Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Missä mennään maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen valmistelussa? Kuopion työllisyysseminaari Kehittämispäällikkö Erja Lindberg 7.2.2018
Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi. Palvelulla edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Kasvupalvelua tarjotaan alueellisesti ja valtakunnallisesti, yritys- ja henkilöasiakkaille. KASVU- PALVELUT Asiakkaita tuetaan yrityksen elinkaaren ja henkilön työuran eri vaiheissa. Maakunnalliset ja valtakunnalliset palvelut rakennetaan niin, että yrityksille rakennetaan sujuva reitti maakunnista maailmalle ja maailmalta maakuntiin. Yrityspalvelut TE-palvelut 2 9.2.2018
Järjestäjän ja tuottajan roolin erottaminen Järjestelmävastuuseen kuuluu kasvupalvelujen yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Julkisia hallintotehtäviä ovat mm. tukien ja korvausten myöntäminen. Järjestäminen ja julkiset hallintotehtävät maakunnassa Kilpailulliset markkinat ensisijainen Ulkoistettavat palvelut Kunnat /sidosyksiköt mahdollinen jos tätä palvelua ei ole markkinoilla Palvelujen tuottaminen Maakunnan kasvupalvelutehtävät Jos kilpailutilanteessa markkinoilla, oma tuotanto on yhtiöitettävä Konsernin omana tuotantona Eriyttäminen: Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan Järjestäminen on maakunnan tehtävä Tuottamisessa on useita mahdollisuuksia Jos ei kilpailutilanteessa, voi maakunta tuottaa palvelun virastossa, liikelaitoksessa tai yhtiössään Maakunta voi päättää, minkä osan palvelutuotannosta tuottaa konsernissa ja minkä ulkoistaa 3 31.1.2018
Kasvupalvelulakien* uusi käsittelyaikataulu Lintilä, Lindström, Häkkänen (12.1.) Neuvoston esittämät muutokset (viikko 8) Laintarkastuksen esittämät muutokset (viikko 13, pääsiäisviikko) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Lainsäädännön arviointineuvosto ja käännös Laintarkastus (viikot 9-12) Eduskunnalle 5.4. * Kolme erillistä HE:tä: 1. ALKE- ja kasvupalvelulaki 2. rekry-/osaamispalvelulaki ja rahoituslaki 3. kotouttamislaki Kasvupalveluiden tietojärjestelmiä koskevan lain tavoiteaikatauluna syksy 2018. 26.1.2018
Kasvupalvelun aluekierros keväällä2018 Suunnitteilla n. kuusi keskustelutilaisuutta maaliskuussa.sisällöt maakuntien tarpeistalähtien. Tarkoituksena työstää kasvupalvelun avoimia kysymyksiä yhdessä maakuntatoimijat,kunnat, palveluntuottajatja muut sidosryhmät ja näin tukea maakuntavalmistelua. Yhtenä keskustelunaiheena kasvupalvelulain ja sisältölakien velvoitteet ja mahdollisuudet (=tulkintavara) Tilaisuudet on tarkoitus järjestää ennen aluekehittämis- ja kasvupalvelulainmenemistä eduskunnan käsittelyyn (huhtikuunalku). Valmistelu etenee maakunnilleosoitetun kyselyn (vastaukset 12.1.2018) tulosten pohjalta. Viikot 11 ja 12 26.1.2018
Kunnissa yhdistellään työllisyyttä edistäviä toimintoja akselilla työllisyys,- elinkeino-, koulutus-, sote- ja hyvinvointipalvelut. Kunnilla on paikallistoimijoina paras tuntemus oman alueensa tarjoamista työllistymismahdollisuuksista ja -tarpeista sekä sen asiakkaista ja kykyä yhteen sovittaa työtä ja tekijöitä. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on kuntavetoinen toimintamalli, jossa kunta, Kela ja TEpalvelut yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen edistämiseksi tarkoituksenmukaisia palvelukokonaisuuksia sekä vastaavat työllistymisen edistämisestä ja seurannasta. Toimintamalli on todettu tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi tavaksi edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Asiakaskuntapotentiaalia on jopa 250 000, joista kolmannes olisi monialaisen yhteispalvelun tarpeessa. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Det framgångsrika Finland skapas lokalt 6 9.2.2018
