL, ym. kokonaisarviointi: yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa -> ensimmäinen raportti 11/09 (Manse mallillaan) 53

Toimintamallin keskeisiä kehittämishaasteita roolien ja työnjakojen selventäminen tuotteistuksen ja sopimusohjauksen kehittäminen ostetaanko suoritteita vai kokonaispalvelua laatumittarit bonukset ja sanktiot kilpailuttamisosaamisen vahvistaminen asiakaslähtöisen prosessiajattelun eteneminen aitojen yhteistyömuotojen ja luottamuksen rakentaminen konserniohjauksen selkiyttäminen tuotannon johtamisen (mm. johtokuntien roolin) selkiyttäminen toimintamallin edelleen jalkauttaminen henkilöstön osallistuminen; muutokset organisaatiossa vallitseviin kulttuureihin, työskentelytapoihin, suhtautumisessa asiakkaaseen jne. 54

Miksi toimintamalli vaatii kehittämistä edelleen? Tampereen toimintamallia kehitetään jatkuvasti, jotta palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja tehokkaasti. Toimintamalli on väline kunnan perustehtävissä onnistumiseksi. Toimintaympäristö muuttuu, jolloin toimintamallin osuvuutta suhteessa muuttuvan toimintaympäristön vaateisiin pitää arvioida ja selkeyttää jatkuvasti Toimintamallista nousee jatkuvasti esiin haasteita, jotka edellyttävät peilaamista toimintaympäristön muutoksia sekä toimintamallin tavoitteita ja loogisuutta vasten Uusia toimintamalleja on otettu käyttöön myös muissa kunnissa; muiden kuntien kokemusten hyödyntäminen tehostaa Tampereen toimintamallia 55

Toimintamallin kehittäminen 2010-2014 Toimintamallin kehittämisestä vastaa pormestari. Vuoden 2010 kehittämiskohteet sopimusohjauksen kehittäminen tuotannon johtamisen kehittäminen pormestarijärjestelmän kehittäminen toimintamallin viestintämateriaalin uudistaminen vertailu- ja tutkimustiedon hyödyntäminen Vuoden 2011 kehittämiskohteita lautakuntien tehtävät ja kaupunginhallituksen jaostot Vuoden 2012 kehittämiskohteita poliittisen johtamisen kehittäminen asiakaslähtöisen palvelujen järjestämisen kehittäminen hyvinvointipalvelujen tuotannon organisoinnin ja johtamisen kehittäminen Vuosien 2013-2014 kehittämiskohteita toimintamallia koskeva selvitys toteutetaan ja kehittämiskohteet valitaan sen perusteella 56

Toimintamallin kehittäminen 2015-> Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu ja Synergos toteutti Tampereen kaupungin toimintamallin arvioinnin vuoden 2014 aikana Arviointiraportin Syytön, sankari vai konna? julkistamisseminaari oli 26.1.2015 o Tutkimus löytyy sivulta: kaupungin nettisivut -> hallinto ja talous - > toimintamalli -> raportit ja tausta-aineistot Arvioinnin kohteena oli Tampereen toimintamalli laajasti o pormestarimalli o tilaaja-tuottaja malli o asiakaslähtöinen prosessiajattelu 57

Arviointi Pormestarimalli ja arvioinnin tulokset Pääpormestarimallilla on laaja kannatus. Pormestari on tuonut kasvot päätöksenteolle. Jonkin verran kritiikkiä ajankäytön keskittymiseen politiikan ja hallinnon johtamiseen henkilöstön ja organisaation johtamisen jäädessä takaalalle. Keskeisten luottamushenkilöiden valta on kasvanut suhteessa viranhaltijajohtoon. Poliittisen ja virkamiesjohtamisen välinen työnjako on epäselvä ja kaipaa määrittelyä. Apulaispormestarien rooli on osin epäselvä ja kohtaa monenlaista kritiikkiä (rooli valmistelussa, valtuustoryhmien puheenjohtajana, tilaajan edustajana). Apulaispormestarit koetaan ainakin jossain määrin hallinnon edustajina. Mitä tarkoittaa toimintamallin uudistukselle? Arvioitsijat esittävät pormestarimallin kehittämistä edelleen. Myös pormestarimallin tulisi olla osa toimintamallin uudistamista. Pormestarien rooli valmistelussa, päätöksenteossa ja johtamisessa on määriteltävä aikaisempaa paremmin. Työnjakoa poliittisen johdon ja viranhaltijajohdon välillä tulee selkiyttää.

