Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 koordinaatiohankkeet maaseututyöryhmän kokous 28.4.2014 Maa ja metsätalousministeriön maaseudun yritystukia ja alueellisia kehittämistukia valmistelevan työryhmän kokouksessa 28.4.2014 käsiteltiin mahdollisten koordinaatiohankkeiden luonnoksia (ks. erilliset paperit). Tähän on koottu kokouksen keskeiset johtopäätökset ko. hankeluonnoksista. Koordinaatiohankkeet Lähtökohtana hyväksyttiin ppt esityksessä linjatut periaatteet koordinaatiohankkeiden edellytyksistä ja sen perusteella arvioitiin ja keskusteltiin tehdyistä esityksistä. Periaatteena on, että hankkeiden toteutusta ja tuloksellisuutta seurataan parin, kolmen vuoden jälkeen samalla kun muutakin toteutusta ja tehdään johtopäätökset mm. jatkotarpeesta. Energia ala (paino energiatehokkuudessa) Strategia/ohjelma/tavoitteet: Kansallinen energia ja ilmastostrategia 2013 Keskustelu: Kuluvalla kaudella ei ole selkeää näyttöä alueellisten tai valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden vaikuttavuudesta, joten koordinaatiohankkeen tavoitteet, tarkoitus, toiminta ja tehtävät pitää miettiä huolellisesti. Tietoa ja suunnitelmia alalla on jo paljon. Energiatehokkuus voisi olla yksi painopiste, liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisen edistäminen toinen. Tiedon välittäminen ja toimijoiden kytkeminen toimintatapana tärkeää. Esitys on vielä kovin laaja ja hajanainen, joten fokusointia tarvitaan. Kaikkea ei yhdessä hankkeessa voi tehdä. Valtakunnallinen vai koordinaatiohanke? Valmistelu MMM: V P Reskola. LUOMU Strategia/ohjelma/tavoitteet (VN periaatepäätös / luomuohjelma ja sen tavoitteet (20 % vuonna 2020.) Tehtäväksi anto on jo hyvin tiivistynyt, toimintatapa varsin selkeä ja painotus viestintään. Puutteena, että linkki EVIRAan ja keruuluomun puolelle ei näy. Huomioitavia asioita myös lähiluomu, luomu eri palveluissa ja jatkojalostus. Muutoin voi olla hyvä pohja tehtäväksiannolle. Valmistelu MMM: Leena Seppä. Lähiruoka Strategia/ohjelma/tavoitteet: VN periaatepäätös / lähiruokaohjelma. Hanke esitys vielä varsin laaja ja tehtävissä tiivistämisen varaa. Voiko esim. olla osapuolena sopimassa työnjaosta toimijoiden kanssa vai vain osoittaa työnjaollisesti tärkeitä asioita valmisteluun. Tärkeänä pidettiin, että hanke jakaa alueellisille hankkeille hyviä menettelyjä ja tuloksellisia etenemismalleja. Valmistelu MMM: Kirsi Viljanen
Matkailu maaseudulla Strategia/ohjelma/tavoitteet: Kansallinen matkailustrategia jonka osia on maaseutu, luonto ja kalastusmatkailuhankkeiden tavoitteina. Matkailua kehitetty niin pitkään ja alueellisesti, että aihetta olisi tarvetta segmentoida tarkemmin. Tarvetta on osaamisen (osaamiskeskus?), verkottumisen ja markkinatiedon hallintaan ja jakamiseen. Valtakunnallisista hankkeista tehdään arvioinnit ja se voi antaa viitettä siitä, millä tarkemmalla aihealueella tai esim. standardoinnin kehittämisestä olisi erityistä hyötyä. Jatkokehittelyyn tai valtakunnallisena hankkeena hakuun. Valmistelu Mavi: Reijo Martikainen Luonnontuoteala Strategia/ohjelma/tavoitteet: LT INNO/Ruralia (Lappi, P P, E P) ja mukana kansallisessa metsäohjelmassa. LT INNO valmistelee pian julkistettavaa ohjelmaa. Ala on uusi erityisesti kun pois luetaan esim. marjat, joilla jo selkeitä toimintamalleja. Sieltä puuttuu jalostusta. Erityisenä haasteena on lainsäädäntö eri yhteyksissä. Vaatii vielä valmistelua. Ei ehkä varsinainen koordinaatiohanke, mutta alaa kehittävä ja toimijoita kytkevä hanke tarpeen. Valmistelu: Seija Ahonen Siivola MMM ja Anne Ristioja Lapin ELY Green Care / Maaseudun hoiva ja hyvinvointipalvelut Strategia/ohjelma/tavoitteet: Toteutettu