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, laiksi alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta ja laiksi yksityisistä työnvälityspalveluista sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Luonnos 24.11.2017 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 7 9.2.2018
Koska maakunnan järjestämisvastuulla olisivat sekä kasvupalvelut että sosiaali- ja terveyspalvelut ja maakunnalla olisi vastuu palveluiden yhteen sovittamisesta, laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kumottaisiin. Lain keskeisestä sisällöstä, monialaisen palvelutarpeen arvioinnista ja palvelujen yhteensovittamisesta, säädettäisiin kuitenkin jatkossakin lailla. Ehdotetussa rekrytointi- ja osaamispalveluja koskevassa laissa säädettäisiin nykytilaa vastaavasti ajankohdasta, jolloin työttömän tarve monialaiseen palveluun olisi viimeistään arvioitava. Monialainen palvelu tarkoittaisi työttömän tarvitsemien kasvupalveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutuspalveluiden sekä muiden viranomaisten tai tahojen järjestämien palveluiden yhteensovittamista. Työttömän tarve monialaisen palvelun tarve olisi arvioitava viimeistään silloin, kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää tai on täyttänyt 25 vuotta ja ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään 12 kuukautta tai on alle 25-vuotias ja ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään 6 kuukautta. Monialaisen palvelun yhteensovittamiseen liittyvää toimintamallia ei säänneltäisi tarkasti laissa. Koska yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevat työttömät tarvitsevat usein henkilökohtaista palvelua, laissa kuitenkin säädettäisiin maakunnan velvollisuudesta järjestää yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa riittävä määrä palvelupisteitä monialaisen palvelun tarjoamiseksi. Nykyisessä monialaisen yhteispalvelun toimintamallissa hyviksi ja toimiviksi osoittautuneita käytäntöjä voitaisiin hyödyntää myös maakuntamallissa. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 8 9.2.2018
TYP-toiminnan jatkuminen on turvattava Työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) kunta, TE-toimisto ja Kela toimivat yhdessä. Kunnat ovat tähän mennessä kohdistaneet TYP-työhön enemmän henkilöstöresursseja kuin TE-toimistot ja toiminnasta on saatu hyviä tuloksia. Valiokunta on huolissaan TE-hallinnon määrärahojen pienenemisen vaikutuksesta TEtoimistojen panostukseen TYP:ssa. Valiokunta tähdentää, että TYP:n hyviksi todettujen toimintatapojen jatkuminen tulee turvata maakuntauudistuksessa. Lähde: Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto 26.10.2017 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 9 9.2.2018
Työllisyyden edistäminen maakunnissa - Kuntaliiton ajatuksia MAAKUNTA Yhtiö Maakunnan sote-liikelaitos TYPpalvelukeskus Maakunta ja kunta sopivat vastuista ja työnjaosta Yhtiö Yhtiö Oppilaitokset Kunnat Kolmas sektori 10 9.2.2018
Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta edelleen kasvamassa Työmarkkinatuki 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tammi - kesäkuu 198 milj. 208 milj. 216 milj. Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. 408 milj. 426 milj. 432 milj. Lähde: Kela/Kelasto 11 9.2.2018
Esitys rahoitusvastuun muuttamiseksi: Valtio rahoittaisi kokonaan alle 300 päivää työmarkkinatukea saaneista maksettavat työmarkkinatuet sekä työllistymistä edistävien palveluiden aikaiset työmarkkinatukimenot riippumatta kertyneiden etuuspäivien määrästä. Muutos toteutettaisiin kustannusneutraalisti siten, että rahoitusvastuun mukana maakunnille siirrettäisiin valtionosuuksia kompensoimaan nykyisiä työmarkkinatukimenoja. Nykyinen rahoitusvastuu Uusi rahoitusvastuu 300 999 pv tmtukea yli 1000 pv tm- 300 999 pv tm- yli 1000 pv tm- saaneet tukea saaneet tukea saaneet tukea saaneet valtio 50 % 30 % 50 % 30 % kunta 50 % 70 % 25 % 35% maakunta - - 25% 35% 9.2.2018 12
Kuntaliitto: Kaupunkien järjestämisvastuu kasvupalveluissa on mahdollistettava maakunnan ja kuntien välisellä sopimuksella Suurilla kaupunkiseuduilla kuntien panostukset yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukeviin toimiin ovat mittavat järjestämisvastuun siirto on tehokas keino kaupunkien toimien ja kasvupalveluiden yhteensovittamiseksi Pääkaupunkiseudun erillisratkaisun taustalla olevat erityispiirteet korostuvat myös muilla suurilla kaupunkiseuduilla painottaa tarvetta järjestämisvastuun tarkastelulle Kasvupalveluiden järjestäjiä voisi suurissa maakunnissa olla useita ilman, että volyymi putoaa toiminnon organisoinnin näkökulmasta liian pieneksi Vaikeasti työllistyvien palvelut on jätettävä yhtiöittämisen ulkopuolelle Toimenpiteissä palvelutuotanto, asiakkaan asemaan liittyvä päätöksenteko ja oikeus tukiin kietoutuvat toisiinsa Kokonaisvastuu hämärtyy palvelutuotannon hajautumisen myötä 13 9.2.2018
Kasvupalvelupilottien valmistelu Järjestäjä-tuottajamallin kilpailullisilla hankkeilla synnytetäänkokemuksia ja markkinoita sekä luodaan malleja maakunnille hyödynnettäviksi. Alueiden tarpeisiin ja tilanteisiin sopivia hankkeita Strategisia, volyymeiltään ja toimivaltuuksiltaan laajempia hankkeita -> säädös- ja tietojärjestelmämuutokset Erilaisia toteutusmalleja ostopalvelut,henkilöstön yrittäjyys, toimintojen yhtiöittäminen, em. yhdistelmät Toiminnallisestijärkeviä,henkilöstöpoliittisestihallittavia Käynnistys loppuvuoden 2018ja alkuvuoden 2019 välillä. Sopimuskaudet esim. 2020 loppuun,jotta ei katkoksia palvelussa 2020 alkupuoliskolla. Selvitetään mahdollisuudet kytkeä allianssimalli tai sen elementtejä pilotteihin. 26.1.2018
Toimenpide Tammi 18 Helmi 18 Maalis 18 Huhti 18 Touko 18 Kesä 18 Syys 18 Loka 18 Maalis 19 KÄYNNISTYS 1. Sisältömäärittely Karkea Tarkempi 2. Säädösvalmistelu HEluonnos Laus unto Edusku nta 3. Tietojärjestelmät Selvitykset Tote utus 4. Markkinaanalyysi Tunnustelu An alyysi Suunnittelu 5. Toteutus-mallit Hankinta yrittäj malli, kaupalli yys-/yhtiöittämi set mallit, smallit 6. YT-menettely YT 7. Käynnistystoimenpiteet Hankinnat, yhtiöittämisen toimenpiteet 26.1.2018