Tiltu ja arvioinnin tulokset Arviointi Tuottavuuden paranemisesta on näyttöjä. Sisäisen sopimusohjauksen ja konserniohjauksen koetaan lisänneen hallinnollisia tehtäviä ja byrokratiaa. Tulee käynnistää sisäinen normipurku. Sopimusohjauksen ja konserniohjauksen roolit ovat epäselvät. Tämä on korostunut erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina. Sisäisen sopimusohjauksen vastustajat pitävät sitä turhana hallinnollisena näpertelynä, puolustajat katsovat sen mahdollistavan keskustelun vaikuttavista palvelukokonaisuuksista. Oman tuotannon johtokuntien rooli on epäselvä. Oman tuotannon johtokunnista tulee luopua. Kehittämisen johtaminen on koordinoimatonta. Tiltu-mallin kehittäminen on jäänyt kesken, poliittinen tuki mallille on epäselvä. Mitä tarkoittaa toimintamallin uudistukselle? Arvioitsijat esittävät tiltu-malli kehittämistä edelleen. Arvioitsijoiden mukaan olisi selkeintä, jos politiikka ohjaisi jatkossakin palvelukokonaisuuksien tilaamista, mutta tuotannolla olisi lisää toimintavapauksia reagoida tilauksiin. Toimintamallin kolmesta osa-alueesta arviointi on kaikkein kriittisin tiltu-mallia kohtaan; siinä on eniten uudistettavaa. Työntekijöiltä tulee runsaasti kritiikkiä. Muun kuin oman tuotannon osuus ydinprosessien menoista on yli 42 %. Tästä syystä tilaaja-tuottaja toiminto tulisi olla kaupungissa jatkossakin. Sisäisen tiltun osalta tulee ratkaista kehitetäänkö sitä vai luovutaanko siitä. Luopuminen edellyttää uuden ohjausmekanismin rakentamista.

Arviointi Asiakaslähtöinen prosessiajattelu ja arvioinnin tulokset Asiakaslähtöisyyttä on edistetty merkittävistä yksittäisissä kehittämishankkeissa. Lupaavia yhteiskehittämisen muotoja on käytössä yhä enemmän. Elämänkaarimalli on aktivoinut sisäistä palvelukehittämistä mutta toistaiseksi tapauskohtaisesti. Asiakastyytyväisyyttä mitataan hajanaisesti, mutta niiltä osin kuin mitataan palautteet ovat usein hyviä. Asiakaslähtöistä prosessien kehittämistä ja tuotteistusta kannattaa jatkaa. Henkilöstö tulee valtuuttaa kehittämään työtään yhdessä asiakkaan kanssa, viestintää tulee kehittää aktiiviseksi vuorovaikutukseksi. Mitä tarkoittaa toimintamallin uudistukselle? Asiakaslähtöisyyden edelleen kehittämisen tarve nousee selvästi esiin raportista. Asiakaslähtöisyydessä on otettu useita oikean suuntaisia askeleita, mutta koko kaupunkia ajatellen on vielä paljon tehtävää. Toimintamallin uudistuksessa tulee varmistaa, että asiakaslähtöisyyden kehittämissuunta vahvistuu edelleen. Mikäli sote-uudistus toteutuu siten, että järjestäminen ja/tai tuottaminen siirtyy kuntaorganisaation ulkopuolelle, tulee toimintamallin uudistuksessa linjata miten suhtaudutaan elämänkaarimalliin ja miten linjaukset heijastuvat organisaatiorakenteeseen.