valtakunnallinen Green Care hanke on auttanut alkuun ja koonnut toimijoita. Hypeä on paljon. Tavoitteeksi pitää selkeästi asettaa liiketoiminta ja sen kannattavuus. Alalla nyt paljon tohinaa ja rahoitusta myös ESR/EAKR puolelta, joten koordinaatio tai muun hankkeen pitää kattaa koko kenttää. Tehtäväksi anto olisi syytä valmistella huolella. Valmistelu: Timo Kukkonen Hämeen ELY ja Anne Ristioja Lapin ELY Ympäristö ja tai vesistöasiat Strategia/ohjelma/tavoitteet: Kaudella valuma alueiden vesiensuojeluhankkeisiin kohdennetaan 6,5 milj. euroa. YM:n esitys on kooste kaikista ohjelman vesistöihin liittyvistä hankkeista, joten on tarve miettiä erikseen, mitä nimenomaisesti valuma alueiden vesiensuojeluhankkeiden osalta kaivataan ja sovittaa yhteen myös MMM muiden koordinaatiohankkeiden (lanta) kanssa. Tarkasteltaneen yhdessä koko erillisrahoituksen osana MMM ja YM:n yhteistyönä. Valmistelu MMM: Anna Schulmann ja Marja Liisa Tapio Biström. Hevosala ja mahdolliset muut mustat hevoset Tarkastellaan millaisia hankevalmisteluja on meneillään, osallistutaan niihin ja arvioidaan, onko kyse koordinaatiohankkeesta vai valtakunnallisesta hankkeesta, jos esim. ideahaussa ilmenee koordinaatiohankkeeksi soveltuvia kokonaisuuksia.
Energia-alan koordinaatiohanke (alustava luonnos / VPR28huhti14) Tausta + linjaustarpeet Maatilojen energiaohjelman kansallinen rahoitus loppumassa => toiminnot siirtyvät maaseutuohjelmaan (mm. maatilojen energiasuunnitelmat ja katselmustuki) PK-yrityksille suunnattuja energianhallintapalveluja on nykyisin niukasti (TEMin katselmukset palvelevat lähinnä suuria yrityksiä) Jos koordinaatiohanke tai valtakunnallinen hanke perustetaan, onko toiminta-alue syytä laajentaa myös uusiutuvaan energiaan tai vielä laajemmin resurssitehokkuuteen Koordinaatiohankkeen päätavoite Lisätä alueellisten hankkeiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä Linkittää aluehankkeiden toiminta valtakunnallisiin tavoitteisiin ja linjauksiin Täydentää alueilla toteutettavaa kehittämistyötä tuottamalla aluehankkeiden käyttöön julkaisuja, selvityksiä, esitteitä tiedotusmateriaaleja Kouluttaa ja informoi alueellisia hankkeita ja rahoittajia EU:n ja kansallisten linjausten vaatimuksista ja mahdollisuuksista energia-alalla Edistää maaseutuohjelman energianhallintapalveluiden tehokasta käyttöä ja synkronoi niitä muiden alojen vastaavaan toimintaan Koordinointihankkeen päätehtävät Yhteensovittaa kansallisia, alueellisia ja tarpeen mukaan myös kansainvälisiä maatalouden ja maaseutuyritysten kehittämistoimenpiteitä energia- / resurssitehokkuudessa Seurata asiaa koskevien direktiivien ja kansallisten linjausten vaatimuksia ja niiden totautumista alueellisissa hankkeissa, osallistua tarpeen mukaan seurantaan ja raportointiin Rakentaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimenpiteitä toimijoiden kanssa kehittämistarpeiden pohjalta Järjestää valtakunnallisia koulutustapahtumia hankevetäjille ja vastuuvirkamiehille eri puolilta maata Organisoida yhteistyössä viranomaisten ja alueellisten hankkeiden kanssa koulutus/mentorointitoimintaa, jolla lisätään maatilojen/maaseutuyritysten käytössä olevien neuvojien määrää Kriteerit hakijalle hakijalla on vahvat verkostot alan kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin hakijalla on kokemusta energia-alan valtakunnallisesta kehittämistoiminnasta hakija ei itse tarjoa suoraan yrityksille tarjottavia energianhallintapalveluja => neutraali toimija Muuta huomioitavaa Koordinaatiohankkeen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä PK-bioenergian toimialapäällikön, Maaseutuverkoston, Maaseutuviraston, ELY-keskusten, MMM:ön sekä Energiaviraston kanssa