Hallitusryhmät linjasivat kasvupalveluiden eli yritys- ja työllisyyspalveluiden avoimet kysymykset Ministerit Mika Lintilä, Jari Lindström ja Antti Häkkänen sopivat maakuntauudistukseen liittyvän alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulaista 12.1.2018. Uutena linjauksena kannustetaan toteuttamaan maakunnallisia yritys- ja työllisyyspalveluita sekä kunnallisia elinvoimapalveluita yhdessä allianssimallin avulla Ministeri Häkkänen: Kaupungeissa tehdään arvokasta työtä ja panostetaan paljon elinvoiman ja työllisyyden edistämiseksi. Maakuntien, kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin panostukset tulee yhteensovittaa järkevästi. Nämä panostukset saavat mallissa ansaitsemansa roolin Koska merkittäviä pykälämuutoksia ei ole tarpeen tehdä, lakia ei lähetetä uudelle lausuntokierrokselle. Kasvupalvelulaissa on velvoite yhteensovittaa maakunnan ja kunnan toimintoja. Lakiesityksessä tullaan kannustamaan allianssimallin hyödyntämiseen Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 16 9.2.2018
Kasvupalveluallianssi Allianssimallia voidaan hyödyntää yhdistämään maakunnan kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimapalvelujen tavoitteitaja resursseja. Allianssimalli on tilaajien ja tuottajien yhteistoimintamalli, joka perustuu yhteisiin tavoitteisiin, keskinäiseen luottamukseen ja avoimuuteen sekä toimeenpanon hankkeistamiseen Maakunta ja mukaan tulevat kunnat kilpailuttavatyhdessä palveluntuottajat neuvottelumenettelyllä. Allianssihankkeelle muodostetaan oma projektiorganisaatio, johon tilaajat ja palveluntuottajat otetaan mukaan jopalveluiden suunnittelu vaiheessa. Hanke resursoidaan yhdessä ja sen tavoitteet määritellään yhdessä. Riskit ja hyödyt jaetaan kaikkien osapuolten kesken. 26.1.2018
Miksi allianssimalli on kehitetty? hankkeet monimutkaistuvat hankkeet muuttuvat niiden suunnittelun edetessä kiinteät sopimukset eivät jousta hankkeiden muuttuessa riskien siirtäminen nostaa kustannuksia erilliset sopimukset johtavat osaoptimointiin Allianssimalli sitouttaa osapuolet yhteistoimintaan kannustaa innovoimaan ja kehittämään johtaa hankkeen parhaaksi -ajatteluun tuottaa arvoa rahalle 18 31.1.2018
Miksi allianssi sopii kasvupalveluihin? Maakuntien kasvupalveluilla ja kuntien elinvoimatehtävillä on samansuuntaiset tavoitteet: Sekä maakunnat että kunnat satsaavat kasvun ja elinvoiman edistämiseen merkittävästi. Allianssimalli mahdollistaa: lisätä alueen elinvoimaa löytää ihmisille töitä löytää yrityksille työntekijöitä tukea yritysten kasvua. Yhteistyön ja yhteisten resurssien tehokkaamman hyödyntämisen Avoimeen sopimuksen perustuvan uudenlaisen palvelutuotannon Yhteiset tavoitteet ja riskien ja hyötyjen jakamisen Sote- ja hyvinvointipalveluiden liittämisen elinvoimapalveluihin Allianssimalli noudattaa hankintaja kasvupalvelulain periaatteita. 19 31.1.2018
Allianssi pähkinänkuoressa Allianssi on hankkeen keskeisten toimijoiden yhteiseen sopimukseen perustuva toteutusmuoto, jossa sopimusosapuolet suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä vastaavat yhdessä hankkeen tuloksista ja jakavat sen riskit ja hyödyt muodostavat yhteisen organisaation ja toimivat avoimin kirjoin (open book) Tilaajan tavoitteet toteuttava palvelu ja sen jatkuva parantaminen 20 31.1.2018
Kaikki istuvat samalla puolella pöytää Allianssi perustuu yhteisiin tavoitteisiin yhteiseen sopimukseen yhteiseen organisaatioon ja päätöksentekoon (ei ihan kaikissa asioissa, tilaaja esim. päättää rahoituksen) yhteiseen ansaintamalliin (budjetointi, seuranta, laskutus ja maksatus) ja riskien ja hyötyjen jakamiseen Edellytyksenä on osapuolten toiminnan avoimuus ja läpinäkyvys sekä luottamuksen rakentaminen. Allianssissa kaikki osapuolet istuvat samalla puolella pöytää ja suunnittelevat ja kehittävät yhdessä parhaat ratkaisut hankkeen toteuttamiseksi 21 31.1.2018