Toimintamallin tilanteesta riippumattomat kehittämisehdotukset Ihmisten ja asioiden johtamisen kehittäminen, yhteisen vision määrittely tarve parantaa vuorovaikutusta, yhdessä tekemistä ja suunnan osoittamista henkilöstölle jotta strategiset tavoitteet saadaan toteutettua, esimiestyön kehittäminen asioiden johtamisen osalta kehittämistarpeet liittyvät mm. tulevaisuuden ennakointiin, tulosraportointiin, viestintään, prosessien johtamiseen, hankintakäytäntöihin ja riskien arviointiin Asiakaslähtöisen toimintamallin kehittäminen niin, että palvelujen käyttäjät pääsevät itse suunnittelemaan uudentyyppisiä palvelukonsepteja. Myös asiakaspalvelukulttuuri vaatii kehittämistä. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen: kuntalaisten osallistumisen vahvistaminen, tiedon avoimuuden lisääminen Palvelujen tuottamiseen yhä enemmän osana muuta kaupunki ja/tai alueyhteisöä, tuloksiin ja vaikutuksiin perustuvien tavoitteiden kautta ohjaamisen vahvistamiseen yksityiskohtaisten suoritteiden sijaan -> yksilöitävä keinot miten tartutaan, otettava huomioon myös Tampere 2017 projektissa

Toimintamallin uudistus mitä uudistetaan? Kyse ei ole vain formaalista organisaatiohierarkian muutoksesta tai asiakaslähtöisten prosessien uudistamisesta. Toimintamallin uudistus kohdistuu myös organisaation mikroprosesseihin, varsinaisen työn tekemisen tasolle. Organisaatiolaatikoiden muuttaminen on kohtuullisen helppoa mikäli yhteisymmärrys löytyy. Isoin juttu on organisaatiokulttuurin muutos! Vuoden 2015 aikana korostuu poliittiset linjaukset ja uuden mallin organisationaalinen rakentaminen. Samaan aikaan ja erityisesti 2016 ja 2017 korostuu uuden organisaatiokulttuurin luominen yhdessä henkilöstön kanssa.

Tampere 2017 - Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti, 2015-2017 Tampere 2017 projekti on käynnistetty maaliskuussa 2015 Projektin tavoite: Tampereen toimintamalli on uudistettu vastaamaan kunnan muuttuvaa roolia ja toimintaympäristön haasteita Aikataulu: 1.3.2015-1.6.2017 Projektin omistajat: Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala Projektipäällikkö: Strategiajohtaja Reija Linnamaa Projektin ohjausryhmä: KhSuko täydennettynä valtuustoryhmien puheenjohtajilla (puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupungin johtoryhmällä, henkilöstön edustaja nimetty)

Projektin aikataulu ja vaiheistus Vaihe 1 1.3. 15.6.2015 Vaihe 2 16.6. 31.12.2015 Vaihe 3 1.1.2016 1.6.2017 Tavoitevaihe Mitkä ovat keskeisimmät haasteet joiden vuoksi toimintamallia pitää uudistaa? Mitkä arvot ohjaavat uudistamista, millaista toimintamallia tavoittelemme uudistuksella? Mitkä ovat keskeiset uudistuslinjaukset? Täsmennysvaihe Miten linjauksia konkretisoidaan? Miten varmistetaan, että tehdyt linjaukset ovat käytännössä toteutettavissa ja siirtyminen uuteen malliin olisi mahdollista 1.1.2017 ja uusien poliittisten toimielinten osalta viimeistään 1.6.2017? Toimeenpanovaihe Miten varmistetaan muutoksen hallittu toteutus?

Osallistuminen ja viestintä Materiaalia jaetaan avoimesti, periaatteena noudattaa mahdollisimman hyvin Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki strategian periaatetta yhteisestä Tampereesta ja avoimuudesta. Toimintamallin uudistamisesta jaetaan tietoa kaupungin kotisivuilla: hallinto ja talous -> toimintamalli, myös linkki blogiin Viestinnässä hyödynnetään myös Twitteriä, kaupungin sisäistä intranetiä (Loora), Vilkkua, videoita, sähköisiä työskentelyalustoja jne.