Luomualan koordinaatiohanke (Käsitelty MMM ja Luomufoorumi 11.4.) Luomualan koordinaatiohankkeen tavoitteet Varmistaa hallituksen luomuohjelman tavoitteiden toteutusta. Pro luomun yhdessä alan toimijoiden kanssa kokoamien yhteisten tavoitteiden pitäisi olla myös aluehankkeiden lähtökohtana. Toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen vie luomua eteenpäin. Hanke kokoaa hyviä esimerkkejä ja kehittää alueiden luomualan toimijoiden verkostoitumista ja vähentää päällekkäisyyksiä. Se mittaa luomutavoitteiden toteutumista alueilla ja eri tuoteketjuissa. Luomua pitää kehittää entistä tuottavammaksi ja siinä aluehankkeilla on roolinsa. Alueellisia toimijoita on autettava saamaan luomuna tuotettu tavara markkinoille luomuna. Eli pitäisi saada kerättyä pienet erät ja jalostettua niitä markkinakelpoisiksi. Markkinat ovat olemassa mutta luomutuotantoa pitäisi saada lisää. Erityistä huomiota on kiinnitettävä luomutuotantoon siirtyviin viljelijöihin. Luomualan koordinaationhankkeen tehtävät Koordinaatiohanke edistää alueiden yhteistyötä kehitysvaiheessa olevalla luomualalla. Päättyvällä rahastokaudella lähes kaikissa ELY:ssä oli luomuhankkeita ja kaikissa oli hankkeita, missä luomu oli mukana. Uudella ohjelmakaudella kaikkien ELYjen alueellisten kehittämishankkeiden luonnoksissa on mukana luomulle tavoitteet ja sen kehittämiselle on jokaisella alueella mietitty erilaisia toimenpiteitä. Koordinaatiohanke seuraa tavoitteiden toteutumista ja tiedottaa etenemisestä. Koordinaatiohankkeen keskeinen toimintatapa on viestintä, joka sisältää myös yhteisiä kokoontumisia ja muuta verkostoitumista. Alueelliset luomuhankkeet ja muut luomualan toimijat kootaan vuosittain luomufoorumiin. Hyvistä tuloksista kerrotaan medialle ja muille arvoketjun toimijoille. Koordinaatio tuottaa ja vie aluetoimijoille tietoa kuluttajien odotuksista ja kuluttajakäyttäytymisestä ja markkinoiden ajankohtaisesta kehityksestä. Koordinaatiohanke seuraa alan kehitystä eri tuoteryhmissä, jakelukanavissa ja tiedottaa kehityksestä. Alueelliset hankkeet ovat kuitenkin itse vastuussa omasta tiedotuksestaan, mutta koordinaatiohanke varmistaa viestien leviämisen laajemmalle. Koordinaatiohankkeen tehtävänä on luomuruokaketjun ongelmakohtien ja niiden ratkaisuehdotusten viestiminen aluetoimijoille ja täten auttaa alueellisia kehittäjiä tekemään luomualan kasvua toteuttavia toimia. Koordinaatiohanke esittelee eri hankkeiden toimintaa ja tuloksia ja nostaa esille hyviä käytäntöjä ja viestittää niistä alueille. Koordinaatio myös huolehtii, että aluehankkeet eivät tee päällekkäistä työtä, sillä monissa asioissa yhdellä alueella kehitetty menetelmä toimii myös muilla alueilla. Koordinaatiohanke rakentaa konsepteja kuluttajaviestintään. Samaa konseptia toteutetaan eri alueilla samanaikaisesti ja peräkkäisesti. Koordinaatiohanke yhdistää mediaviestintää ja alueilla toteutettavia tapahtumia. Aluehankkeiden pitää uudella kaudella olla entistä kunnianhimoisempia. Hankkeissa pitää päästä eteenpäin niin, että ne tuotannon lisäyksen ohella monipuolistavat luomuruoan valikoimaa eli laajentavat tuotantoa uusiin tuotteisiin ja lisäävät jalostusastetta sekä etsivät toimivia keinoja luomutuotteiden markkinoille saattamiseen. Näin päästään kohti yritystoiminnan kehittämistä. Luomuun on jo poliittisella tasolla sitouduttu ja ministeriöt ovat peranneet omat toimensa läpi ja katsoneet, mitä kehittämisvälineitä ne voivat tarjota luomualan toimijoille. Nyt pitäisi vielä alueellinen taso saada entistä voimakkaammin mukaan toimintaan ja edistää luomun kehittämistä koko ketjussa pellolta ammattikeittiöihin ja kauppaan.
LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE (I luonnos) Lähiruoan koordinointihankkeen päätavoite Tehostaa Maaseudun kehittämisohjelman toteuttamista lisäämällä Maaseutuohjelmaan liittyvien lähiruokasektorin toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja aktiivisuutta kehittämistoiminnoissa, poistamalla päällekkäisyyksiä kehittämistoimenpiteiltä ja yhdensuuntaistamalla eri ohjelmia toteuttavia kehittämistoimenpiteitä Tukee ja täydentää alueilla toteutettavaa kehittämistyötä Parantaa hankkeiden välistä tiedonvaihtoa ja työnjakoa Kokoaa yhteen monen maakunnan alueella samanlaisena toteutettavaa toimintaa ja sitouttaa alueellista kehittämistoimintaa kansalliseen yhteistyöhön Lähiruoan koordinointihankkeen päätehtävät yhteensovittaa kansallisia, alueellisia ja tarpeen mukaan myös kansainvälisiä lähiruokaan liittyviä kehittämistoimenpiteitä luoda ja ylläpitää lähiruokatoimijoiden ja hankkeiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sopii työnjaosta eri toimijoiden kanssa lähiruokasektorin kehittämistoimenpiteiden osalta lähiruokasektorin toimialakohtaisen, hajallaan sijaitsevien toimintojen (kuten pienmeijerit, -myllyt jne.) yhteisten kehittämistarpeiden kerääminen ja esiinnosto sekä hanketoiminnan edistäminen ja käynnistäminen näihin teemoihin rakentaa yhteyksiä ja suunnittelee yhteisiä kehittämistoimia mm. matkailualan, päivittäiskauppa-, Horeca- ja tukkutoimijoiden ja kansallisten ja alueellisten lähiruokatoimijoiden välille kokoaa tarpeen mukaan teemakohtaisia arvoketjuajatteluun perustuvia kehittämisryhmiä esimerkiksi lähiruoan logistiikan, markkinoinnin, tuotekehityksen ja yrittäjien koulutuksen edistämiseksi järjestelmällinen yhteistyö lähiruokaan kiinteästi liittyvien muiden toimialojen kuten matkailu, luonnontuotteet kansallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa Kriteerit hakijalle hakijalla on vahvat verkostot alan kansallisiin toimijoihin hakijalla on kokemusta maaseudun elinkeinohankkeiden toteuttamisesta, elintarvikealan pk-sektorin ja lähiruoan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta, lähiruoan yleisestä edistämisestä sekä erityisesti em. teemojen laajojen, verkostomaisten kehittämistoimintojen koordinoinnista ja toteuttamisesta hakijalla on verkostoja kansainvälisiin lähiruoan kehittäjätoimijoihin ja kokemusta kansainvälisten lähiruokaan liittyvien hankkeiden toteuttamisesta Muuta huomioitavaa Koordinaatiohankkeen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä elintarvikealan toimialapäällikön, Maaseutuverkoston, Maaseutuviraston ja muiden keskeisten yhteistyötahojen kanssa erityisesti tiedon keruun, tilaisuuksien järjestämisen, viestinnän ja koulutuksen osalta. Koordinaatiohankkeen tavoitteet tukevat Lähiruokaohjelmasta ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteista vuoteen 2020 annettua Valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamista. Koordinaatiohankkeen toimintasuunnitelmaan on sisällytettävä viestintäsuunnitelma.
MAASEUTUMATKAILUN KOORDINAATIOHANKE (I luonnos, täydennettävä) Maaseutumatkailun koordinointihankkeen päätavoite Tehostaa Maaseudun kehittämisohjelman toteuttamista lisäämällä Maaseutuohjelmaan liittyvien maaseutumatkailutoimijoiden ja -hankkeiden keskinäistä yhteistyötä ja aktiivisuutta kehittämistoiminnoissa, poistamalla päällekkäisyyksiä kehittämistoimenpiteiltä ja yhdensuuntaistamalla eri ohjelmia toteuttavia kehittämistoimenpiteitä Tukee ja täydentää alueilla toteutettavaa kehittämistyötä Parantaa hankkeiden välistä tiedonvaihtoa ja työnjakoa Kokoaa yhteen monen maakunnan alueella samanlaisena toteutettavaa toimintaa ja sitouttaa alueellista kehittämistoimintaa kansalliseen yhteistyöhön Maaseutumatkailun koordinointihankkeen päätehtävät yhteensovittaa kansallisia, alueellisia ja tarpeen mukaan myös kansainvälisiä maaseutumatkailuun liittyviä kehittämistoimenpiteitä sekä yhteen sovittaa niitä Suomen matkailustrategiaa toteuttavien, muiden hallinnonalojen rahoittaminen matkailualan toimintojen ja verkostojen kanssa luoda ja ylläpitää maaseutumatkailutoimijoiden ja hankkeiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sopii työnjaosta eri toimijoiden kanssa maaseutumatkailun kehittämistoimenpiteiden osalta rakentaa kansallisia, kansainvälisiä, alueellisia ja paikallisia toimenpiteitä toimijoiden kanssa kehittämistarpeiden pohjalta kokoaa tarpeen mukaan teemakohtaisia kehittämisryhmiä esimerkiksi maaseutumatkailun markkinoinnin, tuotekehityksen ja yrittäjien koulutuksen edistämiseksi järjestelmällinen yhteistyö maaseutumatkailuun kiinteästi liittyvien muiden toimialojen kuten ruoka, luonnontuotteet ja hyvinvointi kansallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa Kriteerit hakijalle hakijalla on vahvat verkostot alan kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin hakijalla on kokemusta maaseutumatkailun laaja-alaisesta kehittämistoiminnasta Muuta huomioitavaa Koordinaatiohankkeen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä matkailun mahdollisen toimialapäällikön, Maaseutuverkoston, Maaseutuviraston ja muiden keskeisten yhteistyötahojen, erityisesti TEM ja MEK, kanssa erityisesti tiedon keruun, tilaisuuksien järjestämisen, viestinnän ja koulutuksen osalta. Koordinaatiohankkeen toimintasuunnitelmaan on sisällytettävä viestintäsuunnitelma.