1. Sopimusosapuolet yksi yhteinen sopimus 2. Sopimuksen tarkoitus Allianssisopimus hankkeen suunnittelu ja toteutus yhdessä tilaajan tavoitteisiin kehitys- ja toteutusvaiheet 3. Johtamisjärjestelmä yhteinen ja yksimielinen päätöksenteko 4. Resurssit ja hankinnat hankkeen parhaaksi 5. Oikeudet ja velvollisuudet tilaajan erillisoikeudet 6. Kustannukset ja maksut riskien ja hyötyjen jakaminen open books + palkkio kannustinmalli 7. Vakuutukset yhteinen vastuu (vakuutettu) 8. Immateriaalioikeudet yhteinen oikeus yhdessä tehtyyn 9. Sopimuksen päättäminen tilaajan oikeus keskeytykseen, irtisanomiseen tai poissulkemiseen 10. Erimielisyyksien ratkaiseminen ei riidanratkaisupykälää 11. Allianssin toimintaperiaatteet integroituminen luottamuksen rakentaminen jatkuva parantaminen hankkeen parhaaksi Lähde: Vison Oy
Mallien vertailu Perinteiset mallit Yksinkertainen kohde, kiinteä laajuus Tilaajan ratkaisu ja tavoitteet Erilliset sopimukset Ei tarvetta innovoida Joku voittaa toinen häviää Riskit siirretään Sopimuksessa riidanratkaisupykälä Yleiset sopimusehdot käytössä Jokaisella omat tarkat roolinsa Osaoptimointi Istutaan pöydän vastakkaisilla puolilla Allianssi malli Kompleksinen kohde, muuttuva sisältö Uudenlainen ratkaisu ja yhteiset tavoitteet Yhteinen sopimus Innovointi- ja kehittämismahdollisuuksia Samansuuntainen ansainta (kaikki voittavat tai häviävät yhdessä) Riskien ja hyötyjen jakaminen Riidat ratkaistaan hankkeen sisällä Yleiset sopimusehdot eivät voimassa Tehdään aidosti yhdessä Kokonaisoptimointi hankkeen parhaaksi Istutaan samalla puolella pöytää 23 31.1.2018
Toimintakulttuuri toisten kunnioittaminen avoimuus ja läpinäkyvyys rehellisyys hankkeen parhaaksi Luottamuksen rakentaminen arvoa rahalle hukan välttäminen Korkea suorituskyky 25 31.1.2018 Jatkuva parantaminen johtaminen ja esimiestyö yhteistyö ja tiimit prosessit ja työkalut
Yhteinen organisaatio 26 31.1.2018 Lähde: Vison Oy
Mukana olleiden ajatuksia Aito monituottajamalli Integraatio sopimusperusteisesti Organisointi sopimusperusteisesti Yhteiset tavoitteet ja mittarit Tulosperusteisuus Sote-keskuksen kilpailutekijänä hyvinvointikeskuksen laaja-alainen palvelurepertuaari Asiakassetelituottajien asema on mietittävä Uhkana voi olla yksityiskohtainen lainsäädäntö, joka ohjaa siiloutumiseen eikä mahdollista toimintamallia 26 31.1.2018
Kasvupalveluallianssi mahdollisuus kunnille, jos maakunnan ja kuntien tavoitteet ovat yhteiset töitä voidaan tehdään aidosti yhdessä, ei rinnakkain kunnilla on mahdollisuus käyttää yhteisiä tietojärjestelmiä kunnilla on mahdollisuus - viranomaistahoina tehdä myös itse palvelutarvearvioita kuntouttava työtoiminta voidaan jakaa kunnan ja maakunnan kesken (työelämäpainotteinen/elämänhallinnallinen) palvelut on mahdollista tuottaa laajassa kokonaisuudessa, johon voi liittyä maakuntien, kuntien, kolmannen sektorin tai yritysten omaa tuotantoa Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 27 9.2.2018
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Suomen Kuntaliitto Kuntatalo Toinen linja 14 00530 Helsinki Puhelin 09 7711 kirjaamo@kuntaliitto.fi facebook.com/kuntaliitto twitter.com/kuntaliitto