Osallistujaryhmät Projektissa hyödynnetään olemassa olevia kokoonpanoja kh, khsuko, kv valtuustoseminaarit (mukana myös konsernihallinnon ja tuotannon johtajat, johtokuntien puheenjohtajat, henkilöstön edustus) kaupungin johtoryhmä, pormestarin johtoryhmä, konsernihallinnon johtoryhmät yhteistyöryhmä hyvinvointipalvelujen tuotantojohtajien kokoukset, liikelaitosten toimitusjohtajien kokoukset Henkilöstön, kuntalaisten ja sidosryhmien osallistuminen: sähköiset työskentelymuodot, keskustelutilaisuudet, sosiaalinen media Vaiheiden 2 ja 3 alatyöryhmät: ryhmissä luottamushenkilöitä, virkamiesjohtoa, henkilöstön edustajia, mahdollisesti ulkopuolisia asiantuntijoita

Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki Kaupunkistrategia 2025 68

Kaupunkistrategia on ylin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja, joka sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta VISIO 2025 Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki Tampereen kaupunkistrategia 2025 Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin. Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan. Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja. Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Strategian toteutumista tukevat toimintatavat TOIMIMME YHDESSÄ Otamme kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen. Toimintamme pohjautuu kumppanuuteen. Luomme yhdessä tekemiselle luottamuksellista ja kannustavaa ilmapiiriä. TOIMIMME VASTUULLISESTI Kannamme vastuuta kaupungin tasapainoisesta taloudesta ja toimimme kustannus- ja resurssitehokkaasti. Turvaamme kaupunkimme tulevaisuuden kantamalla vastuuta ympäristöstämme ja keventämällä ympäristökuormitustamme. Edistämme toiminnallamme yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja turvallisuutta. TOIMIMME AVOIMESTI JA ROHKEASTI Kyseenalaistamme rohkeasti vakiintuneita toimintatapoja ja ideoimme uutta. Uudistumisen lähtökohtana on kuntalaisten etu. Mahdollistamme muutosten toteuttamisen johdonmukaisella ja avoimella päätöksenteolla ja johtamisella. Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti. Kehitämme vuorovaikutuksellista viestintää.

Kaupunkistrategian viisi näkökulmaa Visiota ja toimintatapoja konkretisoidaan strategian vuoteen 2025 ulottuvilla painotuksilla ja vuosille 2014 2017 asetetuilla tavoitteilla. Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan: Yhdessä tekeminen Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Elinvoima ja kilpailukyky Kestävä yhdyskunta Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio

Kaupunkistrategian näkökulmat ja painotukset Yhdessä tekeminen: Palvelujen kehittäminen yhdessä, osallistuminen, aktiiviset yhteisöt ja kuntalaiset, avoin data, yhtenäinen kaupunkiseutu. Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen: Toimivat peruspalvelut, harrastamisen ja terveiden elämäntapojen edistäminen, palvelujen kohdentaminen, kotien ja perheiden tukeminen. Elinvoima ja kilpailukyky: Yritysten synty, kasvu ja kansainvälistyminen, älykäs kasvu, innovaatioympäristöt, kansainvälinen vetovoima ja saavutettavuus, keskustan kehittäminen, tapahtumat ja kulttuuri Kestävä yhdyskunta: Tiivis, vihreä ja vähähiilinen, joukkoliikenne, pyöräily, kaupunkiraitiotie, laadukas ja sujuva kaavoitus, luonnonsuojelu. Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio: Rohkea uudistuminen, hidas menojen kasvu, tuottavuus ja vaikuttavuus, pormestari- ja tilaaja tuottaja -mallien uudistus, tiedolla johtaminen, osaaminen

Tampereen kaupungin strateginen johtamisjärjestelmä (asiakirjat) YHTEINEN TAMPERE NÄKÖALOJEN KAUPUNKI -KAUPUNKISTRATEGIA Hyvinvointisuunnitelma Elinvoimasuunnitelma Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Organisaation toimintakykysuunnitelma TALOUSARVIO TILAAJAN VUOSISUUNNITELMAT PALVELUSOPIMUKSET TUOTTAJIEN STRATEGISET ASIAKIRJAT JA VUOSISUUNNITELMAT

Kiitos! http://www.tampere.fi/hallintojatalous.html