Luonnontuotealan hankeaihio (koordinaatio/valtakunnallinen hanke) Luonnontuotteilla tarkoitetaan sekä luonnonvaraisia että puoliviljeltyjä marjoja, sieniä ja yrttejä sekä erikoisluonnontuotteita ( mahla, pakurikääpä, terva jne). Luonnontuotealaan kuuluu kaikki em. tuotteisiin liittyvä toiminta talteenotosta yritystoimintaan, neuvontaan, koulutukseen ja tutkimukseen. Luonnosta jokamiehenoikeuksien nojalla kerättävät tuotteet muodostavat luonnontuotealan ytimen. Luonnontuoteala tarvitsee laajempaa valtakunnallista hankekokonaisuutta erityisesti sellaisten uusien kehittämismahdollisuuksien selvittämiseen, jotka ovat uusia lähes kaikille toimijoille ja joissa on suurin riski tehdä eri alueilla päällekkäistä toimintaa. Tällaisia uusia kehittämiskohteita ovat mm. luomukosmetiikka ja siihen liittyvä lainsäädäntö sekä tuotekehitys ja raakaainehankinta, eläinten luonnontuotteisiin perustuvat hyvinvointi- ja terveystuotteet, luomukeruu sekä sen hyödyntäminen matkailussa ja muilla palvelualoilla sekä mm. villiyrtteihin perustuva yrittäjyys ja villiyrttien hyödyntäminen alan brändityössä. Lisäksi hankkeessa tulee olla mahdollisuus tarttua nopeastikin esille tuleviin uusiin tuoteinnovaatioihin ja niiden tuomiin haasteisiin, mikäli sellaiseen on tarvetta. Luonnontuotealan hankkeen tavoitteet - toteuttaa luonnontuotealalle laajana yhteistyönä tuotettua toimintasuunnitelmaa ( LT- INNON tuottama toimintasuunnitelma) priorisoiden kehittämiskohteita yhdessä alan toimijoiden kanssa - maaseudun kehittämisohjelman tehostuminen (lisätään ohjelman toteuttajien yhteistyötä ja poistetaan kehittämistoimenpiteiden päällekkäisyyttä) - parantunut hankkeiden välinen työnjako: voidaan sopia toimijoiden kesken, miten hyödynnetään parhaiten eri alueiden osaamista alan parhaaksi kärkiyritysten hyödyntäminen alan kehittämistyössä - alan alueellinen kehittäminen tapahtuu yhteistyönä; siten yhteiset valtakunnalliset päämäärät saavutetaan helpommin. Valitaan kehittämiskohteet, joissa on tarpeen tehdä yhteistyötä aluetoimijoiden kesken esim. villiyrtteihin erikoistuvat tilat ja niiden tuotteiden markkinointi ravintolasektorille Alan yritysten liiketoimintaedellytykset paranevat, uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy ja kaupallinen hyödyntäminen paranee Luonnontuotealan hankkeen päätehtävät Rakentaa ja ylläpitää luonnontuotealan toimijoiden ja hankkeiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa ja sopii näiden välisestä työjaosta Aktivoida toimialojen välistä yhteistyötä hyödyntäen alueellisia toimialaosaajia ( luonnontuotela + hyvinvointiala, luonnontuoteala + matkailu jne)
Kokoaa tarvittaessa teemakohtaisia kehittämisryhmiä (esim. luomuluonnontuotteet, luonnonkosmetiikka, villiyrtit), ryhmät voidaan koota toimimaan joko koko hankkeen ajan tai vain tietyn kysymyksen ratkaisemiseksi. Mahdollisia teemoja ryhmille: osaava hyvinvointialan luonnontuoteketju: tutkimus- ja markkinatiedon jatkojalostus hyvinvointialan tuote- ja palveluinnovaatioiksi ( perinnekäytön tuotteistaminen, uudet sovellukset) uudet raaka-aineet ja sivuvirrat, resurssitehokkuus luonnontuotealalla ( eri fraktioiden hyödyntäminen: mehu siemenistä öljy kuorijäte eläintuotteisiin) teknologian hyödyntäminen tuote- ja palveluinnovaatioissa Wild-trendiin, pohjoisuuteen ja luomuun perustuvan luonnontuotebrändin kehittäminen ja jalkautus luonnontuotekentälle: kansainvälinen markkinointi. Tiivis yhteistyö ja yhteistapahtumat Arktisten Aromien kanssa kv-toiminnassa: Arktisten aromien verkoston ja osaamisen hyödyntäminen. Kriteerit hakijalle Laajat verkostot luonnontuotealan toimijoiden kanssa Suomessa ja ulkomailla Riittävän laaja kokemus luonnontuotealan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä alan yleisestä edistämisestä ( aiemmat alan hankkeet, sitoutuneet yhteistyökumppanit) Monipuolinen hanke- ja viestintäosaaminen Muuta huomioitavaa Luonnontuotealan hankkeen tulee toimia yhteistyössä luonnontuotealaan läheisesti liittyvien alojen (kuten matkailu-, hyvinvointi- ja lähiruokasektorit) toimijoiden kanssa. Hankkeen tulee tehdä yhteistyötä myös mahdollisen luonnontuotealan toimialapäällikön, maaseutuverkoston, YTR:n teemallisen elinkeinoverkoston ( MESI-verkosto), Maaseutuviraston ja muiden keskeisten yhteistyötahojen kanssa Hankkeen toimenpiteiden tulee olla selkeästi sellaisia, joissa valtakunnallisella työllä saadaan enemmän vaikuttavuutta kuin yksittäisillä aluehankkeilla. Hakijan tulee esittää hankeaihio koko ohjelmakauden mittaiseen kehittämistyöhön sekä kuvailla, miten aluehankkeet ja alueiden väliset hankkeet linkittyvät ko. ohjelmaan. Toisaalta suunnitelmaan on sisällytettävä elementtejä, joilla voidaan reagoida joustavasti ja nopeasti alan muuttuvaan toimintaympäristöön ja yrityskentän akuutteihinkin selvitystarpeisiin.
Green care -alan hankeaihio 28.4.2014 Green carella tarkoitetaan luonnon ja maaseutuympäristön hyödyntämistä hyvinvoinnin lähteenä. Alan palvelut perustuvat muun muassa luonnon, viherympäristön, eläinten ja maatilan töiden tavoitteelliseen käyttöön. Menetelmiä voidaan soveltaa erilaisille asiakasryhmille esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, kuntoutuksessa, kasvatusalalla, työhyvinvointipalveluissa sekä matkailussa. Green care tarjoaa kasvumahdollisuuksia maaseutuyrittäjyyteen esimerkiksi monialaisen osaamisen, verkottumisen tai alan palveluiden toimintaympäristöjen kehittämisen kautta. Maatiloille toiminta tarjoaa uuden elinkeinon. Hyvinvointipalveluihin green care tuottaa uudenlaisia ja vaikuttavia toimintamuotoja. Innovatiivinen toiminta tarjoaa maaseudulle monia uusia yritys- ja työmahdollisuuksia, mutta voi myös parantaa hyvinvointipalveluiden laatua. Green care tarvitsee laajaa, valtakunnallista hankekokonaisuutta ja -koordinaatiota, jotta uuden alan kehittämistyössä vältetään päällekkäisyyksiä ja päästään etenemään alan yhteisten tavoitteiden ja kriteereiden suuntaisesti. Alueitten välinen keskustelu, toiminnan yhteensovittaminen ja vertaistuki ovat tärkeitä asioita tulosten saavuttamisessa. Alan palveluiden kehittämisen tueksi tarvitaan esimerkkejä ja yhtenäisiä ohjeistuksia. Erityisesti green care - palveluiden laadun yhtenäistämiseksi hankkeen tulisi tarjota aluetoimintaan yhteiset laatutyökalut ohjeistuksineen. Palveluiden kehittyminen edellyttää uudenlaista verkottumista, osaamista ja toimintamallien kehittämistä, mitä voidaan tukea valtakunnallisella toiminnalla esimerkiksi tutkimustietoa kokoamalla ja välittämällä sekä palvelumalleja kehittämällä ja testaamalla. Alan kehittämistyötä voidaan tukea myös tuottamalla yhteistä viestintä- ja koulutusmateriaalia. Green care -hankkeen tavoitteet -viedä eteenpäin valtakunnallisesti yhtenäistä green care -toimintaa toteuttaen alalle laajassa yhteistyössä koottuja kehittämislinjauksia (Sitran työryhmä ja Voimaa! -hankkeen jatkotoimenpideehdotukset) -maaseudun kehittämisohjelman tehostuminen muun muassa ohjelman toteuttajien yhteistyötä lisäämällä ja kehittämistoimenpiteiden päällekkäisyyksiä poistamalla -eri alueiden osaamisen, työnjaon, hyvien käytäntöjen ja kokeiltujen toimintamallien parantunut hyödyntäminen tukee sekä alueellisten että alan valtakunnallisten tavoitteiden toteutumista -tuottaa yhteisiä materiaaleja ja työkaluja alueella tehtävään kehittämistyöhön -kokoaa ja välittää tutkimustietoa sekä eri alojen palvelumalleja ja -tarpeita alueelliseen kehittämistyöhön Green care -hankkeen päätehtävät -kokoaa ja ylläpitää green care -toimijoitten ja -hankkeitten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä sopii näiden välisestä työnjaosta -aktivoi monialaisen (esimerkiksi sote-ala, luonto- ja ympäristöala, matkailu, maatilat) yhteistyön rakentumista sekä edistää ja pilotoi uusien verkostojen ja palvelumallien syntyä
-kokoaa alan yhteisiä esittelymateriaaleja ja palvelumallikuvauksia, koulutusmateriaalia sekä kokoaa alan yhteisen sähköisen tietopankin -kokoaa alan palveluille yhteisiä ohjeistuksia sekä tuottaa malleja palveluiden tuottamiseen ja alan markkinoille -vie yhteiset green care -palveluita koskevat laatutyökalut käytäntöön aluetason hanketyön kanssa yhteistyössä -kehittää green care -brändiä ja jalkauttaa sitä alan toimijakentälle -kokoaa tarvittaessa teemakohtaisia työryhmiä alaa koskevien kehittämiskysymyksien ratkaisemiseksi Kriteerit hakijalle/hakijaverkostolle -laajat verkostot green care -alan toimijoiden kanssa Suomessa ja ulkomailla -riittävän laaja kokemus alan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta ja alan yleisestä edistämisestä (aiemmat alan hankkeet, sitoutuneet yhteistyökumppanit) -monipuolinen hanke- ja viestintäosaaminen Muuta huomioitavaa -hankkeen tulee toimia laajalti ja toimialarajat ylittäen yhteistyössä alaan vaikuttavien keskeisten toimijatahojen kanssa -hankkeen toimenpiteiden tulee olla sellaisia, joilla valtakunnallisella työllä saadaan enemmän vaikuttavuutta kuin yksittäisillä aluehankkeilla -hakijan tulee esittää hankeaihio koko ohjelmakauden mittaiseen hanketyöhön sekä kuvailla, miten aluehankkeet ja alueitten väliset hankkeet linkittyvät kyseiseen ohjelmaan -suunnitelmaan on sisällytettävä elementtejä, joilla voidaan joustavasti reagoida alan muuttuvaan toimintaympäristöön ja yrityskentän akuutteihin selvitystarpeisiin
Maaseuturyhmälle kokoukseen 28.4.2014 Muistio vesiensuojelun koordinaatiohankkeesta Tarja Haaranen, Hannu Linkola, Hannele Nyroos (YM), Antton Keto (SYKE) Hanketuilla on rahoitettu ohjelmakaudella 2007 2013 lukuisia vesistöhankkeita. Hankerekisteristä löytyy hakusanalla vesistö 116 hanketta, joille on myönnetty yhteensä 24 675 936 euroa. Osa rahoitetuista hankkeista liittyy virkistyspalveluihin tai vesihuoltoon, mutta vesistöjen hyvää tilaa edistäneiden hankkeiden osuus on huomattava. Vesistöjen hyvää tilaa edistävien rahoitettujen hankkeiden alueellinen kattavuus ja painoarvo vaihtelevat kuitenkin suuresti. Valtaosa hankkeista on suhteellisen pieniä raivaus- tai kunnostushankkeita, joiden vaikutus jää paikalliseksi. Lisäksi rahoitettujen hankkeiden joukossa on muutama laaja vesistöhanke (esim. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELHO-hanke sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Ravinnehävikit euroiksi -hanke), joiden avulla on pyritty lisäämään maatalouden toimijoiden vesistötietoisuutta ja kartoittamaan avainkohteita hoitotoimenpiteiden tehokasta kohdentamista varten. Rahoitettujen hankkeiden hajanaisuus osoittaa vesiensuojelua edistävän koordinaatiohankkeen tarpeen. Ohjelmakauden 2007 2013 hankkeiden yhteisvaikutus jää esimerkiksi valuma-aluetasolla tarkasteltuna melko vähäiseksi ja ELY-keskuksittaiset vaihtelut hankkeiden määrässä ja luonteessa ovat suuria. Hankkeet ovat linkittyneet toisiinsa korkeintaan välillisesti ja odotettavissa olleita tuloksia on käyty hankekuvauksissa läpi niukasti. Koordinaatiohankkeen avulla olisi mahdollista optimoida hankkeiden vaikuttavuutta ja vaikutusten seurantaa niin maaseudun kehittämisen kuin vesiensuojelunkin näkökulmasta, sekä soveltaa hyväksi todettuja menetelmiä ja käytäntöjä kohteisiin, joissa niiden vaikuttavuus olisi suurinta. Lisäksi koordinaatiohanke pystyisi tuottamaan kootusti yhteenvetoja hankkeiden tuloksista seuraavaa ohjelmakautta varten. Koordinaatiohanke edistäisi myös yksittäisiin hankkeisiin osallistuvien toimijoiden välistä vuoropuhelua sekä hyvien tapojen ja kokemusten jakamista. Maaseudun kehittämisen ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja ja mukaan uusia toimijoita. Koordinaatiohankkeella olisikin tärkeä rooli paitsi avainhankkeiden tunnistamisessa myös paikallistason toimijoiden aktivoimisessa. Laadukkaan hankekoordinoinnin vaikutukset ulottuisivat esimerkiksi maaseudun yhdistys- ja yritystoimintaan ja parantaisivat siten esimerkiksi virkistyspalvelujen tarjoamisen edellytyksiä, eri toimijoiden välistä yhteistyötä, asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä maaseudun viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta asuin- ja työympäristönä Vesienhoidon näkökulma pohjautuisi valtakunnalliseen ja valuma-aluetasoiseen tarkasteluun, jossa tunnistetaan huonokuntoiset vesistöt sekä keskeiset syyt huonoon tilaan, ja kartoitetaan optimaalisia toimenpiteitä tilan parantamiseksi. Koordinaatiohankkeen toiminta olisi mahdollista linkittää vesistökunnostusverkoston toimintaan. Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin foorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia järvien, virta- ja pienvesien sekä merenlahtien kunnostuksesta ja kannustaa ja tukea kansalaisia, yhteisöjä ja yrityksiä vesienhoito- ja suojelutyössä. Työn yhteydessä on käynnistynyt vesistökunnostuksen esimerkkihankkeiden etsintä, jota myös koordinaatiohanke voisi tukea. Esimerkkihankkeissa pyritään etsimään laaja-alaisesti hyviä käytäntöjä ja menetelmiä, joita voidaan käyttää valtakunnallisina esimerkkeinä ja joihin voidaan tulevaisuudessa kohdentaa tutkimusta ja seurantaa. Koordinaatiohankkeen avulla voisi etsiä tällaisia alueellisen kunnostuksen kärkikohteita, jotka olisivat erinomaisia rahoituskohteita vaikuttavuuden näkökulmasta. Koordinaatiohanke on mahdollista toteuttaa suhteellisen kevyenä, jolloin sen rahoitus ei rajoittaisi kohtuuttomasti varsinaisille toimenpidehankkeille suunnattuja resursseja. Yksi mahdollinen muoto voisi olla hankerahoilla palkattavan koordinaattorin sekä virkatyönä hankkeeseen osallistuvien asiantuntijoiden muodostama ohjausryhmä. Hankkeessa olisi mahdollista käsitellä ajankohtaista asiantuntijatietoa ja tutkimustuloksia, kohdentaa rahoja maaseudun kehittämisen ja vesiensuojelun kannalta optimaalisiin kohteisiin sekä seurata toimenpidehankkeiden etenemistä ja vaikutuksia. Ympäristöhallinto tarjoaa mielellään asiantuntemusta ja virkatyöpanosta koordinaatiohankkeen ja ohjausryhmän käyttöön.